Hankkijan myyjä soitti ja kysyi, että olenko missä vaiheessa apulantatilauksen kanssa. Sanoin, että harkinnassa, mutten tiedä mitä tekisin. Ei ole edes tarjousta tullut kysyttyä, kun muuta kautta on jo tihkunut tietoa hinnoista. Kehoitti laittamaan tarjouspyyntöä tulemaan. Keskiviikkona kuulemma kauppa käynyt hyvin, mutta torstaina myynti lopahti ja sen jälkeen on ollut hiljaista. Elokuun kiintiötä myydään. Hiljaisin kauden aloitus 4-5 vuoteen. Ei tässä soitossa sinänsä ollut mitään ihmeellistä, muuta kuin aika. Kello kahdeksan illalla. Ei ole varmaan ikinä omamyyjä soitellut klo.17 jälkeen. Aina vaan surkeammaksi menee tämä maatalouden tilanne, eikä parannusta näy.

Jakaakohan yara tai myyjän organisaatio bonareita parhaille myyjille ja omamyyjäsi oli juuri saanut tietää ettei olekaan kärjessä? 
Mä olen yleensä sanonut noille myyjille jotka perään soittelee et laita hinta kohdalleen niin heti tehdään kauppa.

Olisko tuo 4-5 vuotta tultu nyt alaspäin hinnoissa koko ajan ja nyt ekan kerran nousee? Saattaa monikin miettiä et onko kuitenkaan oikea hetki ostaa nyt. Viljamarkkinakaan kun ei signaloi mitenkään hinnan nousua. Jos katovuosi olisi tulossa niin tilanne voisi olla toinen..

Itselle jää nyt ainakin jännättäväksi et tapahtuuko joku ihmeellisempi asennemuutos toimintaan vai tilataanko sit hätäpäissään kevättalvella kuitenkin lannat jotta päästään taas kylvöille keväällä.. 

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 30.06.26 - klo:08:12

Hankkijan myyjä soitti ja kysyi, että olenko missä vaiheessa apulantatilauksen kanssa. Sanoin, että harkinnassa, mutten tiedä mitä tekisin. Ei ole edes tarjousta tullut kysyttyä, kun muuta kautta on jo tihkunut tietoa hinnoista. Kehoitti laittamaan tarjouspyyntöä tulemaan. Keskiviikkona kuulemma kauppa käynyt hyvin, mutta torstaina myynti lopahti ja sen jälkeen on ollut hiljaista. Elokuun kiintiötä myydään. Hiljaisin kauden aloitus 4-5 vuoteen. Ei tässä soitossa sinänsä ollut mitään ihmeellistä, muuta kuin aika. Kello kahdeksan illalla. Ei ole varmaan ikinä omamyyjä soitellut klo.17 jälkeen. Aina vaan surkeammaksi menee tämä maatalouden tilanne, eikä parannusta näy.

Eikös tämä ole erittäin hyvä merkki. Myyjät joutuu tekemään töitä myydäkseen ylihintaista lannoitetta.
Mikäli tämä pitää paikkaansa ja kaikki pitää tiukasti kukkaron nyörit solmussa, niin kyllä se hinta siitä tippuu kevättä kohti.

Tai sitten naulataan jara suomen tehtaitten ovet umpeen kun ei löyty tyhmiä ostajia tarpeeksi .

Lainaus käyttäjältä: Mikkiss - 30.06.26 - klo:08:31

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 30.06.26 - klo:08:12

Hankkijan myyjä soitti ja kysyi, että olenko missä vaiheessa apulantatilauksen kanssa. Sanoin, että harkinnassa, mutten tiedä mitä tekisin. Ei ole edes tarjousta tullut kysyttyä, kun muuta kautta on jo tihkunut tietoa hinnoista. Kehoitti laittamaan tarjouspyyntöä tulemaan. Keskiviikkona kuulemma kauppa käynyt hyvin, mutta torstaina myynti lopahti ja sen jälkeen on ollut hiljaista. Elokuun kiintiötä myydään. Hiljaisin kauden aloitus 4-5 vuoteen. Ei tässä soitossa sinänsä ollut mitään ihmeellistä, muuta kuin aika. Kello kahdeksan illalla. Ei ole varmaan ikinä omamyyjä soitellut klo.17 jälkeen. Aina vaan surkeammaksi menee tämä maatalouden tilanne, eikä parannusta näy.

Eikös tämä ole erittäin hyvä merkki. Myyjät joutuu tekemään töitä myydäkseen ylihintaista lannoitetta.
Mikäli tämä pitää paikkaansa ja kaikki pitää tiukasti kukkaron nyörit solmussa, niin kyllä se hinta siitä tippuu kevättä kohti.

Tai sitten naulataan jara suomen tehtaitten ovet umpeen kun ei löyty tyhmiä ostajia tarpeeksi .

Onneksi on muitakin lannan valmistajia olemassa kuin yara.. 

Mut juu sinänsä totta et jos ei ostajia ole niin tuotantoa voidaan supistaa ennemmin kuin myydä alhaisemmalla hinnalla. Kaikkien yllätykseksi niin tuskin yarakaan tappiolla haluaa myydä tai että tekisi myynnillä hirmu suuret voitot. Voitot tehtiin silloin kun halvalla raaka-aineella voitiin tavaraa myydä kalliilla. Nyt taitaa tilanne olla toinen.

Tämä pitää ajatella suuressa kuvassa. Viljelijän pitää laskea ja miettiä et voinko saada rahani takaisin viljelystä. Jos vastaus on ei niin silloin ei pitäisi ostaa. Yara ja muut supistaa tuotantoa niin entä sitten. Sit se pallo siirtyy päättäjien pöydälle. Tähän asti päättäjien ei ole tarvinnut puuttua oikeasti viljelyn kriisin koska mitään kriisiä ei ole..

Lainaus käyttäjältä: Kaikki - 30.06.26 - klo:08:37

Lainaus käyttäjältä: Mikkiss - 30.06.26 - klo:08:31

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 30.06.26 - klo:08:12

Hankkijan myyjä soitti ja kysyi, että olenko missä vaiheessa apulantatilauksen kanssa. Sanoin, että harkinnassa, mutten tiedä mitä tekisin. Ei ole edes tarjousta tullut kysyttyä, kun muuta kautta on jo tihkunut tietoa hinnoista. Kehoitti laittamaan tarjouspyyntöä tulemaan. Keskiviikkona kuulemma kauppa käynyt hyvin, mutta torstaina myynti lopahti ja sen jälkeen on ollut hiljaista. Elokuun kiintiötä myydään. Hiljaisin kauden aloitus 4-5 vuoteen. Ei tässä soitossa sinänsä ollut mitään ihmeellistä, muuta kuin aika. Kello kahdeksan illalla. Ei ole varmaan ikinä omamyyjä soitellut klo.17 jälkeen. Aina vaan surkeammaksi menee tämä maatalouden tilanne, eikä parannusta näy.

Eikös tämä ole erittäin hyvä merkki. Myyjät joutuu tekemään töitä myydäkseen ylihintaista lannoitetta.
Mikäli tämä pitää paikkaansa ja kaikki pitää tiukasti kukkaron nyörit solmussa, niin kyllä se hinta siitä tippuu kevättä kohti.

Tai sitten naulataan jara suomen tehtaitten ovet umpeen kun ei löyty tyhmiä ostajia tarpeeksi .

Onneksi on muitakin lannan valmistajia olemassa kuin yara.. 

Mut juu sinänsä totta et jos ei ostajia ole niin tuotantoa voidaan supistaa ennemmin kuin myydä alhaisemmalla hinnalla. Kaikkien yllätykseksi niin tuskin yarakaan tappiolla haluaa myydä tai että tekisi myynnillä hirmu suuret voitot. Voitot tehtiin silloin kun halvalla raaka-aineella voitiin tavaraa myydä kalliilla. Nyt taitaa tilanne olla toinen.

Tämä pitää ajatella suuressa kuvassa. Viljelijän pitää laskea ja miettiä et voinko saada rahani takaisin viljelystä. Jos vastaus on ei niin silloin ei pitäisi ostaa. Yara ja muut supistaa tuotantoa niin entä sitten. Sit se pallo siirtyy päättäjien pöydälle. Tähän asti päättäjien ei ole tarvinnut puuttua oikeasti viljelyn kriisin koska mitään kriisiä ei ole..

3/4 Yaran Suomen lannoitetuotannosta menee vientiin. Tuotantomäärät elää siis ulkomaisen kysynnän mukaan. 15 vuotta Yaran osakkeita omistaneena uskaltaisin sanoa ettei lannoitebisnes ole mikään ehtymätön kultakaivos. Hyvät osinkovuodet voi laskea sirkkelisahurin yhden käden sormilla.

Onhan se niinkin, että en näe oikein mitään tarvetta sellaiselle tuotteelle kuin lannoite, seuraavaan 9-10 kuukauteen ? Jos olisi joku erityinen erikoistarjous niin ehkä silloin viitsisi semmoista säkkipinoa alkaa pitää kiusanaan. Mutta kun hinta on sitä mitä on, niin tulee ajateltua samalla tavalla kuin autolla ajellessa; jos huoltoaseman pylonissa diesel näkyy olevan 2,50, niin vilkaisenpa mittariin, meneehän tällä vielä, jätän väliin. Voihan se olla vaikka 1,99 viikonloppuna, ja jos ei ole, niin eipä siinä paljon hävinnytkään...

Lannoitteen kylvämistä syysvehnän alle syyssateisiin likoamaan en ole harkitsemassa enää, kun siitä pakkomielteestä kerran on irti päässyt.

-SS-

Mielestäni ainakin se on positiivista, että siitä vuosia vaivanneesta 15min aika ikkunasta näköjään päästiin eroon. Ei eletä ihan sentäs pula-aikaa, jossa on päiviä jolloin saa ostettua lantaa, muulloin se ei onnistu. Hinta nyt on mikä on ja ens kesälle pitää ostaa, jos meinaa elukoille kunnollista rehua saada. Mutta sen vähän ehtii ostamaan myöhemminkin.

Ennen oli semmoisia kuin maatalous- ja maataloustukkukauppoja. Oli myös osuuskuntia, jotka rakensivat varastoja. Nyt on taas ilmaantunut rajatun osuudenomistajien osuuskuntia, mutta niidenkin tuotantotarvikekauppa on lähinnä välityskauppaa, kyykistellen Yaran tehtaan kyykyttäjän pillin tahdissa.

Jossakin vaiheessa ne perinteiset täkäläiset osuuskunnat kaatuivat siihen, että alettiin harjoittaa kaikkea muutakin bisnestä ja pörssipeliä. Noverako se oli. Vielä joku aika aikaisemmin oli osuuskauppoja kaikille aatteille: OTK, SOK Hankkija, olipa ruotsinkielisille joku Laaborikin. Lähes kaikilla oli viljasiiloja, konekenttä, oli lannoitevarastoja ja kauppaa käytiin normaalisti. Porvareille oli Kesko. Paikallisella lähikauppiaallakin oli vaja, josta nosteltiin trukilla lannoitteita ja siemeniä peräkärrylle. Tavara tilattiin silloin kun sitä tarvittiin ja se tarvittaessa tutun kuljetusliikkeen rahdilla pihaan. Monilla paikallisilla osuusliikkeillä ja myös maatalouskauppiaalla kun oli rahtarit omasta takaa. Eli tavaranhankinnan, varastoinnin ja logistiikan pystyi jättämään alihankkijalle, ja viljelijä hoiti viljelyasian. Tietääkseni ainakin Saksassa ja Ranskassa on vielä sellainen vanhanaikainen systeemi käytössä.

Milloin Suomeen tuli ajatus, että joka tilan pitää olla vähintään  3000 ha, tuhansien tonnien viljavarastot, tuhansien neliöiden lannoitevarastot, pörssitikkerit mukana pörisemässä viljelijän taskussa, että joka viljelijä on oma pieni maatalouskauppansa, jolla kuitenkaan ei ole oikeastaan mitään saneluvaltaa mihinkään. Viljelijästä on tehty samanaikaisesti logistiikkapäällikkö, pörssimeklari, riskisijoittaja ja teollisuuden ilmainen varastonhoitaja.

-SS-

Ennen oli semmoisia kuin maatalous- ja maataloustukkukauppoja. Oli myös osuuskuntia, jotka rakensivat varastoja. Nyt on taas ilmaantunut rajatun osuudenomistajien osuuskuntia, mutta niidenkin tuotantotarvikekauppa on lähinnä välityskauppaa, kyykistellen Yaran tehtaan kyykyttäjän pillin tahdissa.

Jossakin vaiheessa ne perinteiset täkäläiset osuuskunnat kaatuivat siihen, että alettiin harjoittaa kaikkea muutakin bisnestä ja pörssipeliä. Noverako se oli. Vielä joku aika aikaisemmin oli osuuskauppoja kaikille aatteille: OTK, SOK Hankkija, olipa ruotsinkielisille joku Laaborikin. Lähes kaikilla oli viljasiiloja, konekenttä, oli lannoitevarastoja ja kauppaa käytiin normaalisti. Porvareille oli Kesko. Paikallisella lähikauppiaallakin oli vaja, josta nosteltiin trukilla lannoitteita ja siemeniä peräkärrylle. Tavara tilattiin silloin kun sitä tarvittiin ja se tarvittaessa tutun kuljetusliikkeen rahdilla pihaan. Monilla paikallisilla osuusliikkeillä ja myös maatalouskauppiaalla kun oli rahtarit omasta takaa. Eli tavaranhankinnan, varastoinnin ja logistiikan pystyi jättämään alihankkijalle, ja viljelijä hoiti viljelyasian. Tietääkseni ainakin Saksassa ja Ranskassa on vielä sellainen vanhanaikainen systeemi käytössä.

Milloin Suomeen tuli ajatus, että joka tilan pitää olla vähintään  3000 ha, tuhansien tonnien viljavarastot, tuhansien neliöiden lannoitevarastot, pörssitikkerit mukana pörisemässä viljelijän taskussa, että joka viljelijä on oma pieni maatalouskauppansa, jolla kuitenkaan ei ole oikeastaan mitään saneluvaltaa mihinkään. Viljelijästä on tehty samanaikaisesti logistiikkapäällikkö, pörssimeklari, riskisijoittaja ja teollisuuden ilmainen varastonhoitaja.

-SS-

Katkeraa  nill... tilitystä, niin se maailma muuttuu eskoseni.  ....oispa viel 1970-80 luku....

Paikallisella lähikauppiaallakin oli vaja, josta nosteltiin trukilla lannoitteita ja siemeniä peräkärrylle. Tavara tilattiin silloin kun sitä tarvittiin ja se tarvittaessa tutun kuljetusliikkeen rahdilla pihaan. Monilla paikallisilla osuusliikkeillä ja myös maatalouskauppiaalla kun oli rahtarit omasta takaa. Eli tavaranhankinnan, varastoinnin ja logistiikan pystyi jättämään alihankkijalle, ja viljelijä hoiti viljelyasian. Tietääkseni ainakin Saksassa ja Ranskassa on vielä sellainen vanhanaikainen systeemi käytössä.

-SS-

Jeps.. Meidän kylällä oli 80-luvun lopulla tälläinen kyläkauppias joka teki myös maatalouskauppaa. Omalla kuorkilla ajeli tarvikkeet, eikä myynyt "ei oota".

Hankkijan myyjä soitti ja kysyi, että olenko missä vaiheessa apulantatilauksen kanssa. Sanoin, että harkinnassa, mutten tiedä mitä tekisin. Ei ole edes tarjousta tullut kysyttyä, kun muuta kautta on jo tihkunut tietoa hinnoista. Kehoitti laittamaan tarjouspyyntöä tulemaan. Keskiviikkona kuulemma kauppa käynyt hyvin, mutta torstaina myynti lopahti ja sen jälkeen on ollut hiljaista. Elokuun kiintiötä myydään. Hiljaisin kauden aloitus 4-5 vuoteen. Ei tässä soitossa sinänsä ollut mitään ihmeellistä, muuta kuin aika. Kello kahdeksan illalla. Ei ole varmaan ikinä omamyyjä soitellut klo.17 jälkeen. Aina vaan surkeammaksi menee tämä maatalouden tilanne, eikä parannusta näy.

Ihmettelin, miksei Hankkijan omamyyjä jo soita. Mutta syy selvisi: on lähtenyt jo pari kuukautta sitten lätkimään johonkin toiseen puljuun. Tokkopa mitään omamyyjää sitten enää onkaan...

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 30.06.26 - klo:10:50

Ennen oli semmoisia kuin maatalous- ja maataloustukkukauppoja. Oli myös osuuskuntia, jotka rakensivat varastoja. Nyt on taas ilmaantunut rajatun osuudenomistajien osuuskuntia, mutta niidenkin tuotantotarvikekauppa on lähinnä välityskauppaa, kyykistellen Yaran tehtaan kyykyttäjän pillin tahdissa.

Jossakin vaiheessa ne perinteiset täkäläiset osuuskunnat kaatuivat siihen, että alettiin harjoittaa kaikkea muutakin bisnestä ja pörssipeliä. Noverako se oli. Vielä joku aika aikaisemmin oli osuuskauppoja kaikille aatteille: OTK, SOK Hankkija, olipa ruotsinkielisille joku Laaborikin. Lähes kaikilla oli viljasiiloja, konekenttä, oli lannoitevarastoja ja kauppaa käytiin normaalisti. Porvareille oli Kesko. Paikallisella lähikauppiaallakin oli vaja, josta nosteltiin trukilla lannoitteita ja siemeniä peräkärrylle. Tavara tilattiin silloin kun sitä tarvittiin ja se tarvittaessa tutun kuljetusliikkeen rahdilla pihaan. Monilla paikallisilla osuusliikkeillä ja myös maatalouskauppiaalla kun oli rahtarit omasta takaa. Eli tavaranhankinnan, varastoinnin ja logistiikan pystyi jättämään alihankkijalle, ja viljelijä hoiti viljelyasian. Tietääkseni ainakin Saksassa ja Ranskassa on vielä sellainen vanhanaikainen systeemi käytössä.

Milloin Suomeen tuli ajatus, että joka tilan pitää olla vähintään  3000 ha, tuhansien tonnien viljavarastot, tuhansien neliöiden lannoitevarastot, pörssitikkerit mukana pörisemässä viljelijän taskussa, että joka viljelijä on oma pieni maatalouskauppansa, jolla kuitenkaan ei ole oikeastaan mitään saneluvaltaa mihinkään. Viljelijästä on tehty samanaikaisesti logistiikkapäällikkö, pörssimeklari, riskisijoittaja ja teollisuuden ilmainen varastonhoitaja.

-SS-

Katkeraa  nill... tilitystä, niin se maailma muuttuu eskoseni.  ....oispa viel 1970-80 luku....

Paikallisella K-kauppiaalla ( Lantmannenin rengillä) on vieläkin satojen tonnien apulanta ja siemenvarastot jotka keväisin tyhjenevät . Sieltä nostavat kurottajalla kyytiin tai toimittavat tutulla kuorma-autoilijalla kotiin .

Vähän harmittaa ettei tästä tullut mitään 15 minuutin kisaa ja suurta urheilujuhlaa.  Annoin myyjälle valtakirjan tilaukseen, sain nopeasti tilausvahvistuksen jonka jälkeen jäin odottelemaan ilmoistusta myynnin keskeytysestä. Nyt tuntuu  siltä että voitin kilpailun mihin muut eivät osallistuneet.

Vähän sama kun tuhkaisi maatilan varallisuuden ralliautoiluun ja saisi kaapin täyteen messinkipystejä joiden rahallinen arvo on 2-3 euron luokkaa

Mä en kyllä oikein näe mitä lisäarvoa lannoitteiden kohdalla toisi se että ne varastoitaisiin jonkun muun tahon varastoon.
Turhaa logistinen välikäsi ja ennenkaikkea kustannus. Raha niissä on jokatapauksessa kiinni, on se sitten viljelijä itse tai joku muu toimija, ei se muu toimija niitä ilman asiallista tuottoa itselleen varastoi.
Varsinkin kun se varastointi ei tarvitse mitään betonilattiaista lämmintä hallia, lannoite säilyy pressulla peitetyssä kasassa erinomaisesti vuosikausia.

Mä en kyllä oikein näe mitä lisäarvoa lannoitteiden kohdalla toisi se että ne varastoitaisiin jonkun muun tahon varastoon.
Turhaa logistinen välikäsi ja ennenkaikkea kustannus. Raha niissä on jokatapauksessa kiinni, on se sitten viljelijä itse tai joku muu toimija, ei se muu toimija niitä ilman asiallista tuottoa itselleen varastoi.
Varsinkin kun se varastointi ei tarvitse mitään betonilattiaista lämmintä hallia, lannoite säilyy pressulla peitetyssä kasassa erinomaisesti vuosikausia.

Ei kyllä säily. Riittävästi on kokemusta. Karjatiloilla sen vellin/korpan tietenkin voi muljauttaa lietealtaaseen. Sisämaan kylmissä ja kuivissa talvissa ehkä säilyykin, vaikka avotaivaan alla. Mutta yhdeksän pofoortin tuulella kokotalven vaakasuuntaan hakkaava  räntä ja tihkuvesi viiden talvikuukauden ajan hakeutuu jopa latoon sisään.

Hyvin on markkinoitu viljelijöille, että maatalouskauppa muka olisi tinkinyt katteistaan lopetettuaan oman logistiikan ja varastoinnin. Nykyisenkaltainen hiirenklikkausvälityskauppa se vasta  pahinta parasitismia on ?

Well played, well played.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: bouli - 01.07.26 - klo:08:03

Mä en kyllä oikein näe mitä lisäarvoa lannoitteiden kohdalla toisi se että ne varastoitaisiin jonkun muun tahon varastoon.
Turhaa logistinen välikäsi ja ennenkaikkea kustannus. Raha niissä on jokatapauksessa kiinni, on se sitten viljelijä itse tai joku muu toimija, ei se muu toimija niitä ilman asiallista tuottoa itselleen varastoi.
Varsinkin kun se varastointi ei tarvitse mitään betonilattiaista lämmintä hallia, lannoite säilyy pressulla peitetyssä kasassa erinomaisesti vuosikausia.

Ei kyllä säily. Riittävästi on kokemusta. Karjatiloilla sen vellin/korpan tietenkin voi muljauttaa lietealtaaseen. Sisämaan kylmissä ja kuivissa talvissa ehkä säilyykin, vaikka avotaivaan alla. Mutta yhdeksän pofoortin tuulella kokotalven vaakasuuntaan hakkaava  räntä ja tihkuvesi viiden talvikuukauden ajan hakeutuu jopa latoon sisään.

Aika märkiä alkaa useat sisämaan talvetkin olla, toki tuulisuus ei yllä samalle tasolle mutta sitä aitoa kuivaa talvea ei useinkaan ole kuin pari kuukautta vuodesta. Ei se ole vielä tähän mennessä tuottanut ongelmaa, nytkin laitoin keväällä kolme vuotta vanhoja Y3:sia koneeseen kun oli unohtunut kasaan alimmaiseksi, täysin priimaa tavaraa.