Virna ja paksu italoheinä niitetty kuukautta aikaisemmin, ja menin pakkasella kyntämään, tuntui rapsakkaalta, mutta ei kun ei. Virnan märäntyneet kärhet ja varret ovat jotenkin sitkeätä päättymätöntä "rastasverkkoa", eikä se mätäne helposti. Silloin millä tahansa pintamuokkausvälineellä se koko kenttä tulee perässä, kuin mattoa vetäisi.
Tarkoitus oli kevätrapsia viljellä, ja se oli muutenkin ensimmäinen kevätrapsi, eroa muiohin palstoihin ei ollut, muuta kuin että proximo oli niin rikkaista (kun ei voinut Clamoxia laittaa) , että Claasin kolakuljettimen levykytkin kärähti. Rikat jotenkin vahvistuivat, ja niinpä viiden-kuuden syys-Roundupin ja Broadway + Attribut Super-käsittelyjen jälkeen alkaa pelto taas olla puhdas. Lisäksi virnan siemenessä silloin 2015 tullut jälki-ilmoitus hukkakaurasta vaati myös Puma Extran ohravuorolle, varmuuden vuoksi, ja kolme neljä kierrosta vuosittaista tarkkailua, koska oli viimeinen lohko, jossa tilalla on ollut hukkakauraa (lohko ostettu 2007, havaittu 2008) . Paitsi DK7130 rapseja tulee pintaan aina vaan. Muutaman vuoden ajan kasvoi myös Balmultran tähkiä pellossa. Yksi vuokramaiden riistapelto, jossa oli yhdistelmänä melkein sama siemenvalikoima, virnaa lukuun ottamatta, kasvoi seuraavana vuonna niin vahvan italoheinän, että tuli mieleen ottaa siementä. Mutta ei sitten viitsinyt.
Kun kotipellosta laidunnurmet ajettiin ylös vuodelle 1987, kesti sen pellon puhdistaminen heinistä yllättävän kauan: rukiilla sai aika hyvin nutistettua, mutta syysvehnään aina vaan ilmestyy timoteita ja puntarpäitä, sekä niittynurmikkaa ja jopa koiranheinää kasvaa. Ja tietty luohoa. Se juuriheinä lähtee jonkinlaisesta kuivan maan siemenvarastosta, ei ole juurakkoa.
-SS-
