Sitten kun suunnittelin tukikasvihernettä, kaikki jotka kommentoivat, totesivat että ei ole tätä päivää, että se erottelu ei toimi, että tulee epäpuhdasta viljaa ja epäpuhdasta hernettä. Onko sillä sitten väliä suoraan rehumyllyyn vietynä ?

Herneen saa puhtaaksi kyllä, se tukivilja on varsin helppo lajitella pois herneestä. Viljan ja pienen/haljenneen herneen sekainen erote sitten kyllä on sellaista mille täytyy löytää osoite suoraan eläntilalle.
Parina vuonna viljelin hernettä tukiviljan kanssa. Kokemukset ei kuitenkaan ollut kovinkaan rohkaisevat, kumpanakin vuonna kasvusto oli ihan yhtälailla laossa. Mulla oli kaura tukiviljana, joku todella aikainen vehnä voisi toimia paremmin.  Tai sitten kylvötiheyksiä olisi pitänyt miettiä paremmin. Modduskin voisi toimia tukiviljan kanssa, silloin se ei vielä ollut hyväksytty herneelle.
Ja rikkatorjuntahan menee hankalammaksi, käytännössä nykyisin Basagran ainoa ja kallis vaihtoehto. Ennen oli Basagran M missä oli pieni määrä MCPA seassa, se oli huomattavasti edullisempi mutta MCPA:lla ei ole enään hyväksyntää niin sekään ei ole vaihtoehto.

Juu...herne on kyllä hyvä vaihtoehto lannattomaan viljelyyn.Omalla siemenellä kylvö,roskat nurin Mistral+Fenix ja moddus evoa,ei iso kustannus.Puinti...

Metributsiini valmisteilla ei ole enään rekisteröintiä. Viime vuosi oli viimeinen kun sai käyttää. Harmi sinänsä, oli edullinen ja toimiva.

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 27.03.26 - klo:18:46

Juu...herne on kyllä hyvä vaihtoehto lannattomaan viljelyyn.Omalla siemenellä kylvö,roskat nurin Mistral+Fenix ja moddus evoa,ei iso kustannus.Puinti.... kaikki on mahdollista,joskus menee kuin pystyn kauran puinti ja joskus sitten ei.Joku on joskus sanonut että puinti pitää lopettaa heti kun menee aurinko pilveen.Hyvä esikasviarvo ja mukava viljeltävä kuitenkin ja rypsiin verrattuna varmempi.Jää väliin tulevana kesänä,viljelykierto.

Voi sanoa tuommoisia 20-50 ha:n lohkojen herneenviljelyä sivusta katsoneena, että isommalla alalla menee pieleen ainakin osa, pellon kuiva pää, pellon märkä pää, niissä ei mitään, jossakin sopivassa viettävässä paikassa sitten saa jotain puiduksi. Kyyhkyset sotkevat myös. Laskeskelin, että jos ottaa tuotantopalkkion ja laskee siemenkulut, niin valkuaiskasvituki tulee sekä rypsille ja herneelle, mutta ostosiemenellä rypsi on huomattavasti parempi tuotoltaan, jos laskee sadon nollaksi. Herneen keskisadot ovat heikon kevätviljan tasolla, joten herneen tuotantopalkkiokaan ei ehkä riitä sadolla voittamaan viljaa, 220 € vs 170 € , koska siemenkulun ero on parisataa nyt ainakin.

Paras on kyllä maanparannuskasvi, siemenkulut edulliset auringonkukalla, saa hyödyntää sadon ja tukitaso hyvä.

-SS-

Kirjoitin tuossa että omalla siemenellä kylvö,pysyy kustannus matalampana jne. Jos satokasvina aikoo viljellä niin pidän hernettä vähempitöisenä nykyään kuin rypsiä,ruiskutusten takia.Ainut kompastuskivi voi olla herneen puinti.Isommat tappiot tulee siitä kuinka ehtii herneen palot aukeamaan ja kuinka hyvin saa pysymään saaliin puimurin pöydällä.Kyyhkysistä on se hyöty että saa rintapaloja tutulta metsästäjältä joka käy niitä pellosta pyytämässä.261 eur oli herneen hinta helmikuulla,lannoitekustannus 0 eur.

Ja kyllä,Mistraalia löytyy vielä lukitusta tilasta...saa nähdä mitenkä sen joskus hävittää.

Tarkoitin pusseilla suursäkkejä. Niistä voisi saada ensivuodelle siemenet yli 10 ha.
Aikoinaan kun viljelin hernettä sain Fenixillä terästettynä MCPA ihan hyvän rikkatehon. Siihen aikaan vielä sai MCPA käyttää herneelle.

Kyl se herne kuivaa kestää yllättävän hyvin. Kriittisin asia laahavannas kylväjällä on ehkä se et sen siemenen saa syvälle. Kynnöstä kuulemma hyötyy.
Mun sadot on luomussa olleet 1,5-4t/ha. Huonoin sato tuli 2024, silloin toukokuu oli jo helteinen enkä saanut hernettä ehkä tarpeeksi syvälle. Silloin oli ongelmia viljojenkin orastumisen kanssa. Paras sato oli 2022. Satoi muutaman kerran ennen juhannusta. Viime vuonna ei hernettä ollutkaan. Kerran on puinti ollut takkuamista, vuosi oli 2017. Se oli märkä syksy. Muuten herne kyl kuivanut pystyyn eikä paljoa kuivausta ole tarvinut tehdä.
Siemenkustannus on ongelma et oma tuotanto pitää olla. Mut kyl herne mun papereissa hakkaa kevätrypsin kuus nolla.
Taviksessa ei hernettä oikeastaan tullut viljeltyä. Joskus aikoinaan seoskasvustona oli kun kelpasi vielä valkuaiskasvipalkkioon. Paskaa ei pidä sit herneelle laittaa missään nimessä. 

Huomattavasti paremmin se herne kuivaa kestää kuin märkää. Kerran hukutettuna ei enää toivu.
Pienissä erissä viljallakin lie avainsana 'itse vietynä'. Täällä silloinkin ainakin Lantmännenillä taisi olla joku sakkomaksu jos erä oli alle 10 t.
Riippuu varmaan firmasta onko niillä herneelle jotain koontisiiloa johon voisi nökköjä viedä.
Pienet itävät herne-erät kannattaakin jättää TOSsiksi jos sitä vielä viljelee.

Laahavannaskylvö karkealla savikolla on varmaan aika hankalaa, mulla ei kokemusta. Kylvetty suorakylvökoneella vaikka maa on muokattu, menee sinne minne haluaa. Varmaan auttaa siihen poudankestävyyteenkin. Mutta mun kokemuksen mukaan pärjää vielä kohtuullisesti siinä missä vilja poutii jo pahasti. Kuiva kesä ei paljon vähennä satoa mutta kasvusto pysyy pystyssä ja valmistuu ajoissa. Parhaimmillaan nautinto puida. Nyykkärissä lakokela ylös pois häiritsemästä ja antaa mennä. Sampon pöydällä ei jostain syystä onnistunut sama, piti lakokelalla vähän auttaa. Vertaisin rypsin puintiin - mutta ei puintisäädöissä :-).

Märkä auringoton syksy  ja lakoinen vesiheinäinen herne lienee sitten pahin painajainen, olen jättänyt puimattakin kun ei viitsi sotkea puimuria, takuta puinnissa  ja taistella kuivauksen kanssa. Papu myöhäisempänä on tietysti vielä ikävämpi..
Niin ja raakana ei tietenkään kannata puida...

Herne kestää kuivaa, muttei märkää – härkäpapu vähän vastakohta, ainoa vaan, ettei se tuleennu ikinä joten... Vaikuttaa siltä, että herneen viljely on yhtä traumatisoivaa kuin syysvehnänkin viljely: jos sattuu ensimmäisenä vuotena epäonnistumaan, linja vedetään seuraavaksi 30 vuodeksi siitä.

Kaveri aloitti hulluimman buumin aikaan 2022 herneen viljelyn. Kylvää tumen jyräkombilla, jossa on ihan normi laahavantaat. Ensimmäisenä vuotena onnistui hyvin, sitten on ollut yksi ok vuosi ja pari heikkoa vuotta. Joka kerta on ollut kynnetty tai kultivoitu maa. Nyt unohti muokkaukset syksyllä, joten voi olla, että tulee mielenkiintoista jatkumoa tarinaan, jos laittaa tänä vuonna taas hernettä.

Olen palkoherneen kylvänyt lannoitevantaista, välillä tukkii sinne vantaan kapeiden sivulevyjen väliin. Siemenen saa helposti haluttuun syvyyteen. Samalla peräpään säiliöstä voi laittaa kerääjäkasvia, esimerkiksi rypsiä tai timoteita.

Tuolla tavalla siemensadolla ei ehkä ole niin suurta merkitystä, ja tuotantopalkkio sekä kerääjäkasvi asettuisivat alalle, jossa kerääjäkasvista ei olisi muun viljelyn osalta haittaa.

Maanparannuskasvin osalta tukitaso on aika samanlainen, mutta kasvivalikoima on rajoittunut, auringonkukalla sopivasti tuki-ilmoituksessa satokasviksimerkittynä olisi tuotantopalkkiokin, ja samalla siihenkin voisi kylvää kerääjäkasvin, eikä olisi kasvatusaikarajoitteita. Auringonkukan siemen on huomattavasti hernettä halvempi, jolloin siitä voisi jäädä enemmän viivan alle, jos heti alussa päättää, että satoa ei korjata. No, rypsi syysviljakerääjäkasvilla on myös aikamoinen tukipumppu. Sen virheen tein viimeksi, että ruista tuli aivan liian paljon, ehkä 50 kg/ha saisi laittaa sinne juureen kasvamaan, että rypsi vielä jaksaa pysyä kasvussa. Rukiilla ehkä on juuristokilpailu vahvempi, joten syysvehnä voisi olla helpompi

-SS-

Eikö vanhassa tumessa ole apulantavantaat 25cm:n jaolla...?

Eikö vanhassa tumessa ole apulantavantaat 25cm:n jaolla...?

Siis eihän herneellä liene niin rivivälillä merkitystä ? Monet aitosuorakylvökoneetkin ovat 15-25 cm jaolla ?

-SS-

Härkä papu olisi kans lannaton vaihto ehto .

Totta joo, mutta minun pelloille ei härkäpapua tulee enää kuin ehkä vahingossa. Sen verran monta kertaa sen kanssa tuli petyttyä, että jätän härkäpavun viljelyt muille.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 29.03.26 - klo:11:58

Eikö vanhassa tumessa ole apulantavantaat 25cm:n jaolla...?

Siis eihän herneellä liene niin rivivälillä merkitystä ? Monet aitosuorakylvökoneetkin ovat 15-25 cm jaolla ?

-SS-

Rapid ja Nova combi riviväli 12,5cm, Multivassa ja Junkkarissa lienee 16,7cm, kuten myös Super nova combissa.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 29.03.26 - klo:12:12

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 29.03.26 - klo:11:58

Eikö vanhassa tumessa ole apulantavantaat 25cm:n jaolla...?

Siis eihän herneellä liene niin rivivälillä merkitystä ? Monet aitosuorakylvökoneetkin ovat 15-25 cm jaolla ?

-SS-

Rapid ja Nova combi riviväli 12,5cm, Multivassa ja Junkkarissa lienee 16,7cm, kuten myös Super nova combissa.

Super Nova Combin saa 12,5cm tai 16,7 cm rivivälillä.

^
Okei, kiitos tarkennuksesta.

Tuosta herneestä lisäkysymys,

Kun tuo vakavasti suositeltu alle 15 cm (?) riviväli on vähän hankala vaatimus, Tumen laahavannas ei täysilläkään jousipaineilla menee edes pehmeäksi äestettyyn maahan tasaisesti, eli tarvitsisi saada rivilannoittimella tai lannoitepuolella kylvetyksi, 25 cm rivivälillä. Mutta mitäs jos kylvää ristiin puolikkaalla annoksella, silloin saa ainakin hiukan enemmän peittoa ? Palkoherne kasvoi tyydyttävästi harvalla rivivälillä. Mutta rikkoja tietenkin oli jonkun verran, silloin ei voinut EFA-hernettä ruiskuttaa.

Sen kerran kun oli virna-herne-apila-italoheinä - viherlannoitusnurmi, laitoin pienen annoksen hernettä lannoitevantaista, virnan ja italianraiheinän laitoin siemensäiliöstä ja apilan heinänsiemenlaatikosta. Rikkasaastunnan sain siihen palstaan tuollakin seoksella aikaiseksi noin viideksi vuodeksi

Mutta siis kymmenen vuotta siitäkin tulee, kun innokkaasti noita viherlannoituksia ja kerääjäkasveja laitoin...vaikutukset viljelyyn, kustannusmielessä onnistui, rahaa kului hyvin.






Kyntö todellakin oli kerrallaan 15 m ja virnan sitkeä verkko oli vältissä kasana. Kultivaattori oli lähinnä harava, lapiorulla kietoi sitkaan varsiston pölkyksi, lautasäes kellui vain sen maton pinnalla. Ei ikinä enää.

-SS-

Tuosta herneestä lisäkysymys,

Kun tuo vakavasti suositeltu alle 15 cm (?) riviväli on vähän hankala vaatimus, Tumen laahavannas ei täysilläkään jousipaineilla menee edes pehmeäksi äestettyyn maahan tasaisesti, eli tarvitsisi saada rivilannoittimella tai lannoitepuolella kylvetyksi, 25 cm rivivälillä. Mutta mitäs jos kylvää ristiin puolikkaalla annoksella, silloin saa ainakin hiukan enemmän peittoa ? Palkoherne kasvoi tyydyttävästi harvalla rivivälillä. Mutta rikkoja tietenkin oli jonkun verran, silloin ei voinut EFA-hernettä ruiskuttaa.

Sen kerran kun oli virna-herne-apila-italoheinä - viherlannoitusnurmi, laitoin pienen annoksen hernettä lannoitevantaista, virnan ja italianraiheinän laitoin siemensäiliöstä ja apilan heinänsiemenlaatikosta. Rikkasaastunnan sain siihen palstaan tuollakin seoksella aikaiseksi noin viideksi vuodeksi

Mutta siis kymmenen vuotta siitäkin tulee, kun innokkaasti noita viherlannoituksia ja kerääjäkasveja laitoin...vaikutukset viljelyyn, kustannusmielessä onnistui, rahaa kului hyvin.






Kyntö todellakin oli kerrallaan 15 m ja virnan sitkeä verkko oli vältissä kasana. Kultivaattori oli lähinnä harava, lapiorulla kietoi sitkaan varsiston pölkyksi, lautasäes kellui vain sen maton pinnalla. Ei ikinä enää.

-SS-

Olikos tuohon muokkaukseen joku syy tehdä se syksyllä? Meinaan jos ois antanu talven tappaa niin olis varmaan ollu vähemmän taistelua. Mitä olen ymmärtäny niin jyräämälläkin noin hyvän virnankin sais kuolemaan ja sitten olis muokkauskin helpompaa jos siihen on tarvetta.  Kymmenessä vuodessa mieli voi muuttua.  Huomasitko muuten parantuiko maan rakenne sekä seuraava sato kun tuo virnahan on aika super typen sitoja.