huonosti kyl lupaillaan apulantoja keväälle. tai jos lupaillaa ni hinnat ainaki noussu aika "kivasti" taas. En kyllä keksi millä matematiikalla viljan viljelyn saa kannattavaks näillä polttoaineen ja apulannan hinnoil!

Vaihtaa viljan herneeseen. Eipä tarvitse käyttää kalliita lannotteita. Tosin herneen hinta ei väittämättä ole kovinkaan korkea, jos muutkin ovat tällaisia masterplanin tekijöitä kuten minä.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/a/9af4fd4e-8e30-41ad-824f-e64b097763b6

"Venäjä lopettaa ammoniumnitraatin viennin ulkomaille ainakin kuukaudeksi. Päätös vaikuttaa laajasti eri puolille maailmaa, vaikkei maailman ruokaturva sen vuoksi romahdakaan. Taustalla vaikuttaa mitä todennäköisimmin Ukrainan helmikuinen isku ammoniumnitraattitehtaaseen."

Jos ei muuten vaikuta, niin ainakin käy  hintojen nostaperusteesta...

Vaihtaa viljan herneeseen. Eipä tarvitse käyttää kalliita lannotteita. Tosin herneen hinta ei väittämättä ole kovinkaan korkea, jos muutkin ovat tällaisia masterplanin tekijöitä kuten minä.

Hernetalous vaatii tuotantopalkkion ja TOS siemenen varastot. Katselin tuossa herneen siemensäkin hintaa jotain 710€/t , ja koska siemen saattaa painaa lähes 300g/ 1000 , tarvitaan jopa 350- 400 kg siementä plus ymppi, eli siemenkustannus on melkoinen, jopa 280 €/ha. Eli jos laittelee rypsiä, jossa on sama  valkuaiskasvituki, lannoittaa 400 kg lannoitteella, jos lannoitteen tonnihinta on noussut 400 eurosta 800 euroon, niin hehtaarikulut lisääntyvät vasta noin 160 €/ha !

Herne on ostosiemenellä viljeltynä  melkoinen riski, ja tarvitsee saman hintaluokan torjunta-aineetkin. Liian usein herneen sato poikkeaa Käytännön Tehomaamiehen julkkissadoista 4000 vs 0000 kg. Keskimääräisiä hehtaarisatoja katselemalla herne silti jää vehnästä 1600 kg/ha. Hintatason ero  Herne 230  vs. leipävehnä 190 ei kompensoi eroa.

Voit uskoa, että olen asiaa miettinyt jo siitä asti, kun alkoi näyttää siltä, että en saakaan lannoiteita 2026 kylvöille.

Tietysti siiloherneen ostaminen joltakin lähialueen viljelijältä säästäisi jonkin verran, mutta se on laitonta.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: JoonatanK - 23.03.26 - klo:23:07

huonosti kyl lupaillaan apulantoja keväälle. tai jos lupaillaa ni hinnat ainaki noussu aika "kivasti" taas. En kyllä keksi millä matematiikalla viljan viljelyn saa kannattavaks näillä polttoaineen ja apulannan hinnoil!

Vaihtaa viljan herneeseen. Eipä tarvitse käyttää kalliita lannotteita. Tosin herneen hinta ei väittämättä ole kovinkaan korkea, jos muutkin ovat tällaisia masterplanin tekijöitä kuten minä.

Härkä papu olisi kans lannaton vaihto ehto .

Löytyyköhän suomesta vielä tietoa typpivesikoneista https://www.youtube.com/watch?v=j_ds2Z5L_2c
green lightning thunder 365 maksaa jenkeissä 40000 dollaria ja tuottaa 50 tonnia typpeä  veteen sitoutuneena. sähköä vie 1.1kw tunnissa eli 10000kw vuodessa

Hernetalous vaatii tuotantopalkkion ja TOS siemenen varastot. Katselin tuossa herneen siemensäkin hintaa jotain 710€/t , ja koska siemen saattaa painaa lähes 300g/ 1000 , tarvitaan jopa 350- 400 kg siementä plus ymppi, eli siemenkustannus on melkoinen, jopa 280 €/ha. Eli jos laittelee rypsiä, jossa on sama  valkuaiskasvituki, lannoittaa 400 kg lannoitteella, jos lannoitteen tonnihinta on noussut 400 eurosta 800 euroon, niin hehtaarikulut lisääntyvät vasta noin 160 €/ha !

-SS-

Herneellä taitaa kuitenkin satotaso olla keskimäärim parempi kuin rypsillä. Eikä tarvitse varautua ruiskuttamaan  2 kertaa viikossa...
TOS on kyllä puoli pakollinen, ostoa vaan että pääsee alkuun.

Kuivaus voi öljykasveilla olla paljon helpompaa, varsinkin jos se sato on sen 500 kg/ha... ja varastotilaakaan ei mahdottomasti kulu.

Mulla on hernettä ollut lähes joka vuosi, hyvin vaihtelevin tuloksin. Viime kesänä hukkui keväällä nurmesta kynnetty 4 ha lohko nollasatoiseksi kun vettä tuli paikallisesti enemmän kuin järjettömästi. Muutama muualla sijainnut lohko taas onnistui yli odotusten. Olisi siinä kyllä ainakin ohra hukkunut myös varmasti.
Herne ei ole vesikasvi - miten lie vesiherne sitten :-) Myöskään turvemaalle ei välttämättä kannata laittaa. Savimaiden sankari.

Muutenkin tuntuu että munat kannattaa pitää useammassa korissa.

Herne kyllä vaatii täysin aukean paikan, rantakoivikkokin varjostaa liikaa,
On koettu.
Kasvinvuorotteluun oivallinen, saa juolavehnän ja hukkiksen torjuttua.
Puinti sit oma lukunsa, joskus nätisti, useinmiten puimuri tukossa
Seuroilta ja elevaattorilta, on muuten aikas kitti saven kanssa.

Juu...herne on kyllä hyvä vaihtoehto lannattomaan viljelyyn.Omalla siemenellä kylvö,roskat nurin Mistral+Fenix ja moddus evoa,ei iso kustannus.Puinti.... kaikki on mahdollista,joskus menee kuin pystyn kauran puinti ja joskus sitten ei.Joku on joskus sanonut että puinti pitää lopettaa heti kun menee aurinko pilveen.Hyvä esikasviarvo ja mukava viljeltävä kuitenkin ja rypsiin verrattuna varmempi.Jää väliin tulevana kesänä,viljelykierto.

Löytyyköhän suomesta vielä tietoa typpivesikoneista https://www.youtube.com/watch?v=j_ds2Z5L_2c
green lightning thunder 365 maksaa jenkeissä 40000 dollaria ja tuottaa 50 tonnia typpeä  veteen sitoutuneena. sähköä vie 1.1kw tunnissa eli 10000kw vuodessa

Täydellinen scämmi kyseessä.

Kemiallisen sidosenergian purkaminen ja liittäminen happeen ja siitä vesiliuokseen liuottamalla typpihapoksi, vaatii plasmalla noin 64 kWh -> 1 kg kerättyä typpeä.  1,1 kW:n teholla tunnin aikana saadaan 16,9 grammaa typpeä typpihappona.  Eli 365 kW:n teholla saadaan typpeä typpihapossa aikaan 5,7 kg tunnissa. Koko ajan käytettäessä tuolla teholla saadaan 5,7*8760 = 50 tonnia typpihapossa. 50 tonnia typpeä tarkoittaa noin 225 tonnia puhdasta typpihappoa, jonka neutraloimiseen tarvitaan maatalouskalkkia yli 200 tonnia !

Eli 50 000 kgN x 64 kWh/1 kgN = 3 200 000 kWh. Jos haluttaisiin tuottaa tämä 3,2 GWh aurinkovoimalla Suomen olosuhteissa (missä 1 kWp paneelisto tuottaa n. 900 kWh/vuosi), niin tarvitaan noin 3,5 megawatin (MWp) kokoinen  aurinkovoimala (jatkuvaa tehoa, joka ei onnistu). Se vaatisi noin 4–5 hehtaaria peltoa pelkille paneeleille. Akuston pitää ola reilun kokoinen. Mutta koska lokakuusta helmikuuhun tuotto on olematon, tarvitaan kaksinkertainen teho, eli jopa 7 MWp:n aurinkojärjestelmä ja hehtaareitakin ehkä 6 ?

Jos sähkö otetaan verkosta, jo pelkkä siirtomaksu vaatisi neljännesmiljoonan verran sähköä vuodessa. Tällöin typpikilon hinnaksi tulisi pelkästään energiakuluna runsaat 5€/kg, kun esimerkiksi 1000€/tonni maksava CAN maksaisi 3,7€/kgN. Jos oletetaan, että kaikki energia otetaan paneeleista, 30 vuoden ajalle pääomakulut / tuotettu N ovat
- Paneelit (7 MWp), maa-ala, infra ja 700 kW plasma-laitteisto ehkä noin 4,4 M€
- akusto 2 x 15 v  7.8 M€
- kalkki 6000 t noin 0,3 M€
- huolto, ylläpito, ym 1% Capex  3,5 M€
- muu säiliö- ja vesijärjestelmä pumput ym. ainakin jokunen kymppitonni vuodessa.

Eli yhteensä ehkä 3% korkokuluilla 600 000 - 700 000 vuodessa. Kun tuotetaan 50000 kg typpeä, typpikilon hinnaksi tulee 13,4 €/kgN. CAN lannoite saisi maksaa 3600 €/tonni, niin kulut olisivat samat. Aika harva kylväisi 3600 €:n apulannalla mitään viljaa, no ehkä jotakin juurikasta, 500 kg CAN-> 1800 €

-SS-

Juu...herne on kyllä hyvä vaihtoehto lannattomaan viljelyyn.Omalla siemenellä kylvö,roskat nurin Mistral+Fenix ja moddus evoa,ei iso kustannus.Puinti.... kaikki on mahdollista,joskus menee kuin pystyn kauran puinti ja joskus sitten ei.Joku on joskus sanonut että puinti pitää lopettaa heti kun menee aurinko pilveen.Hyvä esikasviarvo ja mukava viljeltävä kuitenkin ja rypsiin verrattuna varmempi.Jää väliin tulevana kesänä,viljelykierto.

Voi sanoa tuommoisia 20-50 ha:n lohkojen herneenviljelyä sivusta katsoneena, että isommalla alalla menee pieleen ainakin osa, pellon kuiva pää, pellon märkä pää, niissä ei mitään, jossakin sopivassa viettävässä paikassa sitten saa jotain puiduksi. Kyyhkyset sotkevat myös. Laskeskelin, että jos ottaa tuotantopalkkion ja laskee siemenkulut, niin valkuaiskasvituki tulee sekä rypsille ja herneelle, mutta ostosiemenellä rypsi on huomattavasti parempi tuotoltaan, jos laskee sadon nollaksi. Herneen keskisadot ovat heikon kevätviljan tasolla, joten herneen tuotantopalkkiokaan ei ehkä riitä sadolla voittamaan viljaa, 220 € vs 170 € , koska siemenkulun ero on parisataa nyt ainakin.

Paras on kyllä maanparannuskasvi, siemenkulut edulliset auringonkukalla, saa hyödyntää sadon ja tukitaso hyvä.

-SS-

Kannattaa ostaa ja kylvää pussi pari hernettä niin voi saada tossia vuodeksi 2027.

Joo kyllä jonkun 30 aaria voinee niittää ja haravoida karheelle kuivamaan ja siitä hangolla puimuriin.

Auringonkukkaa yritin lisätä leikkelemällä niitä siemenlautasia irti ja kuivattelemalla pihaton seinustalla. Linnut ja hiiret niihin tunkevat. Eipä siitä oikein itävää siementä tullut.

Kyllä sitä hernettäkin tarvitsisi saada joku 15 hl että voisi vanhassa siilokuivurissa kuivattaa ja viljan seassa. Tulee viskuroitavaksi viljat pois. Hernettä nyt ei saa kaupaksi kuin autokuormittain. Että satoviljely vaatii noin 20 ha sopimusalaa, ei kyllä viljankäsittelylaitteet oikein siihen riitä.

-SS-

Hernettä nyt ei saa kaupaksi kuin autokuormittain. Että satoviljely vaatii noin 20 ha sopimusalaa, ei kyllä viljankäsittelylaitteet oikein siihen riitä.

Eikö tuo koske tänä päivänä kaikkia viljoja - myös palko-sellaisia ja öljykasveja?
Muutaman tonnin erissä ei oikein ole logistista ideaa. Vähintään nuppikuorma pitänee olla.
Tietysti jos on jokin koontipiste johon voi itse nökköset viedä niin sitten...

Me olemme tehneet toisinaan naapurin kanssa yhteismyyntejä samasta lastauspaikasta kun tavarat ovat olleet vertailukelpoisia. Näin on saatu isompia toimituseriä kokoon. Tilityksen saanut on sitten maksanut toiselle hänen osuutensa myynnistä. Määrät arvioitu yleensä hehtoina, tarkkudessa ei nyt ihan kymmeniä kiloja ole jahdattu :-)

Viljavarastoissa ei täällä taida olla oikein hernejärjestelmää, vilja kyllä menee isoihin siiloihin pienissäkin kasoissa. Herneet lähtevät suoraan rehutehtaitten jot-tuotantoon, ja muutamaa tonnia siksi eivät nämä Hankkijat ja Lantmännenit kyllä oikein kauppatavaraksi tunnista. Viljaa voi kyllä viedä 5t ryskyllisen, saa pois nurkista.

Pohjanmaan maakunnat tuottavat jo enemmän hernettä kuin Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Sadot siellä lienevät paremmat ja pellot kivettömiä.

Herne ei taida olla poutiville maille sopiva. Kävin yhdellä hiukan pienemmällä tilalla meiltä noin 50 km päässä, hakemassa Sampoon varaosia. Herneen viljelyyn oli erikoistunut, pieni Jaakko rämisi herne-kauran kuivauksessa siinä. Puimurista oli juuri veistellut elevaattoreista semmoista taikinaa. Herneen kohde oli jokin lähistöllä oleva suurempi eläintilat, oliko sikanautaa, en tullut kysyneeksi. Se suoramyynti olisi lähinnä tällä paikalla järkevää, veisi itse. Ehkä suursäkkeihin pakkaamalla saisi lähetetyksi kiitorahtina jonnekin kauas.

Sitten kun suunnittelin tukikasvihernettä, kaikki jotka kommentoivat, totesivat että ei ole tätä päivää, että se erottelu ei toimi, että tulee epäpuhdasta viljaa ja epäpuhdasta hernettä. Onko sillä sitten väliä suoraan rehumyllyyn vietynä ?

-SS-