Onko jokin asia lain kirjaimen mukaan oikein, tai sitten itsekunkin moraalikäsityksen mukaisesti oikein, on kaksi eria asiaa. Ryssän raaka-aineista irti pyristely on varmasti vaikeaa, mutta silti koen vastenmielisenä jos ei edes yritetä, vaan ostetaan halvinta made in ryssälä-tavaraa sodasta huolimatta. Tässä tapauksessa Ukraina teki päätöksen vätystelijöiden ja omaperseensin-jengin puolesta, niinkuin näyttäisi käyvän myös öljyn ja kaasun osalta.
Aika paljon on moraalisesti tuomittavia viljelijöitä sitten. Ainakin ne, jotka käyvät keskusliikkeiden kanssa kauppaa, varmistaakseen lannoitteiden saatavuuden ja ehkä myös mekaanisen laadun. Puhtaimpia saattavat olla liettualaiset ja puolalaiset lannoitteet, mutta kaliumin ja muutaman muun raaka-aineen osalta, ei edes Berner voi esittää sataprosenttisesti pitäviä ketjuja, ettei pörssikaupassa liikkuvissa erissä olisi seassa vähääkään venäjätaustaisia tai Kazakstanin, Uzbekistanin tai Turkin kautta kulkeneita lasteja.
Jos edelleen haluaa hyvesignaloida Cemagron vähäisen lannoitetuotannon poistuttua, niin Yaran boikotoinnilla on Cemagroa suurempi merkitys pakotteitten vaikutukseen.
Jos haluaa varmistaa 100% kotimaisen raaka-aineen, jossa ei varmasti ole mahdollisuutta venäläisen raaka-aineen eksymiseen, niin sitten Soilfood, Ecolan, Biolan ja muut kiertotalouden tuotteet ovat käytettävissä. Tai luomun siirtymävaihe.
Minä myönnän, että olen tilannut varmimmin venäläisperäistä lannoitetta Yaran valmistamana, kuten noin 80 % suomalaisista viljelijöistä; Junnilalla ei silloin sattunut olemaan sopivaa moniravinnetta, enkä ole vielä saanut otetta siihen hylätyn nakkikoskin näköiseen puskaan piilotettuun mökkiin, jossa olo on kuin pitäisi mennä jonkun kotiin kutsumatta.
En oikein osaa ottaa putinin kollaboraattorin viittaa harteilleni, meitä kuitenkin on neljä viidestä viljelijästä, enkä missään tapauksessa ole samaa mieltä Cemagron tuotteiden käyttäjien
tuomitsijoiden kanssa, ovat limaisia itsensä muiden yläpuolelle kohottajia, lähinnä.
-SS-
