Kuinkahan pelaisi jaettu lannoitus tuon kiertolannoitteen kanssa? Eka kylvöillä sitä sunaa 600-700kg/ha ja sitte 100-150kg/ha salpietaria viskalla alkukesästä...

Salpietari taitaa maksaa luokkaa 1200e tonni ja oliko siinä nyt 26% nykyään sitä typpeä eli 260kg ja kaikki liukoista. Typpikilon hinnaksi tulee siis reilu 4,5e. Tuolla tullaan jo lähelle luomutavaran hintaa mut maksaako se salpietari 1200e tonni. Kesällä sitä taisi ainakin saada n. Puolella tuosta hinnasta?

Suomensalpietarissa on 26,8 % typpeä, säkin etukyljessä lukee 27. Ja mitä tulee kesän hintoihin: ei sitä millään 600 eurolla saanut, 800-900 oli silloin tarjoukset. Tai sitten myyjät ovat osanneet tehdä näille ns. paremmille viljelijöille huomattavasti paremmat tarjoukset.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 25.11.22 - klo:08:27

Salpietari taitaa maksaa luokkaa 1200e tonni ja oliko siinä nyt 26% nykyään sitä typpeä eli 260kg ja kaikki liukoista. Typpikilon hinnaksi tulee siis reilu 4,5e. Tuolla tullaan jo lähelle luomutavaran hintaa mut maksaako se salpietari 1200e tonni. Kesällä sitä taisi ainakin saada n. Puolella tuosta hinnasta?

Suomensalpietarissa on 26,8 % typpeä, säkin etukyljessä lukee 27. Ja mitä tulee kesän hintoihin: ei sitä millään 600 eurolla saanut, 800-900 oli silloin tarjoukset. Tai sitten myyjät ovat osanneet tehdä näille ns. paremmille viljelijöille huomattavasti paremmat tarjoukset.

Ai en tiedä. Mun mielestä kaveri jutteli et verottomana salpietari olis ollu siinä ekassa erässä kutosella alkavassa hinnassa.

Ja jos ei tarvii yaraa ostaa niin belor esimerkiksi luokka 900e tonni tällä hetkellä..

Kesäkuussa oli axan 600€ ja npk 700€ alv.0%

Yaran apulantakauppa sulkeutui pitkästä aikaa. Kai aika yllättäenkin, kun myyjän mukaan heidän liikkeelläänkin oli vielä avointa kiintiötä jäljellä. Joulukuun toimituksia myivät. Kysyin arviota toimitetuista eristä ja karkeasti 70% on ostanut ja aika pitkälle ne, jotka apulantaa aikovat ensi keväänä kylvää. Moni on sitten ilmoittanut, että he eivät osta apulantaa lainkaan vaan sumplivat viljelyksensä jotenkin muuten.

Yhteenvetona, ensi kauden hankinnat on tehty ja jos jollain olisi pääsyä myyntimääriin, niin siitä voisi tehdä laskelmia millaisilla lannoitemäärillä porukka meinaa pellot lannoittaa. Ite olettaisin, että viherrys tulee eteen sivukulmien pientiloilla ja niillä joilla on muualla työt ja maatalous pyörii 20-35ha harrastuksen merkeissä. Kuulemma viime kesälle oli jo aika paljon sitä ilmiötä, että naapuri käytännössä viljeli. Vaikuttaisi siltä, että rakennekehitys ottaa loikan eteenpäin tulevana kautena. Ensisyksyn kokonaissadossa luulisi kyllä näkyvän alemmat lannoitetasot, vielä jos viljanhinta ei keväälläkään tee minkäänlaista pomppua vaan ennemmin lipeää lähemmäksi 200e/t. Tulevia vuosia silmällä pitäen tulee olemaan tosi vaikeaa, kun apulanta maksaa paljon ja vilja on halpaa. Lannoitekustannus voi nousta sietämättömäksi.

Yaran apulantakauppa sulkeutui pitkästä aikaa. Kai aika yllättäenkin, kun myyjän mukaan heidän liikkeelläänkin oli vielä avointa kiintiötä jäljellä. Joulukuun toimituksia myivät. Kysyin arviota toimitetuista eristä ja karkeasti 70% on ostanut ja aika pitkälle ne, jotka apulantaa aikovat ensi keväänä kylvää. Moni on sitten ilmoittanut, että he eivät osta apulantaa lainkaan vaan sumplivat viljelyksensä jotenkin muuten.

Yhteenvetona, ensi kauden hankinnat on tehty ja jos jollain olisi pääsyä myyntimääriin, niin siitä voisi tehdä laskelmia millaisilla lannoitemäärillä porukka meinaa pellot lannoittaa. Ite olettaisin, että viherrys tulee eteen sivukulmien pientiloilla ja niillä joilla on muualla työt ja maatalous pyörii 20-35ha harrastuksen merkeissä. Kuulemma viime kesälle oli jo aika paljon sitä ilmiötä, että naapuri käytännössä viljeli. Vaikuttaisi siltä, että rakennekehitys ottaa loikan eteenpäin tulevana kautena. Ensisyksyn kokonaissadossa luulisi kyllä näkyvän alemmat lannoitetasot, vielä jos viljanhinta ei keväälläkään tee minkäänlaista pomppua vaan ennemmin lipeää lähemmäksi 200e/t. Tulevia vuosia silmällä pitäen tulee olemaan tosi vaikeaa, kun apulanta maksaa paljon ja vilja on halpaa. Lannoitekustannus voi nousta sietämättömäksi.

Ai se meni tavan lannan osaltakin kiinni. Myyjältä tuli viesti, että luomulannan myynti menee kiinni ja tilaus pitäisi laittaa eilen ennen klo 15 sisään. Hinta luomussa nousee kai 35€ tonnilta. Hieman outoa kun hinta ekaksi laski ja nyt sitten taas nousi takaisin.

Olisi kiva tietää mikä peruste tuolle myynnin keskeyttämiselle on ollut. Toki asia on varmaan näin et kutakuinkin ens vuoden lannat on pääpiirteittäin ostettu ja nyt yaran täytyisi keksiä millä saataisiin viljelijää kupattua vähän vielä lisää. Euroopassahan lantojen hinnat ovat hieman laskeneet ja sitä myöten belorikin on joissain tuotteissa laskenut hintaa..

Yaran apulantakauppa sulkeutui pitkästä aikaa. Kai aika yllättäenkin, kun myyjän mukaan heidän liikkeelläänkin oli vielä avointa kiintiötä jäljellä. Joulukuun toimituksia myivät. Kysyin arviota toimitetuista eristä ja karkeasti 70% on ostanut ja aika pitkälle ne, jotka apulantaa aikovat ensi keväänä kylvää. Moni on sitten ilmoittanut, että he eivät osta apulantaa lainkaan vaan sumplivat viljelyksensä jotenkin muuten.

Yhteenvetona, ensi kauden hankinnat on tehty ja jos jollain olisi pääsyä myyntimääriin, niin siitä voisi tehdä laskelmia millaisilla lannoitemäärillä porukka meinaa pellot lannoittaa. Ite olettaisin, että viherrys tulee eteen sivukulmien pientiloilla ja niillä joilla on muualla työt ja maatalous pyörii 20-35ha harrastuksen merkeissä. Kuulemma viime kesälle oli jo aika paljon sitä ilmiötä, että naapuri käytännössä viljeli. Vaikuttaisi siltä, että rakennekehitys ottaa loikan eteenpäin tulevana kautena. Ensisyksyn kokonaissadossa luulisi kyllä näkyvän alemmat lannoitetasot, vielä jos viljanhinta ei keväälläkään tee minkäänlaista pomppua vaan ennemmin lipeää lähemmäksi 200e/t. Tulevia vuosia silmällä pitäen tulee olemaan tosi vaikeaa, kun apulanta maksaa paljon ja vilja on halpaa. Lannoitekustannus voi nousta sietämättömäksi.

Juu, ensi talvena on tarkkaan mietittävä. Että kiinnittääkö suurimman osan sadosta.
Rehuviljojen hinnatkin pitää olla reilusti yli 300e/t, että edes keväällä kannattaa kylvää.

Jos ensi kesä on heikko niin syksyn hinnat pomppaa reilusti. Kyllä tämä tuppaa aina vaan kulminoitumaan varastotilaan, että sitä pitäisi olla reilusti käytössä, jotta myynnit voi keskittää piikkeihin.

Jos tulee useampi hyvä vuosi maailmalla voi hinnannousua joutua odottaaman kauankin. Ennustaminen ja varsinkin tulevaisuuden on vaikea laji. (Sitaatti A. Karjalaiselta).  Ukrainan ja Venäjän tilanne vaikuttaa paljon ja kotimaassa kotieläintalouden alasajo voi vain laskea hintaa. Säiden normalisoitumista epäilen koko Suomen alalle. Viime kesä oli Pohjois-Pohjanmaan etelälaidalla huippu omalla kylällä . Kuivuudesta kärsivillä mailla oli ongelmia ,itsellä sattui hiesusavikot hömpälle.

Jos ensi kesä on heikko niin syksyn hinnat pomppaa reilusti. Kyllä tämä tuppaa aina vaan kulminoitumaan varastotilaan, että sitä pitäisi olla reilusti käytössä, jotta myynnit voi keskittää piikkeihin.

Juu.
Siinä on taas sitä arpomista talvelle

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 26.11.22 - klo:08:58

Yaran apulantakauppa sulkeutui pitkästä aikaa. Kai aika yllättäenkin, kun myyjän mukaan heidän liikkeelläänkin oli vielä avointa kiintiötä jäljellä. Joulukuun toimituksia myivät. Kysyin arviota toimitetuista eristä ja karkeasti 70% on ostanut ja aika pitkälle ne, jotka apulantaa aikovat ensi keväänä kylvää. Moni on sitten ilmoittanut, että he eivät osta apulantaa lainkaan vaan sumplivat viljelyksensä jotenkin muuten.

Yhteenvetona, ensi kauden hankinnat on tehty ja jos jollain olisi pääsyä myyntimääriin, niin siitä voisi tehdä laskelmia millaisilla lannoitemäärillä porukka meinaa pellot lannoittaa. Ite olettaisin, että viherrys tulee eteen sivukulmien pientiloilla ja niillä joilla on muualla työt ja maatalous pyörii 20-35ha harrastuksen merkeissä. Kuulemma viime kesälle oli jo aika paljon sitä ilmiötä, että naapuri käytännössä viljeli. Vaikuttaisi siltä, että rakennekehitys ottaa loikan eteenpäin tulevana kautena. Ensisyksyn kokonaissadossa luulisi kyllä näkyvän alemmat lannoitetasot, vielä jos viljanhinta ei keväälläkään tee minkäänlaista pomppua vaan ennemmin lipeää lähemmäksi 200e/t. Tulevia vuosia silmällä pitäen tulee olemaan tosi vaikeaa, kun apulanta maksaa paljon ja vilja on halpaa. Lannoitekustannus voi nousta sietämättömäksi.

Ai se meni tavan lannan osaltakin kiinni. Myyjältä tuli viesti, että luomulannan myynti menee kiinni ja tilaus pitäisi laittaa eilen ennen klo 15 sisään. Hinta luomussa nousee kai 35€ tonnilta. Hieman outoa kun hinta ekaksi laski ja nyt sitten taas nousi takaisin.

Olisi kiva tietää mikä peruste tuolle myynnin keskeyttämiselle on ollut. Toki asia on varmaan näin et kutakuinkin ens vuoden lannat on pääpiirteittäin ostettu ja nyt yaran täytyisi keksiä millä saataisiin viljelijää kupattua vähän vielä lisää. Euroopassahan lantojen hinnat ovat hieman laskeneet ja sitä myöten belorikin on joissain tuotteissa laskenut hintaa..

Se vissiin on toiveajattelua,että joku taho on torpeedolla ampunut merirosvolaivan alas,kivi ei ainakaan.

Voisio jaraa hakea konkurssiin? Jokainen kynnelle kykenevä kun laittaisi hakemuksen jonnekin, niin varmasti joku tärppää.

ei onnaa fiberilläkään.  turha toivo.

Lainaus käyttäjältä: Hanttapuli miäs - 24.11.22 - klo:23:38

No ainakin noissa YaraSunoissa on heikosti lannoitekiloa kohti typpeä että jos tosta laskee typpikilon hinnan niin onkohan yhtään halvempi ja jos ei edes juokse niin sitä kannattaa pohtia onko järkeä vai ei.

Ei se halvempi ole. Jos yarasuna maksaa 500e tonni ja siinä on 3% liukoista typpeä eli 30kg niin typpikilolle tulee hintaa n. 16,5e
Jos toivotaan et kaikkityppi (orgaaninen) vapautuu niin silloin typpeä on 10% eli 100kg tonnissa. Jolloin hintaa typpikilolle jää enää 5e.

Salpietari taitaa maksaa luokkaa 1200e tonni ja oliko siinä nyt 26% nykyään sitä typpeä eli 260kg ja kaikki liukoista. Typpikilon hinnaksi tulee siis reilu 4,5e. Tuolla tullaan jo lähelle luomutavaran hintaa mut maksaako se salpietari 1200e tonni. Kesällä sitä taisi ainakin saada n. Puolella tuosta hinnasta?

Luomulannassa tulee tietysti myös muita ravinteita, fosforia nyt merkittävin ja niinkuin yllä mainitsin niin en fosforin liukenemisprosenttia muista mut tonnin lannoitusmäärällä hehtaarille saadaan paperilla 40kg fosforin. Pitäisikö lannoitettu verrata johon korkeafosforiseen tavan apulantaan?

Jos fosforista on pulaa niin tuon yarasunan käyttö tavis viljelyssä syyslannoituksessa vois olla hyvä konsti..

(Yaran esitteestä)

YaraSuna-peltolannoitteiden sisältämän typen teho on noin 75 % verrattuna mineraalilannoitteiden typpeen. Eli vastaa esimrkiksi noin 7 kg mineraalilannoitetyppeä 100 kg / lannoitetta,  Kokonaisfosforista on vesiliukoista eli heti käyttökelpoista 10 prosenttia, niin kuin epäilinkin. Kalium on kokonaisuudessaan heti käyttökelpoista.

Peruste sille, että luomussa kannattaa luomuhyväksytystä typpikilosta maksaa enemmän, on yksinkertaisesti se, että sillä lannoitteella yleensä on suurin vaikutus ensimmäisistä kiloista lähtien, luomussa lannoitetaan vähemmän, ja edelleenkin, vuodesta toiseen jatkuva ryöstöviljely kuluttaa maan perusravinteita, niin että niitä on pakko alkaa lisätä jossakin vaiheessa. 20 vuotta pelkällä kasvinviljelyluomulla, ilman kompostia, eivät lähde apilat eivätkä heinät edes kasvamaan. Toiseksi, tuote, joka sillä vähäisemmälläkin määrällä luomulannoitetta aikaansaadaan, on useimmiten - ainakin tähän mennessä - ollut  myydessä parempihintaista.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 25.11.22 - klo:08:27

Lainaus käyttäjältä: Hanttapuli miäs - 24.11.22 - klo:23:38

No ainakin noissa YaraSunoissa on heikosti lannoitekiloa kohti typpeä että jos tosta laskee typpikilon hinnan niin onkohan yhtään halvempi ja jos ei edes juokse niin sitä kannattaa pohtia onko järkeä vai ei.

Ei se halvempi ole. Jos yarasuna maksaa 500e tonni ja siinä on 3% liukoista typpeä eli 30kg niin typpikilolle tulee hintaa n. 16,5e
Jos toivotaan et kaikkityppi (orgaaninen) vapautuu niin silloin typpeä on 10% eli 100kg tonnissa. Jolloin hintaa typpikilolle jää enää 5e.

Salpietari taitaa maksaa luokkaa 1200e tonni ja oliko siinä nyt 26% nykyään sitä typpeä eli 260kg ja kaikki liukoista. Typpikilon hinnaksi tulee siis reilu 4,5e. Tuolla tullaan jo lähelle luomutavaran hintaa mut maksaako se salpietari 1200e tonni. Kesällä sitä taisi ainakin saada n. Puolella tuosta hinnasta?

Luomulannassa tulee tietysti myös muita ravinteita, fosforia nyt merkittävin ja niinkuin yllä mainitsin niin en fosforin liukenemisprosenttia muista mut tonnin lannoitusmäärällä hehtaarille saadaan paperilla 40kg fosforin. Pitäisikö lannoitettu verrata johon korkeafosforiseen tavan apulantaan?

Jos fosforista on pulaa niin tuon yarasunan käyttö tavis viljelyssä syyslannoituksessa vois olla hyvä konsti..

(Yaran esitteestä)

YaraSuna-peltolannoitteiden sisältämän typen teho on noin 75 % verrattuna mineraalilannoitteiden typpeen. Eli vastaa esimrkiksi noin 7 kg mineraalilannoitetyppeä 100 kg / lannoitetta,  Kokonaisfosforista on vesiliukoista eli heti käyttökelpoista 10 prosenttia, niin kuin epäilinkin. Kalium on kokonaisuudessaan heti käyttökelpoista.

Peruste sille, että luomussa kannattaa luomuhyväksytystä typpikilosta maksaa enemmän, on yksinkertaisesti se, että sillä lannoitteella yleensä on suurin vaikutus ensimmäisistä kiloista lähtien, luomussa lannoitetaan vähemmän, ja edelleenkin, vuodesta toiseen jatkuva ryöstöviljely kuluttaa maan perusravinteita, niin että niitä on pakko alkaa lisätä jossakin vaiheessa. 20 vuotta pelkällä kasvinviljelyluomulla, ilman kompostia, eivät lähde apilat eivätkä heinät edes kasvamaan. Toiseksi, tuote, joka sillä vähäisemmälläkin määrällä luomulannoitetta aikaansaadaan, on useimmiten - ainakin tähän mennessä - ollut  myydessä parempihintaista.

-SS-

Oliko siinä esitteessä mainittu liukoisen typen osuutta? Joku lisäaineistushan tuossa Hankkijan myymässä bio plus sunassa kuulemma on jonka pitäisi siis jotenkin auttaa tuon typen liukenemista.  Optimi oloissa voi siis koko 10% typpi tulla käyttöön.

Olet oikeassa tuosta ryöstöviljelystä. Toki tässäkin ehkä hieman maalajikohtaisia eroja. Ja varmasti niinkin et mikäli tätä ryöstöviljelyä on jatkettu vuosia niin jo pienikin lannoitteen lisäys auttaa.

Kaikesta huolimatta en ainakaan itse ole vielä lannoitetta ostanut ja tuskin ostankaan kun hinnat kai nousivat nyt viikonloppuna. Omalla kohdalla tuolla pussitavaralla olisi ollut tarkoitus lannoittaa syysviljojen oraita keväällä mut en oikein usko rakeen sulamiseen pinnassa. Nyt mennään vähillä lietteillä mitä on jäljellä.