Saat tuon käppyrän vetäistä 35k€ kohdalta poikki. Kukaan ei maksa sen alle valtion veroa ja jos puhutaan siitä joka OIKEASTI kun tulonsiirot huomioidaan maksaa veroa, niin saat sitä katkosta siirtää enemmän vasemmalle.

Muut verot ovat melko tasa-arvoisia, yksi ihminen ajaa suunnilleen saman määrän autolla, asuu asunnossa, josta menee sama sähkön ja lämmitysenergian energiavero ja arvonlisävero, vakuuttaa elämänsä, joista menee vakuutusmaksuvero, puhuu puhelimella, josta menee arvonlisävero, ostaa tarpeita, joista menee arvonlisävero, hankkii ruokaa, josta menee arvonlisävero, jne.

Tulonsiirrot ovat myös kansankiihottamisen välineitä puolin ja toisin. Isoja tulonsiirtoja ovat esimerkiksi täkäläinen maataloustuki, ja se ei todellakaan ole tulonsiirto ruuansyöjälle vaan nimenomaan viljelijöille ja viljelijäeläkeläisille. Maataloustukiahan ei saa viljelijöiden vastustuksen takia nimetä yritystuiksi, eli niiden todellakin silloin täytyy olla sosiaalisia tukia, kuten asumistuki on. Ja ihan OK, asumistuki jopa on merkittävämpi osa tukipolitiikkaa kuin maataloustuet. Mutta viljelijätukien pääosan ( noin 1,9 miljardia) kulku noin enintään 10000 viljelijälle, verrattuna yleisen asumistuen ( 1,1 miljardia)  500000 saajaan, asettaa tämänkin tulonsiirtovertailun oikeaan suuruusluokkalokeroonsa.

-SS-

Joo ja jos ei ole maatilaansa saanut aikaiseksi hankkia tulojen jakajapuolisoa, on katsottava peiliin ja maksettava sitten ne kovemmat ansiotuloveroprosentit yksin. Maatilan tulos jaetaan varsin jalomielisesti, verottajan taholta. Jopa puolison lisäeläkevakuutusmaksua saa rikkaampi vähentää.

-SS-

tulojen jakajapuolison saa jostain filippineiltä, vähän maksaa mutta pitkän päälle kannattava hankinta....yhtiömaatilalla saa varmaan vähentää hankintakulun vai laitetaanko poistoihin ja taseeseen?

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 07.04.18 - klo:13:20

No meitä katkeria näkyy olevan melko runsaasti ja taitavat olla yhtä tyhmiäkin kuin TERMINAATTORI?

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/229696-suomen-verotuksessa-jo-liian-kova-progressio-professori-olen-huolestunut

nalle aikoinaan esimerkkinä kertoi lääkäreistä, jotka maalaavat kesämökkejään itse. Juuri korkea progressio verottaa suurtakin tuloa niin, ettei käteen jäävällä rahalla saa enää maalaria palkattua, vaan kannattaa maalata itse. Jyrkkä progressio haittaa juuri korkeasti koulutettujen halua tehdä lisää töitä, toimii kannustinloukkuna myös isoilla palkoilla.

Mitä tohon tyhmyyteen tulee.... verotaulukossa alarajan ylittävän osan prosentti ei ole se todellinen veroprosentti, jos 25700 saa tienata ennen kuin alkaa valtion veroa maksamaan, niin sen saa tienata verottomana myös suurituloinen, eikö?

Kyllä, mutta ylittävältä osalta taas maksetaan marginaaliveroa/rajaveroa mikä prosentti on taas kovempi.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 07.04.18 - klo:13:34

Näyttää olevan myös niin, että tuo demagogien toistama 10/70 suhde ei ole ihan paikkansa pitävä valtionveronkaan kohdalla

Valtionveron viimeksi vahvistetun verotuksen tulokertymät eri tuloluokista on saatavana Tilastokeskuksesta. Laitoin ne kaavioon.



Vasemmanpuoleinen asteikko:
Siis siniset palkit ovat prosenttiosuus tulosummasta kyseiselle ryhmälle
Violetit palkit ovat tuloryhmän prosenttiosuus koko veronmaksajajoukosta, 4,7 miljoonasta.

Oikeanpuoleinen asteikko:
Vaaleansininen viiva on kumulatiivinen osuus 0..100% ihmisistä mukana
Vaaleanvihreä viiva on kumulatiivinen osuus 0..100% maksetuista valtionveroista.

Eli näemme, että 70% maksetuista valtionveroista tarvitsee kokonaan  suurituloisimmista noin 26%, ei pelkästään 10% väestä. Eli tuloluokat >100000, 80000-99999, 60000-79999, 50000-59999 ja suuren osan 40000-49999 euroa tienaavista. 10% saisi alle 50% valtionverokertymästä kasaan.

-SS-

Saat tuon käppyrän vetäistä 35k€ kohdalta poikki. Kukaan ei maksa sen alle valtion veroa ja jos puhutaan siitä joka OIKEASTI kun tulonsiirot huomioidaan maksaa veroa, niin saat sitä katkosta siirtää enemmän vasemmalle.

terminaattori unohtaa nyt sujuvasti että yhden hengen niin sanottuja sinkkutalouksia on ainavaan enempi ja enempi ja ne ei kovin herkällä varmaan tulonsiirtoja saa, raskain taakka taetaa olla yhteiskunnalle olla helsingisssä asuva  pienituloinen lapsiperhe vaikka vapaavuoriki väittää jotta omillaan tullaan toimeen 

  Saiskohantuhon sellasenkin käppyrän mistä näkisi minkä verran mikin tuloluokka maksaa pääomaveroa..

Sattui hyyskässä käteen Seura 1/2018. Numerossa oli juttu "Varallisuuden markkinat" tjsp.

Jutussa oli lasketettu Tilastokeskuksella, paljonko veroa maksoivat meidän ainoat 7 miljardööriämme ja saman verran varallisuutta omaavat 40 % väestöstämme, 1 800 000 pienituloisinta suomalaista.

Tulos oli että nämä vajaa 2 miljoonaa suomalaista maksoivat tuloveroja reilut 5000 miljoonaa ja seitsemän miljardööriämme alle 8 miljoonaa.

Että kyllä sinne ylemmäs kannattaa yrittää, harva vain pääsee.

Sattui hyyskässä käteen Seura 1/2018. Numerossa oli juttu "Varallisuuden markkinat" tjsp.

Jutussa oli lasketettu Tilastokeskuksella, paljonko veroa maksoivat meidän ainoat 7 miljardööriämme ja saman verran varallisuutta omaavat 40 % väestöstämme, 1 800 000 pienituloisinta suomalaista.

Tulos oli että nämä vajaa 2 miljoonaa suomalaista maksoivat tuloveroja reilut 5000 miljoonaa ja seitsemän miljardööriämme alle 8 miljoonaa.

Että kyllä sinne ylemmäs kannattaa yrittää, harva vain pääsee.

5000000000 € / 1800000 hlö = 2 777 €/hlö

8000000 € / 7 hlö = 1 142 857 €/hlö

Tätä varmaan hait.

Kysehän oli tuloveroista.

Lainaus käyttäjältä: kantola - 08.04.18 - klo:10:48

Sattui hyyskässä käteen Seura 1/2018. Numerossa oli juttu "Varallisuuden markkinat" tjsp.

Jutussa oli lasketettu Tilastokeskuksella, paljonko veroa maksoivat meidän ainoat 7 miljardööriämme ja saman verran varallisuutta omaavat 40 % väestöstämme, 1 800 000 pienituloisinta suomalaista.

Tulos oli että nämä vajaa 2 miljoonaa suomalaista maksoivat tuloveroja reilut 5000 miljoonaa ja seitsemän miljardööriämme alle 8 miljoonaa.

Että kyllä sinne ylemmäs kannattaa yrittää, harva vain pääsee.

5000000000 € / 1800000 hlö = 2 777 €/hlö

8000000 € / 7 hlö = 1 142 857 €/hlö

Tätä varmaan hait.

Kysehän oli tuloveroista.

Monenkohan pienituloisen työttömyys etuudet on nuilla 8 miljoonalla maksettu? Meneehän tosin niistäkin 20% veroja.

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 08.04.18 - klo:11:13

Lainaus käyttäjältä: kantola - 08.04.18 - klo:10:48

Sattui hyyskässä käteen Seura 1/2018. Numerossa oli juttu "Varallisuuden markkinat" tjsp.

Jutussa oli lasketettu Tilastokeskuksella, paljonko veroa maksoivat meidän ainoat 7 miljardööriämme ja saman verran varallisuutta omaavat 40 % väestöstämme, 1 800 000 pienituloisinta suomalaista.

Tulos oli että nämä vajaa 2 miljoonaa suomalaista maksoivat tuloveroja reilut 5000 miljoonaa ja seitsemän miljardööriämme alle 8 miljoonaa.

Että kyllä sinne ylemmäs kannattaa yrittää, harva vain pääsee.

5000000000 € / 1800000 hlö = 2 777 €/hlö

8000000 € / 7 hlö = 1 142 857 €/hlö

Tätä varmaan hait.

Kysehän oli tuloveroista.

Monenkohan pienituloisen työttömyys etuudet on nuilla 8 miljoonalla maksettu? Meneehän tosin niistäkin 20% veroja.

Monenkohan tizinkoottajan tuet noilla veroilla pystytään maksamahan

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 07.04.18 - klo:13:33

Lainaus käyttäjältä: voortimies - 07.04.18 - klo:10:26

Mutta maatalouden verotus on itse asiassa varsin lievää. Ja viittaan lisäksi tässä taannoin olleeseen keskusteluun eli tähän

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 28.03.18 - klo:23:35

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 28.03.18 - klo:22:48

Todellakin, jos viljely olisi sellaista tervan juontia kun tilastot osoittavat sen olevan (pieni viljatila on se yleisin ja kaikkein huonoiten kannattava tilastojen valossa) , niin olisiko tiloja edelleen se 50 000? Tilastot valehtelevat, ja pieni maatila tuo varsinkin verotuksen osalta etuja jotka eivät näy Proagrian tilastoissa.   Jos ensin muutettaisiin verovähennyskelpoisuuden tulkintaohjeita nykyistä tiukemmiksi, ja sitten ilmoitettasiin että kaikki maatilat verotarkastetaan vähintään 2 kertaa seuraavan 10 vuoden jaksolla, niin johan olisi peltoja tarjolla.

heität vakavan syytöksen verovilpistä, ilmeisesti jotain omakohtaista tietoa, luulin sulla olevan iso maatila? Voitaisiin niitä verotuksen tulkintoja tarkastella toisinkin, investointien vähennysoikeutta voisi rajoittaa jos kyseessä on ylisuuri ja kannattamaton investointi. Näin voisi tulla enemmän peltoa myyntiin?

Verotuksessa kuitenkin pyritään oikeudenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen, verokertymä on ehkä olennaisempi kuin maatalouspoliittiset päämäärät vai ovatko isommat tilat alkaneet maksaa enemmän veroa suhteessa pienempiin....tuet mun mielestä, ne on kyllä suurempia.

ja vaikka tuossa heitetäänkin että vakava väärä syytös verovilpistä. Niin voin ihan omakohtaisesti kertoa että verottajan säännöksiä noudattamalla  minä saan luokkaa 2-3000 euroa etua vuodessa. Pystyn siis vähentämään sellaisia menoja tuloksesta jotka ovat tosiasiallisesti yksityismenoja ja yksityishenkilönä maksaisin ne verotetusta tulosta. Laskekaa vaikutus kulutukseen käytettävissä olevaan tuloon jos osaatte. Vielä jos pikkaisin venyttäisin muutamia juttuja niin summa olisi vielä suurempi.

Mutta sanoisin että maatiloilla ei yleensä ottaen ole verotuksesta mitään valitettavaa palkansaajaan nähden, ihan päinvastoin. Ja lisäksi sellainen matemaattinen tosiasia kun aina on esillä se neljän euron tuntipalkka. Niin sellaiseen elintasoon asunto auto yms kuin monella maatilalla on niin ei olisi palkansaajana mitään mahdollisuuksia jos tuntipalkka olisi tuon neljä euroa vaikka tekisi töitä miten paljon tahansa. Jostakin se selitys asialle tietysti löytyy. Minä en esitä sen enempää mistä se mahtaisi löytyä ettei alpo enempää pillastu, pohtikoon jokainen tykönänsä.

voinhan niitä luetella, lähtee traktorista, lumilingosta, ruohonleikkurista, klapikoneesta, moottorisahasta, sähkö- ja öljylaskusta, tietokoneista, puhelimista ym. Olennainen juttu tässä on se, että niitä tarvitaan siinä viljelyssä tai metsätöissä ja yleensä sitä varten se meno on perusteltu. Maan tapa on muillakin aloilla se, että kaivuriurakoitsija kaivaa omat rakennuspohjat ja ojat tontilleen, sähkäri tekee firman tarvikkeilla omat sähkötyöt, taksista otetaan kyltti pois katolta ja lähdetään lappiin... en näe tässä mitään poikkeavaa joka koskee vain maatilaa. Jos joku väittää, että tätä tehdään systemaattisesti ja näin saatava hyöty on maanviljelyn jatkamisen syynä... se onkin eri juttu.

Kokoluokka sulla ihan oikein, pieni on summa. Jos taas ostaisin lumen aurauksen kotipihalle urakoitsijalta ja vetäisin peltotiet omalla lingolla... voisi joku ehdottaa hoitoonohjausta. Mitä yleensä tulee verojen maksuun, niin monella pienellä tilalla ensimmäisestä maataloustuloeurosta menee min 30% veroa, siksi pienet sivutoimiviljelijät ovat verottajalle paljon parempia kuin suurtilat.

Tota noin juu. Minulla tuo summa 2-3000 euroa koostui kyllä ihan niistä laskuista X joita maksan Y euroa yritykselle Z. Ihan siis tilisiirtona näkyvää rahaa. Nyt sitten jos lasken noita luettelemiasi aurausta ja nurmikkoa ja tietokonetta ja puhelinta mukaan mitä tuossa on niin summa on sitten 3-4000 euroa. Jonka verran pystyn tosiasiallisesti yksityistalouteen kuuluvia menoja vähentämään yrityksen menoina. Ihan siis noudattamalla verottajan ohjeita sekä "maan tapaa".

Ja pieni summa? Jos nyt suhteutetaan vaikka että 10 vuoden aikana 40000 euroa niin aika kivan kulkupelin sillä ostaa?

Maan tavasta tekisi mieleni sanoa enemmänkin mutta antaa nyt olla. Nimittäin maan tapaa noudattamalla maatilat hyötyisivät tietyistä asioista paljonkin.

Mutta hiukan lukuja. Ajatellaan että maatilalla pystyy yksityistalouteen kuuluvia menoja vaikka sen 4000 euroa vuodessa laittamaan yritystalouteen. Näinhän ei alpon mukaan tapahdu vaan kyseessä on valheellinen ja väärä syytös. Mutta jos kuvitellaan että näin olisi niin mitä se tarkoittaa lukuina. Ajatellaan että maatilalla jää verotettavaksi tuloksi 15000 euroa ja saadaan laitettua se 4000 euroa yritystalouteen ja vero-% on 30%. Ensinnäkin jää maksamatta 1000 euroa arvonlisäveroa valtiolle kun sen saa yrityksen kuluna vähentää. Ja sen lisäksi jää tuloveroa maksamatta toinen 1000 euroa. Verokertymä on siis noin paljon pienempi ja se vero  on kerättävä muilta. Onneksi löytyy palkansaaja joka on ensin maksanut palkastaan verot. Verojen jälkeen jää 20000 euroa. Siitä hän maksaa nuo yksityistalouden kulut 4000 euroa ja samalla maksaa valtiolle arvonlisäveroa 1000 euroa. Muuhun kulutukseen jaa sitten enää 16000 euroa.

Mutta summa voi tuntua pieneltä mutta kun katsotaan mikä on vaikutus niin on se aika mielenkiintoinen. JOS siis näin tapahtuisi, alpon mukaanhan näin ei tapahdu. Eli tuo laskelma on täysin tuulesta temmattu. Onneksi palkansaajat pitävät systeemiä pystyssä, mistä maataloustuet muuten maksettaisiin.

Ei varmaan kukaan kiellä ettei kukaan siirrä yksityismenoja yrityspuolelle maataloudessa. Tuskin putkari maksaa litselleen listahintojen mukaan mitä muilta perii.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 08.04.18 - klo:12:44

Ei varmaan kukaan kiellä ettei kukaan siirrä yksityismenoja yrityspuolelle maataloudessa. Tuskin putkari maksaa litselleen listahintojen mukaan mitä muilta perii.

Yleensä se kyllä kielletään hyvinkin jyrkästi?

Mutta se mitä en tajua on että ei tunnusteta että ne ovat ne palkansaajat ja duunarit jotka työskentelevät ammateissa joissa ei voi noudattaa maan tapaa vaan kaikesta pitää maksaa raskaimman mukaan  jotka pitävät veroillaan maata pystyssä. Jos suurin osa palkansaajista pystyisi noudattamaan maan tapaa niin verokertymä pienenisi merkittävästi.

Oon kyllä kuulut että rakenuksilta saisi KSE-etuna esimerkiksi hanskoja, haalareita, rakennustarvikeita. Luuletko että rakennus duunarille maksaa se talon tekeminen saman kuin sille maanviljeliälle joka palkkaa rakennusduunarin?

eikös toimistotyöläiset kantannu muutaman millin eestä tavaraa työnantajilta kotio, kun oli jotain juttua, kait vuosi sitten?   ja net ei missään niitä ilmottannu.   eiks jollain kaupuntilla etelässä ollu parit tietsikatkin kateissa?   ja kuis net löytykään työläisiltä...

eikös toimistotyöläiset kantannu muutaman millin eestä tavaraa työnantajilta kotio, kun oli jotain juttua, kait vuosi sitten?   ja net ei missään niitä ilmottannu.   eiks jollain kaupuntilla etelässä ollu parit tietsikatkin kateissa?   ja kuis net löytykään työläisiltä...

Eno toimi joskus raudoittajana j:kylässä. Sanoi että kun ois kuorma-auto, niin sais vähän urettaania ja viloja. Oli mestari sanonut "se saa viedä joka kerkiää. Ei tarvii maanantaina enää nuo täällä näkyä!" Varmaan on ollut ne villat tavarat maksatettu rakennuksen ostajalla.

eikös toimistotyöläiset kantannu muutaman millin eestä tavaraa työnantajilta kotio, kun oli jotain juttua, kait vuosi sitten?   ja net ei missään niitä ilmottannu.   eiks jollain kaupuntilla etelässä ollu parit tietsikatkin kateissa?   ja kuis net löytykään työläisiltä...

Nokian matakpuhelintehtaalla vuonna 1 ja kaks eli noin 1986-1988 joka knipeksi ja teippirulla kuitattiin. Julkisella puolella ehkä löysempää.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 08.04.18 - klo:16:49

eikös toimistotyöläiset kantannu muutaman millin eestä tavaraa työnantajilta kotio, kun oli jotain juttua, kait vuosi sitten?   ja net ei missään niitä ilmottannu.   eiks jollain kaupuntilla etelässä ollu parit tietsikatkin kateissa?   ja kuis net löytykään työläisiltä...

Eno toimi joskus raudoittajana j:kylässä. Sanoi että kun ois kuorma-auto, niin sais vähän urettaania ja viloja. Oli mestari sanonut "se saa viedä joka kerkiää. Ei tarvii maanantaina enää nuo täällä näkyä!" Varmaan on ollut ne villat tavarat maksatettu rakennuksen ostajalla.

Nonni termari2 faktaa pöytään. Minä vuonna enos oli j:kylässä raudoittajana ?