Sanon heti alkuun, etten ole viljelijä, enkä tiedä maataloudesta juuri mitään. Asun kuitenkin maaseudulla ja tunnen useita viljelijöitä eri tukialueilta.
Keskustelu, tai pikemminkin inttäminen viljelijöiden kesken eri tukialueiden eri tukimuodoista on täysin tarpeetonta senkin vuoksi, että vihollinen on kokonaan muualla. Tukisaalis käsittääkseni muodostuu eri tukien summasta ja lienee enemmän tilakohtainen juttu riippuen mm. tuotantosuunnasta ja sen intensiiviydestä. Tokihan tukialuekin siihen vaikuttaa: toisaalta tuetaan etelää ja toisaalta pohjoista. Viljelijöiden riidellessä keskenään nauraa vasemmisto partaansa ja samalla Mtk on hampaaton. Tällainen ei voi olla kenenkään etu.
Mutta asiaan, minua kiinnostaa veronmaksajana ja suomalaisen elintarvikkeen käyttäjänä se, mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan. Tiedän sen, että tukipolitiikka on tarkoituksella passivoivaa, siis maksetaan tukea enemmän omistamisesta kuin yrittämisestä, jolloin tuet saattavat pääomittua peltoon. Kauppakin lohkaisee suuren osan itselleen.
Kertokaapa, paljonko saatte tukea tuotettua kiloa, litraa, yksikköä tms. kohden. Luulen, että jokin sika- tai kananmunatila saa tuotantoalueesta riippumatta yllättävän vähän tukea kiloa kohden vaikka verrattuna luomuemolehmätilaan, joka nipin napin säilyttää kotieläintilan mandaatin ja sen kenties ainut tuote markkinoille on muutama sonnivasikka. Kuka uskaltaa aloittaa?
Kovin oli vastaus vaikeaa, vain muutama vastasi rehellisesti ja objektiivisesti, siitä kiitos heille.
Piti vähän luonnostella vuoden 2008 hakuoppaan avulla, mitä esimerkkitila saa tukea tuotantoa kohti eri tukialueilla. Siis rakenteeltaan ja tuotannoltaan samanlainen tila. Esimerkin mukaan peltoa on 40 ha ja maitoa tuotetaan 300000 litraa vuoteen. Korjatkaa, jos olen väärässä.
Esimerkkitila nostaa kaikki tuet, mitkä hänelle kuuluu. Etelässä valitaan kaksi ympin lisätoimenpidettä, pohjoisessa yksi.
A-alueella tuki tuotettua maitolitraa kohti esimerkkitilalla on 0.157 euroa litralta, B-alueella 0.158 euroa, C1-alueella 0.182 ja C2-alueella 0.19 euroa. Maitoa siis kannattaa tukien puolesta tuottaa pohjoisempana. Toisaalta C-alueella maksettua tukea rajoittaa maitokiintiö, joten jos vaikka kiintiö ylitetään vähänkään, on esimerkkitilan tuotanto etelässä selvästi edullisempaa. Lisäksi etelässä on paremmat tuotanto-olosuhteet.
Samainen esimerkkitila tuottaa markkinoille 1200 lihasikaa, muodostuu tuki seuraavasti: A-alue 40.2 euroa/sika, B-alue 40.29 euroa, C1-36.46 euroa ja C2 36.93 euroa. Sikaa siis tukien puolesta kannatta tuottaa etelässä, vai kuinka?
Tuki tuotettua kiloa kohti vaikkapa luomuviljatilalla saattaa tuottaa yllätyksen…
Täsmennetäänpäs hieman laskelmaa. Saatte toki olla eri mieltä ja onhan virheen mahdollisuuskin olemassa. Eiliseen laskelmaan lipsahti mukaan ympäristötuen kansallinen lisäosa, jota edellisellä ohjelmakaudella voitiin maksaa 92 % ympäristötuen perustuesta perustuen lisäksi. Sitä ei enää makseta.
Lähtötietoina käytin Vna 64/2008:ssa mainittuja tukitasoja. C1-alueen eläinyksikkötuki sioille on 288 € ja C2-alueelle 250 €. Tukiyksikkökertoimet C1-alueella on 0.73 ja C2-alueella 0.85. AB-alueilla tukitaso on alempi, mutta siellä ei tunneta tukiyksikkökerrointa. Siat siis saa tukea AB-alueilla 176 €/ey.
Yhden eläinyksikön muodostaa 13 lihasikaa, joten AB-alueilla yksi lihasika saa tukea 176/13 = 13.54 €. C1-alueella tuki on 288/13*0.73 = 16.17 € ja C2-alueella 250/13*0.85 = 16,34 €.
Eilinen laskelmani oli siis virheellinen ymp. lisäosan suhteen, muuten pitänee paikkaansa. C-alueella ei ole pakkoa valita yhtään ymp. lisätoimenpidettä, mutta voi enimmillään valita kaksi lisätoimenpidettä, joista tosin kumpaakaan ei kenties kannata valita. AB-alueilla on pakko valita vähintään yksi, mutta neljäkin on mahdollista. Laskelmani perustui siihen, että C-alueella valitaan ravinnetaseet-toimenpide ja AB-alueilla peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys ja ravinnetaseet. Lisäksi AB-alueille maksetaan kotieläintilan hehtaaritukea asetuksen 303/2008 mukaisesti enintään 30 €/ha
Tässäpä laskelmaa:
tilatuki Lfa ymp lfa-lisä kansall sika
A 234,27 150 107+45+18 97,3 30 13,54
B 186,04 200 107+45+18 97,3 30 13,54
C1 186,04 200 107+18 97,3 16,17
C2 145,03 210 107+18 102,3 35 16,34
A-alueen peltoalaperusteinen tukisumma hehtaaria kohden on siis 681.57 €, B-alueella 683.34 €, C1-alueella 590.52 € ja C2-alueella 617.33 €.
Nyt jos kerrotaan summat pinta-alalla ja jaetaan sikamäärällä, päästään todelliseen tulokseen: A: (40 * 681,57 + 1200*13,54)/1200 = 36.26 €
B: (40 * 683.34 + 1200*13,54)/1200 = 36.32 €
C1: (40*590,52 + 1200 *16.17)/1200 = 35,85€
C2: (40*617.33 + 1200 *16,34)/1200= 36,91€
Yhteenvetona voi todeta, ettei tuosta kannattaisi tehdä kovinkaan suurta numeroa. Etelässä tuki maksetaan kuitenkin enemmän passiivisesti ja pohjoisessa palkitaan itse tuotanto. Jokainen voi tahollaan miettiä, kumpi on mielekkäämpää. Etelässä passiivisuus palkitaan, pohjoisessa ahkeruus. Mitä Tukiviemäri tähän sanoo?
------------------------------------------------------------------------------------------------
Tässäpä SuurenAjattelijan ajatuksia. Alkuun ei tiedetä maataloudesta mitään ja sitten "kaikki". Kuulostaako tutulta? Onko samoja laskelmia nähty täällä aiemminkin? Aulista lainatakseni, jos Aulis sallii-tai hällä ja väliä..
Viimeksi muokattu: 26.02.09 - klo:15:43 kirjoittanut SiKari
