Taitaa olla Nimimerkki "Namskis" kaiken pahan alku ja juuri tässä lomittaja hommassa. Sen juttujen jälkeen tämä kateus näistä lomittajista on alkanu...     


***Ei oo tarinoita kuulunut vähään aikaan. Mahtoiko vaimo huomata mitä isäntä puuhastaa lomittajien kanssa...

Taitaa olla Nimimerkki "Namskis" kaiken pahan alku ja juuri tässä lomittaja hommassa. Sen juttujen jälkeen tämä kateus näistä lomittajista on alkanu...     


***Ei oo tarinoita kuulunut vähään aikaan. Mahtoiko vaimo huomata mitä isäntä puuhastaa lomittajien kanssa...

Lomittajillakin pitää olla omat luontaisetunsa.

Lainaus käyttäjältä: Saunanpolttaja - 26.02.09 - klo:07:31

Lainaus käyttäjältä: Suuri Ajattelija - 25.02.09 - klo:15:08

Samainen esimerkkitila tuottaa markkinoille 1200 lihasikaa, muodostuu tuki seuraavasti: A-alue 40.2 euroa/sika, B-alue 40.29 euroa, C1-36.46 euroa ja C2 36.93 euroa. Sikaa siis tukien puolesta kannatta tuottaa etelässä, vai kuinka?

Anteeski mutta minä en saa millään laksutoimituksella noita tukieroja vaan esimerkiksi B/C1 ihan toisinpäin. Voisitko vielä laittaa tähän ne läthötiedot eli tukisummat ja muut sllaiste sekä laksutoimitukset millä näihin lukuihin päädyit.

Noilla ämteekoo-virkamiehillä  on ihan omat helmitaulunsa tukilaskelmia varten

Täsmennetäänpäs hieman laskelmaa. Saatte toki olla eri mieltä ja onhan virheen mahdollisuuskin olemassa. Eiliseen laskelmaan lipsahti mukaan ympäristötuen kansallinen lisäosa, jota edellisellä ohjelmakaudella voitiin maksaa 92 % ympäristötuen perustuesta perustuen lisäksi. Sitä ei enää makseta.

Lähtötietoina käytin Vna 64/2008:ssa mainittuja tukitasoja. C1-alueen eläinyksikkötuki sioille on 288 € ja C2-alueelle 250 €. Tukiyksikkökertoimet C1-alueella on 0.73 ja C2-alueella 0.85. AB-alueilla tukitaso on alempi, mutta siellä ei tunneta tukiyksikkökerrointa. Siat siis saa tukea AB-alueilla 176 €/ey.
Yhden eläinyksikön muodostaa 13 lihasikaa, joten AB-alueilla yksi lihasika saa tukea 176/13 = 13.54 €. C1-alueella tuki on 288/13*0.73 = 16.17 € ja C2-alueella 250/13*0.85 = 16,34 €.

Eilinen laskelmani oli siis virheellinen ymp. lisäosan suhteen, muuten pitänee paikkaansa. C-alueella ei ole pakkoa valita yhtään ymp. lisätoimenpidettä, mutta voi enimmillään valita kaksi lisätoimenpidettä, joista tosin kumpaakaan ei kenties kannata valita. AB-alueilla on pakko valita vähintään yksi, mutta neljäkin on mahdollista. Laskelmani perustui siihen, että C-alueella valitaan ravinnetaseet-toimenpide ja AB-alueilla peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys ja ravinnetaseet. Lisäksi AB-alueille maksetaan kotieläintilan hehtaaritukea asetuksen 303/2008 mukaisesti enintään 30 €/ha

Tässäpä laskelmaa:
   
          tilatuki   Lfa      ymp      lfa-lisä   kansall     sika
A   234,27   150   107+45+18   97,3   30   13,54
B   186,04   200   107+45+18   97,3   30   13,54
C1   186,04   200   107+18          97,3      16,17
C2   145,03   210   107+18         102,3   35   16,34

A-alueen peltoalaperusteinen tukisumma hehtaaria kohden on siis 681.57 €, B-alueella 683.34 €, C1-alueella 590.52 € ja C2-alueella 617.33 €.

Nyt jos kerrotaan summat pinta-alalla ja jaetaan sikamäärällä, päästään todelliseen tulokseen: A: (40 *  681,57 + 1200*13,54)/1200 = 36.26 €
                  B: (40 * 683.34 + 1200*13,54)/1200 =   36.32 €
                  C1: (40*590,52 + 1200 *16.17)/1200 = 35,85€
                  C2: (40*617.33 + 1200 *16,34)/1200= 36,91€

Yhteenvetona voi todeta, ettei tuosta kannattaisi tehdä kovinkaan suurta numeroa. Etelässä tuki maksetaan kuitenkin  enemmän passiivisesti ja pohjoisessa palkitaan itse tuotanto. Jokainen voi tahollaan miettiä, kumpi on mielekkäämpää. Etelässä passiivisuus palkitaan, pohjoisessa ahkeruus. Mitä Tukiviemäri tähän sanoo?

Jatkoa: Jos tuo yhden sian tuki jaetaan tuotetulla kilomäärällä, ei tuki ole kovinkaan  hurrattava millään tuotantoalueella: 36 €/80 kg= 0.45 €/kg..

C-alueella ei ole pakkoa valita yhtään ymp. lisätoimenpidettä, mutta voi enimmillään valita kaksi lisätoimenpidettä, joista tosin kumpaakaan ei kenties kannata valita. AB-alueilla on pakko valita vähintään yksi, mutta neljäkin on mahdollista. Laskelmani perustui siihen, että C-alueella valitaan ravinnetaseet-toimenpide ja AB-alueilla peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys ja ravinnetaseet.
A: (40 *  681,57 + 1200*13,54)/1200 = 36.26 €
B: (40 * 683.34 + 1200*13,54)/1200 =   36.32 €

B-alueen varsinaisella sikaseudulla asuvana voisin ihan mutuna heittää seuraavaa: lisätoimenpiteitä on valittu yleisesti vähän. Tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys on sikatiloilla todella harvinainen, ehkä yksi/kunta (ennen liitoksia), sitä vastoin typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla on todella yleinen.  Tukitasot: peite 45 typpi 23 ero 22 €/ha. Esim. tilalla siis 40ha * -22€/ha = -880€/1200 töpseliä= -0,73€/pots
Yhteensä: B: 35,59 €/kärsä vrt C1: 35,85

Eli aika tulkitsemista on, toisin kuin jos laitettaisiin naudat framille, ei tarvittaisi mikroskooppia erojen löytämiseksi. Nuo A-alueen uhanalaiset maidontuottajat ovat todellisia kansallissankareita näiden laskelmien valossa. Parhaat tekevät tulostakin. 

Kiitos kuitenkin Keskikokoiselle ajattelijalle että laitoit nummerot näkyville pelkkien iskulauseiden sijaan. Ei ole palstalla ollut tapana kuin JakkeJäyhällä.

Lisään vielä omat 2006 tiedot: kaikki tuet 1,65 €/ myyty sonnin lihakilo, joita tuotettiin 1210 kg/ha, tilityshinta oli 2,5 €/kg. Jos oikein iso nummero halutaan esiin: kaikki tuet 2000€/ ha, jatkossa "vain" luokkaa 1100.

Lainaus käyttäjältä: Talojussi - 26.02.09 - klo:08:16

Lainaus käyttäjältä: Saunanpolttaja - 26.02.09 - klo:07:31

Lainaus käyttäjältä: Suuri Ajattelija - 25.02.09 - klo:15:08

Samainen esimerkkitila tuottaa markkinoille 1200 lihasikaa, muodostuu tuki seuraavasti: A-alue 40.2 euroa/sika, B-alue 40.29 euroa, C1-36.46 euroa ja C2 36.93 euroa. Sikaa siis tukien puolesta kannatta tuottaa etelässä, vai kuinka?

Anteeski mutta minä en saa millään laksutoimituksella noita tukieroja vaan esimerkiksi B/C1 ihan toisinpäin. Voisitko vielä laittaa tähän ne läthötiedot eli tukisummat ja muut sllaiste sekä laksutoimitukset millä näihin lukuihin päädyit.

Noilla ämteekoo-virkamiehillä  on ihan omat helmitaulunsa tukilaskelmia varten

Täsmennetäänpäs hieman laskelmaa. Saatte toki olla eri mieltä ja onhan virheen mahdollisuuskin olemassa. Eiliseen laskelmaan lipsahti mukaan ympäristötuen kansallinen lisäosa, jota edellisellä ohjelmakaudella voitiin maksaa 92 % ympäristötuen perustuesta perustuen lisäksi. Sitä ei enää makseta.

Lähtötietoina käytin Vna 64/2008:ssa mainittuja tukitasoja. C1-alueen eläinyksikkötuki sioille on 288 € ja C2-alueelle 250 €. Tukiyksikkökertoimet C1-alueella on 0.73 ja C2-alueella 0.85. AB-alueilla tukitaso on alempi, mutta siellä ei tunneta tukiyksikkökerrointa. Siat siis saa tukea AB-alueilla 176 €/ey.
Yhden eläinyksikön muodostaa 13 lihasikaa, joten AB-alueilla yksi lihasika saa tukea 176/13 = 13.54 €. C1-alueella tuki on 288/13*0.73 = 16.17 € ja C2-alueella 250/13*0.85 = 16,34 €.

Eilinen laskelmani oli siis virheellinen ymp. lisäosan suhteen, muuten pitänee paikkaansa. C-alueella ei ole pakkoa valita yhtään ymp. lisätoimenpidettä, mutta voi enimmillään valita kaksi lisätoimenpidettä, joista tosin kumpaakaan ei kenties kannata valita. AB-alueilla on pakko valita vähintään yksi, mutta neljäkin on mahdollista. Laskelmani perustui siihen, että C-alueella valitaan ravinnetaseet-toimenpide ja AB-alueilla peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys ja ravinnetaseet. Lisäksi AB-alueille maksetaan kotieläintilan hehtaaritukea asetuksen 303/2008 mukaisesti enintään 30 €/ha

Tässäpä laskelmaa:
   
          tilatuki   Lfa      ymp      lfa-lisä   kansall     sika
A   234,27   150   107+45+18   97,3   30   13,54
B   186,04   200   107+45+18   97,3   30   13,54
C1   186,04   200   107+18          97,3      16,17
C2   145,03   210   107+18         102,3   35   16,34

A-alueen peltoalaperusteinen tukisumma hehtaaria kohden on siis 681.57 €, B-alueella 683.34 €, C1-alueella 590.52 € ja C2-alueella 617.33 €.

Nyt jos kerrotaan summat pinta-alalla ja jaetaan sikamäärällä, päästään todelliseen tulokseen: A: (40 *  681,57 + 1200*13,54)/1200 = 36.26 €
                  B: (40 * 683.34 + 1200*13,54)/1200 =   36.32 €
                  C1: (40*590,52 + 1200 *16.17)/1200 = 35,85€
                  C2: (40*617.33 + 1200 *16,34)/1200= 36,91€

Yhteenvetona voi todeta, ettei tuosta kannattaisi tehdä kovinkaan suurta numeroa. Etelässä tuki maksetaan kuitenkin  enemmän passiivisesti ja pohjoisessa palkitaan itse tuotanto. Jokainen voi tahollaan miettiä, kumpi on mielekkäämpää. Etelässä passiivisuus palkitaan, pohjoisessa ahkeruus. Mitä Tukiviemäri tähän sanoo?

Kerrankin joku esitää jonkun järkevän laskelman, kaikki muut olleet yleensä enemmän puolueelisia.

JakkeJäyhäkin esitti omaa kantaansa tukevia laskelmmia, eikä puolueetonta laskelmaa.

Kyllä tuo laskelma selkeästi osoittaa että nyt ollaan tasatuessa, aiemmin tukiporras on ollut etelän eduksi!

Ja hyvä huomio tuokin että pohjoisessa tuki voimakkaamin sidottu eläintuotantoon, ja se on ollut myös yksi tekijä lisäämässä tuotannon määrää ja sekin hallinon toimesta.

Lainaus käyttäjältä: Talojussi - 26.02.09 - klo:08:16

Lainaus käyttäjältä: Saunanpolttaja - 26.02.09 - klo:07:31

Lainaus käyttäjältä: Suuri Ajattelija - 25.02.09 - klo:15:08

Samainen esimerkkitila tuottaa markkinoille 1200 lihasikaa, muodostuu tuki seuraavasti: A-alue 40.2 euroa/sika, B-alue 40.29 euroa, C1-36.46 euroa ja C2 36.93 euroa. Sikaa siis tukien puolesta kannatta tuottaa etelässä, vai kuinka?

Anteeski mutta minä en saa millään laksutoimituksella noita tukieroja vaan esimerkiksi B/C1 ihan toisinpäin. Voisitko vielä laittaa tähän ne läthötiedot eli tukisummat ja muut sllaiste sekä laksutoimitukset millä näihin lukuihin päädyit.

Noilla ämteekoo-virkamiehillä  on ihan omat helmitaulunsa tukilaskelmia varten

Täsmennetäänpäs hieman laskelmaa. Saatte toki olla eri mieltä ja onhan virheen mahdollisuuskin olemassa. Eiliseen laskelmaan lipsahti mukaan ympäristötuen kansallinen lisäosa, jota edellisellä ohjelmakaudella voitiin maksaa 92 % ympäristötuen perustuesta perustuen lisäksi. Sitä ei enää makseta.

Lähtötietoina käytin Vna 64/2008:ssa mainittuja tukitasoja. C1-alueen eläinyksikkötuki sioille on 288 € ja C2-alueelle 250 €. Tukiyksikkökertoimet C1-alueella on 0.73 ja C2-alueella 0.85. AB-alueilla tukitaso on alempi, mutta siellä ei tunneta tukiyksikkökerrointa. Siat siis saa tukea AB-alueilla 176 €/ey.
Yhden eläinyksikön muodostaa 13 lihasikaa, joten AB-alueilla yksi lihasika saa tukea 176/13 = 13.54 €. C1-alueella tuki on 288/13*0.73 = 16.17 € ja C2-alueella 250/13*0.85 = 16,34 €.

Eilinen laskelmani oli siis virheellinen ymp. lisäosan suhteen, muuten pitänee paikkaansa. C-alueella ei ole pakkoa valita yhtään ymp. lisätoimenpidettä, mutta voi enimmillään valita kaksi lisätoimenpidettä, joista tosin kumpaakaan ei kenties kannata valita. AB-alueilla on pakko valita vähintään yksi, mutta neljäkin on mahdollista. Laskelmani perustui siihen, että C-alueella valitaan ravinnetaseet-toimenpide ja AB-alueilla peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys ja ravinnetaseet. Lisäksi AB-alueille maksetaan kotieläintilan hehtaaritukea asetuksen 303/2008 mukaisesti enintään 30 €/ha

Tässäpä laskelmaa:
   
          tilatuki   Lfa      ymp      lfa-lisä   kansall     sika
A   234,27   150   107+45+18   97,3   30   13,54
B   186,04   200   107+45+18   97,3   30   13,54
C1   186,04   200   107+18          97,3      16,17
C2   145,03   210   107+18         102,3   35   16,34

A-alueen peltoalaperusteinen tukisumma hehtaaria kohden on siis 681.57 €, B-alueella 683.34 €, C1-alueella 590.52 € ja C2-alueella 617.33 €.

Nyt jos kerrotaan summat pinta-alalla ja jaetaan sikamäärällä, päästään todelliseen tulokseen: A: (40 *  681,57 + 1200*13,54)/1200 = 36.26 €
                  B: (40 * 683.34 + 1200*13,54)/1200 =   36.32 €
                  C1: (40*590,52 + 1200 *16.17)/1200 = 35,85€
                  C2: (40*617.33 + 1200 *16,34)/1200= 36,91€

Yhteenvetona voi todeta, ettei tuosta kannattaisi tehdä kovinkaan suurta numeroa. Etelässä tuki maksetaan kuitenkin  enemmän passiivisesti ja pohjoisessa palkitaan itse tuotanto. Jokainen voi tahollaan miettiä, kumpi on mielekkäämpää. Etelässä passiivisuus palkitaan, pohjoisessa ahkeruus. Mitä Tukiviemäri tähän sanoo?

Katsopa Täyttöohjeet 2008 sivu 42.

Sen mukaan maksetaan c-alueelle lisäksi pohjoista ha-tukea 57 € / ha?

Mennäänpäs viljapuolelle. Jos peltoalatukien keskiarvona käytetään 600 €/ha ja verrataan sitä äärimmäisen laajaperäiseen tuotantoon ja tehotuotantoon, päästään seuraavaan tulokseen. Korostan, että laskelmani ovat kärjistettyjä, mutta täysin mahdollisia ja kuulemani mukaan esimerkkitiloja löytyy...  Kaikkia ääripäitä mahtuu viljelijäjoukkoon.

600€/4500 kg / ha = 0.13 €/kg. Ihan kohtuullista, ei ainakaan liian korkea. Ammattiviljelijällä keskisato saattaa olla huomattavasti korkeampikin. 600/ 6000 = 0.10 €/kg.

Toinen ääripää, tukien maksimointi vaikkapa luomukasvinviljelytilalla. Asutaan kaupungissa, käydään maaseudulla vain nostamassa tuet ja nekin maksimoiden. Pelloista viljellään, jos viljellään, puolet, mutta tuki nostetaan koko alalta. Ympäristötukea ei tosin makseta hoidetulle viljelemättömälle pellolle. Satotasot ovat mitä sattuu, mutta otetaan laskelman pohjaksi 1500 kg/ha ja joka toinen hehtaari on kesannolla: 750 kg/ha. Perustuet 600 € + luomulisä 141= 741 €/ha. Tuosta vähennetään puolet ympäristötuesta, saadaan 691 €/ha. Jos tämä jaetaan tuotannolla: 691/ 750 = 0.92 €/kg.

Samalla pidetään huoli siitä, ettei laajentaja saa lisämaata ainakaan kohtuuhintaan. Tällaisten vuoksi pellonraivaus on  monelle tilalle todella perusteltua. Tässä on todellinen maaseudun syöpä, vai väittääkö joku vastaan?

Katsopa Täyttöohjeet 2008 sivu 42.

Sen mukaan maksetaan c-alueelle lisäksi pohjoista ha-tukea 57 € / ha?

asetuksen 697/2008  mukaan pohjoista hehtaaritukea maksetaan mm. vehnälle 47 €/ha. On toki muitakin tukia olemassa, mutta ne eivät kenties sovi sikatilalle, jolle esimerkkilaskelma on tehty. Jäi tietysti korostamatta, että laskelma perustui rehuohraan.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080697

Mennäänpäs viljapuolelle. Jos peltoalatukien keskiarvona käytetään 600 €/ha ja verrataan sitä äärimmäisen laajaperäiseen tuotantoon ja tehotuotantoon, päästään seuraavaan tulokseen. Korostan, että laskelmani ovat kärjistettyjä, mutta täysin mahdollisia ja kuulemani mukaan esimerkkitiloja löytyy...  Kaikkia ääripäitä mahtuu viljelijäjoukkoon.

600€/4500 kg / ha = 0.13 €/kg. Ihan kohtuullista, ei ainakaan liian korkea. Ammattiviljelijällä keskisato saattaa olla huomattavasti korkeampikin. 600/ 6000 = 0.10 €/kg.

Toinen ääripää, tukien maksimointi vaikkapa luomukasvinviljelytilalla. Asutaan kaupungissa, käydään maaseudulla vain nostamassa tuet ja nekin maksimoiden. Pelloista viljellään, jos viljellään, puolet, mutta tuki nostetaan koko alalta. Ympäristötukea ei tosin makseta hoidetulle viljelemättömälle pellolle. Satotasot ovat mitä sattuu, mutta otetaan laskelman pohjaksi 1500 kg/ha ja joka toinen hehtaari on kesannolla: 750 kg/ha. Perustuet 600 € + luomulisä 141= 741 €/ha. Tuosta vähennetään puolet ympäristötuesta, saadaan 691 €/ha. Jos tämä jaetaan tuotannolla: 691/ 750 = 0.92 €/kg.

Samalla pidetään huoli siitä, ettei laajentaja saa lisämaata ainakaan kohtuuhintaan. Tällaisten vuoksi pellonraivaus on  monelle tilalle todella perusteltua. Tässä on todellinen maaseudun syöpä, vai väittääkö joku vastaan?

ajattelija unohtaa EU + WTO politiikan ytimen: tuet pitäisi irroittaa tuotannosta....tämä toteutunee lähiaikoina.

Jotta ylipäätään kannattaisi tuottaa viljaa pitäisi tuotteesta saatava hinta miinus muuttuvat kustannukset olla selvästi  plussan puolella. Näin ei tällä hetkellä ole.

Toinen pointti: meillä on nyt puoli miljoonaa hehtaaria  peltoa liikaa, joten tämä luomuesimerkkitila toimii Isänmaan edun mukaisesti edellyttäen, että pellot pidetään kunnossa myöhempää mahdollista tarvetta varten-se tarve  tulee vielä joskus. Nyt eletään tätä vaihetta.
Pellon raivaus metsää hävittämällä on rikollista toimintaa.

Kolmas pointti: EU-liittymissopimuksemme kieltää kotieläintuotannon laajentamisen. Nyt on jo menty yli erityisestiC-alueella.

Neljäs pointti: on ollut suuri virhe keskittää esim. maitotilat puhtaasti puoluepoliittisista syistä pienille alueille (C), jolloin on tullut ongelmia lannan levityksessä ja muutenkin pellon puutetta, eikä ole muutenkaan mahdollisuutta yhteistyöhön puuttuvan naapuri-viljatilan kanssa...toisaalta taas etelässä olisi paljon peltoa, joille mielellään otettaisiin paskaa vastaan. Pohjoisen tuen ehtojen mukaan tuotanto ei olisi saanut siirtyä C-alueelle.

Neljäs pointti: MTK/kepulainen maatalouspolitiikka on ollut tuhoisaa, ainakaan etelässä ei enää löydy jatkajia kuin korkeintaan näitä tulevia tuennnostajia/ilman viljelyä.

"Sanon heti alkuun, etten ole viljelijä, enkä tiedä maataloudesta juuri mitään. Asun kuitenkin maaseudulla ja tunnen useita viljelijöitä eri tukialueilta."

Näin aloitti Suuri Ajattelija viestiketjun...on MTK:n palkkalistoilla.

"Toinen pointti: meillä on nyt puoli miljoonaa hehtaaria  peltoa liikaa, joten tämä luomuesimerkkitila toimii Isänmaan edun mukaisesti edellyttäen, että pellot pidetään kunnossa myöhempää mahdollista tarvetta varten-se tarve  tulee vielä joskus. Nyt eletään tätä vaihetta.
Pellon raivaus metsää hävittämällä on rikollista toimintaa."

Meillä on puoli miljoonaa hehtaaria peltoa väärässä paikassa ja puoli miljoonaa hehtaaria jossain joo joo viljelyssä.
Siitä syntyy että meillä on puolimiljoonaa hehtaaria liian vähän peltoa.

Siinä ei olla missään isänmaan asialla jos pellolla kasvaa 10 eri rikkaruohoa ja yhdestoista on se ohra parka joka yrittää väkisin aurinkoa kohti. Tuommoinen viljely aiheuttaa vain sen että minkä takia tavan veron maksajien pitää yleensäkin jotain luomutukea ja jotain joo joo viljelytukea maksaa jos oike viljeliä saa pellolta 6000kg hehtaari satoa tuettua hehtaaria kohti.

"Sanon heti alkuun, etten ole viljelijä, enkä tiedä maataloudesta juuri mitään. Asun kuitenkin maaseudulla ja tunnen useita viljelijöitä eri tukialueilta."

Näin aloitti Suuri Ajattelija viestiketjun...on MTK:n palkkalistoilla.

Taitaa talojussin mielestä olla niitä siperiaan lähetettäviä, kun ei ole talojussin kanssa samaa mieltä.

"Sanon heti alkuun, etten ole viljelijä, enkä tiedä maataloudesta juuri mitään. Asun kuitenkin maaseudulla ja tunnen useita viljelijöitä eri tukialueilta."
Näin aloitti Suuri Ajattelija viestiketjun...on MTK:n palkkalistoilla.

Niin, en tiedäkään mitään itse maataloudesta ja mitä enemmän seuraan tätä palstaa, sitä tietämättömämmäksi tulen...

Tuo oli neljäs kerta,kun kerrot  ammattini. Pitänee paljastaa totuus: olen TVH:n  palveluksessa... Itse tvh:ta ei tietenkään ole enää olemassa, mutta työpaikkani on jonkinlainen johdannainen