Agronet

Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Suuri Ajattelija - 23.02.09 - klo:18:50

Otsikko: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 23.02.09 - klo:18:50
Sanon heti alkuun, etten ole viljelijä, enkä tiedä maataloudesta juuri mitään. Asun kuitenkin maaseudulla ja tunnen useita viljelijöitä eri tukialueilta.
 Keskustelu, tai pikemminkin inttäminen  viljelijöiden kesken eri tukialueiden eri tukimuodoista on täysin tarpeetonta senkin vuoksi, että vihollinen on kokonaan muualla. Tukisaalis käsittääkseni muodostuu eri tukien summasta ja lienee enemmän tilakohtainen juttu riippuen mm. tuotantosuunnasta ja sen intensiiviydestä. Tokihan tukialuekin siihen vaikuttaa: toisaalta tuetaan etelää ja toisaalta pohjoista. Viljelijöiden riidellessä keskenään nauraa vasemmisto partaansa ja samalla Mtk on hampaaton. Tällainen ei voi olla kenenkään etu.

Mutta asiaan, minua kiinnostaa veronmaksajana ja suomalaisen elintarvikkeen käyttäjänä se, mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan. Tiedän sen, että tukipolitiikka on tarkoituksella passivoivaa, siis maksetaan tukea enemmän omistamisesta kuin yrittämisestä, jolloin tuet saattavat pääomittua peltoon. Kauppakin lohkaisee suuren osan itselleen.

Kertokaapa, paljonko saatte tukea tuotettua kiloa, litraa, yksikköä tms. kohden. Luulen, että jokin sika- tai kananmunatila saa  tuotantoalueesta riippumatta yllättävän vähän tukea kiloa kohden vaikka verrattuna luomuemolehmätilaan, joka nipin napin säilyttää kotieläintilan mandaatin ja sen kenties ainut tuote markkinoille on muutama sonnivasikka. Kuka uskaltaa aloittaa?
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Saunanpolttaja - 23.02.09 - klo:19:04
Kertokaapa, paljonko saatte tukea tuotettua kiloa, litraa, yksikköä tms. kohden. Luulen, että jokin sika- tai kananmunatila saa  tuotantoalueesta riippumatta yllättävän vähän tukea kiloa kohden vaikka verrattuna luomuemolehmätilaan, joka nipin napin säilyttää kotieläintilan mandaatin ja sen kenties ainut tuote markkinoille on muutama sonnivasikka. Kuka uskaltaa aloittaa?

Lihasian tuki ab-alueella noin 15 senttiä per lihakilo ja c-alueella noin 20 senttiä per lihakilo ja kun sianlihan viimeitsen hinnanlaksujen jälkeen noin 1.28 niin tuo on sellainen 10-15% lihan tuottajahinnatsa. Onko se sitten vähän vai pajlon niin se riippuu siitä miten asian katsoo kun suurinpiirtein tuollainen siivu pitäisi jäädä katteeski jotta jäisi palkkaakin.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: milkboi - 23.02.09 - klo:19:11
jos kaikki tuet jaetaan maitolitroille,niin viime vuonna oli 0.1988 per litra.kylkiäisenä reilu 7tonnia naudanlihaa.Samoja ajatuksia mullakin tästä eripurasta.Joku nauraa makiasti partaansa kun maajussit tappelee keskenään. ???
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Saunanpolttaja - 23.02.09 - klo:19:18
jos kaikki tuet jaetaan maitolitroille,niin viime vuonna oli 0.1988 per litra.kylkiäisenä reilu 7tonnia naudanlihaa.Samoja ajatuksia mullakin tästä eripurasta.Joku nauraa makiasti partaansa kun maajussit tappelee keskenään. ???

Minä vaan sen vetra kysyn että mitä luulette tapeltaisinko tässä yhtään mitsään jos tukiero alueiden välillä olisi edes yhtään oikeidenmukaisen tuntuinen? Mitä luulette? Tapeltaisiinko? Että miettikää ensin mikä mahtaa olla syynä siihen tappeluun ja ketrokaa sitten että se on naurettavaa. Pistäkääs tehden että tukitaos olisi sama tai edes yhtään oikeudenmukaisetsi perusteltavissa oleva koko maassa ja tappelu loppuu todennäköisetso justiinsa siihen.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 23.02.09 - klo:19:28
Niin, oikeastaan hain kokotilan tukijuttua, en yksittäisen eläimen tukea, sillä sen löytää valtioneuvoston asetuksesta ja jakamalla eläinyksikkötuki kiloilla ja tietenkin eläinmäärällä, joka menee eläinyksikköön. Asetuksen mukaan c-alueella on käytössä kerroin, jota ei ole ab-alueilla. Kerroin on muistaakseni 0.73.

Mitä siis maksetaan tukea koko tilan tasolla?
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: ENTER - 23.02.09 - klo:20:06
mitä kuluttaja saa vastineeksi veroraholleen, jos Suomessa on

30 000 kpl liikaa virkamiehijä pyörittämässä papereita läjästä toeseen ???

no varmaan laskun kouraan, ei mittään muuta

rahhaa pallaa enempi mitä elintarvikkeijen tukkeen

muva kiinnostaa tämmönen

Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Terminator - 23.02.09 - klo:20:14
mitä kuluttaja saa vastineeksi veroraholleen, jos Suomessa on

30 000 kpl liikaa virkamiehijä pyörittämässä papereita läjästä toeseen ???

no varmaan laskun kouraan, ei mittään muuta

rahhaa pallaa enempi mitä elintarvikkeijen tukkeen

muva kiinnostaa tämmönen



Elä hyvä ihminen kirjoita tuollaista, byrograatit ampuu vielä sinut.
Minä kun erehyin viime vuonna tuomitsemaan byrogratian, niin uhattiin työntää mikroskooppi perseeseen.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 23.02.09 - klo:20:18
mitä kuluttaja saa vastineeksi veroraholleen, jos Suomessa on
30 000 kpl liikaa virkamiehijä pyörittämässä papereita läjästä toeseen ???
no varmaan laskun kouraan, ei mittään muuta
rahhaa pallaa enempi mitä elintarvikkeijen tukkeen
muva kiinnostaa tämmönen


Kysymykseni tarkoitus ei ole olla kiusallinen, siis provosoiduit aivan suotta. Tavoitteena olisi avoin ja rehellinen keskustelu tuotantosuunnittain ja tukialueittain. Jos olet hyväksikäyttäjä, et ole syntipukki, se on se, joka sen mahdollistaa.

Virkamiesjuttu on epäilemättä oman ketjun arvoinen, joten eiköhän pysytä asiassa?



Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Sepedeus - 23.02.09 - klo:21:03
jos kaikki tuet jaetaan maitolitroille,niin viime vuonna oli 0.1988 per litra.kylkiäisenä reilu 7tonnia naudanlihaa.Samoja ajatuksia mullakin tästä eripurasta.Joku nauraa makiasti partaansa kun maajussit tappelee keskenään. ???

  Se 7 tonnia keltasta lehmänlihaa on ongelmajätettä :D
Otsikko: Mikä...
Kirjoitti: Aulis Anttila - 23.02.09 - klo:21:43
Minä kun erehyin viime vuonna tuomitsemaan byrogratian, niin uhattiin työntää mikroskooppi perseeseen.


Oisko se kuiteski ollu isotooppi... semmone litranen oktooperivestivaalimalli  ;D  :D  :)  :P
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: sorkkahessu - 23.02.09 - klo:21:45
Minä kun erehyin viime vuonna tuomitsemaan byrogratian, niin uhattiin työntää mikroskooppi perseeseen.


Oisko se kuiteski ollu isotooppi... semmone litranen oktooperivestivaalimalli  ;D  :D  :)  :P

Se säästetään Aulikselle  ;D ;D 8) 8)
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 23.02.09 - klo:21:54
Tuo viittaamasi luomuemolehmätila saa tukia jopa yli 5 euroa tuotettua lihakiloa kohti jopa täällä etelässäkin, eli kyseessä selvästi ylellisyystuote!
Koko tukijärjestelmän tarkoitushan ei olekaan laskea elintarvikkeiden hintaa, vaan säilyttää tuotantoa ja ennenkaikkea nostaa maan hintaa. Kaikkein tehokkain keino säädellä tuotantoa on juuri tuet. Voidaan kysyä kuinka moni olisi rakentanut mullipihaton tai edes lypsykarjanavetan jäsenyyden alkuvuosina ilman investointitukea???
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: gonemies - 23.02.09 - klo:22:00
Miksi veromaksajan pitäisi saada rahoilleen vastinetta?

Kysymyskin on sellaisenaan absurdi.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 23.02.09 - klo:22:03
Miksi veromaksajan pitäisi saada rahoilleen vastinetta?

Kysymyskin on sellaisenaan absurdi.
Tyypillinen Ceemies, omasta mielestään jumalan valittua kansaa..
Kannattaisi miettiä, kuka nämä bileet kustantaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: maanviljelija - 23.02.09 - klo:22:19
Niin, oikeastaan hain kokotilan tukijuttua, en yksittäisen eläimen tukea, sillä sen löytää valtioneuvoston asetuksesta ja jakamalla eläinyksikkötuki kiloilla ja tietenkin eläinmäärällä, joka menee eläinyksikköön. Asetuksen mukaan c-alueella on käytössä kerroin, jota ei ole ab-alueilla. Kerroin on muistaakseni 0.73.

Mitä siis maksetaan tukea koko tilan tasolla?

Ei nuo tissinkoittajat kehtaa vastata niin avataan. 50 ha:n viljatila-alueella 28 K€. Tissinkoittotila saa ainakin tuon saman + muut ökytuet ja ilmaisen lomituksen 2 hklöä kuukaudeksi jonka rahallinen arvo ainakin n. 5,5 K€. Tuo täytyy erikseen mainita koska muuten ne unohtaa tyystin kertoa sen. Lisäksi raha tulee sosiaalimäärärahoista eli on köyhiltä ja sairailta pois. Lisäksi suomessa maksetaan maailman korkeinta maidon tuottajahintaa koska monopoliasemassa olevan Valio on maidontuottajien omistama ja hallinnoima.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 23.02.09 - klo:22:24
Nyt ollaan pääsemässä asiaan..

Nyt, kun vielä kerrot, paljonko 50 hehtaarin viljatila tuottaa viljaa markkinoille, pääsemme laskemaan kilokohtaisen tuen. Tuolta pinta--alalta saatu sato saattaa vaihdella 25000 kilon ja 300000 kilon välillä, vai kuinka?
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: SKN - 23.02.09 - klo:22:28
Niin, oikeastaan hain kokotilan tukijuttua, en yksittäisen eläimen tukea, sillä sen löytää valtioneuvoston asetuksesta ja jakamalla eläinyksikkötuki kiloilla ja tietenkin eläinmäärällä, joka menee eläinyksikköön. Asetuksen mukaan c-alueella on käytössä kerroin, jota ei ole ab-alueilla. Kerroin on muistaakseni 0.73.

Mitä siis maksetaan tukea koko tilan tasolla?

Ei nuo tissinkoittajat kehtaa vastata niin avataan. 50 ha:n viljatila-alueella 28 K€. Tissinkoittotila saa ainakin tuon saman + muut ökytuet ja ilmaisen lomituksen 2 hklöä kuukaudeksi jonka rahallinen arvo ainakin n. 5,5 K€. Tuo täytyy erikseen mainita koska muuten ne unohtaa tyystin kertoa sen. Lisäksi raha tulee sosiaalimäärärahoista eli on köyhiltä ja sairailta pois. Lisäksi suomessa maksetaan maailman korkeinta maidon tuottajahintaa koska monopoliasemassa olevan Valio on maidontuottajien omistama ja hallinnoima.
Haluutsä tietää mitä 30 lypsävän tilalla on tuet per/ha kun on 3 lisätoimenpidettä?
n.850e/ha ;D
Edit:
A-ALUE
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: gonemies - 23.02.09 - klo:22:43
>>>Tyypillinen Ceemies,

Sitten olenkin harvinaisempi sellainen kun oon B-alueelta.

Pitää ajatella asiaa vain laajemmin eikä pelkän elintarviketuotannon yms perusteella.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: maanviljelija - 23.02.09 - klo:22:55
Nyt ollaan pääsemässä asiaan..

Nyt, kun vielä kerrot, paljonko 50 hehtaarin viljatila tuottaa viljaa markkinoille, pääsemme laskemaan kilokohtaisen tuen. Tuolta pinta--alalta saatu sato saattaa vaihdella 25000 kilon ja 300000 kilon välillä, vai kuinka?

Koeta nyt päättää, ensin haluat yksikkökohtaiset tuet ja sitten haluatkin tilakohtaiset ja nyt taas yksikkökohtaiset. Viljoissa tuo tuki on esim vehnällä, oletus 4500kg/ha (eikä tikahdutanauruun siellä pohojanmaalla), jotain 12c/kg. Markkinoilta tulee toinen mokoma lisää. Ennen EU:ta viljelijän saama hinta oli yli 40c/kg. Mikä oli silloin leivän hinta ja mikä se on tänään? Joku vetänyt välistä?
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: ENTER - 24.02.09 - klo:00:18
onpahan tuossa yhen luomu ukon touhuja tullu nähtyä

koko eu jäsenyyven aekana korijattu sato suunnilleen 0

kasvustosta ei tiijä kukkaan mitä siinä pitäs kasvaa

joskus suorakylyvöllä vetäsee apila/juola kasvustoon esim ruista ;D

siinä alakaa olla kilohinta kohillaan mitä veronmaksaja saa nokkasa etteen ;D
vae eikö ne halunnukki tämmösen järijästelmän ku liityttiin rysselliin

kyllä sille isännälle pittää hattuva nostaa, kusettaa herroja mennen tullen
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Luomujussi - 24.02.09 - klo:08:48
onpahan tuossa yhen luomu ukon touhuja tullu nähtyä

koko eu jäsenyyven aekana korijattu sato suunnilleen 0

kasvustosta ei tiijä kukkaan mitä siinä pitäs kasvaa

joskus suorakylyvöllä vetäsee apila/juola kasvustoon esim ruista ;D

siinä alakaa olla kilohinta kohillaan mitä veronmaksaja saa nokkasa etteen ;D
vae eikö ne halunnukki tämmösen järijästelmän ku liityttiin rysselliin

kyllä sille isännälle pittää hattuva nostaa, kusettaa herroja mennen tullen

Se on sitten ohjannut tarkastajat naapurin pellolle. Kyllä ne tarkoituksenmukaisen viljelyn ja markkinakelpoisen sadon tuottamisen vaatimukset ovat luomussakin.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: ENTER - 24.02.09 - klo:08:57
mutta en aenakkaan minä ossaa aatella miten se ossaa pulijata

yksi 3 hehtaarin lohko tien varressa, koko eu aekana max.5 paalija rehua

ja 1 tai 2 kertaa puitu jotaki viljan tapasta

kyllähän siinä on tukirahat tehokäötössä

liehhän tuossa tieten niitä kesantovuosijaki
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Luomujussi - 24.02.09 - klo:09:07
mutta en aenakkaan minä ossaa aatella miten se ossaa pulijata

yksi 3 hehtaarin lohko tien varressa, koko eu aekana max.5 paalija rehua

ja 1 tai 2 kertaa puitu jotaki viljan tapasta

kyllähän siinä on tukirahat tehokäötössä

liehhän tuossa tieten niitä kesantovuosijaki

Tärkeintähän on se että kylvetään ajoissa ja edes jotain kasvustoa pukkaa ja edes jotain toimenpiteitä rikkojen torjumiseksi on suoritettu. Näennäisviljely onnistuu tavanomaisessakin viljelyssä. Paskakasvusto kesantomurskaimella kumoon ja kynto tai lautasmuokkaus perään. Ei kukaan ota selvää siitä, että onko pellolla puimuri käynytkään.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: emo-heikki - 24.02.09 - klo:09:26
Emolehmätilasta toteaisin, että tilan myynti ei kata kuluja kokonaisuudessaan, mutta muuttuvat kulut se kyllä kattaa, tuet tulee sitten jotka nostaa tilan pinnalle, jos nostaa.

En ole laskenut koskaan tukisummaa lihakiloa kohti, eikä se varmasti antaisi oikeaa kuvaakaan, kun suuri osa emolehmätiloista myy vasikat heti vieroituksen jälkeen, joten kilohinnaksi tulisi ihan väärä summa.
Itse myyn kasvatetut eläimet suoraan teuraiksi tai eloon hiehot, eli kasvatan niitä noin kolme-neljä vuotta pisimmillään.

Keskiarvolla mitaten, olettaisin että tuet on puolet liikevaihdosta maksimissaan.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: lavali - 24.02.09 - klo:09:29
mutta en aenakkaan minä ossaa aatella miten se ossaa pulijata

yksi 3 hehtaarin lohko tien varressa, koko eu aekana max.5 paalija rehua

ja 1 tai 2 kertaa puitu jotaki viljan tapasta

kyllähän siinä on tukirahat tehokäötössä

liehhän tuossa tieten niitä kesantovuosijaki

Tärkeintähän on se että kylvetään ajoissa ja edes jotain kasvustoa pukkaa ja edes jotain toimenpiteitä rikkojen torjumiseksi on suoritettu. Näennäisviljely onnistuu tavanomaisessakin viljelyssä. Paskakasvusto kesantomurskaimella kumoon ja kynto tai lautasmuokkaus perään. Ei kukaan ota selvää siitä, että onko pellolla puimuri käynytkään.

näitä näkee aika yleisesti...
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 24.02.09 - klo:09:53
Miksi veromaksajan pitäisi saada rahoilleen vastinetta?
Kysymyskin on sellaisenaan absurdi.


Kysymys on absurdi  silloin, kun  tila ei  tuota markkinoille mitään ja sellaisiakin tiloja on kuulemma olemassa. Nollallahan ei voi jakaa.

Enpä olisi uskonut, kuinka vaikeaan asiaan tartuin ja kuinka kateellisia viljelijät ovat toisilleen. Hyvät viljelijät, ei ole sinun eikä naapurisi vika, jos eri tuotantosuuntia ja -alueita tuetaan  eri tavoin. Yrittäkää ymmärtää...

Taisi Milkboi olla ainoa, joka kykeni vastaamaan ilman mitään tunnekuohua. Jos kaikki peltotuet lasketaan yhteen ja jaetaan tuotannolla, ei 0.19 €  tuotetulta litralta ole ollenkaan hävettävä luku, päinvastoin.

Jutustelin aamulla erään naapurini, C1-alueen maidontuottajan kanssa asiasta, eikä hän kokenut kysymystäni ollenkaan kiusalliseksi. Hänen tilallaan kaikki tuki tuotettua maitolitraa kohti oli 0.17 euroa. Ao. summaan sisältyy lisäksi lihantuotannon tukea, joten ei maitoa todellisuudessa tueta kovinkaan paljoa. Ao. tila ostaa myös paljon täysrehua, jonka raaka-aine on peräisin viljantuottajilta.










Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: emo-heikki - 24.02.09 - klo:09:53
mutta en aenakkaan minä ossaa aatella miten se ossaa pulijata

yksi 3 hehtaarin lohko tien varressa, koko eu aekana max.5 paalija rehua

ja 1 tai 2 kertaa puitu jotaki viljan tapasta

kyllähän siinä on tukirahat tehokäötössä

liehhän tuossa tieten niitä kesantovuosijaki

Tärkeintähän on se että kylvetään ajoissa ja edes jotain kasvustoa pukkaa ja edes jotain toimenpiteitä rikkojen torjumiseksi on suoritettu. Näennäisviljely onnistuu tavanomaisessakin viljelyssä. Paskakasvusto kesantomurskaimella kumoon ja kynto tai lautasmuokkaus perään. Ei kukaan ota selvää siitä, että onko pellolla puimuri käynytkään.

näitä näkee aika yleisesti...

Ei tuon takia tarvitse luomussa olla, eikä kaikki edes ole ...
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Talojussi - 24.02.09 - klo:10:08
Miksi veromaksajan pitäisi saada rahoilleen vastinetta?
Kysymyskin on sellaisenaan absurdi.


Kysymys on absurdi  silloin, kun  tila ei  tuota markkinoille mitään ja sellaisiakin tiloja on kuulemma olemassa. Nollallahan ei voi jakaa.

Enpä olisi uskonut, kuinka vaikeaan asiaan tartuin ja kuinka kateellisia viljelijät ovat toisilleen. Hyvät viljelijät, ei ole sinun eikä naapurisi vika, jos eri tuotantosuuntia ja -alueita tuetaan  eri tavoin. Yrittäkää ymmärtää...

Riippuu ihan siitä, onko naapuri MTK:n hallinnossa mukana vai ei. Sieltä löytyy ne pahimmat myyrät

Taisi Milkboi olla ainoa, joka kykeni vastaamaan ilman mitään tunnekuohua. Jos kaikki peltotuet lasketaan yhteen ja jaetaan tuotannolla, ei 0.19 €  tuotetulta litralta ole ollenkaan hävettävä luku, päinvastoin.

Jutustelin aamulla erään naapurini, C1-alueen maidontuottajan kanssa asiasta, eikä hän kokenut kysymystäni ollenkaan kiusalliseksi. Hänen tilallaan kaikki tuki tuotettua maitolitraa kohti oli 0.17 euroa. Ao. summaan sisältyy lisäksi lihantuotannon tukea, joten ei maitoa todellisuudessa tueta kovinkaan paljoa. Ao. tila ostaa myös paljon täysrehua, jonka raaka-aine on peräisin viljantuottajilta.











Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: milkboi - 24.02.09 - klo:10:13
jos kaikki tuet jaetaan maitolitroille,niin viime vuonna oli 0.1988 per litra.kylkiäisenä reilu 7tonnia naudanlihaa.Samoja ajatuksia mullakin tästä eripurasta.Joku nauraa makiasti partaansa kun maajussit tappelee keskenään. ???

  Se 7 tonnia keltasta lehmänlihaa on ongelmajätettä :D
ne ei kaek ookkaan lehemiä ;D
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: ENTER - 24.02.09 - klo:10:16
Miksi veromaksajan pitäisi saada rahoilleen vastinetta?
Kysymyskin on sellaisenaan absurdi.


Kysymys on absurdi  silloin, kun  tila ei  tuota markkinoille mitään ja sellaisiakin tiloja on kuulemma olemassa. Nollallahan ei voi jakaa.

Enpä olisi uskonut, kuinka vaikeaan asiaan tartuin ja kuinka kateellisia viljelijät ovat toisilleen. Hyvät viljelijät, ei ole sinun eikä naapurisi vika, jos eri tuotantosuuntia ja -alueita tuetaan  eri tavoin. Yrittäkää ymmärtää...

Riippuu ihan siitä, onko naapuri MTK:n hallinnossa mukana vai ei. Sieltä löytyy ne pahimmat myyrät

Taisi Milkboi olla ainoa, joka kykeni vastaamaan ilman mitään tunnekuohua. Jos kaikki peltotuet lasketaan yhteen ja jaetaan tuotannolla, ei 0.19 €  tuotetulta litralta ole ollenkaan hävettävä luku, päinvastoin.

Jutustelin aamulla erään naapurini, C1-alueen maidontuottajan kanssa asiasta, eikä hän kokenut kysymystäni ollenkaan kiusalliseksi. Hänen tilallaan kaikki tuki tuotettua maitolitraa kohti oli 0.17 euroa. Ao. summaan sisältyy lisäksi lihantuotannon tukea, joten ei maitoa todellisuudessa tueta kovinkaan paljoa. Ao. tila ostaa myös paljon täysrehua, jonka raaka-aine on peräisin viljantuottajilta.












onko sun naapuri päässy mtk:n hallintoon, mutta sinä et?

no sieltähä se katkeruuven syy löytyy :o
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Sepedeus - 24.02.09 - klo:10:28
Sanon heti alkuun, etten ole viljelijä, enkä tiedä maataloudesta juuri mitään. Asun kuitenkin maaseudulla ja tunnen useita viljelijöitä eri tukialueilta.
 Keskustelu, tai pikemminkin inttäminen  viljelijöiden kesken eri tukialueiden eri tukimuodoista on täysin tarpeetonta senkin vuoksi, että vihollinen on kokonaan muualla. Tukisaalis käsittääkseni muodostuu eri tukien summasta ja lienee enemmän tilakohtainen juttu riippuen mm. tuotantosuunnasta ja sen intensiiviydestä. Tokihan tukialuekin siihen vaikuttaa: toisaalta tuetaan etelää ja toisaalta pohjoista. Viljelijöiden riidellessä keskenään nauraa vasemmisto partaansa ja samalla Mtk on hampaaton. Tällainen ei voi olla kenenkään etu.

Mutta asiaan, minua kiinnostaa veronmaksajana ja suomalaisen elintarvikkeen käyttäjänä se, mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan. Tiedän sen, että tukipolitiikka on tarkoituksella passivoivaa, siis maksetaan tukea enemmän omistamisesta kuin yrittämisestä, jolloin tuet saattavat pääomittua peltoon. Kauppakin lohkaisee suuren osan itselleen.

Kertokaapa, paljonko saatte tukea tuotettua kiloa, litraa, yksikköä tms. kohden. Luulen, että jokin sika- tai kananmunatila saa  tuotantoalueesta riippumatta yllättävän vähän tukea kiloa kohden vaikka verrattuna luomuemolehmätilaan, joka nipin napin säilyttää kotieläintilan mandaatin ja sen kenties ainut tuote markkinoille on muutama sonnivasikka. Kuka uskaltaa aloittaa?

   Tärkeää ei ole enä tuki kiloa kohden tuottajalle.
Ennen EU:n liittymistä korkein tilityshinta mikä teurastamo maksoi oli jotain lähes40mk /kg Meikä ei koskaan päässy aivan neljäänkymppiin.
   Olisin sitä mieltä, että nyt tukien kanssa naudanliha maksaa 10€/kg ruhona.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: milkboi - 24.02.09 - klo:10:39
Sanon heti alkuun, etten ole viljelijä, enkä tiedä maataloudesta juuri mitään. Asun kuitenkin maaseudulla ja tunnen useita viljelijöitä eri tukialueilta.
 Keskustelu, tai pikemminkin inttäminen  viljelijöiden kesken eri tukialueiden eri tukimuodoista on täysin tarpeetonta senkin vuoksi, että vihollinen on kokonaan muualla. Tukisaalis käsittääkseni muodostuu eri tukien summasta ja lienee enemmän tilakohtainen juttu riippuen mm. tuotantosuunnasta ja sen intensiiviydestä. Tokihan tukialuekin siihen vaikuttaa: toisaalta tuetaan etelää ja toisaalta pohjoista. Viljelijöiden riidellessä keskenään nauraa vasemmisto partaansa ja samalla Mtk on hampaaton. Tällainen ei voi olla kenenkään etu.

Mutta asiaan, minua kiinnostaa veronmaksajana ja suomalaisen elintarvikkeen käyttäjänä se, mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan. Tiedän sen, että tukipolitiikka on tarkoituksella passivoivaa, siis maksetaan tukea enemmän omistamisesta kuin yrittämisestä, jolloin tuet saattavat pääomittua peltoon. Kauppakin lohkaisee suuren osan itselleen.

Kertokaapa, paljonko saatte tukea tuotettua kiloa, litraa, yksikköä tms. kohden. Luulen, että jokin sika- tai kananmunatila saa  tuotantoalueesta riippumatta yllättävän vähän tukea kiloa kohden vaikka verrattuna luomuemolehmätilaan, joka nipin napin säilyttää kotieläintilan mandaatin ja sen kenties ainut tuote markkinoille on muutama sonnivasikka. Kuka uskaltaa aloittaa?

   Tärkeää ei ole enä tuki kiloa kohden tuottajalle.
Ennen EU:n liittymistä korkein tilityshinta mikä teurastamo maksoi oli jotain lähes40mk /kg Meikä ei koskaan päässy aivan neljäänkymppiin.
   Olisin sitä mieltä, että nyt tukien kanssa naudanliha maksaa 10€/kg ruhona.
silloin valtio avitti teurastamoita alkutuotevähennyksen nimikkeellä ;)
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Adam Smith - 24.02.09 - klo:10:59
Miksi veromaksajan pitäisi saada rahoilleen vastinetta?
Kysymyskin on sellaisenaan absurdi.


Kysymys on absurdi  silloin, kun  tila ei  tuota markkinoille mitään ja sellaisiakin tiloja on kuulemma olemassa. Nollallahan ei voi jakaa.

Enpä olisi uskonut, kuinka vaikeaan asiaan tartuin ja kuinka kateellisia viljelijät ovat toisilleen. Hyvät viljelijät, ei ole sinun eikä naapurisi vika, jos eri tuotantosuuntia ja -alueita tuetaan  eri tavoin. Yrittäkää ymmärtää...

Taisi Milkboi olla ainoa, joka kykeni vastaamaan ilman mitään tunnekuohua. Jos kaikki peltotuet lasketaan yhteen ja jaetaan tuotannolla, ei 0.19 €  tuotetulta litralta ole ollenkaan hävettävä luku, päinvastoin.

Jutustelin aamulla erään naapurini, C1-alueen maidontuottajan kanssa asiasta, eikä hän kokenut kysymystäni ollenkaan kiusalliseksi. Hänen tilallaan kaikki tuki tuotettua maitolitraa kohti oli 0.17 euroa. Ao. summaan sisältyy lisäksi lihantuotannon tukea, joten ei maitoa todellisuudessa tueta kovinkaan paljoa. Ao. tila ostaa myös paljon täysrehua, jonka raaka-aine on peräisin viljantuottajilta.

Viime vuonna näytti olevan 16 senttiä/litra tuo tuen määrä. C2. Tälle vuodelle asettunee 14 sentin pintaan....tuen osuus liikevaihdosta hiukan vajaa 30%...
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Lypsybotti - 24.02.09 - klo:11:27
Sanon heti alkuun, etten ole viljelijä, enkä tiedä maataloudesta juuri mitään. Asun kuitenkin maaseudulla ja tunnen useita viljelijöitä eri tukialueilta.
 Keskustelu, tai pikemminkin inttäminen  viljelijöiden kesken eri tukialueiden eri tukimuodoista on täysin tarpeetonta senkin vuoksi, että vihollinen on kokonaan muualla. Tukisaalis käsittääkseni muodostuu eri tukien summasta ja lienee enemmän tilakohtainen juttu riippuen mm. tuotantosuunnasta ja sen intensiiviydestä. Tokihan tukialuekin siihen vaikuttaa: toisaalta tuetaan etelää ja toisaalta pohjoista. Viljelijöiden riidellessä keskenään nauraa vasemmisto partaansa ja samalla Mtk on hampaaton. Tällainen ei voi olla kenenkään etu.

Mutta asiaan, minua kiinnostaa veronmaksajana ja suomalaisen elintarvikkeen käyttäjänä se, mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan. Tiedän sen, että tukipolitiikka on tarkoituksella passivoivaa, siis maksetaan tukea enemmän omistamisesta kuin yrittämisestä, jolloin tuet saattavat pääomittua peltoon. Kauppakin lohkaisee suuren osan itselleen.

Kertokaapa, paljonko saatte tukea tuotettua kiloa, litraa, yksikköä tms. kohden. Luulen, että jokin sika- tai kananmunatila saa  tuotantoalueesta riippumatta yllättävän vähän tukea kiloa kohden vaikka verrattuna luomuemolehmätilaan, joka nipin napin säilyttää kotieläintilan mandaatin ja sen kenties ainut tuote markkinoille on muutama sonnivasikka. Kuka uskaltaa aloittaa?


Ja tämähän on varsin helppoa nyt, kun muutenkin kirjanpidon lukuja käydään läpi.
 
Joten oma osuuteni aiheeseen liittyen viimevuoden osalta: A-alueen maitotila, kokonaistuet maitolitraa kohden 12,4 senttiä, lisäksi 4,5 tonnia lihaa teuraina ja kolmisenkymmentä ternivasikkaa.
Tuen osuus liikevaihdosta noin 20%. Tosin viimevuoden maidon tuottajahinta pudotti mallikkaasti tukien suhdetta liikevaihtoon, joten jatkossa moiseen prosenttiosuuteen tuskin päästään.

Ja vielä nimimerkille maanviljelijä, vai mikä se oli. Pistä jo ihmeessä navetta pystyyn ja maito virtaamaan, niin saat sinne navettaan sen niin kadehtimasi lomittajan...
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: SiKari - 24.02.09 - klo:11:38
mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan

-ruokaa edullisesti, tuilla tuetaan kuluttajaa, ei tuottajaa. Tuottajille kävisi, että tuet pois, tuotteille oikea hinta. Seuraus olisi, että ruoka kallistuu "huomattavasti" kuluttajille. Tämä on lyhyesti EU:n maatalouspolitiikka.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Tappi - 24.02.09 - klo:11:52

 Naudanliha, C2 2,06€/kg
Otsikko: Ihan täyttä roskaa... taas kerran...
Kirjoitti: Aulis Anttila - 24.02.09 - klo:12:48
mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan

-ruokaa edullisesti, tuilla tuetaan kuluttajaa, ei tuottajaa. Tuottajille kävisi, että tuet pois, tuotteille oikea hinta. Seuraus olisi, että ruoka kallistuu "huomattavasti" kuluttajille. Tämä on lyhyesti EU:n maatalouspolitiikka.

Hölöhölö... ostaisimme tuontiruokaa - sitä tuontia kun eivät Kepu ja MTK voi enää estää... kiitos EU:n  ;D  :D  :)  ::)  :P  ;D
Otsikko: Vs: Ihan täyttä roskaa... taas kerran...
Kirjoitti: Luomujussi - 24.02.09 - klo:13:08
mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan

-ruokaa edullisesti, tuilla tuetaan kuluttajaa, ei tuottajaa. Tuottajille kävisi, että tuet pois, tuotteille oikea hinta. Seuraus olisi, että ruoka kallistuu "huomattavasti" kuluttajille. Tämä on lyhyesti EU:n maatalouspolitiikka.

Hölöhölö... ostaisimme tuontiruokaa - sitä tuontia kun eivät Kepu ja MTK voi enää estää... kiitos EU:n  ;D  :D  :)  ::)  :P  ;D

Tässä spekulaatiossa tulisi mielestäni olettaa että muutkin EU-maat lopettaisivat maataloutensa tukemisen. Seuraus olisi maataloustuotannon romahtaminen ja kaupassa maito olisi Kiinalaista ja liha Brasiliasta.
Otsikko: Oletus...
Kirjoitti: Aulis Anttila - 24.02.09 - klo:13:13
mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan

-ruokaa edullisesti, tuilla tuetaan kuluttajaa, ei tuottajaa. Tuottajille kävisi, että tuet pois, tuotteille oikea hinta. Seuraus olisi, että ruoka kallistuu "huomattavasti" kuluttajille. Tämä on lyhyesti EU:n maatalouspolitiikka.
Hölöhölö... ostaisimme tuontiruokaa - sitä tuontia kun eivät Kepu ja MTK voi enää estää... kiitos EU:n  ;D  :D  :)  ::)  :P  ;D
Tässä spekulaatiossa tulisi mielestäni olettaa että muutkin EU-maat lopettaisivat maataloutensa tukemisen. Seuraus olisi maataloustuotannon romahtaminen ja kaupassa maito olisi Kiinalaista ja liha Brasiliasta.

Älä oleta... kun evääsi eivät riitä  ::)  :P  ;D  :D  :)  ::)  :P
Otsikko: Vs: Ihan täyttä roskaa... taas kerran...
Kirjoitti: emo-heikki - 24.02.09 - klo:14:10
mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan

-ruokaa edullisesti, tuilla tuetaan kuluttajaa, ei tuottajaa. Tuottajille kävisi, että tuet pois, tuotteille oikea hinta. Seuraus olisi, että ruoka kallistuu "huomattavasti" kuluttajille. Tämä on lyhyesti EU:n maatalouspolitiikka.

Hölöhölö... ostaisimme tuontiruokaa - sitä tuontia kun eivät Kepu ja MTK voi enää estää... kiitos EU:n  ;D  :D  :)  ::)  :P  ;D

Tässä spekulaatiossa tulisi mielestäni olettaa että muutkin EU-maat lopettaisivat maataloutensa tukemisen. Seuraus olisi maataloustuotannon romahtaminen ja kaupassa maito olisi Kiinalaista ja liha Brasiliasta.

Niin, no EU tuskin lopettaa tukemista, jos maatalouden tukemista muualla maailmassa jatkettaisiin, joten kysymys on absurdi ...
Monet maat, esim. Japani ei lopeta maatalouden tukemista missään tapauksessa, esim. kolmekymmentäluvun laman aikaan kuoli Japanilaisia nälkään yli 50 000 kpl:tta ja se on siellä vielä liian hyvin muistissa, lopputulos oli oikeistodiktatuuri ja toinen maailmansota, jossa ne sai ydinpommeja niskaansa ....
Ei ne kuule ihan heti luovu omasta elintarviketuotannosta, Japanilainen demokratia vielä toimii niinpäin, että syrjäseutujen ihmisillä on kolme kertaa enempi ääniä, kuin kaupunkilaisilla, eli muutokset ei ole ihan helppoja.
Otsikko: Vs: Ihan täyttä roskaa... taas kerran...
Kirjoitti: bdr-529 - 24.02.09 - klo:14:54
mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan

-ruokaa edullisesti, tuilla tuetaan kuluttajaa, ei tuottajaa. Tuottajille kävisi, että tuet pois, tuotteille oikea hinta. Seuraus olisi, että ruoka kallistuu "huomattavasti" kuluttajille. Tämä on lyhyesti EU:n maatalouspolitiikka.

Hölöhölö... ostaisimme tuontiruokaa - sitä tuontia kun eivät Kepu ja MTK voi enää estää... kiitos EU:n  ;D  :D  :)  ::)  :P  ;D
Kuluttajien ruokaan ja juomiin vuodessa käyttämä summa on noin 16 miljardia. Osa on toki ulkomaista jo nyt mutta mistä pieraistais se loppu valuutta millä ulkomainen ruoka maksettaisiin.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Adam Smith - 24.02.09 - klo:17:19
mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan

-ruokaa edullisesti, tuilla tuetaan kuluttajaa, ei tuottajaa. Tuottajille kävisi, että tuet pois, tuotteille oikea hinta. Seuraus olisi, että ruoka kallistuu "huomattavasti" kuluttajille. Tämä on lyhyesti EU:n maatalouspolitiikka.

Tää on keppulihuplatusta. Tuet on aikaa sitten luutuneet rakenteisiin ja valuvat eteenpäin reippaalla virralla. Se vajaa 3 miljardia, mikä suomen ruuantuotannon tukemiseen kuluu, olisi käytettävissä joko muualle valtiontaloudessa tai mikä parasta, veronalennuksiin. Ruokalasku voisi kasvaa vähän, mutta ostovoima enemmän. Tuellahan ylläpidetään pitkälle heikosti kannattavaa tuotantoa. 
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Timppa - 24.02.09 - klo:17:28
Mutta asiaan, minua kiinnostaa veronmaksajana ja suomalaisen elintarvikkeen käyttäjänä se, mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan.


***Mitäkö saa? No onhan se komiaa kattella kun broiskuisännät ajelee maasturimersuilla.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: sirkussonni - 24.02.09 - klo:18:28
Asiallinen vastaus tähän väliin, 15.5 snt per maitolitra, A-alue, summaan sisältyy mm. siementuotannon tuet n.30 ha alalle. Eli tilalla n.30 % pelloista muuhun kuin maidontuotantoon!
Eikös se sitten ole muutaman vuoden päästä melko lailla 11-12 snt/ltr, tosin silloin ei enää maitoa pysty tuottamaan.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: ENTER - 24.02.09 - klo:18:41
parhaiten pärijää valtiot jotka tukevat eniten maatalloutta

japani, sveitsi, norja,,,,,

ja huonoite ne jotka tukevat vähiten

Afganistan, Angola, Bangladesh, Benin, Bhutan, Burkina Faso, Burundi, Kap Verde, Keski-Afrikan tasavalta, Djibouti, Eritrea, Etiopia, Gambia, Guinea, Guinea-Bissau, Haiti, Jemen, Kambodzha, Kap Verde, Kiribati, Komorit, Laos, Lesotho, Liberia, Madagaskar, Malawi, Malediivit, Mali, Mauritania, Mosambik, Myanmar, Nepal, Nigeria, Päiväntasaajan Guinea, Ruanda, Salomonsaaret, Sambia, Samoa, Sao Tome ja Principe, Sierra Leone, Somalia, Sudan, Tansania, Togo, Tsad, Tuvalu, Uganda, Vanuatu ja Zaire.

ja jotku haluvaa että tuossa olisi vielä Suomi :D

Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: sorkkahessu - 24.02.09 - klo:18:43
parhaiten pärijää valtiot jotka tukevat eniten maatalloutta

japani, sveitsi, norja,,,,,

ja huonoite ne jotka tukevat vähiten

Afganistan, Angola, Bangladesh, Benin, Bhutan, Burkina Faso, Burundi, Kap Verde, Keski-Afrikan tasavalta, Djibouti, Eritrea, Etiopia, Gambia, Guinea, Guinea-Bissau, Haiti, Jemen, Kambodzha, Kap Verde, Kiribati, Komorit, Laos, Lesotho, Liberia, Madagaskar, Malawi, Malediivit, Mali, Mauritania, Mosambik, Myanmar, Nepal, Nigeria, Päiväntasaajan Guinea, Ruanda, Salomonsaaret, Sambia, Samoa, Sao Tome ja Principe, Sierra Leone, Somalia, Sudan, Tansania, Togo, Tsad, Tuvalu, Uganda, Vanuatu ja Zaire.

ja jotku haluvaa että tuossa olisi vielä Suomi :D



Ehdota TJ:n lähettämistä Ruandaan , pelkkä menolippu riittää , tuskin perikunta takaisin haluaa .
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: SKN - 24.02.09 - klo:19:08
mutta en aenakkaan minä ossaa aatella miten se ossaa pulijata

yksi 3 hehtaarin lohko tien varressa, koko eu aekana max.5 paalija rehua

ja 1 tai 2 kertaa puitu jotaki viljan tapasta

kyllähän siinä on tukirahat tehokäötössä

liehhän tuossa tieten niitä kesantovuosijaki

Tärkeintähän on se että kylvetään ajoissa ja edes jotain kasvustoa pukkaa ja edes jotain toimenpiteitä rikkojen torjumiseksi on suoritettu. Näennäisviljely onnistuu tavanomaisessakin viljelyssä. Paskakasvusto kesantomurskaimella kumoon ja kynto tai lautasmuokkaus perään. Ei kukaan ota selvää siitä, että onko pellolla puimuri käynytkään.
Tyypillinen luomujauholakki, elukkuluomu eri asia...
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Shrek - 25.02.09 - klo:00:22
Sanon heti alkuun, etten ole viljelijä, enkä tiedä maataloudesta juuri mitään. Asun kuitenkin maaseudulla ja tunnen useita viljelijöitä eri tukialueilta.
 Keskustelu, tai pikemminkin inttäminen  viljelijöiden kesken eri tukialueiden eri tukimuodoista on täysin tarpeetonta senkin vuoksi, että vihollinen on kokonaan muualla. Tukisaalis käsittääkseni muodostuu eri tukien summasta ja lienee enemmän tilakohtainen juttu riippuen mm. tuotantosuunnasta ja sen intensiiviydestä. Tokihan tukialuekin siihen vaikuttaa: toisaalta tuetaan etelää ja toisaalta pohjoista. Viljelijöiden riidellessä keskenään nauraa vasemmisto partaansa ja samalla Mtk on hampaaton. Tällainen ei voi olla kenenkään etu.

Mutta asiaan, minua kiinnostaa veronmaksajana ja suomalaisen elintarvikkeen käyttäjänä se, mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan. Tiedän sen, että tukipolitiikka on tarkoituksella passivoivaa, siis maksetaan tukea enemmän omistamisesta kuin yrittämisestä, jolloin tuet saattavat pääomittua peltoon. Kauppakin lohkaisee suuren osan itselleen.

Kertokaapa, paljonko saatte tukea tuotettua kiloa, litraa, yksikköä tms. kohden. Luulen, että jokin sika- tai kananmunatila saa  tuotantoalueesta riippumatta yllättävän vähän tukea kiloa kohden vaikka verrattuna luomuemolehmätilaan, joka nipin napin säilyttää kotieläintilan mandaatin ja sen kenties ainut tuote markkinoille on muutama sonnivasikka. Kuka uskaltaa aloittaa?


Ja tämähän on varsin helppoa nyt, kun muutenkin kirjanpidon lukuja käydään läpi.
 
Joten oma osuuteni aiheeseen liittyen viimevuoden osalta: A-alueen maitotila, kokonaistuet maitolitraa kohden 12,4 senttiä, lisäksi 4,5 tonnia lihaa teuraina ja kolmisenkymmentä ternivasikkaa.
Tuen osuus liikevaihdosta noin 20%. Tosin viimevuoden maidon tuottajahinta pudotti mallikkaasti tukien suhdetta liikevaihtoon, joten jatkossa moiseen prosenttiosuuteen tuskin päästään.

Ja vielä nimimerkille maanviljelijä, vai mikä se oli. Pistä jo ihmeessä navetta pystyyn ja maito virtaamaan, niin saat sinne navettaan sen niin kadehtimasi lomittajan...

Taitaa olla Nimimerkki "Namskis" kaiken pahan alku ja juuri tässä lomittaja hommassa. Sen juttujen jälkeen tämä kateus näistä lomittajista on alkanu...     :D :D :D
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Talojussi - 25.02.09 - klo:03:27
Sanon heti alkuun, etten ole viljelijä, enkä tiedä maataloudesta juuri mitään. Asun kuitenkin maaseudulla ja tunnen useita viljelijöitä eri tukialueilta.
 Keskustelu, tai pikemminkin inttäminen  viljelijöiden kesken eri tukialueiden eri tukimuodoista on täysin tarpeetonta senkin vuoksi, että vihollinen on kokonaan muualla. Tukisaalis käsittääkseni muodostuu eri tukien summasta ja lienee enemmän tilakohtainen juttu riippuen mm. tuotantosuunnasta ja sen intensiiviydestä. Tokihan tukialuekin siihen vaikuttaa: toisaalta tuetaan etelää ja toisaalta pohjoista. Viljelijöiden riidellessä keskenään nauraa vasemmisto partaansa ja samalla Mtk on hampaaton. Tällainen ei voi olla kenenkään etu.

Mutta asiaan, minua kiinnostaa veronmaksajana ja suomalaisen elintarvikkeen käyttäjänä se, mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan. Tiedän sen, että tukipolitiikka on tarkoituksella passivoivaa, siis maksetaan tukea enemmän omistamisesta kuin yrittämisestä, jolloin tuet saattavat pääomittua peltoon. Kauppakin lohkaisee suuren osan itselleen.

Kertokaapa, paljonko saatte tukea tuotettua kiloa, litraa, yksikköä tms. kohden. Luulen, että jokin sika- tai kananmunatila saa  tuotantoalueesta riippumatta yllättävän vähän tukea kiloa kohden vaikka verrattuna luomuemolehmätilaan, joka nipin napin säilyttää kotieläintilan mandaatin ja sen kenties ainut tuote markkinoille on muutama sonnivasikka. Kuka uskaltaa aloittaa?


Ja tämähän on varsin helppoa nyt, kun muutenkin kirjanpidon lukuja käydään läpi.
 
Joten oma osuuteni aiheeseen liittyen viimevuoden osalta: A-alueen maitotila, kokonaistuet maitolitraa kohden 12,4 senttiä, lisäksi 4,5 tonnia lihaa teuraina ja kolmisenkymmentä ternivasikkaa.
Tuen osuus liikevaihdosta noin 20%. Tosin viimevuoden maidon tuottajahinta pudotti mallikkaasti tukien suhdetta liikevaihtoon, joten jatkossa moiseen prosenttiosuuteen tuskin päästään.

Ja vielä nimimerkille maanviljelijä, vai mikä se oli. Pistä jo ihmeessä navetta pystyyn ja maito virtaamaan, niin saat sinne navettaan sen niin kadehtimasi lomittajan...

Taitaa olla Nimimerkki "Namskis" kaiken pahan alku ja juuri tässä lomittaja hommassa. Sen juttujen jälkeen tämä kateus näistä lomittajista on alkanu...     :D :D :D

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/kolumnit/paivan_punkti/02/fi_FI/korvien_valissako/

Kontrolla on joskus valoisiakin hetkiä  :D :D vakavaa asiaa  :( :( :(
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Talojussi - 25.02.09 - klo:03:38
Nykynuorison suurimmat murheet: mistä saisi lipun hörhökonserttiin:

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Madonna-maanantaina+lippukauppaan+tuli+17+miljoonaa+puhelua/1135243798541

Samoin jonotetaan läpi yön uutta pelikonsoolia ja uutta Harry Potter-kirjaa.  >:( >:( >:(
Otsikko: Grönin Emppu...
Kirjoitti: Aulis Anttila - 25.02.09 - klo:10:09
Nykynuorison suurimmat murheet: mistä saisi lipun hörhökonserttiin:

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Madonna-maanantaina+lippukauppaan+tuli+17+miljoonaa+puhelua/1135243798541


Juu... kyl Grönin Empun pitäs riittää  ;D  :D  :)  ::)  :P  ;D
Otsikko: Vs: Grönin Emppu...
Kirjoitti: Talojussi - 25.02.09 - klo:10:23
Nykynuorison suurimmat murheet: mistä saisi lipun hörhökonserttiin:

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Madonna-maanantaina+lippukauppaan+tuli+17+miljoonaa+puhelua/1135243798541


Juu... kyl Grönin Empun pitäs riittää  ;D  :D  :)  ::)  :P  ;D

Juu, kun Georg Malmsteniakaan ei enää ole.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 25.02.09 - klo:15:08

Kovin oli vastaus  vaikeaa, vain  muutama vastasi rehellisesti ja objektiivisesti, siitä kiitos heille.
Piti vähän luonnostella vuoden 2008 hakuoppaan avulla, mitä esimerkkitila saa tukea tuotantoa kohti eri tukialueilla. Siis rakenteeltaan ja tuotannoltaan samanlainen tila. Esimerkin mukaan peltoa on 40 ha ja maitoa tuotetaan 300000 litraa vuoteen. Korjatkaa, jos olen väärässä.
Esimerkkitila nostaa kaikki tuet, mitkä hänelle kuuluu. Etelässä valitaan kaksi ympin lisätoimenpidettä, pohjoisessa yksi.

A-alueella tuki tuotettua maitolitraa kohti esimerkkitilalla on 0.157 euroa litralta, B-alueella 0.158 euroa, C1-alueella 0.182 ja C2-alueella 0.19 euroa. Maitoa siis kannattaa tukien puolesta tuottaa pohjoisempana. Toisaalta C-alueella maksettua tukea rajoittaa maitokiintiö, joten jos vaikka kiintiö ylitetään vähänkään, on esimerkkitilan tuotanto etelässä selvästi edullisempaa. Lisäksi etelässä on paremmat tuotanto-olosuhteet.

Samainen esimerkkitila tuottaa markkinoille 1200 lihasikaa, muodostuu tuki seuraavasti: A-alue 40.2 euroa/sika, B-alue 40.29 euroa, C1-36.46 euroa ja C2 36.93 euroa. Sikaa siis tukien puolesta kannatta tuottaa etelässä, vai kuinka?
 Tuki tuotettua kiloa kohti vaikkapa luomuviljatilalla saattaa tuottaa yllätyksen…
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Talojussi - 25.02.09 - klo:15:37

Kovin oli vastaus  vaikeaa, vain  muutama vastasi rehellisesti ja objektiivisesti, siitä kiitos heille.
Piti vähän luonnostella vuoden 2008 hakuoppaan avulla, mitä esimerkkitila saa tukea tuotantoa kohti eri tukialueilla. Siis rakenteeltaan ja tuotannoltaan samanlainen tila. Esimerkin mukaan peltoa on 40 ha ja maitoa tuotetaan 300000 litraa vuoteen. Korjatkaa, jos olen väärässä.
Esimerkkitila nostaa kaikki tuet, mitkä hänelle kuuluu. Etelässä valitaan kaksi ympin lisätoimenpidettä, pohjoisessa yksi.

A-alueella tuki tuotettua maitolitraa kohti esimerkkitilalla on 0.157 euroa litralta, B-alueella 0.158 euroa, C1-alueella 0.182 ja C2-alueella 0.19 euroa. Maitoa siis kannattaa tukien puolesta tuottaa pohjoisempana. Toisaalta C-alueella maksettua tukea rajoittaa maitokiintiö, joten jos vaikka kiintiö ylitetään vähänkään, on esimerkkitilan tuotanto etelässä selvästi edullisempaa. Lisäksi etelässä on paremmat tuotanto-olosuhteet.

Samainen esimerkkitila tuottaa markkinoille 1200 lihasikaa, muodostuu tuki seuraavasti: A-alue 40.2 euroa/sika, B-alue 40.29 euroa, C1-36.46 euroa ja C2 36.93 euroa. Sikaa siis tukien puolesta kannatta tuottaa etelässä, vai kuinka?
 Tuki tuotettua kiloa kohti vaikkapa luomuviljatilalla saattaa tuottaa yllätyksen…


Maidon tuotantotuet  c/l v. 2008:

AB   2,8
C1   7,8
C2   8,5
C2P  9,5
C3   12,5- 16,8
C4   21,5 - 30,7

Laskelmasi mukaan esim B-alueella pellon tuki pitäisi olla 13 c tuotettua maitolitraa kohden = 39 000 euroa , /40 ha = liki tuhat euroa/ha.

Vastaavasti C2 alueen ha-tuki pitäisi olla 10,5 c/ tuotettu maitolitra= 31 500 euroa/ 40 ha= 787,5 e/ha.

Uskoo kuka uskoo.

Kiintiöitten ylittäminen on ihan omaa hölmöyttä....johtuu siitä, että C-alueella tuotanto on kasvanut ja siirtymää on ollut  sinne vastoin 142-tuen ehtoja.

On totta, että esim. B-alueella saa kotieläintila 80 e/ha enemmän tukea viljahehtaarille, vaikka vilja menisi myyntiin...vääristymä on seurausta MTK:n "edunvalvonnasta"

Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: maanviljelija - 25.02.09 - klo:16:19
Nykynuorison suurimmat murheet: mistä saisi lipun hörhökonserttiin:

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Madonna-maanantaina+lippukauppaan+tuli+17+miljoonaa+puhelua/1135243798541

Samoin jonotetaan läpi yön uutta pelikonsoolia ja uutta Harry Potter-kirjaa.  >:( >:( >:(

Tuo Madonna, 5kymppinen ämmä, ei taida ihan olla teini-idoli?
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: bdr-529 - 25.02.09 - klo:16:22
Vanhassa vara parempi.  :D
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: mah - 25.02.09 - klo:17:38
Vanhassa vara parempi.  :D
Ja nuoressa liha tiukempi. ;D
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: cosmic_cowboy - 25.02.09 - klo:23:29
Vuosien 04 ja 05 keskiarvona B1-alueen lihanautatila, maitorotusonnien loppukasvatusta, paljon eläimiä suhteessa peltoon, 1,87 tukieuroa/lihakilo (tuottajahinta 2,52).

Tuo malli kun ajautui umpikujaan, ensi vuonna minimaalisella emolehmäkarjalla ehkä jotain: 28000€ tuki/ 12 myytyä pihvivasikkaa ja 40 tonnia entsyymimallasohraa. Vasikoiden elopaino välitykseen myydessä 260 ja 200 kg (hiehot/sonnit, jatkossa keskiarvoja), loppukasvattajan myydessä teuraaksi vaikkapa 333 kg. Jos arvotaan viljalle tuista 600€/ha * 13,3 ha ja eläimille kaikki loput, niin: vasikan tuki 1666,66€/nokka (myyntihinta 700€) (teuraalle asti vyörytettynä 5 €/kg, tuottajahinta 3€/kg?), ohratonnille 200 € (tuottajahinta 125- 270 €/t). Työtä ja ostopanoksia on aiempaan verrattuna murto-osa, elantoa etsitään muualta.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Saunanpolttaja - 26.02.09 - klo:07:31
Samainen esimerkkitila tuottaa markkinoille 1200 lihasikaa, muodostuu tuki seuraavasti: A-alue 40.2 euroa/sika, B-alue 40.29 euroa, C1-36.46 euroa ja C2 36.93 euroa. Sikaa siis tukien puolesta kannatta tuottaa etelässä, vai kuinka?

Anteeski mutta minä en saa millään laksutoimituksella noita tukieroja vaan esimerkiksi B/C1 ihan toisinpäin. Voisitko vielä laittaa tähän ne läthötiedot eli tukisummat ja muut sllaiste sekä laksutoimitukset millä näihin lukuihin päädyit.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Talojussi - 26.02.09 - klo:08:16
Samainen esimerkkitila tuottaa markkinoille 1200 lihasikaa, muodostuu tuki seuraavasti: A-alue 40.2 euroa/sika, B-alue 40.29 euroa, C1-36.46 euroa ja C2 36.93 euroa. Sikaa siis tukien puolesta kannatta tuottaa etelässä, vai kuinka?

Anteeski mutta minä en saa millään laksutoimituksella noita tukieroja vaan esimerkiksi B/C1 ihan toisinpäin. Voisitko vielä laittaa tähän ne läthötiedot eli tukisummat ja muut sllaiste sekä laksutoimitukset millä näihin lukuihin päädyit.


Noilla ämteekoo-virkamiehillä  on ihan omat helmitaulunsa tukilaskelmia varten
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: SomeBody77 - 26.02.09 - klo:08:22


Taitaa olla Nimimerkki "Namskis" kaiken pahan alku ja juuri tässä lomittaja hommassa. Sen juttujen jälkeen tämä kateus näistä lomittajista on alkanu...     :D :D :D


***Ei oo tarinoita kuulunut vähään aikaan. Mahtoiko vaimo huomata mitä isäntä puuhastaa lomittajien kanssa... ;)
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Talojussi - 26.02.09 - klo:08:37


Taitaa olla Nimimerkki "Namskis" kaiken pahan alku ja juuri tässä lomittaja hommassa. Sen juttujen jälkeen tämä kateus näistä lomittajista on alkanu...     :D :D :D


***Ei oo tarinoita kuulunut vähään aikaan. Mahtoiko vaimo huomata mitä isäntä puuhastaa lomittajien kanssa... ;)

Lomittajillakin pitää olla omat luontaisetunsa.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 26.02.09 - klo:09:31
Samainen esimerkkitila tuottaa markkinoille 1200 lihasikaa, muodostuu tuki seuraavasti: A-alue 40.2 euroa/sika, B-alue 40.29 euroa, C1-36.46 euroa ja C2 36.93 euroa. Sikaa siis tukien puolesta kannatta tuottaa etelässä, vai kuinka?

Anteeski mutta minä en saa millään laksutoimituksella noita tukieroja vaan esimerkiksi B/C1 ihan toisinpäin. Voisitko vielä laittaa tähän ne läthötiedot eli tukisummat ja muut sllaiste sekä laksutoimitukset millä näihin lukuihin päädyit.


Noilla ämteekoo-virkamiehillä  on ihan omat helmitaulunsa tukilaskelmia varten

Täsmennetäänpäs hieman laskelmaa. Saatte toki olla eri mieltä ja onhan virheen mahdollisuuskin olemassa. Eiliseen laskelmaan lipsahti mukaan ympäristötuen kansallinen lisäosa, jota edellisellä ohjelmakaudella voitiin maksaa 92 % ympäristötuen perustuesta perustuen lisäksi. Sitä ei enää makseta.

Lähtötietoina käytin Vna 64/2008:ssa mainittuja tukitasoja. C1-alueen eläinyksikkötuki sioille on 288 € ja C2-alueelle 250 €. Tukiyksikkökertoimet C1-alueella on 0.73 ja C2-alueella 0.85. AB-alueilla tukitaso on alempi, mutta siellä ei tunneta tukiyksikkökerrointa. Siat siis saa tukea AB-alueilla 176 €/ey.
Yhden eläinyksikön muodostaa 13 lihasikaa, joten AB-alueilla yksi lihasika saa tukea 176/13 = 13.54 €. C1-alueella tuki on 288/13*0.73 = 16.17 € ja C2-alueella 250/13*0.85 = 16,34 €.

Eilinen laskelmani oli siis virheellinen ymp. lisäosan suhteen, muuten pitänee paikkaansa. C-alueella ei ole pakkoa valita yhtään ymp. lisätoimenpidettä, mutta voi enimmillään valita kaksi lisätoimenpidettä, joista tosin kumpaakaan ei kenties kannata valita. AB-alueilla on pakko valita vähintään yksi, mutta neljäkin on mahdollista. Laskelmani perustui siihen, että C-alueella valitaan ravinnetaseet-toimenpide ja AB-alueilla peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys ja ravinnetaseet. Lisäksi AB-alueille maksetaan kotieläintilan hehtaaritukea asetuksen 303/2008 mukaisesti enintään 30 €/ha

Tässäpä laskelmaa:
   
          tilatuki   Lfa      ymp      lfa-lisä   kansall     sika
A   234,27   150   107+45+18   97,3   30   13,54
B   186,04   200   107+45+18   97,3   30   13,54
C1   186,04   200   107+18          97,3      16,17
C2   145,03   210   107+18         102,3   35   16,34

A-alueen peltoalaperusteinen tukisumma hehtaaria kohden on siis 681.57 €, B-alueella 683.34 €, C1-alueella 590.52 € ja C2-alueella 617.33 €.

Nyt jos kerrotaan summat pinta-alalla ja jaetaan sikamäärällä, päästään todelliseen tulokseen: A: (40 *  681,57 + 1200*13,54)/1200 = 36.26 €
                  B: (40 * 683.34 + 1200*13,54)/1200 =   36.32 €
                  C1: (40*590,52 + 1200 *16.17)/1200 = 35,85€
                  C2: (40*617.33 + 1200 *16,34)/1200= 36,91€

Yhteenvetona voi todeta, ettei tuosta kannattaisi tehdä kovinkaan suurta numeroa. Etelässä tuki maksetaan kuitenkin  enemmän passiivisesti ja pohjoisessa palkitaan itse tuotanto. Jokainen voi tahollaan miettiä, kumpi on mielekkäämpää. Etelässä passiivisuus palkitaan, pohjoisessa ahkeruus. Mitä Tukiviemäri tähän sanoo?





Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 26.02.09 - klo:09:38
Jatkoa: Jos tuo yhden sian tuki jaetaan tuotetulla kilomäärällä, ei tuki ole kovinkaan  hurrattava millään tuotantoalueella: 36 €/80 kg= 0.45 €/kg..
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: cosmic_cowboy - 26.02.09 - klo:10:39
C-alueella ei ole pakkoa valita yhtään ymp. lisätoimenpidettä, mutta voi enimmillään valita kaksi lisätoimenpidettä, joista tosin kumpaakaan ei kenties kannata valita. AB-alueilla on pakko valita vähintään yksi, mutta neljäkin on mahdollista. Laskelmani perustui siihen, että C-alueella valitaan ravinnetaseet-toimenpide ja AB-alueilla peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys ja ravinnetaseet.
A: (40 *  681,57 + 1200*13,54)/1200 = 36.26 €
B: (40 * 683.34 + 1200*13,54)/1200 =   36.32 €

B-alueen varsinaisella sikaseudulla asuvana voisin ihan mutuna heittää seuraavaa: lisätoimenpiteitä on valittu yleisesti vähän. Tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys on sikatiloilla todella harvinainen, ehkä yksi/kunta (ennen liitoksia), sitä vastoin typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla on todella yleinen.  Tukitasot: peite 45 typpi 23 ero 22 €/ha. Esim. tilalla siis 40ha * -22€/ha = -880€/1200 töpseliä= -0,73€/pots
Yhteensä: B: 35,59 €/kärsä vrt C1: 35,85

Eli aika tulkitsemista on, toisin kuin jos laitettaisiin naudat framille, ei tarvittaisi mikroskooppia erojen löytämiseksi. Nuo A-alueen uhanalaiset maidontuottajat ovat todellisia kansallissankareita näiden laskelmien valossa. Parhaat tekevät tulostakin. 

Kiitos kuitenkin Keskikokoiselle ajattelijalle että laitoit nummerot näkyville pelkkien iskulauseiden sijaan. Ei ole palstalla ollut tapana kuin JakkeJäyhällä.

Lisään vielä omat 2006 tiedot: kaikki tuet 1,65 €/ myyty sonnin lihakilo, joita tuotettiin 1210 kg/ha, tilityshinta oli 2,5 €/kg. Jos oikein iso nummero halutaan esiin: kaikki tuet 2000€/ ha, jatkossa "vain" luokkaa 1100.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Terminator - 26.02.09 - klo:11:00
Samainen esimerkkitila tuottaa markkinoille 1200 lihasikaa, muodostuu tuki seuraavasti: A-alue 40.2 euroa/sika, B-alue 40.29 euroa, C1-36.46 euroa ja C2 36.93 euroa. Sikaa siis tukien puolesta kannatta tuottaa etelässä, vai kuinka?

Anteeski mutta minä en saa millään laksutoimituksella noita tukieroja vaan esimerkiksi B/C1 ihan toisinpäin. Voisitko vielä laittaa tähän ne läthötiedot eli tukisummat ja muut sllaiste sekä laksutoimitukset millä näihin lukuihin päädyit.


Noilla ämteekoo-virkamiehillä  on ihan omat helmitaulunsa tukilaskelmia varten

Täsmennetäänpäs hieman laskelmaa. Saatte toki olla eri mieltä ja onhan virheen mahdollisuuskin olemassa. Eiliseen laskelmaan lipsahti mukaan ympäristötuen kansallinen lisäosa, jota edellisellä ohjelmakaudella voitiin maksaa 92 % ympäristötuen perustuesta perustuen lisäksi. Sitä ei enää makseta.

Lähtötietoina käytin Vna 64/2008:ssa mainittuja tukitasoja. C1-alueen eläinyksikkötuki sioille on 288 € ja C2-alueelle 250 €. Tukiyksikkökertoimet C1-alueella on 0.73 ja C2-alueella 0.85. AB-alueilla tukitaso on alempi, mutta siellä ei tunneta tukiyksikkökerrointa. Siat siis saa tukea AB-alueilla 176 €/ey.
Yhden eläinyksikön muodostaa 13 lihasikaa, joten AB-alueilla yksi lihasika saa tukea 176/13 = 13.54 €. C1-alueella tuki on 288/13*0.73 = 16.17 € ja C2-alueella 250/13*0.85 = 16,34 €.

Eilinen laskelmani oli siis virheellinen ymp. lisäosan suhteen, muuten pitänee paikkaansa. C-alueella ei ole pakkoa valita yhtään ymp. lisätoimenpidettä, mutta voi enimmillään valita kaksi lisätoimenpidettä, joista tosin kumpaakaan ei kenties kannata valita. AB-alueilla on pakko valita vähintään yksi, mutta neljäkin on mahdollista. Laskelmani perustui siihen, että C-alueella valitaan ravinnetaseet-toimenpide ja AB-alueilla peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys ja ravinnetaseet. Lisäksi AB-alueille maksetaan kotieläintilan hehtaaritukea asetuksen 303/2008 mukaisesti enintään 30 €/ha

Tässäpä laskelmaa:
   
          tilatuki   Lfa      ymp      lfa-lisä   kansall     sika
A   234,27   150   107+45+18   97,3   30   13,54
B   186,04   200   107+45+18   97,3   30   13,54
C1   186,04   200   107+18          97,3      16,17
C2   145,03   210   107+18         102,3   35   16,34

A-alueen peltoalaperusteinen tukisumma hehtaaria kohden on siis 681.57 €, B-alueella 683.34 €, C1-alueella 590.52 € ja C2-alueella 617.33 €.

Nyt jos kerrotaan summat pinta-alalla ja jaetaan sikamäärällä, päästään todelliseen tulokseen: A: (40 *  681,57 + 1200*13,54)/1200 = 36.26 €
                  B: (40 * 683.34 + 1200*13,54)/1200 =   36.32 €
                  C1: (40*590,52 + 1200 *16.17)/1200 = 35,85€
                  C2: (40*617.33 + 1200 *16,34)/1200= 36,91€

Yhteenvetona voi todeta, ettei tuosta kannattaisi tehdä kovinkaan suurta numeroa. Etelässä tuki maksetaan kuitenkin  enemmän passiivisesti ja pohjoisessa palkitaan itse tuotanto. Jokainen voi tahollaan miettiä, kumpi on mielekkäämpää. Etelässä passiivisuus palkitaan, pohjoisessa ahkeruus. Mitä Tukiviemäri tähän sanoo?







Kerrankin joku esitää jonkun järkevän laskelman, kaikki muut olleet yleensä enemmän puolueelisia.

JakkeJäyhäkin esitti omaa kantaansa tukevia laskelmmia, eikä puolueetonta laskelmaa.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: jopihopi - 26.02.09 - klo:11:54
Kyllä tuo laskelma selkeästi osoittaa että nyt ollaan tasatuessa, aiemmin tukiporras on ollut etelän eduksi!

Ja hyvä huomio tuokin että pohjoisessa tuki voimakkaamin sidottu eläintuotantoon, ja se on ollut myös yksi tekijä lisäämässä tuotannon määrää ja sekin hallinon toimesta.

Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Kp - 26.02.09 - klo:12:24
Samainen esimerkkitila tuottaa markkinoille 1200 lihasikaa, muodostuu tuki seuraavasti: A-alue 40.2 euroa/sika, B-alue 40.29 euroa, C1-36.46 euroa ja C2 36.93 euroa. Sikaa siis tukien puolesta kannatta tuottaa etelässä, vai kuinka?

Anteeski mutta minä en saa millään laksutoimituksella noita tukieroja vaan esimerkiksi B/C1 ihan toisinpäin. Voisitko vielä laittaa tähän ne läthötiedot eli tukisummat ja muut sllaiste sekä laksutoimitukset millä näihin lukuihin päädyit.


Noilla ämteekoo-virkamiehillä  on ihan omat helmitaulunsa tukilaskelmia varten

Täsmennetäänpäs hieman laskelmaa. Saatte toki olla eri mieltä ja onhan virheen mahdollisuuskin olemassa. Eiliseen laskelmaan lipsahti mukaan ympäristötuen kansallinen lisäosa, jota edellisellä ohjelmakaudella voitiin maksaa 92 % ympäristötuen perustuesta perustuen lisäksi. Sitä ei enää makseta.

Lähtötietoina käytin Vna 64/2008:ssa mainittuja tukitasoja. C1-alueen eläinyksikkötuki sioille on 288 € ja C2-alueelle 250 €. Tukiyksikkökertoimet C1-alueella on 0.73 ja C2-alueella 0.85. AB-alueilla tukitaso on alempi, mutta siellä ei tunneta tukiyksikkökerrointa. Siat siis saa tukea AB-alueilla 176 €/ey.
Yhden eläinyksikön muodostaa 13 lihasikaa, joten AB-alueilla yksi lihasika saa tukea 176/13 = 13.54 €. C1-alueella tuki on 288/13*0.73 = 16.17 € ja C2-alueella 250/13*0.85 = 16,34 €.

Eilinen laskelmani oli siis virheellinen ymp. lisäosan suhteen, muuten pitänee paikkaansa. C-alueella ei ole pakkoa valita yhtään ymp. lisätoimenpidettä, mutta voi enimmillään valita kaksi lisätoimenpidettä, joista tosin kumpaakaan ei kenties kannata valita. AB-alueilla on pakko valita vähintään yksi, mutta neljäkin on mahdollista. Laskelmani perustui siihen, että C-alueella valitaan ravinnetaseet-toimenpide ja AB-alueilla peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys ja ravinnetaseet. Lisäksi AB-alueille maksetaan kotieläintilan hehtaaritukea asetuksen 303/2008 mukaisesti enintään 30 €/ha

Tässäpä laskelmaa:
   
          tilatuki   Lfa      ymp      lfa-lisä   kansall     sika
A   234,27   150   107+45+18   97,3   30   13,54
B   186,04   200   107+45+18   97,3   30   13,54
C1   186,04   200   107+18          97,3      16,17
C2   145,03   210   107+18         102,3   35   16,34

A-alueen peltoalaperusteinen tukisumma hehtaaria kohden on siis 681.57 €, B-alueella 683.34 €, C1-alueella 590.52 € ja C2-alueella 617.33 €.

Nyt jos kerrotaan summat pinta-alalla ja jaetaan sikamäärällä, päästään todelliseen tulokseen: A: (40 *  681,57 + 1200*13,54)/1200 = 36.26 €
                  B: (40 * 683.34 + 1200*13,54)/1200 =   36.32 €
                  C1: (40*590,52 + 1200 *16.17)/1200 = 35,85€
                  C2: (40*617.33 + 1200 *16,34)/1200= 36,91€

Yhteenvetona voi todeta, ettei tuosta kannattaisi tehdä kovinkaan suurta numeroa. Etelässä tuki maksetaan kuitenkin  enemmän passiivisesti ja pohjoisessa palkitaan itse tuotanto. Jokainen voi tahollaan miettiä, kumpi on mielekkäämpää. Etelässä passiivisuus palkitaan, pohjoisessa ahkeruus. Mitä Tukiviemäri tähän sanoo?






Katsopa Täyttöohjeet 2008 sivu 42.

Sen mukaan maksetaan c-alueelle lisäksi pohjoista ha-tukea 57 € / ha?
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 26.02.09 - klo:12:27

Mennäänpäs viljapuolelle. Jos peltoalatukien keskiarvona käytetään 600 €/ha ja verrataan sitä äärimmäisen laajaperäiseen tuotantoon ja tehotuotantoon, päästään seuraavaan tulokseen. Korostan, että laskelmani ovat kärjistettyjä, mutta täysin mahdollisia ja kuulemani mukaan esimerkkitiloja löytyy...  Kaikkia ääripäitä mahtuu viljelijäjoukkoon.

600€/4500 kg / ha = 0.13 €/kg. Ihan kohtuullista, ei ainakaan liian korkea. Ammattiviljelijällä keskisato saattaa olla huomattavasti korkeampikin. 600/ 6000 = 0.10 €/kg.

Toinen ääripää, tukien maksimointi vaikkapa luomukasvinviljelytilalla. Asutaan kaupungissa, käydään maaseudulla vain nostamassa tuet ja nekin maksimoiden. Pelloista viljellään, jos viljellään, puolet, mutta tuki nostetaan koko alalta. Ympäristötukea ei tosin makseta hoidetulle viljelemättömälle pellolle. Satotasot ovat mitä sattuu, mutta otetaan laskelman pohjaksi 1500 kg/ha ja joka toinen hehtaari on kesannolla: 750 kg/ha. Perustuet 600 € + luomulisä 141= 741 €/ha. Tuosta vähennetään puolet ympäristötuesta, saadaan 691 €/ha. Jos tämä jaetaan tuotannolla: 691/ 750 = 0.92 €/kg.

Samalla pidetään huoli siitä, ettei laajentaja saa lisämaata ainakaan kohtuuhintaan. Tällaisten vuoksi pellonraivaus on  monelle tilalle todella perusteltua. Tässä on todellinen maaseudun syöpä, vai väittääkö joku vastaan?




Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 26.02.09 - klo:12:35

Lainaus
Katsopa Täyttöohjeet 2008 sivu 42.

Sen mukaan maksetaan c-alueelle lisäksi pohjoista ha-tukea 57 € / ha?

asetuksen 697/2008  mukaan pohjoista hehtaaritukea maksetaan mm. vehnälle 47 €/ha. On toki muitakin tukia olemassa, mutta ne eivät kenties sovi sikatilalle, jolle esimerkkilaskelma on tehty. Jäi tietysti korostamatta, että laskelma perustui rehuohraan.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080697
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Talojussi - 26.02.09 - klo:13:13

Mennäänpäs viljapuolelle. Jos peltoalatukien keskiarvona käytetään 600 €/ha ja verrataan sitä äärimmäisen laajaperäiseen tuotantoon ja tehotuotantoon, päästään seuraavaan tulokseen. Korostan, että laskelmani ovat kärjistettyjä, mutta täysin mahdollisia ja kuulemani mukaan esimerkkitiloja löytyy...  Kaikkia ääripäitä mahtuu viljelijäjoukkoon.

600€/4500 kg / ha = 0.13 €/kg. Ihan kohtuullista, ei ainakaan liian korkea. Ammattiviljelijällä keskisato saattaa olla huomattavasti korkeampikin. 600/ 6000 = 0.10 €/kg.

Toinen ääripää, tukien maksimointi vaikkapa luomukasvinviljelytilalla. Asutaan kaupungissa, käydään maaseudulla vain nostamassa tuet ja nekin maksimoiden. Pelloista viljellään, jos viljellään, puolet, mutta tuki nostetaan koko alalta. Ympäristötukea ei tosin makseta hoidetulle viljelemättömälle pellolle. Satotasot ovat mitä sattuu, mutta otetaan laskelman pohjaksi 1500 kg/ha ja joka toinen hehtaari on kesannolla: 750 kg/ha. Perustuet 600 € + luomulisä 141= 741 €/ha. Tuosta vähennetään puolet ympäristötuesta, saadaan 691 €/ha. Jos tämä jaetaan tuotannolla: 691/ 750 = 0.92 €/kg.

Samalla pidetään huoli siitä, ettei laajentaja saa lisämaata ainakaan kohtuuhintaan. Tällaisten vuoksi pellonraivaus on  monelle tilalle todella perusteltua. Tässä on todellinen maaseudun syöpä, vai väittääkö joku vastaan?






ajattelija unohtaa EU + WTO politiikan ytimen: tuet pitäisi irroittaa tuotannosta....tämä toteutunee lähiaikoina.

Jotta ylipäätään kannattaisi tuottaa viljaa pitäisi tuotteesta saatava hinta miinus muuttuvat kustannukset olla selvästi  plussan puolella. Näin ei tällä hetkellä ole.

Toinen pointti: meillä on nyt puoli miljoonaa hehtaaria  peltoa liikaa, joten tämä luomuesimerkkitila toimii Isänmaan edun mukaisesti edellyttäen, että pellot pidetään kunnossa myöhempää mahdollista tarvetta varten-se tarve  tulee vielä joskus. Nyt eletään tätä vaihetta.
Pellon raivaus metsää hävittämällä on rikollista toimintaa.

Kolmas pointti: EU-liittymissopimuksemme kieltää kotieläintuotannon laajentamisen. Nyt on jo menty yli erityisestiC-alueella.

Neljäs pointti: on ollut suuri virhe keskittää esim. maitotilat puhtaasti puoluepoliittisista syistä pienille alueille (C), jolloin on tullut ongelmia lannan levityksessä ja muutenkin pellon puutetta, eikä ole muutenkaan mahdollisuutta yhteistyöhön puuttuvan naapuri-viljatilan kanssa...toisaalta taas etelässä olisi paljon peltoa, joille mielellään otettaisiin paskaa vastaan. Pohjoisen tuen ehtojen mukaan tuotanto ei olisi saanut siirtyä C-alueelle.

Neljäs pointti: MTK/kepulainen maatalouspolitiikka on ollut tuhoisaa, ainakaan etelässä ei enää löydy jatkajia kuin korkeintaan näitä tulevia tuennnostajia/ilman viljelyä.

Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Talojussi - 26.02.09 - klo:13:20

"Sanon heti alkuun, etten ole viljelijä, enkä tiedä maataloudesta juuri mitään. Asun kuitenkin maaseudulla ja tunnen useita viljelijöitä eri tukialueilta."

Näin aloitti Suuri Ajattelija viestiketjun...on MTK:n palkkalistoilla.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Terminator - 26.02.09 - klo:13:31


"Toinen pointti: meillä on nyt puoli miljoonaa hehtaaria  peltoa liikaa, joten tämä luomuesimerkkitila toimii Isänmaan edun mukaisesti edellyttäen, että pellot pidetään kunnossa myöhempää mahdollista tarvetta varten-se tarve  tulee vielä joskus. Nyt eletään tätä vaihetta.
Pellon raivaus metsää hävittämällä on rikollista toimintaa."

Meillä on puoli miljoonaa hehtaaria peltoa väärässä paikassa ja puoli miljoonaa hehtaaria jossain joo joo viljelyssä.
Siitä syntyy että meillä on puolimiljoonaa hehtaaria liian vähän peltoa.

Siinä ei olla missään isänmaan asialla jos pellolla kasvaa 10 eri rikkaruohoa ja yhdestoista on se ohra parka joka yrittää väkisin aurinkoa kohti. Tuommoinen viljely aiheuttaa vain sen että minkä takia tavan veron maksajien pitää yleensäkin jotain luomutukea ja jotain joo joo viljelytukea maksaa jos oike viljeliä saa pellolta 6000kg hehtaari satoa tuettua hehtaaria kohti.


Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Terminator - 26.02.09 - klo:13:32

"Sanon heti alkuun, etten ole viljelijä, enkä tiedä maataloudesta juuri mitään. Asun kuitenkin maaseudulla ja tunnen useita viljelijöitä eri tukialueilta."

Näin aloitti Suuri Ajattelija viestiketjun...on MTK:n palkkalistoilla.


Taitaa talojussin mielestä olla niitä siperiaan lähetettäviä, kun ei ole talojussin kanssa samaa mieltä.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 26.02.09 - klo:13:32

"Sanon heti alkuun, etten ole viljelijä, enkä tiedä maataloudesta juuri mitään. Asun kuitenkin maaseudulla ja tunnen useita viljelijöitä eri tukialueilta."
Näin aloitti Suuri Ajattelija viestiketjun...on MTK:n palkkalistoilla.

Niin, en tiedäkään mitään itse maataloudesta ja mitä enemmän seuraan tätä palstaa, sitä tietämättömämmäksi tulen...

Tuo oli neljäs kerta,kun kerrot  ammattini. Pitänee paljastaa totuus: olen TVH:n  palveluksessa... Itse tvh:ta ei tietenkään ole enää olemassa, mutta työpaikkani on jonkinlainen johdannainen ;)
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: jopihopi - 26.02.09 - klo:13:57

Mennäänpäs viljapuolelle. Jos peltoalatukien keskiarvona käytetään 600 €/ha ja verrataan sitä äärimmäisen laajaperäiseen tuotantoon ja tehotuotantoon, päästään seuraavaan tulokseen. Korostan, että laskelmani ovat kärjistettyjä, mutta täysin mahdollisia ja kuulemani mukaan esimerkkitiloja löytyy...  Kaikkia ääripäitä mahtuu viljelijäjoukkoon.

600€/4500 kg / ha = 0.13 €/kg. Ihan kohtuullista, ei ainakaan liian korkea. Ammattiviljelijällä keskisato saattaa olla huomattavasti korkeampikin. 600/ 6000 = 0.10 €/kg.

Toinen ääripää, tukien maksimointi vaikkapa luomukasvinviljelytilalla. Asutaan kaupungissa, käydään maaseudulla vain nostamassa tuet ja nekin maksimoiden. Pelloista viljellään, jos viljellään, puolet, mutta tuki nostetaan koko alalta. Ympäristötukea ei tosin makseta hoidetulle viljelemättömälle pellolle. Satotasot ovat mitä sattuu, mutta otetaan laskelman pohjaksi 1500 kg/ha ja joka toinen hehtaari on kesannolla: 750 kg/ha. Perustuet 600 € + luomulisä 141= 741 €/ha. Tuosta vähennetään puolet ympäristötuesta, saadaan 691 €/ha. Jos tämä jaetaan tuotannolla: 691/ 750 = 0.92 €/kg.

Samalla pidetään huoli siitä, ettei laajentaja saa lisämaata ainakaan kohtuuhintaan. Tällaisten vuoksi pellonraivaus on  monelle tilalle todella perusteltua. Tässä on todellinen maaseudun syöpä, vai väittääkö joku vastaan?






ajattelija unohtaa EU + WTO politiikan ytimen: tuet pitäisi irroittaa tuotannosta....tämä toteutunee lähiaikoina.

Kaikki tuet voi poistaa ja maksaa korvaus todellisten olosuhde-erojen mukaan.

Jotta ylipäätään kannattaisi tuottaa viljaa pitäisi tuotteesta saatava hinta miinus muuttuvat kustannukset olla selvästi  plussan puolella. Näin ei tällä hetkellä ole.

Kotieläintilalla rehuviljantuotanto on kannattavaa jopa ilman tukea, ja jopa ilman eläintukea näillä rehunhinnoilla..

Toinen pointti: meillä on nyt puoli miljoonaa hehtaaria  peltoa liikaa, joten tämä luomuesimerkkitila toimii Isänmaan edun mukaisesti edellyttäen, että pellot pidetään kunnossa myöhempää mahdollista tarvetta varten-se tarve  tulee vielä joskus. Nyt eletään tätä vaihetta.
Pellon raivaus metsää hävittämällä on rikollista toimintaa.


Kolmas pointti: EU-liittymissopimuksemme kieltää kotieläintuotannon laajentamisen. Nyt on jo menty yli erityisestiC-alueella.

Yli on menty hallinnon päätösten pakottamina, liitymissopimus ei kiellä mitään tukiehdot kylläkin. Liittymisehtoihin on kirjattu tukiporras ja se on kansanäänestyksellä vahvistettu, sianlihan ja viljantuotannon osalta sopimuksilla on pyyhitty persettä 15 vuoden ajan, nyt on rulla ja rajoitukset loppu ja tuotanto räjähtää.

Neljäs pointti: on ollut suuri virhe keskittää esim. maitotilat puhtaasti puoluepoliittisista syistä pienille alueille (C), jolloin on tullut ongelmia lannan levityksessä ja muutenkin pellon puutetta, eikä ole muutenkaan mahdollisuutta yhteistyöhön puuttuvan naapuri-viljatilan kanssa...toisaalta taas etelässä olisi paljon peltoa, joille mielellään otettaisiin paskaa vastaan. Pohjoisen tuen ehtojen mukaan tuotanto ei olisi saanut siirtyä C-alueelle.

Maidontuotanto eteläsuomessa jäänyt poikapuolen asemaan, ja tuotantotukia etelän maitotiloilla pitää kasvattaa vähintään pohjoissuomen tasolle kuten viljassa ja sianlihassa.

Neljäs pointti: MTK/kepulainen maatalouspolitiikka on ollut tuhoisaa, ainakaan etelässä ei enää löydy jatkajia kuin korkeintaan näitä tulevia tuennnostajia/ilman viljelyä.


Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Vastaranta - 26.02.09 - klo:14:02
Ja hyvä huomio tuokin että pohjoisessa tuki voimakkaamin sidottu eläintuotantoon, ja se on ollut myös yksi tekijä lisäämässä tuotannon määrää ja sekin hallinon toimesta.



Kannatat siis tuen irroittamista tuotannosta. Hyvä.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Vastaranta - 26.02.09 - klo:14:05

Lainaus
Katsopa Täyttöohjeet 2008 sivu 42.

Sen mukaan maksetaan c-alueelle lisäksi pohjoista ha-tukea 57 € / ha?

asetuksen 697/2008  mukaan pohjoista hehtaaritukea maksetaan mm. vehnälle 47 €/ha. On toki muitakin tukia olemassa, mutta ne eivät kenties sovi sikatilalle, jolle esimerkkilaskelma on tehty. Jäi tietysti korostamatta, että laskelma perustui rehuohraan.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080697

Miksi viljanviljely ja sianlihantuotanto pitää sotkea toisiinsa?
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: jopihopi - 26.02.09 - klo:14:09

Lainaus
Katsopa Täyttöohjeet 2008 sivu 42.

Sen mukaan maksetaan c-alueelle lisäksi pohjoista ha-tukea 57 € / ha?

asetuksen 697/2008  mukaan pohjoista hehtaaritukea maksetaan mm. vehnälle 47 €/ha. On toki muitakin tukia olemassa, mutta ne eivät kenties sovi sikatilalle, jolle esimerkkilaskelma on tehty. Jäi tietysti korostamatta, että laskelma perustui rehuohraan.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080697

Miksi viljanviljely ja sianlihantuotanto pitää sotkea toisiinsa?
Miten on liittyykö ruoka ja syöminen samaan aiheeseen?
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 26.02.09 - klo:15:05
Lainaus

Miksi viljanviljely ja sianlihantuotanto pitää sotkea toisiinsa?
Jos vaikka siksi, että siat syövät viljaa  ;D
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Vastaranta - 26.02.09 - klo:15:10
Lainaus

Miksi viljanviljely ja sianlihantuotanto pitää sotkea toisiinsa?
Jos vaikka siksi, että siat syövät viljaa  ;D

Siis siat syövät ainoastaan "omaa" viljaa.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 26.02.09 - klo:15:24
Lainaus
Siis siat syövät ainoastaan "omaa" viljaa.
En tiedä, paljonko sika syö, mutta luulisin esimerkkitilan kuluttavan viljaa reilusti enemmän, kuin mitä tuottaa. Siis ao. esimerkkitila taitaa sivussaan elättää pari viljanviljelijää...
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Talojussi - 26.02.09 - klo:15:30


"Toinen pointti: meillä on nyt puoli miljoonaa hehtaaria  peltoa liikaa, joten tämä luomuesimerkkitila toimii Isänmaan edun mukaisesti edellyttäen, että pellot pidetään kunnossa myöhempää mahdollista tarvetta varten-se tarve  tulee vielä joskus. Nyt eletään tätä vaihetta.
Pellon raivaus metsää hävittämällä on rikollista toimintaa."

Meillä on puoli miljoonaa hehtaaria peltoa väärässä paikassa ja puoli miljoonaa hehtaaria jossain joo joo viljelyssä.
Siitä syntyy että meillä on puolimiljoonaa hehtaaria liian vähän peltoa.

Meillä on puoli miljoonaa hehtaaria liikaa Pohjois-suomessa, siellä maatalouden harjoittaminen on yhteiskunnan varojen haaskausta.

Siinä ei olla missään isänmaan asialla jos pellolla kasvaa 10 eri rikkaruohoa ja yhdestoista on se ohra parka joka yrittää väkisin aurinkoa kohti. Tuommoinen viljely aiheuttaa vain sen että minkä takia tavan veron maksajien pitää yleensäkin jotain luomutukea ja jotain joo joo viljelytukea maksaa jos oike viljeliä saa pellolta 6000kg hehtaari satoa tuettua hehtaaria kohti.

Mihin tarvitaan tuollaisia satoja kun nytkin jo kaikkea tavaraa (naudanlihaa lukuunottamatta) liikaa? Pellon kesannointi/luomunäennäisviljely on Isänmaan edun mukaista....joskus maksettiin peltojen paketoinnista



Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: SiKari - 26.02.09 - klo:15:42
Sanon heti alkuun, etten ole viljelijä, enkä tiedä maataloudesta juuri mitään. Asun kuitenkin maaseudulla ja tunnen useita viljelijöitä eri tukialueilta.
 Keskustelu, tai pikemminkin inttäminen  viljelijöiden kesken eri tukialueiden eri tukimuodoista on täysin tarpeetonta senkin vuoksi, että vihollinen on kokonaan muualla. Tukisaalis käsittääkseni muodostuu eri tukien summasta ja lienee enemmän tilakohtainen juttu riippuen mm. tuotantosuunnasta ja sen intensiiviydestä. Tokihan tukialuekin siihen vaikuttaa: toisaalta tuetaan etelää ja toisaalta pohjoista. Viljelijöiden riidellessä keskenään nauraa vasemmisto partaansa ja samalla Mtk on hampaaton. Tällainen ei voi olla kenenkään etu.

Mutta asiaan, minua kiinnostaa veronmaksajana ja suomalaisen elintarvikkeen käyttäjänä se, mitä kuluttaja saa vastineeksi verorahoilleen, sillähän argunmentilla usein kuulen tukia puolusteltavan. Tiedän sen, että tukipolitiikka on tarkoituksella passivoivaa, siis maksetaan tukea enemmän omistamisesta kuin yrittämisestä, jolloin tuet saattavat pääomittua peltoon. Kauppakin lohkaisee suuren osan itselleen.

Kertokaapa, paljonko saatte tukea tuotettua kiloa, litraa, yksikköä tms. kohden. Luulen, että jokin sika- tai kananmunatila saa  tuotantoalueesta riippumatta yllättävän vähän tukea kiloa kohden vaikka verrattuna luomuemolehmätilaan, joka nipin napin säilyttää kotieläintilan mandaatin ja sen kenties ainut tuote markkinoille on muutama sonnivasikka. Kuka uskaltaa aloittaa?


Kovin oli vastaus  vaikeaa, vain  muutama vastasi rehellisesti ja objektiivisesti, siitä kiitos heille.
Piti vähän luonnostella vuoden 2008 hakuoppaan avulla, mitä esimerkkitila saa tukea tuotantoa kohti eri tukialueilla. Siis rakenteeltaan ja tuotannoltaan samanlainen tila. Esimerkin mukaan peltoa on 40 ha ja maitoa tuotetaan 300000 litraa vuoteen. Korjatkaa, jos olen väärässä.
Esimerkkitila nostaa kaikki tuet, mitkä hänelle kuuluu. Etelässä valitaan kaksi ympin lisätoimenpidettä, pohjoisessa yksi.

A-alueella tuki tuotettua maitolitraa kohti esimerkkitilalla on 0.157 euroa litralta, B-alueella 0.158 euroa, C1-alueella 0.182 ja C2-alueella 0.19 euroa. Maitoa siis kannattaa tukien puolesta tuottaa pohjoisempana. Toisaalta C-alueella maksettua tukea rajoittaa maitokiintiö, joten jos vaikka kiintiö ylitetään vähänkään, on esimerkkitilan tuotanto etelässä selvästi edullisempaa. Lisäksi etelässä on paremmat tuotanto-olosuhteet.

Samainen esimerkkitila tuottaa markkinoille 1200 lihasikaa, muodostuu tuki seuraavasti: A-alue 40.2 euroa/sika, B-alue 40.29 euroa, C1-36.46 euroa ja C2 36.93 euroa. Sikaa siis tukien puolesta kannatta tuottaa etelässä, vai kuinka?
 Tuki tuotettua kiloa kohti vaikkapa luomuviljatilalla saattaa tuottaa yllätyksen…
 
Täsmennetäänpäs hieman laskelmaa. Saatte toki olla eri mieltä ja onhan virheen mahdollisuuskin olemassa. Eiliseen laskelmaan lipsahti mukaan ympäristötuen kansallinen lisäosa, jota edellisellä ohjelmakaudella voitiin maksaa 92 % ympäristötuen perustuesta perustuen lisäksi. Sitä ei enää makseta.

Lähtötietoina käytin Vna 64/2008:ssa mainittuja tukitasoja. C1-alueen eläinyksikkötuki sioille on 288 € ja C2-alueelle 250 €. Tukiyksikkökertoimet C1-alueella on 0.73 ja C2-alueella 0.85. AB-alueilla tukitaso on alempi, mutta siellä ei tunneta tukiyksikkökerrointa. Siat siis saa tukea AB-alueilla 176 €/ey.
Yhden eläinyksikön muodostaa 13 lihasikaa, joten AB-alueilla yksi lihasika saa tukea 176/13 = 13.54 €. C1-alueella tuki on 288/13*0.73 = 16.17 € ja C2-alueella 250/13*0.85 = 16,34 €.

Eilinen laskelmani oli siis virheellinen ymp. lisäosan suhteen, muuten pitänee paikkaansa. C-alueella ei ole pakkoa valita yhtään ymp. lisätoimenpidettä, mutta voi enimmillään valita kaksi lisätoimenpidettä, joista tosin kumpaakaan ei kenties kannata valita. AB-alueilla on pakko valita vähintään yksi, mutta neljäkin on mahdollista. Laskelmani perustui siihen, että C-alueella valitaan ravinnetaseet-toimenpide ja AB-alueilla peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys ja ravinnetaseet. Lisäksi AB-alueille maksetaan kotieläintilan hehtaaritukea asetuksen 303/2008 mukaisesti enintään 30 €/ha

Tässäpä laskelmaa:
   
          tilatuki   Lfa      ymp      lfa-lisä   kansall     sika
A   234,27   150   107+45+18   97,3   30   13,54
B   186,04   200   107+45+18   97,3   30   13,54
C1   186,04   200   107+18          97,3      16,17
C2   145,03   210   107+18         102,3   35   16,34

A-alueen peltoalaperusteinen tukisumma hehtaaria kohden on siis 681.57 €, B-alueella 683.34 €, C1-alueella 590.52 € ja C2-alueella 617.33 €.

Nyt jos kerrotaan summat pinta-alalla ja jaetaan sikamäärällä, päästään todelliseen tulokseen: A: (40 *  681,57 + 1200*13,54)/1200 = 36.26 €
                  B: (40 * 683.34 + 1200*13,54)/1200 =   36.32 €
                  C1: (40*590,52 + 1200 *16.17)/1200 = 35,85€
                  C2: (40*617.33 + 1200 *16,34)/1200= 36,91€

Yhteenvetona voi todeta, ettei tuosta kannattaisi tehdä kovinkaan suurta numeroa. Etelässä tuki maksetaan kuitenkin  enemmän passiivisesti ja pohjoisessa palkitaan itse tuotanto. Jokainen voi tahollaan miettiä, kumpi on mielekkäämpää. Etelässä passiivisuus palkitaan, pohjoisessa ahkeruus. Mitä Tukiviemäri tähän sanoo?

------------------------------------------------------------------------------------------------

Tässäpä SuurenAjattelijan ajatuksia. Alkuun ei tiedetä maataloudesta mitään ja sitten "kaikki". Kuulostaako tutulta? Onko samoja laskelmia nähty täällä aiemminkin? Aulista lainatakseni, jos Aulis sallii-tai hällä ja väliä..

 
 
 
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: emo-heikki - 26.02.09 - klo:15:44


"Toinen pointti: meillä on nyt puoli miljoonaa hehtaaria  peltoa liikaa, joten tämä luomuesimerkkitila toimii Isänmaan edun mukaisesti edellyttäen, että pellot pidetään kunnossa myöhempää mahdollista tarvetta varten-se tarve  tulee vielä joskus. Nyt eletään tätä vaihetta.
Pellon raivaus metsää hävittämällä on rikollista toimintaa."

Meillä on puoli miljoonaa hehtaaria peltoa väärässä paikassa ja puoli miljoonaa hehtaaria jossain joo joo viljelyssä.
Siitä syntyy että meillä on puolimiljoonaa hehtaaria liian vähän peltoa.

Siinä ei olla missään isänmaan asialla jos pellolla kasvaa 10 eri rikkaruohoa ja yhdestoista on se ohra parka joka yrittää väkisin aurinkoa kohti. Tuommoinen viljely aiheuttaa vain sen että minkä takia tavan veron maksajien pitää yleensäkin jotain luomutukea ja jotain joo joo viljelytukea maksaa jos oike viljeliä saa pellolta 6000kg hehtaari satoa tuettua hehtaaria kohti.




Sadon kilomäärän tuijottaminen, on yksi tapa käsitellä asiaa, toinen on toiminnan katteen seuraaminen, luomuhommassa vaikka kilomäärä ehkä laskeekin, niin luulen ettei lopullinen kate ole sen huonompi.
Itse en ole luomussa, mutta en näe sitä minään huonona vaihtoehtona ja itseasiassa jokaisen tilan pitää katsoa asiaa omalta kantiltaan ja vain siltä kantilta.
Ei meidän kannata tukiehtoja miettiä sen pitenmälle, ne on lainsäätäjät ja muut virkamiehet sitä varten ihan erikseen palkattu ....
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Talojussi - 26.02.09 - klo:15:48

Lainaus
Katsopa Täyttöohjeet 2008 sivu 42.

Sen mukaan maksetaan c-alueelle lisäksi pohjoista ha-tukea 57 € / ha?

asetuksen 697/2008  mukaan pohjoista hehtaaritukea maksetaan mm. vehnälle 47 €/ha. On toki muitakin tukia olemassa, mutta ne eivät kenties sovi sikatilalle, jolle esimerkkilaskelma on tehty. Jäi tietysti korostamatta, että laskelma perustui rehuohraan.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080697

Miksi viljanviljely ja sianlihantuotanto pitää sotkea toisiinsa?
Miten on liittyykö ruoka ja syöminen samaan aiheeseen?

Keskustelun ydin on "unohtunut" kokonaan: miksi maataloutta ylipäätään harjoitetaan Suomessa?

Perimmäinen tarkoitus on tuottaa ruokaa, myös tulevaisuudessa- Suomen olosuhteet ovat sellaiset, että vientiin ei kannata tuottaa....veronmaksajien rahojen ja luonnonvarojen  tuhlausta-

Esim vientiin menevät maitotuotteet sisältävät kansallista tukea hirmuisesti, lomitustuet mukaanlukien, erityisesti, koska maidontuotanto on puhtaasti puoluepoliittisista syistä siirretty viimeisen 35 vuoden aikana pohjoiseen. ...siellä maitotuet ovat järjettömän suuret jos verrataan esim. EU-keskitasoon.

Viljaakaan ei kannattaisi tuottaa vientiin, tasapainoitus ei onnistu, koska MMM vesitti "luonnonhaittapeltojen" kesannoinnin taas tänäkin vuonna....luomu korjaa pikkuisen tilannetta. Pellot kannattaa säilyttää ja pitää "iskussa", vielä tulee aika, jolloin niitä tarvitaan. Uuden pellon raivaaminen erityisesti pohjoiseen on järjetöntä, nyt pitäisikin kiireesti säätää laki, mikä kieltäisi v. 1995 jälkeen raivattujen
peltojen  käytön ja määräisi niille metsittämispakon.

Joitain vuosia sitten yksi keski-pohjanmaalainen yrittäjä soitti TJ:lle, hän oli hyvin katkera, koska sielläpäin  lehmänlypsäjät saivat valtavat investointiavustukset jatkossakin  valtavia tukia nieleviin hankkeisiinsa, hän sensijaan  ei  saanut mitään yritykselleen, joka olisi jatkossa ollut hyvä veronmaksaja...ilman enempiä tukia.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Talojussi - 26.02.09 - klo:15:51
?

------------------------------------------------------------------------------------------------

Tässäpä SuurenAjattelijan ajatuksia. Alkuun ei tiedetä maataloudesta mitään ja sitten "kaikki". Kuulostaako tutulta? Onko samoja laskelmia nähty täällä aiemminkin? Aulista lainatakseni, jos Aulis sallii-tai hällä ja väliä..

 
 
 

[/quote]

MTK-herrat asialla: kirjaimet MTK on vaihtunut kirjaimiin TVH
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Talojussi - 26.02.09 - klo:15:52


"Toinen pointti: meillä on nyt puoli miljoonaa hehtaaria  peltoa liikaa, joten tämä luomuesimerkkitila toimii Isänmaan edun mukaisesti edellyttäen, että pellot pidetään kunnossa myöhempää mahdollista tarvetta varten-se tarve  tulee vielä joskus. Nyt eletään tätä vaihetta.
Pellon raivaus metsää hävittämällä on rikollista toimintaa."

Meillä on puoli miljoonaa hehtaaria peltoa väärässä paikassa ja puoli miljoonaa hehtaaria jossain joo joo viljelyssä.
Siitä syntyy että meillä on puolimiljoonaa hehtaaria liian vähän peltoa.

Siinä ei olla missään isänmaan asialla jos pellolla kasvaa 10 eri rikkaruohoa ja yhdestoista on se ohra parka joka yrittää väkisin aurinkoa kohti. Tuommoinen viljely aiheuttaa vain sen että minkä takia tavan veron maksajien pitää yleensäkin jotain luomutukea ja jotain joo joo viljelytukea maksaa jos oike viljeliä saa pellolta 6000kg hehtaari satoa tuettua hehtaaria kohti.





Ei meidän kannata tukiehtoja miettiä sen pitenmälle, ne on lainsäätäjät ja muut virkamiehet sitä varten ihan erikseen palkattu ....

Eikun Simon- ja Apollonkadun herrat noista päättää
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Terminator - 26.02.09 - klo:16:48

Lainaus
Katsopa Täyttöohjeet 2008 sivu 42.

Sen mukaan maksetaan c-alueelle lisäksi pohjoista ha-tukea 57 € / ha?

asetuksen 697/2008  mukaan pohjoista hehtaaritukea maksetaan mm. vehnälle 47 €/ha. On toki muitakin tukia olemassa, mutta ne eivät kenties sovi sikatilalle, jolle esimerkkilaskelma on tehty. Jäi tietysti korostamatta, että laskelma perustui rehuohraan.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080697

Miksi viljanviljely ja sianlihantuotanto pitää sotkea toisiinsa?
Miten on liittyykö ruoka ja syöminen samaan aiheeseen?

Keskustelun ydin on "unohtunut" kokonaan: miksi maataloutta ylipäätään harjoitetaan Suomessa?

Perimmäinen tarkoitus on tuottaa ruokaa, myös tulevaisuudessa- Suomen olosuhteet ovat sellaiset, että vientiin ei kannata tuottaa....veronmaksajien rahojen ja luonnonvarojen  tuhlausta-

Esim vientiin menevät maitotuotteet sisältävät kansallista tukea hirmuisesti, lomitustuet mukaanlukien, erityisesti, koska maidontuotanto on puhtaasti puoluepoliittisista syistä siirretty viimeisen 35 vuoden aikana pohjoiseen. ...siellä maitotuet ovat järjettömän suuret jos verrataan esim. EU-keskitasoon.

Viljaakaan ei kannattaisi tuottaa vientiin, tasapainoitus ei onnistu, koska MMM vesitti "luonnonhaittapeltojen" kesannoinnin taas tänäkin vuonna....luomu korjaa pikkuisen tilannetta. Pellot kannattaa säilyttää ja pitää "iskussa", vielä tulee aika, jolloin niitä tarvitaan. Uuden pellon raivaaminen erityisesti pohjoiseen on järjetöntä, nyt pitäisikin kiireesti säätää laki, mikä kieltäisi v. 1995 jälkeen raivattujen
peltojen  käytön ja määräisi niille metsittämispakon.

Joitain vuosia sitten yksi keski-pohjanmaalainen yrittäjä soitti TJ:lle, hän oli hyvin katkera, koska sielläpäin  lehmänlypsäjät saivat valtavat investointiavustukset jatkossakin  valtavia tukia nieleviin hankkeisiinsa, hän sensijaan  ei  saanut mitään yritykselleen, joka olisi jatkossa ollut hyvä veronmaksaja...ilman enempiä tukia.


Eli talojussi estäisi tilojen kehittämisen ja logistiikan järkeistämisen sillä ettei uutta peltoa saa raivata.
Tämä johtaisi siihen että pellon hinta vain jatkossakin nousisi tolkuttonta vauhtia ja jatkajia olisi entistä vaikempi saada tiloille kun pellot on hajallaan pitkin pitäjiä 20km säteellä.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Talojussi - 26.02.09 - klo:16:51

Lainaus
Katsopa Täyttöohjeet 2008 sivu 42.

Sen mukaan maksetaan c-alueelle lisäksi pohjoista ha-tukea 57 € / ha?

asetuksen 697/2008  mukaan pohjoista hehtaaritukea maksetaan mm. vehnälle 47 €/ha. On toki muitakin tukia olemassa, mutta ne eivät kenties sovi sikatilalle, jolle esimerkkilaskelma on tehty. Jäi tietysti korostamatta, että laskelma perustui rehuohraan.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080697

Miksi viljanviljely ja sianlihantuotanto pitää sotkea toisiinsa?
Miten on liittyykö ruoka ja syöminen samaan aiheeseen?

Keskustelun ydin on "unohtunut" kokonaan: miksi maataloutta ylipäätään harjoitetaan Suomessa?

Perimmäinen tarkoitus on tuottaa ruokaa, myös tulevaisuudessa- Suomen olosuhteet ovat sellaiset, että vientiin ei kannata tuottaa....veronmaksajien rahojen ja luonnonvarojen  tuhlausta-

Esim vientiin menevät maitotuotteet sisältävät kansallista tukea hirmuisesti, lomitustuet mukaanlukien, erityisesti, koska maidontuotanto on puhtaasti puoluepoliittisista syistä siirretty viimeisen 35 vuoden aikana pohjoiseen. ...siellä maitotuet ovat järjettömän suuret jos verrataan esim. EU-keskitasoon.

Viljaakaan ei kannattaisi tuottaa vientiin, tasapainoitus ei onnistu, koska MMM vesitti "luonnonhaittapeltojen" kesannoinnin taas tänäkin vuonna....luomu korjaa pikkuisen tilannetta. Pellot kannattaa säilyttää ja pitää "iskussa", vielä tulee aika, jolloin niitä tarvitaan. Uuden pellon raivaaminen erityisesti pohjoiseen on järjetöntä, nyt pitäisikin kiireesti säätää laki, mikä kieltäisi v. 1995 jälkeen raivattujen
peltojen  käytön ja määräisi niille metsittämispakon.

Joitain vuosia sitten yksi keski-pohjanmaalainen yrittäjä soitti TJ:lle, hän oli hyvin katkera, koska sielläpäin  lehmänlypsäjät saivat valtavat investointiavustukset jatkossakin  valtavia tukia nieleviin hankkeisiinsa, hän sensijaan  ei  saanut mitään yritykselleen, joka olisi jatkossa ollut hyvä veronmaksaja...ilman enempiä tukia.


Eli talojussi estäisi tilojen kehittämisen ja logistiikan järkeistämisen sillä ettei uutta peltoa saa raivata.
Tämä johtaisi siihen että pellon hinta vain jatkossakin nousisi tolkuttonta vauhtia ja jatkajia olisi entistä vaikempi saada tiloille kun pellot on hajallaan pitkin pitäjiä 20km säteellä.

Onko isojako jäänyt tekemättä?
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Terminator - 26.02.09 - klo:16:55

Lainaus
Katsopa Täyttöohjeet 2008 sivu 42.

Sen mukaan maksetaan c-alueelle lisäksi pohjoista ha-tukea 57 € / ha?

asetuksen 697/2008  mukaan pohjoista hehtaaritukea maksetaan mm. vehnälle 47 €/ha. On toki muitakin tukia olemassa, mutta ne eivät kenties sovi sikatilalle, jolle esimerkkilaskelma on tehty. Jäi tietysti korostamatta, että laskelma perustui rehuohraan.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080697

Miksi viljanviljely ja sianlihantuotanto pitää sotkea toisiinsa?
Miten on liittyykö ruoka ja syöminen samaan aiheeseen?

Keskustelun ydin on "unohtunut" kokonaan: miksi maataloutta ylipäätään harjoitetaan Suomessa?

Perimmäinen tarkoitus on tuottaa ruokaa, myös tulevaisuudessa- Suomen olosuhteet ovat sellaiset, että vientiin ei kannata tuottaa....veronmaksajien rahojen ja luonnonvarojen  tuhlausta-

Esim vientiin menevät maitotuotteet sisältävät kansallista tukea hirmuisesti, lomitustuet mukaanlukien, erityisesti, koska maidontuotanto on puhtaasti puoluepoliittisista syistä siirretty viimeisen 35 vuoden aikana pohjoiseen. ...siellä maitotuet ovat järjettömän suuret jos verrataan esim. EU-keskitasoon.

Viljaakaan ei kannattaisi tuottaa vientiin, tasapainoitus ei onnistu, koska MMM vesitti "luonnonhaittapeltojen" kesannoinnin taas tänäkin vuonna....luomu korjaa pikkuisen tilannetta. Pellot kannattaa säilyttää ja pitää "iskussa", vielä tulee aika, jolloin niitä tarvitaan. Uuden pellon raivaaminen erityisesti pohjoiseen on järjetöntä, nyt pitäisikin kiireesti säätää laki, mikä kieltäisi v. 1995 jälkeen raivattujen
peltojen  käytön ja määräisi niille metsittämispakon.

Joitain vuosia sitten yksi keski-pohjanmaalainen yrittäjä soitti TJ:lle, hän oli hyvin katkera, koska sielläpäin  lehmänlypsäjät saivat valtavat investointiavustukset jatkossakin  valtavia tukia nieleviin hankkeisiinsa, hän sensijaan  ei  saanut mitään yritykselleen, joka olisi jatkossa ollut hyvä veronmaksaja...ilman enempiä tukia.


Eli talojussi estäisi tilojen kehittämisen ja logistiikan järkeistämisen sillä ettei uutta peltoa saa raivata.
Tämä johtaisi siihen että pellon hinta vain jatkossakin nousisi tolkuttonta vauhtia ja jatkajia olisi entistä vaikempi saada tiloille kun pellot on hajallaan pitkin pitäjiä 20km säteellä.

Onko isojako jäänyt tekemättä?

Ei paljon isojaot auta jos myytävät pellot on 20km päässä ja lohkot muutenkin 3km säteellä omien metsien keskellä, vai meinaatko että ne pitäisi vaihtaa niihin jotka on 20km päässä?
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Shrek - 26.02.09 - klo:17:03

Lainaus
Katsopa Täyttöohjeet 2008 sivu 42.

Sen mukaan maksetaan c-alueelle lisäksi pohjoista ha-tukea 57 € / ha?

asetuksen 697/2008  mukaan pohjoista hehtaaritukea maksetaan mm. vehnälle 47 €/ha. On toki muitakin tukia olemassa, mutta ne eivät kenties sovi sikatilalle, jolle esimerkkilaskelma on tehty. Jäi tietysti korostamatta, että laskelma perustui rehuohraan.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080697

Miksi viljanviljely ja sianlihantuotanto pitää sotkea toisiinsa?
Miten on liittyykö ruoka ja syöminen samaan aiheeseen?

Keskustelun ydin on "unohtunut" kokonaan: miksi maataloutta ylipäätään harjoitetaan Suomessa?

Perimmäinen tarkoitus on tuottaa ruokaa, myös tulevaisuudessa- Suomen olosuhteet ovat sellaiset, että vientiin ei kannata tuottaa....veronmaksajien rahojen ja luonnonvarojen  tuhlausta-

Esim vientiin menevät maitotuotteet sisältävät kansallista tukea hirmuisesti, lomitustuet mukaanlukien, erityisesti, koska maidontuotanto on puhtaasti puoluepoliittisista syistä siirretty viimeisen 35 vuoden aikana pohjoiseen. ...siellä maitotuet ovat järjettömän suuret jos verrataan esim. EU-keskitasoon.

Viljaakaan ei kannattaisi tuottaa vientiin, tasapainoitus ei onnistu, koska MMM vesitti "luonnonhaittapeltojen" kesannoinnin taas tänäkin vuonna....luomu korjaa pikkuisen tilannetta. Pellot kannattaa säilyttää ja pitää "iskussa", vielä tulee aika, jolloin niitä tarvitaan. Uuden pellon raivaaminen erityisesti pohjoiseen on järjetöntä, nyt pitäisikin kiireesti säätää laki, mikä kieltäisi v. 1995 jälkeen raivattujen
peltojen  käytön ja määräisi niille metsittämispakon.

Joitain vuosia sitten yksi keski-pohjanmaalainen yrittäjä soitti TJ:lle, hän oli hyvin katkera, koska sielläpäin  lehmänlypsäjät saivat valtavat investointiavustukset jatkossakin  valtavia tukia nieleviin hankkeisiinsa, hän sensijaan  ei  saanut mitään yritykselleen, joka olisi jatkossa ollut hyvä veronmaksaja...ilman enempiä tukia.


Ihan vain mielenkiinnosta, joudutko useinkin pyyhkimään vessapaperilla naamaasi? ??? ::) ;D
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: emo-heikki - 26.02.09 - klo:17:20

Lainaus
Katsopa Täyttöohjeet 2008 sivu 42.

Sen mukaan maksetaan c-alueelle lisäksi pohjoista ha-tukea 57 € / ha?

asetuksen 697/2008  mukaan pohjoista hehtaaritukea maksetaan mm. vehnälle 47 €/ha. On toki muitakin tukia olemassa, mutta ne eivät kenties sovi sikatilalle, jolle esimerkkilaskelma on tehty. Jäi tietysti korostamatta, että laskelma perustui rehuohraan.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080697

Miksi viljanviljely ja sianlihantuotanto pitää sotkea toisiinsa?
Miten on liittyykö ruoka ja syöminen samaan aiheeseen?

Keskustelun ydin on "unohtunut" kokonaan: miksi maataloutta ylipäätään harjoitetaan Suomessa?

Perimmäinen tarkoitus on tuottaa ruokaa, myös tulevaisuudessa- Suomen olosuhteet ovat sellaiset, että vientiin ei kannata tuottaa....veronmaksajien rahojen ja luonnonvarojen  tuhlausta-

Esim vientiin menevät maitotuotteet sisältävät kansallista tukea hirmuisesti, lomitustuet mukaanlukien, erityisesti, koska maidontuotanto on puhtaasti puoluepoliittisista syistä siirretty viimeisen 35 vuoden aikana pohjoiseen. ...siellä maitotuet ovat järjettömän suuret jos verrataan esim. EU-keskitasoon.

Viljaakaan ei kannattaisi tuottaa vientiin, tasapainoitus ei onnistu, koska MMM vesitti "luonnonhaittapeltojen" kesannoinnin taas tänäkin vuonna....luomu korjaa pikkuisen tilannetta. Pellot kannattaa säilyttää ja pitää "iskussa", vielä tulee aika, jolloin niitä tarvitaan. Uuden pellon raivaaminen erityisesti pohjoiseen on järjetöntä, nyt pitäisikin kiireesti säätää laki, mikä kieltäisi v. 1995 jälkeen raivattujen
peltojen  käytön ja määräisi niille metsittämispakon.

Joitain vuosia sitten yksi keski-pohjanmaalainen yrittäjä soitti TJ:lle, hän oli hyvin katkera, koska sielläpäin  lehmänlypsäjät saivat valtavat investointiavustukset jatkossakin  valtavia tukia nieleviin hankkeisiinsa, hän sensijaan  ei  saanut mitään yritykselleen, joka olisi jatkossa ollut hyvä veronmaksaja...ilman enempiä tukia.


Eli talojussi estäisi tilojen kehittämisen ja logistiikan järkeistämisen sillä ettei uutta peltoa saa raivata.
Tämä johtaisi siihen että pellon hinta vain jatkossakin nousisi tolkuttonta vauhtia ja jatkajia olisi entistä vaikempi saada tiloille kun pellot on hajallaan pitkin pitäjiä 20km säteellä.

Paras tapa pitää peltojen hinta jonkinlaisessa kurissa, on luoda pelloista lievää ylitarjontaa, eli raivata lisää peltoa.
Vaikkkei niille tukia saisikaan, niin se sinänsä jo hillitsee hintojen nousua.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 26.02.09 - klo:19:30
Lainaus
Meillä on puoli miljoonaa hehtaaria liikaa Pohjois-suomessa, siellä maatalouden harjoittaminen on yhteiskunnan varojen haaskausta.

Mihin tarvitaan tuollaisia satoja kun nytkin jo kaikkea tavaraa (naudanlihaa lukuunottamatta) liikaa? Pellon kesannointi/luomunäennäisviljely on Isänmaan edun mukaista....joskus maksettiin peltojen paketoinnista

Nyt ymmärrän, Talojussi on suuri humoristi. Ei muutoin samaan veistiin mahtuisi kaksi noinkin ristiriitaista kommenttia: Pohjoisessa ei saisi viljellä, koska se on rahojen haaskausta ja etelässä luomu- ja muu pelleily on isänmaan edun mukaista  ;D ;D

Ei taitaisi moinen ristiriita mahtua kommunistienkään puolueohjelmaan?

Jatketaanpa Tuntemattoman siteeraamista, vaikka en saanutkaan vastausta eiliseen kysymykseen, että onko Talojussi vihollisen palveluksessa.

Seuraavaksi Lammio kysyi:"Oletteko kommunisti?" Kuka muistaa, mitä Lammio kysyi kolmanneksi?




Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Adam Smith - 26.02.09 - klo:19:41
Seuraavaksi Lammio kysyi:"Oletteko kommunisti?" Kuka muistaa, mitä Lammio kysyi kolmanneksi?

En muista, mutta torppajahnaaja on viiden tähden punaporvarikenraali. Ei ota vakavasti. 
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Puppugeneraattori - 26.02.09 - klo:19:46
Tiedättekö muuten, mikä on Aari Sujauttelija?
Kun tukitarkastaja on tulossa tilalle, ja viljelijä pelkää, etteivät   aarit ei ole ilmoitetun mukaiset, niin hän kutsuu apuun Aari Sujauttelijan, joka nopsasti sujauttaa pellolle puuttuvat aarit ja näin pelastaa viljelijäparan sanktioilta.  :D
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 26.02.09 - klo:20:28

Lainaus
MTK-herrat asialla: kirjaimet MTK on vaihtunut kirjaimiin TVH

Nyt, kun ammattini on seitsemään kertaan paljastettu, kerrotko Tj, kenen etua tässä kirjoituksillani ajetaan ja miksi?
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Talojussi - 26.02.09 - klo:21:06
Lainaus
Meillä on puoli miljoonaa hehtaaria liikaa Pohjois-suomessa, siellä maatalouden harjoittaminen on yhteiskunnan varojen haaskausta.

Mihin tarvitaan tuollaisia satoja kun nytkin jo kaikkea tavaraa (naudanlihaa lukuunottamatta) liikaa? Pellon kesannointi/luomunäennäisviljely on Isänmaan edun mukaista....joskus maksettiin peltojen paketoinnista

Nyt ymmärrän, Talojussi on suuri humoristi. Ei muutoin samaan veistiin mahtuisi kaksi noinkin ristiriitaista kommenttia: Pohjoisessa ei saisi viljellä, koska se on rahojen haaskausta ja etelässä luomu- ja muu pelleily on isänmaan edun mukaista  ;D ;D

Näin mennään niin kauan kuin pohjoisen aiheuttama h...tin kallis ylituotanto jatkuu

Ei taitaisi moinen ristiriita mahtua kommunistienkään puolueohjelmaan?

Jatketaanpa Tuntemattoman siteeraamista, vaikka en saanutkaan vastausta eiliseen kysymykseen, että onko Talojussi vihollisen palveluksessa.

Seuraavaksi Lammio kysyi:"Oletteko kommunisti?" Kuka muistaa, mitä Lammio kysyi kolmanneksi?





Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Saunanpolttaja - 26.02.09 - klo:21:23
Tässäpä laskelmaa:
   
          tilatuki   Lfa      ymp      lfa-lisä   kansall     sika
A   234,27   150   107+45+18   97,3   30   13,54
B   186,04   200   107+45+18   97,3   30   13,54
C1   186,04   200   107+18          97,3      16,17
C2   145,03   210   107+18         102,3   35   16,34

A-alueen peltoalaperusteinen tukisumma hehtaaria kohden on siis 681.57 €, B-alueella 683.34 €, C1-alueella 590.52 € ja C2-alueella 617.33 €.

Nyt jos kerrotaan summat pinta-alalla ja jaetaan sikamäärällä, päästään todelliseen tulokseen: A: (40 *  681,57 + 1200*13,54)/1200 = 36.26 €
                  B: (40 * 683.34 + 1200*13,54)/1200 =   36.32 €
                  C1: (40*590,52 + 1200 *16.17)/1200 = 35,85€
                  C2: (40*617.33 + 1200 *16,34)/1200= 36,91€

Yhteenvetona voi todeta, ettei tuosta kannattaisi tehdä kovinkaan suurta numeroa. Etelässä tuki maksetaan kuitenkin  enemmän passiivisesti ja pohjoisessa palkitaan itse tuotanto. Jokainen voi tahollaan miettiä, kumpi on mielekkäämpää. Etelässä passiivisuus palkitaan, pohjoisessa ahkeruus. Mitä Tukiviemäri tähän sanoo?

Sen vetra tsätä että sikatukien ero on tuosta noin 3 senttiä kilo joka vielä olisi suurinpiitrein hyväksyttävissä oleva tukiero. Mutta mistsä olet nuo peltotuet saanut koska ilman ympäristötuen lisätoimenpiteitä minun tieotniin peltotuet B=633 ja C1=603 ja koska ymptuen lisätoimenptett periaatteessa ja ainakin etelän toimenpiteillä myös käytännössä kutsannusten korvausta niin noilla pitä laksea ja siitä tulee että B=34,64 ja C1=36,27 eikös vaan? Eli C1 jothaa edelleen eläin+kasvituet yhteensä tässä. Mutta vasrinainen pointti on siinä että jos mitään päätöksiä ei muuteta niin vamrasti tiedossa olevilla päätöskillä vuonna 2014 lasku on seuraava:
B: (40 * 633 + 1200*0)/1200 =   21,1 €
C1: (40*603 + 1200*16.17)/1200 = 36,27€
ja tuotsa tukierosta tässä koko ajan puhutaan, ei nykyisestä.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Saunanpolttaja - 26.02.09 - klo:21:25
B-alueen varsinaisella sikaseudulla asuvana voisin ihan mutuna heittää seuraavaa: lisätoimenpiteitä on valittu yleisesti vähän. Tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys on sikatiloilla todella harvinainen, ehkä yksi/kunta (ennen liitoksia), sitä vastoin typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla on todella yleinen.  Tukitasot: peite 45 typpi 23 ero 22 €/ha. Esim. tilalla siis 40ha * -22€/ha = -880€/1200 töpseliä= -0,73€/pots
Yhteensä: B: 35,59 €/kärsä vrt C1: 35,85

Ja se on juuri näin noiden kadehdittujen listätoimeniteiden kanssa!
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: koivumaki - 26.02.09 - klo:21:31
Oletteko mielenvikainen,kysyi Lammio.
 ;D
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 26.02.09 - klo:21:35
Lainaus
Sen vetra tsätä että sikatukien ero on tuosta noin 3 senttiä kilo joka vielä olisi suurinpiitrein hyväksyttävissä oleva tukiero. Mutta mistsä olet nuo peltotuet saanut koska ilman ympäristötuen lisätoimenpiteitä minun tieotniin peltotuet B=633 ja C1=603 ja koska ymptuen lisätoimenptett periaatteessa ja ainakin etelän toimenpiteillä myös käytännössä kutsannusten korvausta niin noilla pitä laksea ja siitä tulee että B=34,64 ja C1=36,27 eikös vaan? Eli C1 jothaa edelleen eläin+kasvituet yhteensä tässä. Mutta vasrinainen pointti on siinä että jos mitään päätöksiä ei muuteta niin vamrasti tiedossa olevilla päätöskillä vuonna 2014 lasku on seuraava:
B: (40 * 633 + 1200*0)/1200 =   21,1 €
C1: (40*603 + 1200*16.17)/1200 = 36,27€
ja tuotsa tukierosta tässä koko ajan puhutaan, ei nykyisestä.


kyllä tuo etelän murre on sitten vaikealukuista ::)

Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: SKN - 26.02.09 - klo:21:38
Lainaus
Sen vetra tsätä että sikatukien ero on tuosta noin 3 senttiä kilo joka vielä olisi suurinpiitrein hyväksyttävissä oleva tukiero. Mutta mistsä olet nuo peltotuet saanut koska ilman ympäristötuen lisätoimenpiteitä minun tieotniin peltotuet B=633 ja C1=603 ja koska ymptuen lisätoimenptett periaatteessa ja ainakin etelän toimenpiteillä myös käytännössä kutsannusten korvausta niin noilla pitä laksea ja siitä tulee että B=34,64 ja C1=36,27 eikös vaan? Eli C1 jothaa edelleen eläin+kasvituet yhteensä tässä. Mutta vasrinainen pointti on siinä että jos mitään päätöksiä ei muuteta niin vamrasti tiedossa olevilla päätöskillä vuonna 2014 lasku on seuraava:
B: (40 * 633 + 1200*0)/1200 =   21,1 €
C1: (40*603 + 1200*16.17)/1200 = 36,27€
ja tuotsa tukierosta tässä koko ajan puhutaan, ei nykyisestä.


kyllä tuo etelän murre on sitten vaikealukuista ::)


Satakunnasta kuulemma.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 26.02.09 - klo:21:44
Oletteko mielenvikainen,kysyi Lammio.
 ;D

Hyvä, aivan oikein. Eipäs Talojussi arvanut...


Vielä tuon saunanpolttajan viestiin: laskelmassani olen vähentänyt tilatuesta 5 %:n modulaation kaikilla tuotantoalueilla ja kyllä se laskelmana pitää paikkansa. Saunanpolttajan saamia sanktioita sitävastoin en tiedä.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Saunanpolttaja - 26.02.09 - klo:22:01
Oletteko mielenvikainen,kysyi Lammio.
 ;D

Hyvä, aivan oikein. Eipäs Talojussi arvanut...

Vielä tuon saunanpolttajan viestiin: laskelmassani olen vähentänyt tilatuesta 5 %:n modulaation kaikilla tuotantoalueilla ja kyllä se laskelmana pitää paikkansa. Saunanpolttajan saamia sanktioita sitävastoin en tiedä.

B ja C1 peltotukien ero on 30 euroa/ha moduaatiotsa en tiedä mitään.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 26.02.09 - klo:22:14
Lainaus

B ja C1 peltotukien ero on 30 euroa/ha moduaatiotsa en tiedä mitään.


Olet oikeassa, se 30 euron eron muodostaa Etelä-Suomen kotieläintilan hehtaarituki, tosin muistelen, että asetus puhuu 'enintään' 30 €/ha. Lisäksi ymp- lisätoimenpiteet lisää B ja C1-alueen tukieroa B:n hyväksi.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: superdexta - 26.02.09 - klo:22:31
Ei mitään, jos totta puhutaan.
Tämä siis vastauksena otsikon kys.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: jopihopi - 26.02.09 - klo:22:38
Lainaus
Sen vetra tsätä että sikatukien ero on tuosta noin 3 senttiä kilo joka vielä olisi suurinpiitrein hyväksyttävissä oleva tukiero. Mutta mistsä olet nuo peltotuet saanut koska ilman ympäristötuen lisätoimenpiteitä minun tieotniin peltotuet B=633 ja C1=603 ja koska ymptuen lisätoimenptett periaatteessa ja ainakin etelän toimenpiteillä myös käytännössä kutsannusten korvausta niin noilla pitä laksea ja siitä tulee että B=34,64 ja C1=36,27 eikös vaan? Eli C1 jothaa edelleen eläin+kasvituet yhteensä tässä. Mutta vasrinainen pointti on siinä että jos mitään päätöksiä ei muuteta niin vamrasti tiedossa olevilla päätöskillä vuonna 2014 lasku on seuraava:
B: (40 * 633 + 1200*0)/1200 =   21,1 €
C1: (40*603 + 1200*16.17)/1200 = 36,27€
ja tuotsa tukierosta tässä koko ajan puhutaan, ei nykyisestä.


kyllä tuo etelän murre on sitten vaikealukuista ::)


Satakunnasta kuulemma.
Jos väittää vakavalla naamalla että ymppi on kokonaan kustannusten korvausta, niin tuskinpa on viljelytouhuihin käytännössä perehtynyt..
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 26.02.09 - klo:22:52
Lainaus

B ja C1 peltotukien ero on 30 euroa/ha moduaatiotsa en tiedä mitään.


Olet oikeassa, se 30 euron eron muodostaa Etelä-Suomen kotieläintilan hehtaarituki, tosin muistelen, että asetus puhuu 'enintään' 30 €/ha. Lisäksi ymp- lisätoimenpiteet lisää B ja C1-alueen tukieroa B:n hyväksi.
Tuo 30 euron kotieläintilan tuki AB-alueella maksetaan 2007 pinta-alan mukaan maksimissaan ja AB-alueen pelloista. Itte saan 107 hehtaarille kyseisen tuen ja viljelen yli kahtasataa hehtaaria, eli tuki on minulla siis noin 15 euroa!!!
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Terminator - 26.02.09 - klo:23:00
Lainaus

B ja C1 peltotukien ero on 30 euroa/ha moduaatiotsa en tiedä mitään.


Olet oikeassa, se 30 euron eron muodostaa Etelä-Suomen kotieläintilan hehtaarituki, tosin muistelen, että asetus puhuu 'enintään' 30 €/ha. Lisäksi ymp- lisätoimenpiteet lisää B ja C1-alueen tukieroa B:n hyväksi.
Tuo 30 euron kotieläintilan tuki AB-alueella maksetaan 2007 pinta-alan mukaan maksimissaan ja AB-alueen pelloista. Itte saan 107 hehtaarille kyseisen tuen ja viljelen yli kahtasataa hehtaaria, eli tuki on minulla siis noin 15 euroa!!!

Siinäs näät c aluetta sorretaan ja julmasti.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 26.02.09 - klo:23:04
Lainaus

B ja C1 peltotukien ero on 30 euroa/ha moduaatiotsa en tiedä mitään.


Olet oikeassa, se 30 euron eron muodostaa Etelä-Suomen kotieläintilan hehtaarituki, tosin muistelen, että asetus puhuu 'enintään' 30 €/ha. Lisäksi ymp- lisätoimenpiteet lisää B ja C1-alueen tukieroa B:n hyväksi.
Tuo 30 euron kotieläintilan tuki AB-alueella maksetaan 2007 pinta-alan mukaan maksimissaan ja AB-alueen pelloista. Itte saan 107 hehtaarille kyseisen tuen ja viljelen yli kahtasataa hehtaaria, eli tuki on minulla siis noin 15 euroa!!!

Siinäs näät c aluetta sorretaan ja julmasti.
Juu niimpä ja elikoille saan B-alueen mukaan, ku toi perhanan mullipalatsi on 10 gilsaa väärässä paikassa, niin mullituet jää neljäsosaan >:(
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Saunanpolttaja - 26.02.09 - klo:23:30
Jos väittää vakavalla naamalla että ymppi on kokonaan kustannusten korvausta, niin tuskinpa on viljelytouhuihin käytännössä perehtynyt..

Johtuen kalutso yms syistä niin minulla jokainen valittavissa olev lisätoimenpide jokna jätin valitsematta olisi tuottanut tappiota mutta ei kai sitä sellöainen ajua jolla on matkan varrella c-tuella ollut mahdolliosta ostaa kaikki mahdollinen kalutso itselle. Kokemusta käytännön vijlelystä ei ole kuin 30 vuoden ajatla tosin niistä vatsa 12 itse tilan kokonaan omistavana.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: maanviljelija - 27.02.09 - klo:01:29
Lainaus

B ja C1 peltotukien ero on 30 euroa/ha moduaatiotsa en tiedä mitään.


Olet oikeassa, se 30 euron eron muodostaa Etelä-Suomen kotieläintilan hehtaarituki, tosin muistelen, että asetus puhuu 'enintään' 30 €/ha. Lisäksi ymp- lisätoimenpiteet lisää B ja C1-alueen tukieroa B:n hyväksi.
Tuo 30 euron kotieläintilan tuki AB-alueella maksetaan 2007 pinta-alan mukaan maksimissaan ja AB-alueen pelloista. Itte saan 107 hehtaarille kyseisen tuen ja viljelen yli kahtasataa hehtaaria, eli tuki on minulla siis noin 15 euroa!!!

Mun laskujen mukaan yli 3000 €?
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: jopihopi - 27.02.09 - klo:07:42
Jos väittää vakavalla naamalla että ymppi on kokonaan kustannusten korvausta, niin tuskinpa on viljelytouhuihin käytännössä perehtynyt..

Johtuen kalutso yms syistä niin minulla jokainen valittavissa olev lisätoimenpide jokna jätin valitsematta olisi tuottanut tappiota mutta ei kai sitä sellöainen ajua jolla on matkan varrella c-tuella ollut mahdolliosta ostaa kaikki mahdollinen kalutso itselle. Kokemusta käytännön vijlelystä ei ole kuin 30 vuoden ajatla tosin niistä vatsa 12 itse tilan kokonaan omistavana.

"c-tuella ollut mahdolliosta ostaa kaikki mahdollinen kalutso itselle"
 
ainakin sikatila c-alueella on saanut tukea vähemmän kuin vastaava ab alueella ja näkyy mm. koneistuksen määrässä, ab alueen sikatiloilla konepoistot 350 e/ha vuodessa suuremmat kuin c-alueella.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: SomeBody77 - 27.02.09 - klo:09:26
Jos väittää vakavalla naamalla että ymppi on kokonaan kustannusten korvausta, niin tuskinpa on viljelytouhuihin käytännössä perehtynyt..

Johtuen kalutso yms syistä niin minulla jokainen valittavissa olev lisätoimenpide jokna jätin valitsematta olisi tuottanut tappiota mutta ei kai sitä sellöainen ajua jolla on matkan varrella c-tuella ollut mahdolliosta ostaa kaikki mahdollinen kalutso itselle. Kokemusta käytännön vijlelystä ei ole kuin 30 vuoden ajatla tosin niistä vatsa 12 itse tilan kokonaan omistavana.

"c-tuella ollut mahdolliosta ostaa kaikki mahdollinen kalutso itselle" ainakin sikatila c-alueella on saanut tukea vähemmän kuin vastaava ab alueella ja näkyy mm. koneistuksen määrässä, ab alueen sikatiloilla konepoistot 350 e/ha vuodessa suuremmat kuin c-alueella.
Ku on tehny uuden sikalan, niin konepoistojen prosenttia voipi pienentää. Rakennuksista tulee riittävästi poistoja... Ooks semmosta huomannu? C-alueella tekevät uusia sikaloita investointituella, vaikka ne pitäisi olla kiinni koko maasta.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: jopihopi - 27.02.09 - klo:09:29
Jos väittää vakavalla naamalla että ymppi on kokonaan kustannusten korvausta, niin tuskinpa on viljelytouhuihin käytännössä perehtynyt..

Johtuen kalutso yms syistä niin minulla jokainen valittavissa olev lisätoimenpide jokna jätin valitsematta olisi tuottanut tappiota mutta ei kai sitä sellöainen ajua jolla on matkan varrella c-tuella ollut mahdolliosta ostaa kaikki mahdollinen kalutso itselle. Kokemusta käytännön vijlelystä ei ole kuin 30 vuoden ajatla tosin niistä vatsa 12 itse tilan kokonaan omistavana.

"c-tuella ollut mahdolliosta ostaa kaikki mahdollinen kalutso itselle" ainakin sikatila c-alueella on saanut tukea vähemmän kuin vastaava ab alueella ja näkyy mm. koneistuksen määrässä, ab alueen sikatiloilla konepoistot 350 e/ha vuodessa suuremmat kuin c-alueella.
Ku on tehny uuden sikalan, niin konepoistojen prosenttia voipi pienentää. Rakennuksista tulee riittävästi poistoja... Ooks semmosta huomannu? C-alueella tekevät uusia sikaloita investointituella, vaikka ne pitäisi olla kiinni koko maasta.
ei varmasti tehdä tuella! Investointituet ovat ollet kauemmin tarjolla etelässä ja edullisilla ehdoilla! Rakennuspoistoja keskimäärin enemän samankokoisella tilalla pohjoisessa, koska omarahoitteinen osuus investoinneissa keskimäärin suurempi tukihistorian epäoikeudenmukaisuuksien takia.

Joitakin lupamenettelyn pitkittymisestä johtuvia hankkeita on ehkä tuettu etelässä ja pohjoisessa jos hakemus on jätetty aikoinaan.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: SomeBody77 - 27.02.09 - klo:09:35

ei varmasti tehdä tuella! Investointituet ovat ollet kauemmin tarjolla etelässä ja edullisilla ehdoilla! Rakennuspoistoja keskimäärin enemän samankokoisella tilalla pohjoisessa, koska omarahoitteinen osuus investoinneissa keskimäärin suurempi tukihistorian epäoikeudenmukaisuuksien takia.

Joitakin lupamenettelyn pitkittymisestä johtuvia hankkeita on ehkä tuettu etelässä ja pohjoisessa jos hakemus on jätetty aikoinaan.

***Niin päinhän sen pitäsi olla, mutta Pohjanmaan Te-Keskus käyttää porsaanreikää, mitä muualla ei suostuta käyttämään ja tukia tulee. Niitä projekteja ei lanseerata agrossa, eikä lehdissä, eikä pidetä avoimia ovia... ;D
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Talojussi - 27.02.09 - klo:11:13
Jos väittää vakavalla naamalla että ymppi on kokonaan kustannusten korvausta, niin tuskinpa on viljelytouhuihin käytännössä perehtynyt..

Johtuen kalutso yms syistä niin minulla jokainen valittavissa olev lisätoimenpide jokna jätin valitsematta olisi tuottanut tappiota mutta ei kai sitä sellöainen ajua jolla on matkan varrella c-tuella ollut mahdolliosta ostaa kaikki mahdollinen kalutso itselle. Kokemusta käytännön vijlelystä ei ole kuin 30 vuoden ajatla tosin niistä vatsa 12 itse tilan kokonaan omistavana.

"c-tuella ollut mahdolliosta ostaa kaikki mahdollinen kalutso itselle" ainakin sikatila c-alueella on saanut tukea vähemmän kuin vastaava ab alueella ja näkyy mm. koneistuksen määrässä, ab alueen sikatiloilla konepoistot 350 e/ha vuodessa suuremmat kuin c-alueella.
Ku on tehny uuden sikalan, niin konepoistojen prosenttia voipi pienentää. Rakennuksista tulee riittävästi poistoja... Ooks semmosta huomannu? C-alueella tekevät uusia sikaloita investointituella, vaikka ne pitäisi olla kiinni koko maasta.
ei varmasti tehdä tuella! Investointituet ovat ollet kauemmin tarjolla etelässä ja edullisilla ehdoilla! Rakennuspoistoja keskimäärin enemän samankokoisella tilalla pohjoisessa, koska omarahoitteinen osuus investoinneissa keskimäärin suurempi tukihistorian epäoikeudenmukaisuuksien takia.

Joitakin lupamenettelyn pitkittymisestä johtuvia hankkeita on ehkä tuettu etelässä ja pohjoisessa jos hakemus on jätetty aikoinaan.

Satuitko katsomaan MaasTullista muutama numero sitten, minne investointiavustukset menee?  E-P kärjessä ja muut sen suunnan maakunnat veivät lähes kaiken.

Eipä keritty nauttimaan EU:n määräämistä korotetuista investointituista (kaikille tuotantosuunnille), kun MTK jo junttasi ne pois.

MTK on perseestä ja syvältä >:( >:( >:( >:( >:( >:(
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: jopihopi - 27.02.09 - klo:12:11
Ainakaan sikatilojen hakemusia ole otettu vastaan.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Saunanpolttaja - 27.02.09 - klo:13:13
Lainaus
Sen vetra tsätä että sikatukien ero on tuosta noin 3 senttiä kilo joka vielä olisi suurinpiitrein hyväksyttävissä oleva tukiero. Mutta mistsä olet nuo peltotuet saanut koska ilman ympäristötuen lisätoimenpiteitä minun tieotniin peltotuet B=633 ja C1=603 ja koska ymptuen lisätoimenptett periaatteessa ja ainakin etelän toimenpiteillä myös käytännössä kutsannusten korvausta niin noilla pitä laksea ja siitä tulee että B=34,64 ja C1=36,27 eikös vaan? Eli C1 jothaa edelleen eläin+kasvituet yhteensä tässä. Mutta vasrinainen pointti on siinä että jos mitään päätöksiä ei muuteta niin vamrasti tiedossa olevilla päätöskillä vuonna 2014 lasku on seuraava:
B: (40 * 633 + 1200*0)/1200 =   21,1 €
C1: (40*603 + 1200*16.17)/1200 = 36,27€
ja tuotsa tukierosta tässä koko ajan puhutaan, ei nykyisestä.


kyllä tuo etelän murre on sitten vaikealukuista ::)

Tähän vielä lisäys ja suuruulsuokka vetrailuksi eli vaikka 2007 maatalouskalenteritsa löytyy lihasian katetuottolaskelma ja siinä kate A on ollut noin 8 euroa per lihasika ja kate B miinuskella eli 1-4 euroa tappiota per lihasika niin kun tämä sutheuttaa tuohon tukieroon alueiden välillä joka olisi siis 15 euroa per lihasika niin se on kate tulpaten eli puhutaan aika isotsa erosta 2014 ja nykyinenkin muodotsuva ero kun se suhteutetaan katteeseen niin aiksa iso sekin on tuo pari euroa kun se on 25% katseesta.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: NakkeNarsu - 27.02.09 - klo:16:29
Lainaus
Sen vetra tsätä että sikatukien ero on tuosta noin 3 senttiä kilo joka vielä olisi suurinpiitrein hyväksyttävissä oleva tukiero. Mutta mistsä olet nuo peltotuet saanut koska ilman ympäristötuen lisätoimenpiteitä minun tieotniin peltotuet B=633 ja C1=603 ja koska ymptuen lisätoimenptett periaatteessa ja ainakin etelän toimenpiteillä myös käytännössä kutsannusten korvausta niin noilla pitä laksea ja siitä tulee että B=34,64 ja C1=36,27 eikös vaan? Eli C1 jothaa edelleen eläin+kasvituet yhteensä tässä. Mutta vasrinainen pointti on siinä että jos mitään päätöksiä ei muuteta niin vamrasti tiedossa olevilla päätöskillä vuonna 2014 lasku on seuraava:
B: (40 * 633 + 1200*0)/1200 =   21,1 €
C1: (40*603 + 1200*16.17)/1200 = 36,27€
ja tuotsa tukierosta tässä koko ajan puhutaan, ei nykyisestä.


kyllä tuo etelän murre on sitten vaikealukuista ::)

Tähän vielä lisäys ja suuruulsuokka vetrailuksi eli vaikka 2007 maatalouskalenteritsa löytyy lihasian katetuottolaskelma ja siinä kate A on ollut noin 8 euroa per lihasika ja kate B miinuskella eli 1-4 euroa tappiota per lihasika niin kun tämä sutheuttaa tuohon tukieroon alueiden välillä joka olisi siis 15 euroa per lihasika niin se on kate tulpaten eli puhutaan aika isotsa erosta 2014 ja nykyinenkin muodotsuva ero kun se suhteutetaan katteeseen niin aiksa iso sekin on tuo pari euroa kun se on 25% katseesta.

Karuja lukemia todella. Nyt on toiminnan aika!
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: SiKari - 27.02.09 - klo:18:16
JakkeJäyhä-Nakkenarsu-Saunapolttaja-SuuriAjattelija. Pahaksi on sitkopreeria päässyt
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: SKN - 27.02.09 - klo:19:29
JakkeJäyhä-Nakkenarsu-Saunapolttaja-SuuriAjattelija. Pahaksi on sitkopreeria päässyt
Nyt on lisää yks persoona....

;D ;D
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 27.02.09 - klo:20:47
JakkeJäyhä-Nakkenarsu-Saunapolttaja-SuuriAjattelija. Pahaksi on sitkopreeria päässyt
En tunne noita mininerkkejä, mutta pidä minut niistä erossa.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: superdexta - 27.02.09 - klo:20:51
JakkeJäyhä-Nakkenarsu-Saunapolttaja-SuuriAjattelija. Pahaksi on sitkopreeria päässyt
En tunne noita mininerkkejä, mutta pidä minut niistä erossa.

Mitenkähän tämä nyt alkaa viittaamaan nimim. I nilp suuntaan?
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: jopihopi - 27.02.09 - klo:21:05
JakkeJäyhä-Nakkenarsu-Saunapolttaja-SuuriAjattelija. Pahaksi on sitkopreeria päässyt

Jos sää ajattelet että kaikki jotka on eri mieltä sun kanssa tai jotenkin muuten vaan ärsyttävät on sama henkilö niin ei täällä sitten kovin montaa olekaan? Olisko jopihopi ja sinä ja ojala ja pari muuta vannoutunutta osuustoiminta ceemiestä? Vai voisiko olla että löytyy kuitenkin useampiakin henkilöitä jotka ovat eri mieltä kanssasi? Eniten ehkä tuossa harmittaa se että Jakke leimautuu koska sanoisin että siinä oli aika asiallinen kirjoittaja. Vaikka en kaikista asioista samaa mieltä olekaan niin ainakin tuntui aidosti pyrkivän osoittamaan ihan oikeilla numeroilla millaiseksi ab-kotieläintuottajien tilanne muodostuu jatkossa jos mitään ei tehdä. Toisin kuin moni muu joka täynnä katkeruutta ja paatosta jankkaa ab-alueen miljoonatuista investointeihin kun oli aika lyhytaikainen juttu 95-97 ja sen jälkeen niissäkin oltu alueet samalla viivalla.

Ohoh, en ole vannoutunut millekkään aatteelle. Olisi kuitenkin kohtuullista että kaikille tuotantosuunnile korvattaisiin tasapuolisesti olosuhteet tai muut kehitysalue korvaukset. Nyt on ristiriitainen tukijakauma.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 27.02.09 - klo:21:26
Oikeastaan tuo laskelma viljatilan tuista jäi puolitiehen, sitä ei juuri kommentoitu. Ei kyllä kukaan kiistänytkään.

Mitä mieltä olette siitä, että luomuviljaa tuetaan mekein 1 €/kg? Tavara pahimmillaan kelpaa kuivikkeeksi. Tosin voi todeta, että kuivikkeetkin ovat hinnoissaan...Tehotuotannossa  tuki kiloa kohden on ihan siedettävä tuotantoalueesta riippumatta.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: SKN - 27.02.09 - klo:21:35
Kauheesti ihmettelen väitä em. nimimerkkejä. Sama skenaario ja jutut.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: RockBull - 27.02.09 - klo:22:29
Maitoa 200 000 litraa, Naudanlihaa 13 000 kiloa, luomusiementä 70 000 kiloa,kauraa. Kaivinkonetöitä,kivenkeräystä,lautasäestystä,puunajoa,puintia ynnä muuta hämmennystä eli pientä urakkaa tuotetaan. Peltoa vajaa 90ha viljelyssä,vuokramaita paljon. 15 donaa noin vuokrina.
Tukia pyöreesti satadonaa.
Solut vuositasolla alle 120 000, bakteerit 3000, urakkaa enemmän kuin pystyy tekemään vaikka ei ihan halvempia olla. Yksi kokopäiväinen työläinen,15 ekua tunti maksetaan.
Laadulla on tekijänsä ja myös kysyntää se näkyy luovan.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 27.02.09 - klo:22:39
Maitoa 200 000 litraa, Naudanlihaa 13 000 kiloa, luomusiementä 70 000 kiloa,kauraa. Kaivinkonetöitä,kivenkeräystä,lautasäestystä,puunajoa,puintia ynnä muuta hämmennystä eli pientä urakkaa tuotetaan. Peltoa vajaa 90ha viljelyssä,vuokramaita paljon. 15 donaa noin vuokrina.
Tukia pyöreesti satadonaa.
Solut vuositasolla alle 120 000, bakteerit 3000, urakkaa enemmän kuin pystyy tekemään vaikka ei ihan halvempia olla. Yksi kokopäiväinen työläinen,15 ekua tunti maksetaan.
Laadulla on tekijänsä ja myös kysyntää se näkyy luovan.

Eikös iltasadun aika mennyt jo? Jos lupaat 15 €, saattaisin harkita ammatin vaihtoa....muuten, näin maallikkona totean, että kovinpa monta solua tuotat markkinoille....
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: RockBull - 28.02.09 - klo:05:37
Maitoa 200 000 litraa, Naudanlihaa 13 000 kiloa, luomusiementä 70 000 kiloa,kauraa. Kaivinkonetöitä,kivenkeräystä,lautasäestystä,puunajoa,puintia ynnä muuta hämmennystä eli pientä urakkaa tuotetaan. Peltoa vajaa 90ha viljelyssä,vuokramaita paljon. 15 donaa noin vuokrina.
Tukia pyöreesti satadonaa.
Solut vuositasolla alle 120 000, bakteerit 3000, urakkaa enemmän kuin pystyy tekemään vaikka ei ihan halvempia olla. Yksi kokopäiväinen työläinen,15 ekua tunti maksetaan.
Laadulla on tekijänsä ja myös kysyntää se näkyy luovan.

Eikös iltasadun aika mennyt jo? Jos lupaat 15 €, saattaisin harkita ammatin vaihtoa....muuten, näin maallikkona totean, että kovinpa monta solua tuotat markkinoille....

Epäilen että ajattelet liikaa meidän hommiin... ;D
Pajatyöt unohtu tuosta. Sieltä ei tule soluja,ainakaan vielä.
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: Aulis Anttila - 12.07.11 - klo:21:49
Luomututkimus Suomessa raahaa jäljessä Euroopan luomumaista. Vielä vuonna 2004 luomutukimusta rahoitettiin Suomessa yli neljällä miljoonalla eurolla, mutta nyt rahoitus on kutistunut alle kymmenesosaan entisestä. Hallitusohjelmassa Suomen maatalouspolitiikan tavoite on luomun kääntäminen vahvaan nousuun. Samaan aikaan luomun tutkimukseen panostetaan minimaalisesti.
- Suomessa on käytetty viime vuonna luomuviljelyn tutkimukseen 200 000 euroa, mikä on alle yksi prosentti maatalouden tutkimuspanoksesta, kertoo karjalohjalainen luomututkija ja -viljelijä Jukka Kivelä.

Kyse on muutamista pienistä hankkeista, julkisen vallan rahoittamaa erillistä luomututkimusta ei ole. Kun julkinen valta ei panosta lainkaan luomututkimukseen, myöskään luomuneuvonta ei saa uusinta tietoa. Lisäksi viljelijät joutuvat maksamaan luomuneuvonnasta - tosin apua pyydetään useimmiten byrokratiaviidakosta selviämiseen.
- Sieltä saa kyllä maksullista apua. Moni käyttää sitä, kun ei jaksa itse tehdä. Siihen täytyy niin kovasti perehtyä, joka vuosi on uudet määräykset ja uudet vaatimukset, luomuviljelijä Kirsi Ali-Alha kuvailee tilannetta.
=
Joo... on se kaameeta... että oikeen maksaa pitää...
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: iskra - 12.07.11 - klo:22:13
=
Joo... on se kaameeta... että oikeen maksaa pitää...
[/quote]

  Niin pitää, tuosta listasta jäi vielä se luomutarkastusmaksu pois, ja onhan ne kurssimaksutkin jotain että oppii ensteks sen homman..

 Sitten nää muut tutkijat jotka nauttivat kaupan alan rahoituksesta, kuinka luulette että niitä tuloksia tulkitaan niin ettei se hyöty jää saamatta rahoittajalle, jos näyttää ettei siitä ole virmalle hyötyä niin se haudataan hiljaisuudessa..
Otsikko: Vs: Mitä veronmaksaja saa vastineeksi?
Kirjoitti: emo-heikki - 13.07.11 - klo:09:07
Niin kyllähän niille luomutuillekkin, jakajia varmaan löytyy ...