Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Paljonko maksaa käytetty pyöröpaalain? Entä käärijä?  (Luettu 16488 kertaa)

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9776
Jos aiot alkaa tekemään kaikki rehut paaliin  niin jätä se 46 vaihe väliin. RC on oikeastaan silppuava vain ajatuksissa. Kait se pitäis olla mutta vaikea rehusta on silppua etsiä. Pahna ja kuivaheinä kyllä katkee niillä jousivarmennetuilla terilläkin. En tiedä, jos terät olis jotain ammattilaisen teroittamia, niin kait ne vähän silppuais. 235 Welgerin silppuamisominaisuus on jo silminnähden toimivampi vaikka teräluku alhaisempi (Suomi malli). RC Claassin noukin on jo hyvä. Mutta ... jos sopuhintaisen Jontikan tai welgerin löydät , niin osta sellainen. Welgerillä kait mahdollisuus johonkin 30-40 000 paaliin vielä normi kuluvilla osilla. Sitten taitaa jo posketkin vaatia vahvistusta. Welgerin mallit kait 220 ja 235 lähtien käypiä, jos jostain löytyy 200 niin unohda se !

Varmolift ... jos pienkuormain niin silti traktoriin kunnon leikkuri. Kilpi on hyvä !

Utopiaa

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 191
Welger 220/235 ja käärijäksi 2000 vuoden tai uudempi Kvernelandin 7517 niin ei paljon metsään mene. Rehunjakoon sitten Varmoliftin jakovaunu. Ja ehdottomasti kaikki rehu paaliin. Erilliskoneillakin saa yksin navetan väleissä tehtyä 5-10 hehtaaria.

maraani

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3117
  • Jos pyörä ei vedä, se jarruttaa
Peltoaumasta menee rehua hukkaan jonkin verran eikä se ihan herkkua ole ollut sieltä hakeakaan näin märkien syksyjen jälkeen. Vasta pari viikkoa sitten jäätyi maa niin ettei tuu raiteita --> täytyi vaihtaa toiseen päätyyn rehun otto.

2015 ja 2017 on rehu loppunut kesken keväällä. Onneksi on saatu ostaa paaleja molempina vuosina. Huonolta näyttää nytkin. Jos olis ollu paalain itsellä olis viime kesänä ehkä jotain saanu paalattua hyvän sään aikana ku ei niittorehuna kaikkia saanu pois.
No ehdottomasti oma paalain jos aumatkin pellolla ja rehusta pulaa. Iso säästö kun rehua tulee enemmän/säilyy paremmin ja tulee laadukkaampana tehtyä.

Teillä määrä asettunee 500-1000 väliin vuodessa(?) Kerkeää erilliskoneillakin kohtuudella. Jontikka tai Welgeri paalaajaksi niin homma toimii.
Epävarmuuden ja laadun vuoksi jää ehkä niittorehun ajo lypsylehmille pois, jolloin säilörehun paalimäärä on jossain 600-700 kieppeillä vuodessa. Lisäksi kuivaheinää ja kuivikeolkea joitain kymmeniä paaleja varmaankin yhteensä.
Melkoista rämpimistä välillä, mutta parhaansa tehden ja kovasti yrittäen. Onnistuminen palkitsee. 1966 - 2016 and counting...

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9776
Erilliskoneillakin saa yksin navetan väleissä tehtyä 5-10 hehtaaria.

Jos meinaa , että aamu ja iltalypsyn välissä tuon verran yksistään paaliin, niin hattua joudun nostamaan. Minä en siihen pysty. Tuskin kymmentä hehtaaria vaikka yks kantaa käärijälle ja toinen vaan käärii. En oo kyllä edes yrittänyt , sillä paaliinhan saa tehdä vaikka hehtaarin päiväs. Tosin meillä pääsääntöisesti on rehua tehty vaan iltalypsyjen jälkeen, kun käärijä kökkämies kerkiää töistään. Yksistään muutenkin vain harvoin. Viime syksynä vesimärkiä ihan ilman kiirettä pari hehtaaria. Tosin kastuihan ne uudestaankin kun en pitänyt sitä kiirettä.

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5502
Epävarmuuden ja laadun vuoksi jää ehkä niittorehun ajo lypsylehmille pois, jolloin säilörehun paalimäärä on jossain 600-700 kieppeillä vuodessa. Lisäksi kuivaheinää ja kuivikeolkea joitain kymmeniä paaleja varmaankin yhteensä.
Eiks toi niittorehu ole aika turha jäänne viime vuosituhannelta muutenkin? En oikein ymmärrä sen ideaa, ihan helvetin työllistävä vaikutus sillä ainakin on.

Oma paalausketju ratkaisisi teillä monta asiaa.

maraani

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3117
  • Jos pyörä ei vedä, se jarruttaa
Epävarmuuden ja laadun vuoksi jää ehkä niittorehun ajo lypsylehmille pois, jolloin säilörehun paalimäärä on jossain 600-700 kieppeillä vuodessa. Lisäksi kuivaheinää ja kuivikeolkea joitain kymmeniä paaleja varmaankin yhteensä.
Eiks toi niittorehu ole aika turha jäänne viime vuosituhannelta muutenkin? En oikein ymmärrä sen ideaa, ihan helvetin työllistävä vaikutus sillä ainakin on.

Oma paalausketju ratkaisisi teillä monta asiaa.
Niittorehuna on koottu noin kolmannes koko vuoden karkearehusta ja sen arvo on ollut noin neljätuhatta euroa. 2017 oli vaikea vuosi, mutta monena vuonna on mennyt ihan hyvin. Tuotos on sama kuin säilörehulla (ei tarkoita, että tuotos olisi erikoisen hyvä). Vuodesta riippuen 120-150 kuormaa kaudessa, kuorma päivässä lypsylehmille ja noin joka kolmas päivä nuorisolle. Hyvin se on maittanu.

Niittorehukuorman hakuun menee puoli tuntia eli suurin piirtein mitä aumarehun hakuun tällä hetkellä. Niittorehukalustoon on tän reilun kymmenen vuoden aikana, jonka olen tässä ollut, investoitu yhteensä noin 2500 euroa (=kärryt ja pari silppuria). Kärryä käytetään myös pikkupaalien teossa.

Mää oon ajanu semmoisia huonon ajouran päässä olevia tai erityisen pieniä lohkoja silppurilla, kun ei joko pääse tai kehtaa sinne urakoitsijan perhosniittokonetta ja noukkaria ajattaa. Samoin kaikki uudet läntit ensimmäiseen kertaan, että löytää mahdolliset pintakivet itse eikä urakoitsija.
Melkoista rämpimistä välillä, mutta parhaansa tehden ja kovasti yrittäen. Onnistuminen palkitsee. 1966 - 2016 and counting...

Utopiaa

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 191
Erilliskoneillakin saa yksin navetan väleissä tehtyä 5-10 hehtaaria.

Jos meinaa , että aamu ja iltalypsyn välissä tuon verran yksistään paaliin, niin hattua joudun nostamaan. Minä en siihen pysty. Tuskin kymmentä hehtaaria vaikka yks kantaa käärijälle ja toinen vaan käärii. En oo kyllä edes yrittänyt , sillä paaliinhan saa tehdä vaikka hehtaarin päiväs. Tosin meillä pääsääntöisesti on rehua tehty vaan iltalypsyjen jälkeen, kun käärijä kökkämies kerkiää töistään. Yksistään muutenkin vain harvoin. Viime syksynä vesimärkiä ihan ilman kiirettä pari hehtaaria. Tosin kastuihan ne uudestaankin kun en pitänyt sitä kiirettä.

Nojoo navetanväli on tietysti muuttuva tekijä. Se voi pisimmillään olla 9:30-20:00 tai sitten 11:00-16:30 vähän miten sattuu menemään. 2,8 metrisen niittokoneen karhoa pitää ajaa se 5km päisteineen suurin piirtein ja verkotukseen menee 15 paalilla se 7-8 min. Sitten se 30 min siihen noukintaan. Sitten tietysti häiriöt ja siirtymiset pellolta toiselle sekä esteiden tuottama haitta. Mutta hehtaarin paalaus ilman karhotusta on noin 40 min/ha. Karhotettua 3*2,8m olen paalannut 8 hehtaaria 2 tuntiin. Sujuva käärintä tarvii ehdottomasti etukuormaintraktorin. Silloin voi ottaa ensimmäisen vastaan sattuvan paalin ja kääriä sen mennessään hakemaan kauempia paaleja ja kopata se pihtiin tullessaan. Näin paikallaan ei tarvi odotella kuin sen kolmannen paalin käärintä. Sitten jos käärijä on hankomallia paalien pudottelulla on todella iso merkitys miten sen tekee. Siinä kun paalain syöttää verkkoa paaliin on se 10 sekuntia aikaa peruuttaa paalain sopivaan kulmaan mistä paali on helppo ottaa käärijään.

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5275
Sitten jos käärijä on hankomallia paalien pudottelulla on todella iso merkitys miten sen tekee. Siinä kun paalain syöttää verkkoa paaliin on se 10 sekuntia aikaa peruuttaa paalain sopivaan kulmaan mistä paali on helppo ottaa käärijään.
Utopian työsaavutukset pienillä avo-ojalohkoilla jäävät meillä Utopian asteelle. Mutta muuten täyttä asiaa. Meillä käärinnässä usein harjoittelijatyövoimaa ja on kyllä suuuuuuria eroja, kuinka'perävaunu' ohjautuu eri ihmisillä. Viime kesänä ei kaverille 200 paalia riittänyt sujuvaaniin työskentelyyn, kun joskus on 20 jälkeen voinut palailen kanssa lyödä täyden vauhdin päälle... juurikin Kvernen hankokäärin.

maraani

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3117
  • Jos pyörä ei vedä, se jarruttaa
Rehunjakoon voisin myydä 520 avantin rehupihdillä ;)
Juuvai, oikeesti?
Melkoista rämpimistä välillä, mutta parhaansa tehden ja kovasti yrittäen. Onnistuminen palkitsee. 1966 - 2016 and counting...

maraani

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3117
  • Jos pyörä ei vedä, se jarruttaa
Nyt tiedän vastauksen otsikon kysymykseen. "Pikkuvikaiset" Welger 220 profi ja NHK 1700 ovat pihalla. Niin ja vähänkäytetty Norcar 755 on reilun viikon ollut navettaladossa. Jospa tämä tästä sitten taas. Kiitos kannustuksesta.
Melkoista rämpimistä välillä, mutta parhaansa tehden ja kovasti yrittäen. Onnistuminen palkitsee. 1966 - 2016 and counting...

Pulu

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 271
Nyt tiedän vastauksen otsikon kysymykseen. "Pikkuvikaiset" Welger 220 profi ja NHK 1700 ovat pihalla. Niin ja vähänkäytetty Norcar 755 on reilun viikon ollut navettaladossa. Jospa tämä tästä sitten taas. Kiitos kannustuksesta.
Onnittelut uusista hankinnoista! Varmoja valintoja kaikki. Norcar myös varmasti luotettava laite, kunhan peität pahvilla noin puolet syyläristä. Toi kubota 722 malli tappaa kyllä ittensä hyvin nopeasti jos käyntilämpötilaa ei saa nousemaan tarpeeksi korkealle

maraani

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3117
  • Jos pyörä ei vedä, se jarruttaa
Nyt tiedän vastauksen otsikon kysymykseen. "Pikkuvikaiset" Welger 220 profi ja NHK 1700 ovat pihalla. Niin ja vähänkäytetty Norcar 755 on reilun viikon ollut navettaladossa. Jospa tämä tästä sitten taas. Kiitos kannustuksesta.
Onnittelut uusista hankinnoista! Varmoja valintoja kaikki. Norcar myös varmasti luotettava laite, kunhan peität pahvilla noin puolet syyläristä. Toi kubota 722 malli tappaa kyllä ittensä hyvin nopeasti jos käyntilämpötilaa ei saa nousemaan tarpeeksi korkealle
Kiitos tästäkin vinkistä. Nimittäin mittarin mukaan lämpö ei isommin nouse ainakaan näillä keleillä.
Melkoista rämpimistä välillä, mutta parhaansa tehden ja kovasti yrittäen. Onnistuminen palkitsee. 1966 - 2016 and counting...

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI


Oikein kun kikkailee, niin teliveto varmo nostaa lähes 1,5 tonnin jöötin kyytiin. Ohjaava rengas kyllä käy välillä ilmassa kun nostaa, mutta nousee kuitenkin.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

Pulu

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 271
Nyt tiedän vastauksen otsikon kysymykseen. "Pikkuvikaiset" Welger 220 profi ja NHK 1700 ovat pihalla. Niin ja vähänkäytetty Norcar 755 on reilun viikon ollut navettaladossa. Jospa tämä tästä sitten taas. Kiitos kannustuksesta.
Onnittelut uusista hankinnoista! Varmoja valintoja kaikki. Norcar myös varmasti luotettava laite, kunhan peität pahvilla noin puolet syyläristä. Toi kubota 722 malli tappaa kyllä ittensä hyvin nopeasti jos käyntilämpötilaa ei saa nousemaan tarpeeksi korkealle
Kiitos tästäkin vinkistä. Nimittäin mittarin mukaan lämpö ei isommin nouse ainakaan näillä keleillä.
Ei se nouse kesälläkään, jos ei ihan hullun lailla jotain maansiirtoa harrasta sillä. Toinen vinkki, joka unohtu äsken mainita niin huohotusletku kannattaa ottaa irti imusarjasta ja tulpata ja vaihtaa varsinainen huohotusletku pidemmäksi ja suoraa maata kohti. Pysyy öljyt öljynä ja vesihöyryt pääsee ulos koneesta

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9776
Nyt tiedän vastauksen otsikon kysymykseen. "Pikkuvikaiset" Welger 220 profi ja NHK 1700 ovat pihalla. Niin ja vähänkäytetty Norcar 755 on reilun viikon ollut navettaladossa. Jospa tämä tästä sitten taas. Kiitos kannustuksesta.

Onneksi olkoon. Toivottavasti on hyvää aikaa kiertää vähän noita paalivehkeitä täs kevään aikana. Meinaan , että jos ne on pikkuvikaisia. Mitä sitten sanonta tarkoittaakaan. Tällä sivustolla oli joskus cosmic_cowboyn kirjoitelmia Welgerin paalaimista. Lähinnä ohjeet mitä kannattaa katsoa kun käytettyä katselee, mutta avaa ne varmaan silmiä, vaikka kone on jo kotonakin. Niiden tietojen avulla mäkin aikoinaan pääsin ostotilanteessa pätemään, kun paaliportin sylinterin yläpäässä oleva ratas kenotti laakerivian takia. "Etkö sä tuosta ollut tietoinen, tuonhan huomas heti" :) Tais tuolla huomiolla tippua ainakin 500 hinnasta. Laakeri halpa ja helppo vaihtaa.

Missä hinnassa "ketju" muuten liikkui. Oliko toi juna vai erilliset yksiköt?

Viimeksi muokattu: 17.03.18 - klo:08:12 kirjoittanut lypsyukko