Ostin JD545:n suojavyöhykkeiden paalaamiseen, kun edellinen paalaaja sai ajettua laitteensa kunnolla tukkoon ja joku ketjukin katkesi eikä halunnut enää paalata suht epämäääräistä tavaraa.  Kun täälläpäin ei ole juuri karjatiloja niin ei ole paalaajiakaan ja jollain vaan olisi pakko saada tavara pellolta pois.

Kun aloittelin tilanpitoa, löytyi eräs 46 claasi ladon perältä tarpeettomana. Hinta oli 600 euroa ja pari kesää ja jotain 2500 paalia tuli paalattua ilman remonttia.  Pieneen käyttöön etsisin 46:sen. Ja semmonen juttu, että 46 saa tiukat paalit kun tietää miten.

Kun aloittelin tilanpitoa, löytyi eräs 46 claasi ladon perältä tarpeettomana. Hinta oli 600 euroa ja pari kesää ja jotain 2500 paalia tuli paalattua ilman remonttia.  Pieneen käyttöön etsisin 46:sen. Ja semmonen juttu, että 46 saa tiukat paalit kun tietää miten.

Mä olen samaa mieltä, että halpa ja "hyvä" niin 46, mutta paalintiukkuudesta sitten jotain muuta. Mulla siis oli 46RC. Edellinen omistaja oli kait nostanut portin aukeamis painetta. Se siis ei auennut tiukkuuden takia koskaan, vaikka veti niin kauan kuin nivelen räikkä alko soimaan. No mittari puoleen väliin punaiselle tais olla se hyvä tiukkuus. Toki varsinkin loppupaalin paalaus nopeus vaikutti aika paljon tiukkuuteen. Mutta tuolla tiukkuudella ja laakerien kestolla on tietty vastaavuus. Ne laakerit ei ole se 46 vahvin puolin. Noukin ja käytettävyys mun mielestä on ( siis RC:n noukin) se vahvin puoli. Mun 46 lopuksi petti perä portin aksiloista, mutta syylliseksi epäiltiin ketjun ja rattaan väliin lentänyttä kiveä yms ... kerta rysäys ja yksi poikki 2 mutkalla , siis akseleita ... AVK ... en silti kaipaa, mutta tuohon käyttöön varmaan paras valinta, jos jostakin halvan ja "hyvän" löytää. KYllä noita on niin loppuun ajettuinakin, nystyrät kuluneet rummusta ja ketjut ja rattaat täysin jo sopimattomia toisilleen ...

Minulla on ladossa 46, jolla on paalattu 4200 paalia. Pelasi aina hyvin. Ainoa korjaus on ollut, että terä vaihdettu kertaalleen, kun ei mielestämme katkaissut verkkoa tarpeeksi hyvin. On siitä muutama vuosi aikaa, kun yksi konemyyjä lupasi siitä kuusi tonnia. En taida kuitenkaan raaskia siitä luopua, koska joskus saattaa tulla jotain paalaamisen tarvetta. Mistään en löydä noin hyvää konetta tilalle.

Sitten olisi toi NHK1500 käärijä. Siitä voisin kyllä luopuakin. Se on vaan konstikas vehje käyttää, mutta kyllä sillä meidän hommat tuli tehtyä. Sähköboksi on ollut kymmenen vuotta käyttämättä, siellä lienee joku paristovarmennus. Toimintakunto arvoitus, on kyllä sisällä lämpimässä säilötty. En tiedä mitä tuosta voisi pyytää. Mekaniikka on kyllä kohtuu onnistunut ja rautaa on käytetty oikeissa paikoissa. Toi ohjauspuoli on vaan semmoinen omanlaisensa.

Jos satasilla saa sen paalaimen kuten maidontuottaja, niin silloin voi olla järkevä hankkia kymmenille paaleille oma kampe, ei muutoin. Toki jos ei ole paalajia lähimaillakaan, niin silloin voi olla pakon sanelema juttu hankkia oma kalusto, mutta ei se hankintaa sen kannattavammaksi silloinkaan tee.

Muutamat paalithan kannattaa ostaa vaikka joltain heinäntuottajalta. Ei tarvitse tuskailla säiden kanssa itse.

Itellä on paalattavaa vuosittain 1000-2000 paalia, eikä ole paalainta. Ei olisi varaa sellaiseen koneeseen, jonka nyt saan käyttöön kuskin ja vetokoneen kerä. Isoja tiukkoja hyvin silputtuja ja pienellä muovimäärällä (3d-käärin) käärittyjä paaleja.

Minulla on ladossa 46, jolla on paalattu 4200 paalia. Pelasi aina hyvin. Ainoa korjaus on ollut, että terä vaihdettu kertaalleen, kun ei mielestämme katkaissut verkkoa tarpeeksi hyvin. On siitä muutama vuosi aikaa, kun yksi konemyyjä lupasi siitä kuusi tonnia. En taida kuitenkaan raaskia siitä luopua, koska joskus saattaa tulla jotain paalaamisen tarvetta. Mistään en löydä noin hyvää konetta tilalle.

Sitten olisi toi NHK1500 käärijä. Siitä voisin kyllä luopuakin. Se on vaan konstikas vehje käyttää, mutta kyllä sillä meidän hommat tuli tehtyä. Sähköboksi on ollut kymmenen vuotta käyttämättä, siellä lienee joku paristovarmennus. Toimintakunto arvoitus, on kyllä sisällä lämpimässä säilötty. En tiedä mitä tuosta voisi pyytää. Mekaniikka on kyllä kohtuu onnistunut ja rautaa on käytetty oikeissa paikoissa. Toi ohjauspuoli on vaan semmoinen omanlaisensa.

Taitaa pienellä käytöllä tuo terä vetää pintaruosteeseenkin sen verta, että heikentää katkaisu tulosta. Itte joskus sen teroitinkin ja parani silläkin. Siinähän on sentäs kunnon terä. Osa verkoista niin ongelmallisia ,että ongelmat johtuu siitä. Ainakaan rondoteksiä ei olisi saanut koneeseen nostaa ikinä.

Tuossa tuore ilmo, esim. Heinolle kaikkea paalaimesta Varmon leikkuriin. Sitten vain veturia päivittämään verkkaisempaan jotta ehtii heinähässäkkään muillekin. https://www.nettikone.com/lely-welger/yhdistelmapaalain/1693412

Lainaus käyttäjältä: Petri - 20.01.18 - klo:21:39

Viisi+ vuotta sitten 46RC 4500 euroa... peruskunnostutin paaalaimen vähän ostohinta isommalla rahasummalla.

Mitä pitää sisällään 46RC:n peruskunnostus ? Telat, ketjut, laakerit ? No tuskin tuohon hintaan ?

Ketjut kaikki, kolme telaa, laakereita vielä puolentusinaa. Noin muistinvaraisesti. No myöhemmin olen kenttäoloissa vielä yhden laakerin uusinut. Eli jos tela on vielä OK, ei koskettu, samoin oikein hyvin (ketjut pois) rullaaviin laakereihinkaan ei koskettu, ellei sitten telaa vaihdettu, jolloin vaihtuivat myös laakerit.

Mitä se RC siinä 46:ssa tekee, näyttää niitä olevan ilmankin?

Miksi ette vain investoi enemmän siihen paalainkäärijään ja jätä urakoitsijaa pois?

On sitä mietitty joka vuosi, kun rehu tehdään aina viikon myöhässä. Yli kymmenen vuotta sitten parina vuonna paalautettiin se mikä ei laakasiiloihin mahtunut, mutta kalliiksi tuli sekin. Sitten alettiin tehdä aumaan, kun siiloille keksittiin muuta käyttöä. Enkä tykänny niistä paaleista, ei meinannu saada pienkuormaajalla paalista irti et olis saanu pöydälle leviäksi.

Me on lujasti uskottu sitä mantraa, että pitää käyttää urakoitsijoita ja ulkoistaa. Yritettiin lietteen levitystäkin teettää, mutta laitteet oli niin suuria, että ei onnistunut oikein lastaus eikä pelloille ajo liittymistä.

Sama urakoitsija ollu koko ajan yli 15 vuotta. Me ollaan nykyisin varmaan pienin paikka. Vaikka meillä menee vain noin päivä, niin ajankohta yleensä on enemmin myöhään kuin aikaisin. Ja sit tietysti aina kaikki kerralla, kun tänne vehkeet ajaa.

Yli kymmenen kilsaa on lähimpään paalaavaan naapuriin. Aika harvassa täällä tiloja on muutenkin.

Mitä se RC siinä 46:ssa tekee, näyttää niitä olevan ilmankin?

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 21.01.18 - klo:19:25

Miksi ette vain investoi enemmän siihen paalainkäärijään ja jätä urakoitsijaa pois?

On sitä mietitty joka vuosi, kun rehu tehdään aina viikon myöhässä. Yli kymmenen vuotta sitten parina vuonna paalautettiin se mikä ei laakasiiloihin mahtunut, mutta kalliiksi tuli sekin. Sitten alettiin tehdä aumaan, kun siiloille keksittiin muuta käyttöä. Enkä tykänny niistä paaleista, ei meinannu saada pienkuormaajalla paalista irti et olis saanu pöydälle leviäksi.

Me on lujasti uskottu sitä mantraa, että pitää käyttää urakoitsijoita ja ulkoistaa. Yritettiin lietteen levitystäkin teettää, mutta laitteet oli niin suuria, että ei onnistunut oikein lastaus eikä pelloille ajo liittymistä.

Sama urakoitsija ollu koko ajan yli 15 vuotta. Me ollaan nykyisin varmaan pienin paikka. Vaikka meillä menee vain noin päivä, niin ajankohta yleensä on enemmin myöhään kuin aikaisin. Ja sit tietysti aina kaikki kerralla, kun tänne vehkeet ajaa.

Yli kymmenen kilsaa on lähimpään paalaavaan naapuriin. Aika harvassa täällä tiloja on muutenkin.

RC=rotocut,eli silppuava.

On sitä mietitty joka vuosi, kun rehu tehdään aina viikon myöhässä. Yli kymmenen vuotta sitten parina vuonna paalautettiin se mikä ei laakasiiloihin mahtunut, mutta kalliiksi tuli sekin. Sitten alettiin tehdä aumaan, kun siiloille keksittiin muuta käyttöä. Enkä tykänny niistä paaleista, ei meinannu saada pienkuormaajalla paalista irti et olis saanu pöydälle leviäksi.

Me on lujasti uskottu sitä mantraa, että pitää käyttää urakoitsijoita ja ulkoistaa. Yritettiin lietteen levitystäkin teettää, mutta laitteet oli niin suuria, että ei onnistunut oikein lastaus eikä pelloille ajo liittymistä.

Sama urakoitsija ollu koko ajan yli 15 vuotta. Me ollaan nykyisin varmaan pienin paikka. Vaikka meillä menee vain noin päivä, niin ajankohta yleensä on enemmin myöhään kuin aikaisin. Ja sit tietysti aina kaikki kerralla, kun tänne vehkeet ajaa.

Yli kymmenen kilsaa on lähimpään paalaavaan naapuriin. Aika harvassa täällä tiloja on muutenkin.

Kyllä mä alkaisin tekeen kaikki itte paaliin. Maitomäärä todennäköisesti nousee, ja jos varmo vaan navettaan mahtuu niin niitä saa halvalla ja on nopea jakaa paalit (muistaakseni teillä ei nyt ole pienkuormaajaa).

Ja liittymät siihen kuntoon että mahtuu lietevaunu pellolle. Se kannattaakin ulkoistaa.

Se tuo paalisysteemi on täysin ylivoimainen verrattuna muihin ja varsinkin kun on itsellä vielä ne koneet. Onnistuu rehunteko yksin,voi tehdä vaikka pellon kerrallaan->ei ole siilo tai auma pilaantumassa jos sattuu satelemaan,pystyy samoilla koneilla hoitamaan kuivanheinän ja pehkut.
Ja sitten kun joskus lyö pillit pussiin niin koneet voi myydä mutta myyppäs betonimonumentti siilo😬

Se tuo paalisysteemi on täysin ylivoimainen verrattuna muihin ja varsinkin kun on itsellä vielä ne koneet. Onnistuu rehunteko yksin,voi tehdä vaikka pellon kerrallaan->ei ole siilo tai auma pilaantumassa jos sattuu satelemaan,pystyy samoilla koneilla hoitamaan kuivanheinän ja pehkut.
Ja sitten kun joskus lyö pillit pussiin niin koneet voi myydä mutta myyppäs betonimonumentti siilo😬

Peltoaumasta menee rehua hukkaan jonkin verran eikä se ihan herkkua ole ollut sieltä hakeakaan näin märkien syksyjen jälkeen. Vasta pari viikkoa sitten jäätyi maa niin ettei tuu raiteita --> täytyi vaihtaa toiseen päätyyn rehun otto.

2015 ja 2017 on rehu loppunut kesken keväällä. Onneksi on saatu ostaa paaleja molempina vuosina. Huonolta näyttää nytkin. Jos olis ollu paalain itsellä olis viime kesänä ehkä jotain saanu paalattua hyvän sään aikana ku ei niittorehuna kaikkia saanu pois.

575 tai 578 john deeren paalain on tosi hyvä,tekee miltei paremmat paalit kuin mc hale ja käärijäksi kvernelandin 7517 niin avot👍

Peltoaumasta menee rehua hukkaan jonkin verran eikä se ihan herkkua ole ollut sieltä hakeakaan näin märkien syksyjen jälkeen. Vasta pari viikkoa sitten jäätyi maa niin ettei tuu raiteita --> täytyi vaihtaa toiseen päätyyn rehun otto.

2015 ja 2017 on rehu loppunut kesken keväällä. Onneksi on saatu ostaa paaleja molempina vuosina. Huonolta näyttää nytkin. Jos olis ollu paalain itsellä olis viime kesänä ehkä jotain saanu paalattua hyvän sään aikana ku ei niittorehuna kaikkia saanu pois.

No ehdottomasti oma paalain jos aumatkin pellolla ja rehusta pulaa. Iso säästö kun rehua tulee enemmän/säilyy paremmin ja tulee laadukkaampana tehtyä.

Teillä määrä asettunee 500-1000 väliin vuodessa(?) Kerkeää erilliskoneillakin kohtuudella. Jontikka tai Welgeri paalaajaksi niin homma toimii.