Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: maraani - 18.01.18 - klo:21:22
-
Sain toimeksiannon tunnustella käytetyn pyöröpaalaimen hankintaedellytyksiä. Paalaimen suunniteltu käyttö on olkien, kuivaheinän ja suojavyöhykeruohojen korjuu. Luultavimmin vain kymmeniä paaleja kaudessa.
Minkä merkkinen ja missä hintaluokassa? Käärijä hankittaneen myös.
-
Nettikoneestahan noita voi seurailla, kun kuume on korkeimmillaan. Tosin ei taida pahemmin olla nyt sesonkia, joten onko tarjontaakaan. Huutokaupat.comissa paljon paalatut merkkivehkeet on mielestäni nousseet noin puoleen kyseisen koneen pyyntihinnasta ja silti ovat menneet kaupan. Mikä sitten on paljon ? Itte ostin joskus 15123 paalia paalatun Welger 235 suomen ja sen hinta oli kait jotain reilu 9k verolla. Oli ehkä siihen aikaan halvin jota kaupattiin ... jotain 3-4 000 paalin väliin paalattu lisää. Kerran piti käydä kotona kun verkkoterän pidike irtos hitsauksesta. Yksi laakeripesän sovitus oli alunalkaen väljä ja se uusittiin sesongin välissä, muuten tooooosi luotettava. Noihin hommiin jos jostain löytää paljon parjatun Claassin ... 46Rc niin ajo ainakin on ihan mielekästä. Jos noita jostain vielä löytyy niin montaa tonnia ei ehkä tarvii edes kärsiä. Mun eka paalain oli welger 200MC ja kyllä täytyy sanoa, että jos edellinen omistaja on taivaspaikkansa saanut pitää, niin ei se osaa edes manata. Paljon se oli sillä paalannut ... sanoi ettän 15000 mutta kunto on ihan eri tällä nykyiselläni ja sillä. Perusvarma vehje, mutta sen noukin oli tosi syvältä. Siirtyminen 46:n oli kyllä yhtä juhlaa.
Sitten vastaus kysymykseen 400 - 100 000 euroa :)
-
Kyl sen nyt alle kympillä saa.
Welgeri on hyvä paalain ja elho varmaan sellainen perus luotettava käärijä johon saattaa osiakin löytyä.
-
Käärimeksi on halvimmista ehkä parhain Tempo, eli Pirttisen valmistama pakkain. :-X
-
Jos paalattavaa on vain kymmeniä paaleja kaudessa niin ei mitään järkeä laittaa paalainta tuohon tarpeeseen. Tulee ihan sairaan kalliita paaleja jos laittaa vaikka 10k€ paalaimeen ja käärijään.
Mieluummin tunnustelisin mahdollisuutta naapureiden taholta. Jos paalain löytyy naapurista/lähistöltä niin varmasti saisi järjestymään asian sitä kautta.
-
ite ostin claasin joskus vuosikymmen sitten ja se sekä niittomurskain ja käärijä kustansi noin 6 ke ja niillä tehtiin aika paljon hyää rehua. nyt on niittovärkki vaihtunna ja paalainkin uutenpaan mutta käärijä toimii edelleen.
-
Viisi+ vuotta sitten 46RC 4500 euroa, Kvernen 7512 käärijä (ei mitään automatiikkaa) saman verran. Parin kesän ja 1300 paalin jälkeen peruskunnostutin paaalaimen vähän ostohinta isommalla rahasummalla. Vuodessa 600-700 paalia. Luulen, että paalaimellakin mennään vielä ainakin puolenkymmentä vuotta ilman ongelmia, käärintä tuskin saa ajamalla loppumaan.
-
Viisi+ vuotta sitten 46RC 4500 euroa, Kvernen 7512 käärijä (ei mitään automatiikkaa) saman verran. Parin kesän ja 1300 paalin jälkeen peruskunnostutin paaalaimen vähän ostohinta isommalla rahasummalla. Vuodessa 600-700 paalia. Luulen, että paalaimellakin mennään vielä ainakin puolenkymmentä vuotta ilman ongelmia, käärintä tuskin saa ajamalla loppumaan.
Mitä pitää sisällään 46RC:n peruskunnostus ? Telat, ketjut, laakerit ? No tuskin tuohon hintaan ?
-
Ei tähän meidän tuotantoon mitään KANNATA hankkia eikä investoida, mutta niin tehdään silti. Esimerkiksi aikaisemmin pohtimani rehunjako on nyt pakko koneellistaa tai muuten jää rehu pian jakamatta.
Tätä keskustelupalstaa pitkään seuranneena on jotain nimimerkkejä jo jääny sen verran mieleen, että voi niiden alla julkaistut mielipiteet jättää omaan arvoonsa. Ja asiaäijät muistan kans, kiitos kommenteista.
-
Ei tähän meidän tuotantoon mitään KANNATA hankkia eikä investoida, mutta niin tehdään silti. Esimerkiksi aikaisemmin pohtimani rehunjako on nyt pakko koneellistaa tai muuten jää rehu pian jakamatta.
Tätä keskustelupalstaa pitkään seuranneena on jotain nimimerkkejä jo jääny sen verran mieleen, että voi niiden alla julkaistut mielipiteet jättää omaan arvoonsa. Ja asiaäijät muistan kans, kiitos kommenteista.
Kymmenien paalien paalaamiseen kannattaa ehkä jättää vanha paalain jos sen kommervinkit jo tuntee, mutta ei siinä tosiaan ole järjen häivää ostaa erikseen paalainta ja käärintä moiseen. Ihan oikeasti. Sama kuin miettisi minkä kuivurin rakentaisi 15 hehtaarin viljoja varten...
Rehunjakoon voisin myydä 520 avantin rehupihdillä ;)
-
Kymmenien paalien paalaamiseen kannattaa ehkä jättää vanha paalain jos sen kommervinkit jo tuntee, mutta ei siinä tosiaan ole järjen häivää ostaa erikseen paalainta ja käärintä moiseen. Ihan oikeasti. Sama kuin miettisi minkä kuivurin rakentaisi 15 hehtaarin viljoja varten...
Rehunjakoon voisin myydä 520 avantin rehupihdillä ;)
Pari vuotta sitten naapurin uusi Arska -kuivuri herätti kyllä toisessa naapurissa keskustelua - kuivurin rakentaneella viljeltyä 24 ha kuulemma. Mutta onhan se jo melkein tuplasti toi 15.
Avantti on asiapeli, käytettynäkin melko himoittu. Kelpaisi kyllä. Rehupihti toki jäi Agromaticin peruja.
-
Miksi ette vain investoi enemmän siihen paalainkäärijään ja jätä urakoitsijaa pois?
-
ite olen tykänny 46 claasista kun sen käyttö onnaa jopa multa, ja siinä ei mitään suurempaa kuin ketjujen lyhennystä ja rattaan kiinnitystä ollut näillä teoilla. itellä kanssa ei tule hirmusti paaleja mutta urakoijiin ei uskalla luottaa, sen näki jo viime kesänä. rehut pakettiin oikeaan aikaan ja hyvänä muoviin ja se siinä. tekee sit vaikka kolme paalia päiväössä. kun koneet yhteensä alle 12 000 ja käyttöaika net kymmenen pari kyt vuotta niin.....
-
Kyllä noilla paalimäärillä on urakoija ainoa vaihtoehto. Jos jostain halvalla paalaimen saa, niin taitaa aika mennä sen kanssa tapellessa. Paalimäärä täytyy olla satoja vuodessa, jotta homma taloudellisesti vetää sauhunsa.
-
Ei tähän meidän tuotantoon mitään KANNATA hankkia eikä investoida, mutta niin tehdään silti. Esimerkiksi aikaisemmin pohtimani rehunjako on nyt pakko koneellistaa tai muuten jää rehu pian jakamatta.
Nyt kannattaa laittaa ne asiat tärkeysjärjestykseen. Ennemmin ne rahat sen rehunjako härvelin hankintaan, kuin kymmenien paalien paalaamiseen tarkoitettuun ketjuun. Tai jos kaikki ei mee siihen hankintaan niin säästää tuleviin remontteihin osan. Tuota tarvitaan jokapäivä. Parisuhde- tai sukuneuvoja en viitti alkaa antamaan, mutta ulkolaisia marjanpoimijoitakaan ei saa pitää orjana. Toivottavasti ei vävyäkään :(
-
Ostin JD545:n suojavyöhykkeiden paalaamiseen, kun edellinen paalaaja sai ajettua laitteensa kunnolla tukkoon ja joku ketjukin katkesi eikä halunnut enää paalata suht epämäääräistä tavaraa. Kun täälläpäin ei ole juuri karjatiloja niin ei ole paalaajiakaan ja jollain vaan olisi pakko saada tavara pellolta pois.
-
Kun aloittelin tilanpitoa, löytyi eräs 46 claasi ladon perältä tarpeettomana. Hinta oli 600 euroa ja pari kesää ja jotain 2500 paalia tuli paalattua ilman remonttia. Pieneen käyttöön etsisin 46:sen. Ja semmonen juttu, että 46 saa tiukat paalit kun tietää miten.
-
Kun aloittelin tilanpitoa, löytyi eräs 46 claasi ladon perältä tarpeettomana. Hinta oli 600 euroa ja pari kesää ja jotain 2500 paalia tuli paalattua ilman remonttia. Pieneen käyttöön etsisin 46:sen. Ja semmonen juttu, että 46 saa tiukat paalit kun tietää miten.
Mä olen samaa mieltä, että halpa ja "hyvä" niin 46, mutta paalintiukkuudesta sitten jotain muuta. Mulla siis oli 46RC. Edellinen omistaja oli kait nostanut portin aukeamis painetta. Se siis ei auennut tiukkuuden takia koskaan, vaikka veti niin kauan kuin nivelen räikkä alko soimaan. No mittari puoleen väliin punaiselle tais olla se hyvä tiukkuus. Toki varsinkin loppupaalin paalaus nopeus vaikutti aika paljon tiukkuuteen. Mutta tuolla tiukkuudella ja laakerien kestolla on tietty vastaavuus. Ne laakerit ei ole se 46 vahvin puolin. Noukin ja käytettävyys mun mielestä on ( siis RC:n noukin) se vahvin puoli. Mun 46 lopuksi petti perä portin aksiloista, mutta syylliseksi epäiltiin ketjun ja rattaan väliin lentänyttä kiveä yms ... kerta rysäys ja yksi poikki 2 mutkalla , siis akseleita ... AVK ... en silti kaipaa, mutta tuohon käyttöön varmaan paras valinta, jos jostakin halvan ja "hyvän" löytää. KYllä noita on niin loppuun ajettuinakin, nystyrät kuluneet rummusta ja ketjut ja rattaat täysin jo sopimattomia toisilleen ...
-
Minulla on ladossa 46, jolla on paalattu 4200 paalia. Pelasi aina hyvin. Ainoa korjaus on ollut, että terä vaihdettu kertaalleen, kun ei mielestämme katkaissut verkkoa tarpeeksi hyvin. On siitä muutama vuosi aikaa, kun yksi konemyyjä lupasi siitä kuusi tonnia. En taida kuitenkaan raaskia siitä luopua, koska joskus saattaa tulla jotain paalaamisen tarvetta. Mistään en löydä noin hyvää konetta tilalle.
Sitten olisi toi NHK1500 käärijä. Siitä voisin kyllä luopuakin. Se on vaan konstikas vehje käyttää, mutta kyllä sillä meidän hommat tuli tehtyä. Sähköboksi on ollut kymmenen vuotta käyttämättä, siellä lienee joku paristovarmennus. Toimintakunto arvoitus, on kyllä sisällä lämpimässä säilötty. En tiedä mitä tuosta voisi pyytää. Mekaniikka on kyllä kohtuu onnistunut ja rautaa on käytetty oikeissa paikoissa. Toi ohjauspuoli on vaan semmoinen omanlaisensa.
-
Jos satasilla saa sen paalaimen kuten maidontuottaja, niin silloin voi olla järkevä hankkia kymmenille paaleille oma kampe, ei muutoin. Toki jos ei ole paalajia lähimaillakaan, niin silloin voi olla pakon sanelema juttu hankkia oma kalusto, mutta ei se hankintaa sen kannattavammaksi silloinkaan tee.
Muutamat paalithan kannattaa ostaa vaikka joltain heinäntuottajalta. Ei tarvitse tuskailla säiden kanssa itse.
Itellä on paalattavaa vuosittain 1000-2000 paalia, eikä ole paalainta. Ei olisi varaa sellaiseen koneeseen, jonka nyt saan käyttöön kuskin ja vetokoneen kerä. Isoja tiukkoja hyvin silputtuja ja pienellä muovimäärällä (3d-käärin) käärittyjä paaleja.
-
Minulla on ladossa 46, jolla on paalattu 4200 paalia. Pelasi aina hyvin. Ainoa korjaus on ollut, että terä vaihdettu kertaalleen, kun ei mielestämme katkaissut verkkoa tarpeeksi hyvin. On siitä muutama vuosi aikaa, kun yksi konemyyjä lupasi siitä kuusi tonnia. En taida kuitenkaan raaskia siitä luopua, koska joskus saattaa tulla jotain paalaamisen tarvetta. Mistään en löydä noin hyvää konetta tilalle.
Sitten olisi toi NHK1500 käärijä. Siitä voisin kyllä luopuakin. Se on vaan konstikas vehje käyttää, mutta kyllä sillä meidän hommat tuli tehtyä. Sähköboksi on ollut kymmenen vuotta käyttämättä, siellä lienee joku paristovarmennus. Toimintakunto arvoitus, on kyllä sisällä lämpimässä säilötty. En tiedä mitä tuosta voisi pyytää. Mekaniikka on kyllä kohtuu onnistunut ja rautaa on käytetty oikeissa paikoissa. Toi ohjauspuoli on vaan semmoinen omanlaisensa.
Taitaa pienellä käytöllä tuo terä vetää pintaruosteeseenkin sen verta, että heikentää katkaisu tulosta. Itte joskus sen teroitinkin ja parani silläkin. Siinähän on sentäs kunnon terä. Osa verkoista niin ongelmallisia ,että ongelmat johtuu siitä. Ainakaan rondoteksiä ei olisi saanut koneeseen nostaa ikinä.
-
Tuossa tuore ilmo, esim. Heinolle kaikkea paalaimesta Varmon leikkuriin. Sitten vain veturia päivittämään verkkaisempaan jotta ehtii heinähässäkkään muillekin. :P https://www.nettikone.com/lely-welger/yhdistelmapaalain/1693412
-
Viisi+ vuotta sitten 46RC 4500 euroa... peruskunnostutin paaalaimen vähän ostohinta isommalla rahasummalla.
Mitä pitää sisällään 46RC:n peruskunnostus ? Telat, ketjut, laakerit ? No tuskin tuohon hintaan ?
Ketjut kaikki, kolme telaa, laakereita vielä puolentusinaa. Noin muistinvaraisesti. No myöhemmin olen kenttäoloissa vielä yhden laakerin uusinut. Eli jos tela on vielä OK, ei koskettu, samoin oikein hyvin (ketjut pois) rullaaviin laakereihinkaan ei koskettu, ellei sitten telaa vaihdettu, jolloin vaihtuivat myös laakerit.
-
Mitä se RC siinä 46:ssa tekee, näyttää niitä olevan ilmankin?
Miksi ette vain investoi enemmän siihen paalainkäärijään ja jätä urakoitsijaa pois?
On sitä mietitty joka vuosi, kun rehu tehdään aina viikon myöhässä. Yli kymmenen vuotta sitten parina vuonna paalautettiin se mikä ei laakasiiloihin mahtunut, mutta kalliiksi tuli sekin. Sitten alettiin tehdä aumaan, kun siiloille keksittiin muuta käyttöä. Enkä tykänny niistä paaleista, ei meinannu saada pienkuormaajalla paalista irti et olis saanu pöydälle leviäksi.
Me on lujasti uskottu sitä mantraa, että pitää käyttää urakoitsijoita ja ulkoistaa. Yritettiin lietteen levitystäkin teettää, mutta laitteet oli niin suuria, että ei onnistunut oikein lastaus eikä pelloille ajo liittymistä.
Sama urakoitsija ollu koko ajan yli 15 vuotta. Me ollaan nykyisin varmaan pienin paikka. Vaikka meillä menee vain noin päivä, niin ajankohta yleensä on enemmin myöhään kuin aikaisin. Ja sit tietysti aina kaikki kerralla, kun tänne vehkeet ajaa.
Yli kymmenen kilsaa on lähimpään paalaavaan naapuriin. Aika harvassa täällä tiloja on muutenkin.
-
Mitä se RC siinä 46:ssa tekee, näyttää niitä olevan ilmankin?
Miksi ette vain investoi enemmän siihen paalainkäärijään ja jätä urakoitsijaa pois?
On sitä mietitty joka vuosi, kun rehu tehdään aina viikon myöhässä. Yli kymmenen vuotta sitten parina vuonna paalautettiin se mikä ei laakasiiloihin mahtunut, mutta kalliiksi tuli sekin. Sitten alettiin tehdä aumaan, kun siiloille keksittiin muuta käyttöä. Enkä tykänny niistä paaleista, ei meinannu saada pienkuormaajalla paalista irti et olis saanu pöydälle leviäksi.
Me on lujasti uskottu sitä mantraa, että pitää käyttää urakoitsijoita ja ulkoistaa. Yritettiin lietteen levitystäkin teettää, mutta laitteet oli niin suuria, että ei onnistunut oikein lastaus eikä pelloille ajo liittymistä.
Sama urakoitsija ollu koko ajan yli 15 vuotta. Me ollaan nykyisin varmaan pienin paikka. Vaikka meillä menee vain noin päivä, niin ajankohta yleensä on enemmin myöhään kuin aikaisin. Ja sit tietysti aina kaikki kerralla, kun tänne vehkeet ajaa.
Yli kymmenen kilsaa on lähimpään paalaavaan naapuriin. Aika harvassa täällä tiloja on muutenkin.
RC=rotocut,eli silppuava.
-
On sitä mietitty joka vuosi, kun rehu tehdään aina viikon myöhässä. Yli kymmenen vuotta sitten parina vuonna paalautettiin se mikä ei laakasiiloihin mahtunut, mutta kalliiksi tuli sekin. Sitten alettiin tehdä aumaan, kun siiloille keksittiin muuta käyttöä. Enkä tykänny niistä paaleista, ei meinannu saada pienkuormaajalla paalista irti et olis saanu pöydälle leviäksi.
Me on lujasti uskottu sitä mantraa, että pitää käyttää urakoitsijoita ja ulkoistaa. Yritettiin lietteen levitystäkin teettää, mutta laitteet oli niin suuria, että ei onnistunut oikein lastaus eikä pelloille ajo liittymistä.
Sama urakoitsija ollu koko ajan yli 15 vuotta. Me ollaan nykyisin varmaan pienin paikka. Vaikka meillä menee vain noin päivä, niin ajankohta yleensä on enemmin myöhään kuin aikaisin. Ja sit tietysti aina kaikki kerralla, kun tänne vehkeet ajaa.
Yli kymmenen kilsaa on lähimpään paalaavaan naapuriin. Aika harvassa täällä tiloja on muutenkin.
Kyllä mä alkaisin tekeen kaikki itte paaliin. Maitomäärä todennäköisesti nousee, ja jos varmo vaan navettaan mahtuu niin niitä saa halvalla ja on nopea jakaa paalit (muistaakseni teillä ei nyt ole pienkuormaajaa).
Ja liittymät siihen kuntoon että mahtuu lietevaunu pellolle. Se kannattaakin ulkoistaa.
-
Se tuo paalisysteemi on täysin ylivoimainen verrattuna muihin ja varsinkin kun on itsellä vielä ne koneet. Onnistuu rehunteko yksin,voi tehdä vaikka pellon kerrallaan->ei ole siilo tai auma pilaantumassa jos sattuu satelemaan,pystyy samoilla koneilla hoitamaan kuivanheinän ja pehkut.
Ja sitten kun joskus lyö pillit pussiin niin koneet voi myydä mutta myyppäs betonimonumentti siilo😬
-
Se tuo paalisysteemi on täysin ylivoimainen verrattuna muihin ja varsinkin kun on itsellä vielä ne koneet. Onnistuu rehunteko yksin,voi tehdä vaikka pellon kerrallaan->ei ole siilo tai auma pilaantumassa jos sattuu satelemaan,pystyy samoilla koneilla hoitamaan kuivanheinän ja pehkut.
Ja sitten kun joskus lyö pillit pussiin niin koneet voi myydä mutta myyppäs betonimonumentti siilo😬
Peltoaumasta menee rehua hukkaan jonkin verran eikä se ihan herkkua ole ollut sieltä hakeakaan näin märkien syksyjen jälkeen. Vasta pari viikkoa sitten jäätyi maa niin ettei tuu raiteita --> täytyi vaihtaa toiseen päätyyn rehun otto.
2015 ja 2017 on rehu loppunut kesken keväällä. Onneksi on saatu ostaa paaleja molempina vuosina. Huonolta näyttää nytkin. Jos olis ollu paalain itsellä olis viime kesänä ehkä jotain saanu paalattua hyvän sään aikana ku ei niittorehuna kaikkia saanu pois.
-
575 tai 578 john deeren paalain on tosi hyvä,tekee miltei paremmat paalit kuin mc hale ja käärijäksi kvernelandin 7517 niin avot👍
-
Peltoaumasta menee rehua hukkaan jonkin verran eikä se ihan herkkua ole ollut sieltä hakeakaan näin märkien syksyjen jälkeen. Vasta pari viikkoa sitten jäätyi maa niin ettei tuu raiteita --> täytyi vaihtaa toiseen päätyyn rehun otto.
2015 ja 2017 on rehu loppunut kesken keväällä. Onneksi on saatu ostaa paaleja molempina vuosina. Huonolta näyttää nytkin. Jos olis ollu paalain itsellä olis viime kesänä ehkä jotain saanu paalattua hyvän sään aikana ku ei niittorehuna kaikkia saanu pois.
No ehdottomasti oma paalain jos aumatkin pellolla ja rehusta pulaa. Iso säästö kun rehua tulee enemmän/säilyy paremmin ja tulee laadukkaampana tehtyä.
Teillä määrä asettunee 500-1000 väliin vuodessa(?) Kerkeää erilliskoneillakin kohtuudella. Jontikka tai Welgeri paalaajaksi niin homma toimii.
-
Jos aiot alkaa tekemään kaikki rehut paaliin niin jätä se 46 vaihe väliin. RC on oikeastaan silppuava vain ajatuksissa. Kait se pitäis olla mutta vaikea rehusta on silppua etsiä. Pahna ja kuivaheinä kyllä katkee niillä jousivarmennetuilla terilläkin. En tiedä, jos terät olis jotain ammattilaisen teroittamia, niin kait ne vähän silppuais. 235 Welgerin silppuamisominaisuus on jo silminnähden toimivampi vaikka teräluku alhaisempi (Suomi malli). RC Claassin noukin on jo hyvä. Mutta ... jos sopuhintaisen Jontikan tai welgerin löydät , niin osta sellainen. Welgerillä kait mahdollisuus johonkin 30-40 000 paaliin vielä normi kuluvilla osilla. Sitten taitaa jo posketkin vaatia vahvistusta. Welgerin mallit kait 220 ja 235 lähtien käypiä, jos jostain löytyy 200 niin unohda se !
Varmolift ... jos pienkuormain niin silti traktoriin kunnon leikkuri. Kilpi on hyvä !
-
Welger 220/235 ja käärijäksi 2000 vuoden tai uudempi Kvernelandin 7517 niin ei paljon metsään mene. Rehunjakoon sitten Varmoliftin jakovaunu. Ja ehdottomasti kaikki rehu paaliin. Erilliskoneillakin saa yksin navetan väleissä tehtyä 5-10 hehtaaria.
-
Peltoaumasta menee rehua hukkaan jonkin verran eikä se ihan herkkua ole ollut sieltä hakeakaan näin märkien syksyjen jälkeen. Vasta pari viikkoa sitten jäätyi maa niin ettei tuu raiteita --> täytyi vaihtaa toiseen päätyyn rehun otto.
2015 ja 2017 on rehu loppunut kesken keväällä. Onneksi on saatu ostaa paaleja molempina vuosina. Huonolta näyttää nytkin. Jos olis ollu paalain itsellä olis viime kesänä ehkä jotain saanu paalattua hyvän sään aikana ku ei niittorehuna kaikkia saanu pois.
No ehdottomasti oma paalain jos aumatkin pellolla ja rehusta pulaa. Iso säästö kun rehua tulee enemmän/säilyy paremmin ja tulee laadukkaampana tehtyä.
Teillä määrä asettunee 500-1000 väliin vuodessa(?) Kerkeää erilliskoneillakin kohtuudella. Jontikka tai Welgeri paalaajaksi niin homma toimii.
Epävarmuuden ja laadun vuoksi jää ehkä niittorehun ajo lypsylehmille pois, jolloin säilörehun paalimäärä on jossain 600-700 kieppeillä vuodessa. Lisäksi kuivaheinää ja kuivikeolkea joitain kymmeniä paaleja varmaankin yhteensä.
-
Erilliskoneillakin saa yksin navetan väleissä tehtyä 5-10 hehtaaria.
Jos meinaa , että aamu ja iltalypsyn välissä tuon verran yksistään paaliin, niin hattua joudun nostamaan. Minä en siihen pysty. Tuskin kymmentä hehtaaria vaikka yks kantaa käärijälle ja toinen vaan käärii. En oo kyllä edes yrittänyt , sillä paaliinhan saa tehdä vaikka hehtaarin päiväs. Tosin meillä pääsääntöisesti on rehua tehty vaan iltalypsyjen jälkeen, kun käärijä kökkämies kerkiää töistään. Yksistään muutenkin vain harvoin. Viime syksynä vesimärkiä ihan ilman kiirettä pari hehtaaria. Tosin kastuihan ne uudestaankin kun en pitänyt sitä kiirettä.
-
Epävarmuuden ja laadun vuoksi jää ehkä niittorehun ajo lypsylehmille pois, jolloin säilörehun paalimäärä on jossain 600-700 kieppeillä vuodessa. Lisäksi kuivaheinää ja kuivikeolkea joitain kymmeniä paaleja varmaankin yhteensä.
Eiks toi niittorehu ole aika turha jäänne viime vuosituhannelta muutenkin? En oikein ymmärrä sen ideaa, ihan helvetin työllistävä vaikutus sillä ainakin on.
Oma paalausketju ratkaisisi teillä monta asiaa.
-
Epävarmuuden ja laadun vuoksi jää ehkä niittorehun ajo lypsylehmille pois, jolloin säilörehun paalimäärä on jossain 600-700 kieppeillä vuodessa. Lisäksi kuivaheinää ja kuivikeolkea joitain kymmeniä paaleja varmaankin yhteensä.
Eiks toi niittorehu ole aika turha jäänne viime vuosituhannelta muutenkin? En oikein ymmärrä sen ideaa, ihan helvetin työllistävä vaikutus sillä ainakin on.
Oma paalausketju ratkaisisi teillä monta asiaa.
Niittorehuna on koottu noin kolmannes koko vuoden karkearehusta ja sen arvo on ollut noin neljätuhatta euroa. 2017 oli vaikea vuosi, mutta monena vuonna on mennyt ihan hyvin. Tuotos on sama kuin säilörehulla (ei tarkoita, että tuotos olisi erikoisen hyvä). Vuodesta riippuen 120-150 kuormaa kaudessa, kuorma päivässä lypsylehmille ja noin joka kolmas päivä nuorisolle. Hyvin se on maittanu.
Niittorehukuorman hakuun menee puoli tuntia eli suurin piirtein mitä aumarehun hakuun tällä hetkellä. Niittorehukalustoon on tän reilun kymmenen vuoden aikana, jonka olen tässä ollut, investoitu yhteensä noin 2500 euroa (=kärryt ja pari silppuria). Kärryä käytetään myös pikkupaalien teossa.
Mää oon ajanu semmoisia huonon ajouran päässä olevia tai erityisen pieniä lohkoja silppurilla, kun ei joko pääse tai kehtaa sinne urakoitsijan perhosniittokonetta ja noukkaria ajattaa. Samoin kaikki uudet läntit ensimmäiseen kertaan, että löytää mahdolliset pintakivet itse eikä urakoitsija.
-
Erilliskoneillakin saa yksin navetan väleissä tehtyä 5-10 hehtaaria.
Jos meinaa , että aamu ja iltalypsyn välissä tuon verran yksistään paaliin, niin hattua joudun nostamaan. Minä en siihen pysty. Tuskin kymmentä hehtaaria vaikka yks kantaa käärijälle ja toinen vaan käärii. En oo kyllä edes yrittänyt , sillä paaliinhan saa tehdä vaikka hehtaarin päiväs. Tosin meillä pääsääntöisesti on rehua tehty vaan iltalypsyjen jälkeen, kun käärijä kökkämies kerkiää töistään. Yksistään muutenkin vain harvoin. Viime syksynä vesimärkiä ihan ilman kiirettä pari hehtaaria. Tosin kastuihan ne uudestaankin kun en pitänyt sitä kiirettä.
Nojoo navetanväli on tietysti muuttuva tekijä. Se voi pisimmillään olla 9:30-20:00 tai sitten 11:00-16:30 vähän miten sattuu menemään. 2,8 metrisen niittokoneen karhoa pitää ajaa se 5km päisteineen suurin piirtein ja verkotukseen menee 15 paalilla se 7-8 min. Sitten se 30 min siihen noukintaan. Sitten tietysti häiriöt ja siirtymiset pellolta toiselle sekä esteiden tuottama haitta. Mutta hehtaarin paalaus ilman karhotusta on noin 40 min/ha. Karhotettua 3*2,8m olen paalannut 8 hehtaaria 2 tuntiin. Sujuva käärintä tarvii ehdottomasti etukuormaintraktorin. Silloin voi ottaa ensimmäisen vastaan sattuvan paalin ja kääriä sen mennessään hakemaan kauempia paaleja ja kopata se pihtiin tullessaan. Näin paikallaan ei tarvi odotella kuin sen kolmannen paalin käärintä. Sitten jos käärijä on hankomallia paalien pudottelulla on todella iso merkitys miten sen tekee. Siinä kun paalain syöttää verkkoa paaliin on se 10 sekuntia aikaa peruuttaa paalain sopivaan kulmaan mistä paali on helppo ottaa käärijään.
-
Sitten jos käärijä on hankomallia paalien pudottelulla on todella iso merkitys miten sen tekee. Siinä kun paalain syöttää verkkoa paaliin on se 10 sekuntia aikaa peruuttaa paalain sopivaan kulmaan mistä paali on helppo ottaa käärijään.
Utopian työsaavutukset pienillä avo-ojalohkoilla jäävät meillä Utopian asteelle. Mutta muuten täyttä asiaa. Meillä käärinnässä usein harjoittelijatyövoimaa ja on kyllä suuuuuuria eroja, kuinka'perävaunu' ohjautuu eri ihmisillä. Viime kesänä ei kaverille 200 paalia riittänyt sujuvaaniin työskentelyyn, kun joskus on 20 jälkeen voinut palailen kanssa lyödä täyden vauhdin päälle... juurikin Kvernen hankokäärin.
-
Rehunjakoon voisin myydä 520 avantin rehupihdillä ;)
Juuvai, oikeesti?
-
Nyt tiedän vastauksen otsikon kysymykseen. "Pikkuvikaiset" Welger 220 profi ja NHK 1700 ovat pihalla. Niin ja vähänkäytetty Norcar 755 on reilun viikon ollut navettaladossa. Jospa tämä tästä sitten taas. Kiitos kannustuksesta.
-
Nyt tiedän vastauksen otsikon kysymykseen. "Pikkuvikaiset" Welger 220 profi ja NHK 1700 ovat pihalla. Niin ja vähänkäytetty Norcar 755 on reilun viikon ollut navettaladossa. Jospa tämä tästä sitten taas. Kiitos kannustuksesta.
Onnittelut uusista hankinnoista! Varmoja valintoja kaikki. Norcar myös varmasti luotettava laite, kunhan peität pahvilla noin puolet syyläristä. Toi kubota 722 malli tappaa kyllä ittensä hyvin nopeasti jos käyntilämpötilaa ei saa nousemaan tarpeeksi korkealle
-
Nyt tiedän vastauksen otsikon kysymykseen. "Pikkuvikaiset" Welger 220 profi ja NHK 1700 ovat pihalla. Niin ja vähänkäytetty Norcar 755 on reilun viikon ollut navettaladossa. Jospa tämä tästä sitten taas. Kiitos kannustuksesta.
Onnittelut uusista hankinnoista! Varmoja valintoja kaikki. Norcar myös varmasti luotettava laite, kunhan peität pahvilla noin puolet syyläristä. Toi kubota 722 malli tappaa kyllä ittensä hyvin nopeasti jos käyntilämpötilaa ei saa nousemaan tarpeeksi korkealle
Kiitos tästäkin vinkistä. Nimittäin mittarin mukaan lämpö ei isommin nouse ainakaan näillä keleillä.
-
Oikein kun kikkailee, niin teliveto varmo nostaa lähes 1,5 tonnin jöötin kyytiin. Ohjaava rengas kyllä käy välillä ilmassa kun nostaa, mutta nousee kuitenkin.
-
Nyt tiedän vastauksen otsikon kysymykseen. "Pikkuvikaiset" Welger 220 profi ja NHK 1700 ovat pihalla. Niin ja vähänkäytetty Norcar 755 on reilun viikon ollut navettaladossa. Jospa tämä tästä sitten taas. Kiitos kannustuksesta.
Onnittelut uusista hankinnoista! Varmoja valintoja kaikki. Norcar myös varmasti luotettava laite, kunhan peität pahvilla noin puolet syyläristä. Toi kubota 722 malli tappaa kyllä ittensä hyvin nopeasti jos käyntilämpötilaa ei saa nousemaan tarpeeksi korkealle
Kiitos tästäkin vinkistä. Nimittäin mittarin mukaan lämpö ei isommin nouse ainakaan näillä keleillä.
Ei se nouse kesälläkään, jos ei ihan hullun lailla jotain maansiirtoa harrasta sillä. Toinen vinkki, joka unohtu äsken mainita niin huohotusletku kannattaa ottaa irti imusarjasta ja tulpata ja vaihtaa varsinainen huohotusletku pidemmäksi ja suoraa maata kohti. Pysyy öljyt öljynä ja vesihöyryt pääsee ulos koneesta
-
Nyt tiedän vastauksen otsikon kysymykseen. "Pikkuvikaiset" Welger 220 profi ja NHK 1700 ovat pihalla. Niin ja vähänkäytetty Norcar 755 on reilun viikon ollut navettaladossa. Jospa tämä tästä sitten taas. Kiitos kannustuksesta.
Onneksi olkoon. Toivottavasti on hyvää aikaa kiertää vähän noita paalivehkeitä täs kevään aikana. Meinaan , että jos ne on pikkuvikaisia. Mitä sitten sanonta tarkoittaakaan. Tällä sivustolla oli joskus cosmic_cowboyn kirjoitelmia Welgerin paalaimista. Lähinnä ohjeet mitä kannattaa katsoa kun käytettyä katselee, mutta avaa ne varmaan silmiä, vaikka kone on jo kotonakin. Niiden tietojen avulla mäkin aikoinaan pääsin ostotilanteessa pätemään, kun paaliportin sylinterin yläpäässä oleva ratas kenotti laakerivian takia. "Etkö sä tuosta ollut tietoinen, tuonhan huomas heti" :) Tais tuolla huomiolla tippua ainakin 500 hinnasta. Laakeri halpa ja helppo vaihtaa.
Missä hinnassa "ketju" muuten liikkui. Oliko toi juna vai erilliset yksiköt?
-
Nyt tiedän vastauksen otsikon kysymykseen. "Pikkuvikaiset" Welger 220 profi ja NHK 1700 ovat pihalla. Niin ja vähänkäytetty Norcar 755 on reilun viikon ollut navettaladossa. Jospa tämä tästä sitten taas. Kiitos kannustuksesta.
Onnittelut hyvästä kaupasta, jos siis ei Sievissä ehtinyt käymään välissä. Olisin itsekin ostanut ko. hinnalla, mutta myöhästyin muutaman minuutin.