Tuo huolto on melkoisen tärkeä homma, onneksi itellä on kiinnostusta ymmärtää noiden vimpaimien sielunelämää, helpottaa melkoisesti vianhaussa ja pienemmät hommat sujuu omassa tallissakin. Meillä on onneksi kohtuullisen matkan sisällä parikin huoltomiestä joiden avulla täytyy pärjätä.

Ikävästi tuo vehkeiden digitalisoituminen vaikeuttaa hommia (pahimmillaan),  tutkiskelin juuri taannoisen koeajon päätteeksi  jontikan vikakoodeja ja siellähän niitä oli, mutta suurin osa jotain joutavanpäiväisiä matalien kierrosten ja matalien hydrauliikkapaineiden rivejä, hukkuu vakavammat virheet tuollasten sekaan jos ei jaksa vähän väliä kelata niitä valikon alavalikon alavalikoita läpi. Toki kivaa on että pystyy muokkaamaan kaikkia ominaisuuksia mutta onko ne kaikki asiat sinne tuhruiseen telkkariin tungettava. No, ajattelin myös joskus aiemmin ettei javasta tule ikinä mitään merkittävää ohjelmointikieltä ja että facebook on sellanen ohimenevä ilmiö, voi olla että jouduin vähän myöntymään ettei ihan täysin noin ollut...

Mitä noihin ventteihin tulee niin edelleen ongelma minun tapauksessani on se että uudet on liian kalliiita ja hinnalta ja ominaisuuksilta sopivia käytettyjä on erittäin vähän kaupan. Ja mitä olen erittäin pienellä otannalla haastatellut "ison" ventin omistajia niin eipä nekään vioilta vapaita ole, niinkuin ei muutkaan.
Aika paljon pystyy tiettyjä tuhoja välttämään kun vähän katselee ja kuuntelee sitä konetta, mutta nuo sähköviat vaatii että niitä kuunnellaan analysaattorilla eikä sekään aina suoraan kerro syyllistä. Jonkun ohjelman joskus tehneenä tietää että ohjelman korjaaminen ei auta jos testi on rikki.

Varsinaisia softavikoja noissa kai harvemmin on - siis ohjelmoijan jättämiä bugeja.

Mutta piirikorttivikoja (boxivikoja), liitinvikoja, johtosarjavikoja, kytkinvikoja, anturivikoja, toimilaitevikoja, näyttövikoja. Vaikka mitä vikoja, jopa laturivikoja jotka voivat sekoittaa systeemejä.

Ja joskus sen varsinaisen syyllisen löytäminen on kuin nopanheittoa, huolimatta siitä että testeri tai itsediagnostiikka mielestään kertookin syyllisen.

katellu nuita liittimiä joissain koneissa ja aika aroille paikoille laitettu niin kuin normaali käyttöä ajatellen.   ja kun noissa aika heikot suojat turvana niin olisko joku pätevä konsti saada net säilymään ropakossa paremmin?

Maassa olevan konekannan laajuus vaikuttaa silleenkin, että mahdolliset viat ja niiden syyt on todennäköisemmin tuttuja huoltomiehille.

Nyt kun Fentin huolto kattaa koko maan, niin itse saattaisin kokeilla ek-koneeksi käytettyä varjomallin fenttiä ennemin kuin verkua tai sontarekeä.

Mahtaakohan käydä niin että Valtra sahhaa itteensä nilkkaan tuon Fendtin kanssa tai Amerikkalaisethan sen päättää?

Jos se on niinkuin mersu, että maine kestää pikku notkahduksetkin ? Integraatio merkkien kesken luonnollisesti syvenee jokaisen uuden mallin myötä.

 Taitaa olla  senjälkeen kun firma on myyty sijoittajille niin nää yrittävät aikansa ratsastaa sillä entisellä laadukkaan vehkeen maineella ja tuotteet ovat kuitenkin samaa mössöä muitten kanssa kun ei enää ole suvun nimi rasitteena, Fendt, Ferguson ehkä Claassikin sekä joku pikkufirma vielä, eihän nää sijoittajat tarvitse välittää muusta kuin voitoista..

Varsinaisia softavikoja noissa kai harvemmin on - siis ohjelmoijan jättämiä bugeja.

Ei kärsi olla softavikoja kun se on ainoa osa koneesta mitä ostaja ei omista ja mistä valmistaja on oikeasti vastuussa.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 26.11.17 - klo:22:51

Varsinaisia softavikoja noissa kai harvemmin on - siis ohjelmoijan jättämiä bugeja.

Ei kärsi olla softavikoja kun se on ainoa osa koneesta mitä ostaja ei omista ja mistä valmistaja on oikeasti vastuussa.

Juu. Tietysti pitää ensin määritellä mikä on 'vika', ja mikä on 'dokumentoimaton ominaisuus'.

Typerä mutta kömpelö toiminta ei varmaan ole vika ellei se aiheuta vaaraa tms. Löytyyhän niitä välillä kun käyttäjä toimii täysin eri tavalla kuin mitä suunnittelija on ajatellut. Pari esimerkkiä omasta massikasta:

- jos joystick on aktivoitu ja menee vääntämään manuaalisesti sieltä takaa venttikarojen vivuista niin se bittipuoli menee johonkin 'safe modeen' niin että saa vähän aikaa kikkailla sen aktivointinappulan kanssa ennen kuin merkki valo herkeää herjamasta ja joystick taas toimii. Muuten sieltä takaa on tosi näppärä säätää vaikkapa hydraulista työntövartta kun kiinnittää konetta, pitää vaan muistaa penkiltä lähtiessä poistaa joystick käytöstä. Systeemi tietysti huomaa että propokara liikkuu vaikka sitä ei sähköllä ohjata ja virhetilahan sellainen on...

- yleensä jos koneella ajaa joku joka ei sitä osaa käyttää, jossakin vaiheessa vaihteisto alkaa vilkuttaa jotain virhetilaa näytössä eikä kone välttämättä liiku kuin uudelleen käynnistämällä. Mä en onnistu tuossa koskaan mutta utelias kokeililja yleensä 5 minuutin sisällä. Jotenkin kun kytkintä, T-kahvaa, sen nappulaa, sitä isoa nuppia ja suunnanvaihdinta käyttää riittävän sekavasti niin systeemiltä loppuu ideat.

- vanhemman polven kuskit eivät pääse sillä ollenkaan liikkeelle kun eivät päästä kytkintä hetkeksi ylös käynnistyksen jälkeen . Jos sitä ei tee vaan tarjoaa suoraan liikkeellelähtöä perään niin virhehän siitä syntyy eikä kytkimen nosto saa aikaan kuin virheilmoituksen. Varmaan 5 kertaa olen puhelimeen vastannut että suunnanvaihdin vapaalle ja kytkin rauhassa viideksi sekunnniksi ylös ja sitten uusi liikkeellelähtöyritys.

Noista tuota keskimmäistä pitäisin varsinaisena ohjelmistovirheenä. Muut ovat enemmän tai vähemmän tarkoituksellisia mutta ärsyttäviä ominaisuuksia, ehkä niissä on joku turvallisuusajatuskin mukana.

Suorastaan vaarallisena pidän sitä että jos nostolaitetta on käytetty lokasuojien nappuloista tai niistä taaempana olevista 'pakko-ohajusnappuloista' niin se pitää kuitata uudelleen penkin vierestä. Ja sitten kun tilanne työkoneen kanssa on joskus sellainen että nostaa ei saisi enää yhtään vaan laskea, ja se kuittaus vaatii ensin nappula ylös ja sitten alas. Tuottoisa hydrauliikka ehtii tuossa nykäistä varsia vähän ylös, varsinkin jos hiukan mokaa siinä nopeassa klik-klik tempussa. Kerran olen kaatanut vielä ilman tyntövartta olleen työkonen tuolla tempulla kun varsia ei saanut suoraan alas. Saahan ne niistä mainituista nappuloista kun muistaa ettei yritä siitä tavallisesta keinukytkimestä. Minusta turhaa monimutkaisuutta kiireessä muistettavaksi.

aika kivaksi on mennyt elektroniikan ja voiman yhistäminen.....  aatelkaas jos siellä apumies kopista ohjais jotain koneen kiinnilaittoa niin millanen tapaturmariski moinen?    tuo kytkimen lepuutusjuttu on miulle uutta. missään vaiheessa ei moisesta ole ollut huollon puolelta tuossa nyyssä puhetta... kun se herjaa aika usein liikkelle lähdöstä kylmiltään tuolla cp herjalla...   joka sit poistuu kytkimen ja suunnanvaihdon vapaalla...                   kivaaa!

Apumiesten on syytä olla riittävän osaavia ja ymmärtäviä. Ainakin siellä hytissä.

Kävi tuossa kaverille niin että laittoivat liiterissä ahtaassa välissä paluuauroja perään. Letkut enää puuttuivat, ja traksa on sellainen että niitä ei oikein saa kiinni kuin mottori seis. Apumies sammutti koneen ja veteli mekaanistyyppistä ulkoisesen hydrauliikan vipua muutaman kerran ees taas poistaakseen liittimistä paineet. Letkut kiinni ja kone käyntiin, aurat lähti samantien kääntymään siinä lattialla ja aurojen  vieressä yhä ollut kiinnilaittaja sai juuri ja juuri vältettyä alle jäämisen ja vieressä olleen toisen koneen väliin rusentumisen. Aurat kääntyvät loppujen lopuksi aika nopeasti.

Se vipu oli heiluttelun päätteeksi jäänyt lukituksi työasentoon... näinkin voi siis käydä :-((

Kiire, innostus ja tietämättömyys on huono yhdistelmä. Ei tarvita edes väsymystä.

Kyllähän moni asia on mennyt sen vuoksi metsään, että mahdollistetaan fantsut ja ihqut sähkötoiminnot digitaalisella ohjauksella.

Kosketusnäyttöjen omg tyyppinen daa pitää olla nykyään joka koneessa. Nappulat on niin nähty.


Käyttöliittymien monimutkaistuessa raktorin tietokoneessa ei enää kelpaa joku motorolan tai intelin perus masuunikuona vaan lähtökohtaisesti näytössä pitää pyöriä 60 quakee yhtä aikaa death matchina.


Siksi softa on yksi heikoimmista lenkeistä nykykoneissa. Se ohjausboksi saattaa toimia labrassa komeasti, mutta kun korroosio alkaa purra, niin mitäs sitten. Paska rauta on tietenkin syy.

Kun aukaisee jonkun boksin, niin piirien kinttuja saa katsella vanhoilla silmillä mikroskoopin läpi, jotta kiiltävästä massasta erottaa kinttujen välisen ilmaraon. Sitten kun kellotetaan miljoonaa sitä piilaakson muurikkaa, niin ei ihme jos alkaa puntit tutista.


Meinaan vaan, että turhaa tavaraa joudutaan nykyään prosessoimaan aivan liikaa ja systeemi menee aivan jumiin, jos joku kellojakso putoaa välistä.


Meinaan, että ilman kosketusnäyttöäkin ja graafisia hienosteluita pärjäisi komeasti.


Meinaan, että ihan kytkinraktoria turpiinilla lähtisin katsomaan.

Paras kun olis vielä linkku ja semmoinen on tehty. Nimittäin 6600 valmetin pohjalle tehdyssä koeajo linkussa oli kuulemma ollut turbiinikytkin, jotain alkupään citymalleja mekaanisella suunnanvaihdolla. Kaverit kellä turbiinikytkinkoneita oli, koeajoivat ja näppäräksi kehuivat.

Eikös ne oo palanut kaikki,ainakin täällä keskellä länttä.

Sitä en osaa sanoa ovatko olleet normaalimalleja uitelampia palamaan, mutta se keskikardaanin boorin voitelu on ymmärtääkseni aiheuttanut hieman ongelmia. Muistelen myös että forest malleissa oli lykätty hieman liikaa kuormaa yhdelle työvalon sulakkeelle, jolloin niitä sulakelootan piirilevyjä on tainnut kärytä...

Paras varmaan sitten jättää vääderi ostamatta, jos ei sitä saa täyteen ilman linkkua ja turbiinia.