Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?  (Luettu 10606 kertaa)

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
Yks pikku juttu muuten... Huittisissa on eniten sikoja ja sikaloita nyt kun Vampula liitettiin Huittisiin. Yks pikkunen juttu askaruttaa... En tiedä kuin kaksi sikalaa, jotka on saaneet investointitukea uudisrakentamiseen. Korjaamiseen kyllä ja ilmatiiviisiin siiloihin jokunen lisää.

En tiedä tarkasti Huittisten tilannetta mutta mitä minulle asti on kuulunut niin aika paljon omalla rahalla ne investoinnit on tehty. Mutta jopihopi löytänee helposti tukea saaneiden sikaloiden lukumäärän ja niille myönnetyt miljoonatuet...

jopihopi

  • Vieras
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
siitä voikin  sitten jokainen matemaatikko päissänsä laskea että paljonko pitää peltoa per eläinyksikkö olla että tuo ero tasoittuu etelän korkeammilla peltotukiaisilla ja satotasolla.

Ja sitten on edelleen se investointitukiero joka siis vaikuttaa suoraan omavaraisuuteen, mutta ennen kaikkea yksikkökokoon ja kannattavuuteen.

Laskinkin jo tuossa yllä... Missä viipyy taulukkosi peltotukien eroista 1997 - 2007? Minä en rupea sitä etsimään, taannoin vielä väitit että eläintuki korkeampi AB-alueella ja jos on sama juttu tässä niin teen ihan turhaa työtä taas.

Satotasoero (mahdollinen sellainen, C1 sika-alue vetää osin korkeampia satoja kuin B-alue) hassaantuu kyllä komeasti pellon korkeampaan hintaan. Valitettavasti.

olen tavattoman pahoillani jos Teidän korkea ymmärryksenne on väliaikaisesti alentuneena saanut kirjoituksistani käsityksen että sikatilalle ei peltotukia myönnettäisi tai että tuo ero ab- ja c alueiden välillä on maksimissaan vain 30 euroa.

Mutta aloitusaiheeseen palatakseni, eli ristiriitaisen tukijakauman syitä???? Olisiko Teillä mielipidettä?

Viimeksi muokattu: 12.02.09 - klo:14:26 kirjoittanut jopihopi

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
Mutta aloitusaiheeseen palatakseni, eli ristiriitaisen tukijakauman syitä???? Olisiko Teillä mielipidettä?

Etkös sinä itse sen sanonut jossakin keskustelussa? Odotas kun etsin sen jostakin.


***Lukekaa nyt noi teidän vastaukset uusiksi. Ei kannata lobata oman alueen vuoksi, jos satuis vastapuolikin hyötymään.   ;D ;D ;D
Lue tuo alkuperäinen esitykseni uudelleen. Tämä koko kansallinen tuki on mennyt sellaiseksi tilkkutäkkien paikkamiseksi, että se kaipaisi täysremonttia. Nyt jos pakettia alettaisiin kokoamaan saatettaisiin olla valmiita vuonna 2015. Yksimahaisille uudistusta on jo esitetty usealta taholta. Esitin uudistuksen laajentamista myös märehtijöille.
Ilmeisesti nykyjärjestelmä on C-alueen maidontuottajien mielestä niin ylivoimainen, että pelkkä muutoksen esittäminenkin ajaa takajaloilleen.
sirkkaliisa ja korkeaoja laulavat äänestäjiensä lauluja ja ministerinpalli on c-alueen maidontuottajien takana jos keskusta on hallitukses. Nämä seikat näkyy näissä ulostuloissa

Eikös se tuo jo kerrokin tarvittavan?

kaima

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 142
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
Sikatalouden investointitukien haku on ollut kiinni yli 5 vuotta. Tässä Jopihopille näitä 2007 vuoden rahoitustukia valtakunnan kärjessä, nimistäkin jo ymmärtää toimialoja kohtuullisesti. Näyttää C1-alueella olevan joku oma säännös investointituissa?

1 HUISKULAN PUUTARHA OY TURKU 625 654,65
2 HANDELSTRÄDGÅRD STRAND ÖB NÄRPIÖ 564 203,20
3 SIKANA OY ILMAJOKI 561 105,60
4 SMITHS GARDEN AB NÄRPIÖ 470 183,20
5 KANAKUMPPANIT OY ALASTARO 423 732,01
6 IKAALISTEN LUOMU OY IKAALINEN 400 178,45
7 KASVIS-KARTANO OY KÖYLIÖ 388 360,00
8 PORSASSUORA OY ILMAJOKI 368 038,25


JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
Sikatalouden investointitukien haku on ollut kiinni yli 5 vuotta. Tässä Jopihopille näitä 2007 vuoden rahoitustukia valtakunnan kärjessä, nimistäkin jo ymmärtää toimialoja kohtuullisesti. Näyttää C1-alueella olevan joku oma säännös investointituissa?

Ei, ei. Nyt ymmärsit ihan väärin. Siis kyseessä on vuosina 1995 - 1998 vain ja ainoastaan AB-alueelle myönnetyt ja saadut miljoonatuet joita myönnettiin kustannusarvion perusteella ja jonka takia joillekin jäi jopa rahaa yli kun rakennus oli tehty. Siis niistä yli 10 vuotta vanhoista tuista on kysymys. Löytäisitkö niistä jonkun taulukon?

Ja jos joku ihmettelee miksi C-alueen sikatuotanto on kasvanut viime vuosina niin olisiko tuossa löytämässäsi taulukossa jotakin viitettä asiaan? Pitääpäs oikein miettiä, mahtaisiko olla? Sinällään tilanne saattaa olla se että C-alueella on uskallettu paremmin tehdä isompia investointeja kun siellä on voinut laskea PYSYVIEN tukien varaan ja laskea ne mukaan tuottolaskelmiin? AB-alue ollut koko ajan epävarmuudessa?

jopihopi

  • Vieras
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
Mutta aloitusaiheeseen palatakseni, eli ristiriitaisen tukijakauman syitä???? Olisiko Teillä mielipidettä?

Etkös sinä itse sen sanonut jossakin keskustelussa? Odotas kun etsin sen jostakin.


***Lukekaa nyt noi teidän vastaukset uusiksi. Ei kannata lobata oman alueen vuoksi, jos satuis vastapuolikin hyötymään.   ;D ;D ;D
Lue tuo alkuperäinen esitykseni uudelleen. Tämä koko kansallinen tuki on mennyt sellaiseksi tilkkutäkkien paikkamiseksi, että se kaipaisi täysremonttia. Nyt jos pakettia alettaisiin kokoamaan saatettaisiin olla valmiita vuonna 2015. Yksimahaisille uudistusta on jo esitetty usealta taholta. Esitin uudistuksen laajentamista myös märehtijöille.
Ilmeisesti nykyjärjestelmä on C-alueen maidontuottajien mielestä niin ylivoimainen, että pelkkä muutoksen esittäminenkin ajaa takajaloilleen.
sirkkaliisa ja korkeaoja laulavat äänestäjiensä lauluja ja ministerinpalli on c-alueen maidontuottajien takana jos keskusta on hallitukses. Nämä seikat näkyy näissä ulostuloissa

Eikös se tuo jo kerrokin tarvittavan?


tuo on yksi selitys tälle viimeisimmälle, eli siitäkin näkyy että pohjoiseen ei sallita korkeampaa kokonaistukitasoa ja tämä pitää varmistaa jo viisi vuotta etukäteen.

Mutta kokonaistukien ero on ollut etelän hyväksi aina, siis vaikka emme ole olleet hallituksessa. Siis miksi ristiriita?? Onko se pelkästään edunvalvonnallisista syistä johtuvaa??

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
Mutta kokonaistukien ero on ollut etelän hyväksi aina, siis vaikka emme ole olleet hallituksessa. Siis miksi ristiriita?? Onko se pelkästään edunvalvonnallisista syistä johtuvaa??

Siis mihin tämä tietosi perustuu? Että kokonaistukien ero etelän hyväksi? Kun minä en mielestäni saa sellaista tulosta mistään? Ja jos muistelen Huittisten kokouksessa jossa Kairisen Seija ja se lihakarjatuottaja Pohjois-Satakunnasta esittelivät nautapuolen tämänhetkisiä lukuja niin kyllä siinä ihan kokonaistuissa C-alue johtaa kirkkaasti kun samankokoisesta yksiköstä eri tukialueilla puhutaan. Ja uskoisin että täällä kirjoittavat "Make" ja "Paalinpyörittäjä" pystyvät tämän ihan luotettavasta omilla laskelmillaan esittämään. Samoin 2007 ja 2008 sikapuolella tilanne samankokoisilla tiloilla C-alueen eduksi ihan kirkkaasti jos ei peltoa ole ihan poskettomasti eläinmäärään nähden ja mitä vähemmän peltoa sitä selkeämmin ero C-alueen hyväksi on.

Eli siis vielä kerran? Mistä saat tuon tuloksen että "kokonaistukien ero on ollut etelän hyväksi aina"?

jopihopi

  • Vieras
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
eli miksi siis sikataloudessa ei sallita nautapuolen kaltaista eroa?

emo-heikki

  • Vieras
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
eli miksi siis sikataloudessa ei sallita nautapuolen kaltaista eroa?

Hyvä kysymys ????

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
eli miksi siis sikataloudessa ei sallita nautapuolen kaltaista eroa?

Jos minulta kysytään niin kaikkien tuotantosuuntien eri tukialueiden välinen tukiero ei ole perusteltu. Ja olen sen mielestäni täällä kaikissa keskusteluissakin tuonut esille. Sattuneesta syystä sikapuoli on itseä lähinnä ja myös tietämys sillä puolella riittää pitemmälle.

Mutta vuonna 1998 kun investointituet ulotettiin koko maahan

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml

ja silloin oltiin sitä mieltä että
"Ainoa kestävä ratkaisu ongelmaan olisi yhtenäinen tukijärjestelmä yhtenäisine tukiperusteineen, joka kohtelisi kaikkia samat tuen saamisen edellytykset täyttäviä viljelijöitä eri puolilla maata samalla tavalla."
Tästä on pitempi lainaus alla.

Ja vuonna 2006 tehtiin eduskunnassa kysely tukialueiden eriarvoisuudesta ja eroista nimenomaan maitopuolta koskien ja esitettiin vastaavat laskelmat tukieroista kuin Huittissa.

http://www.riksdagen.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml

Eli asia on ollut esillä ja minusta ainoa kestävä ratkaisu asiassa on että lähes samat tuet koko maahan kaikilla tuotantosuunnilla. Mutta johtuneeko sitten mistä? Asian hoitamiseksi ei ole löytynyt tarpeeksi poliittista tahtoa? Tai on löytynyt riittävästi niitä jotka tosiasiallisesti ovat nykyiseen tukitasojen eroon tyytyväisiä ja joilla on ollut tarpeeksi painoarvoa poliittisessa järjestelmässä. Kun minusta esimerkiksi tuntuu että tukitasojen ero on aihe josta ei saa keskustella. Ja aika pian tulee tuo jopihopinkin argumentti "kun siellä etelässä kadehditaan pohjoisen tukia" esille. Kun minusta silloin ei ole mistään kateudesta kyse kun puhutaan maatilojen toimentulomahdollisuuksista etelässä. Tällä hetkellä alkaa pikku hiljaa löytyä puheenvuoroja (Anttila, Kaunisto, Korkeaoja, Itälä) tukieron poistamiseksi. Mutta koska asia on ollut esillä vuodesta 1998 lähtien ja se on onnistuttu vaikenemaan kuoliaaksi niin hirveän optimistinen en asian suhteen tälläkään kertaa ole.


Viimeksi muokattu: 12.02.09 - klo:18:19 kirjoittanut JakkeJäyhä

jopihopi

  • Vieras
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
pitäisikö jakke meille korvata korkeammista tuotantokustannuksista, kun joudumme kilpailemaan tanskalaisten kanssa samoilla markkinoilla.

btw 114% olis suomen sianlihantuotanto 94 siinä samas gardussa, tiivistelmässä heti lukoo..

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
eli miksi siis sikataloudessa ei sallita nautapuolen kaltaista eroa?

Jos minulta kysytään niin kaikkien tuotantosuuntien eri tukialueiden välinen tukiero ei ole perusteltu. Ja olen sen mielestäni täällä kaikissa keskusteluissakin tuonut esille. Sattuneesta syystä sikapuoli on itseä lähinnä ja myös tietämys sillä puolella riittää pitemmälle.

Mutta vuonna 1998 kun investointituet ulotettiin koko maahan

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml

ja silloin oltiin sitä mieltä että
"Ainoa kestävä ratkaisu ongelmaan olisi yhtenäinen tukijärjestelmä yhtenäisine tukiperusteineen, joka kohtelisi kaikkia samat tuen saamisen edellytykset täyttäviä viljelijöitä eri puolilla maata samalla tavalla."
Tästä on pitempi lainaus alla.

Ja vuonna 2006 tehtiin eduskunnassa kysely tukialueiden eriarvoisuudesta ja eroista nimenomaan maitopuolta koskien ja esitettiin vastaavat laskelmat tukieroista kuin Huittissa.

http://www.riksdagen.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml

Eli asia on ollut esillä ja minusta ainoa kestävä ratkaisu asiassa on että lähes samat tuet koko maahan kaikilla tuotantosuunnilla. Mutta johtuneeko sitten mistä? Asian hoitamiseksi ei ole löytynyt tarpeeksi poliittista tahtoa? Tai on löytynyt riittävästi niitä jotka tosiasiallisesti ovat nykyiseen tukitasojen eroon tyytyväisiä ja joilla on ollut tarpeeksi painoarvoa poliittisessa järjestelmässä. Kun minusta esimerkiksi tuntuu että tukitasojen ero on aihe josta ei saa keskustella. Ja aika pian tulee tuo jopihopinkin argumentti "kun siellä etelässä kadehditaan pohjoisen tukia" esille. Kun minusta silloin ei ole mistään kateudesta kyse kun puhutaan maatilojen toimentulomahdollisuuksista etelässä. Tällä hetkellä alkaa pikku hiljaa löytyä puheenvuoroja (Anttila, Kaunisto, Korkeaoja, Itälä) tukieron poistamiseksi. Mutta koska asia on ollut esillä vuodesta 1998 lähtien ja se on onnistuttu vaikenemaan kuoliaaksi niin hirveän optimistinen en asian suhteen tälläkään kertaa ole.




Tästä ei voi olla kovinkaan paljoa erimieltä.

KUKAAN ei ole esittänyt MITÄÄN todellisia numeroita tuon järjettömän tukieron oikeutuksesta..

jopihopi

  • Vieras
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
pohditaanpa siis itsekseen

anttila, kaunisto, korkeaoja, hemmilä, itälä ja monen muunkin eteläsuomen poliitikon kannanotot ja toimet ovat kohdistuneet vain sikataloudessa viiden vuoden kuluttua v.2014 muodostumassa olleen tulotasauksen/tukieron estämiseen. 142/sika jatkumista entisellään ei ajanut edes pohjoissuomen tuottajien ylin edunvalvonta.

Ja 141 neuvotteluiden aikana sirkkaliisakin haastatteluissa kertoi kuinka eteläsuomessa on aivan eri olosuhteet ilmastollisesti kuin myös tuotannollisilta olosuhteiltaan kuin tanskassa ja kilpailu sianlihassa tulee olemaan toivotonta samalla tukitasolla ja samoilla markkinoilla. Ja nyt siis jopa samoista suista saamme kuulla että samoila markkinoilla ei voi olle eri tukitasoja (ainakaan pohjoisen hyväksi) ja tämä pitää jopa varmistaa kirjelmöinnillä komissioon ja edelleen kun muistamme että 142 ratkaisu tuli suomen oman esityksen pohjalta.

Eli varsin laajalla rintamalla, mittavilla toimenpiteillä ja hyvissä ajoin tuotantotukien kokonaistaso sikatalouden osalta (aiemmat investointituet ja olosuhteet sekä muut 142 pykälät unohtaen) halutaan pitää tasapuolisena, mutta jos oikein olen käsittänyt niin nauta/maito jatkaa entisellään. Melko ristiriitaista toimintaa.

"Sopisrikkomus eli ylituotanto" on virallinen selitys 142 leikkauksille NYT, kuten se on ollut koko solidaarisuusalennusohjelman ajan. Tuotannon lisäys on kuitenkin ainoa keino vastata solidaarisuusleikkausten aihettamaan tulotason alenemaan kun c-aluella toimitaan alemmalla kustannustasolla, ja investointitukiohjelma on myös lisännyt tuotannon määrää, eli hallinto omilla toimillaan säätelee tuotannon määrää.  Lähtötaso sianlihantuotannossa oli 114% suomessa 1994 ja samaa luokkaa se on edelleenkin(116%). Siirtymää tuotannossa 3,7%-yksikköä c-alueelle, eli varsin vähän märehtijöihin verrattuna. Ylituotanto sianlihassa on saman suuntainen maidon kanssa. Sekään ei selitä esivaltamme ristiriitaisia toimia.

Myöskin "seinien sisällä tapahtuva tuotanto" on joskus ollut selityksenä. MUsta TUntuu että suurin osa pohjoissuomenkin naudoista on elämänsä kylmäpihatoissa ja verhoseinien sisällä ja kesällä tarhoissa ja tuosta ei aiheudu tukiristiriidan mukaista lisäkustannusta pohjoisesta ilmastosta? Kun taas sinne "seinien sisälle" on luotava olosuhteet ja ne ei sinne ilmaiseksi tule.
 
Satotaso? Tippuu varmasti pohjoiseen mentäessä sekä nurmella että viljalla, mutta tuskinpa nurmella noin paljon enemmän(?). Lisäksi etelässä on tukitoimin panostettu viljantuotantoon ja kuivauskapasiteettiin.

Selityksiä tukien ristiriitaiselle jakautumiselle tuotantosuuntien välillä? Tai esivallan ärhäkkääseen toimintaan tulotason laskemiseksi c-alueen sianlihantuottajilta?

Viimeksi muokattu: 13.02.09 - klo:11:01 kirjoittanut jopihopi

jopihopi

  • Vieras
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
laitetaanpa uudelle lausuntokierrokselle

jopihopi

  • Vieras
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
Miksi tukiero pohjoisen alueen hyväksi sallitaan ainoastaan nauta/maidontuotannossa? Sikatila ab alueella on saanut eu-aikana enemän tukiaisia kuin vastaava c alueella. 2014 olisi tuet c alueella joillakin tiloilla kasvaneet suuremmaksi, mutta siihen puututtiin jo nyt, 5 vuotta etukäteen. Miksi sika- ja viljatiloille ei tukieroa pohjoisen hyväksi sallita, vaan tuetaan enemän ab aluetta mutta naudoissa tuetaankin pohjoista rajusti enemän??
pohditaanpa siis itsekseen

anttila, kaunisto, korkeaoja, hemmilä, itälä ja monen muunkin eteläsuomen poliitikon kannanotot ja toimet ovat kohdistuneet vain sikataloudessa viiden vuoden kuluttua v.2014 muodostumassa olleen tulotasauksen/tukieron estämiseen. 142/sika jatkumista entisellään ei ajanut edes pohjoissuomen tuottajien ylin edunvalvonta.

Ja 141 neuvotteluiden aikana sirkkaliisakin haastatteluissa kertoi kuinka eteläsuomessa on aivan eri olosuhteet ilmastollisesti kuin myös tuotannollisilta olosuhteiltaan kuin tanskassa ja kilpailu sianlihassa tulee olemaan toivotonta samalla tukitasolla ja samoilla markkinoilla. Ja nyt siis jopa samoista suista saamme kuulla että samoila markkinoilla ei voi olle eri tukitasoja (ainakaan pohjoisen hyväksi) ja tämä pitää jopa varmistaa kirjelmöinnillä komissioon ja edelleen kun muistamme että 142 ratkaisu tuli suomen oman esityksen pohjalta.

Eli varsin laajalla rintamalla, mittavilla toimenpiteillä ja hyvissä ajoin tuotantotukien kokonaistaso sikatalouden osalta (aiemmat investointituet ja olosuhteet sekä muut 142 pykälät unohtaen) halutaan pitää tasapuolisena, mutta jos oikein olen käsittänyt niin nauta/maito jatkaa entisellään. Melko ristiriitaista toimintaa.

"Sopisrikkomus eli ylituotanto" on virallinen selitys 142 leikkauksille NYT, kuten se on ollut koko solidaarisuusalennusohjelman ajan. Tuotannon lisäys on kuitenkin ainoa keino vastata solidaarisuusleikkausten aihettamaan tulotason alenemaan kun c-aluella toimitaan alemmalla kustannustasolla, ja investointitukiohjelma on myös lisännyt tuotannon määrää, eli hallinto omilla toimillaan säätelee tuotannon määrää.  Lähtötaso sianlihantuotannossa oli 114% suomessa 1994 ja samaa luokkaa se on edelleenkin(116%). Siirtymää tuotannossa 3,7%-yksikköä c-alueelle, eli varsin vähän märehtijöihin verrattuna. Ylituotanto sianlihassa on saman suuntainen maidon kanssa. Sekään ei selitä esivaltamme ristiriitaisia toimia.

Myöskin "seinien sisällä tapahtuva tuotanto" on joskus ollut selityksenä. MUsta TUntuu että suurin osa pohjoissuomenkin naudoista on elämänsä kylmäpihatoissa ja verhoseinien sisällä ja kesällä tarhoissa ja tuosta ei aiheudu tukiristiriidan mukaista lisäkustannusta pohjoisesta ilmastosta? Kun taas sinne "seinien sisälle" on luotava olosuhteet ja ne ei sinne ilmaiseksi tule.
 
Satotaso? Tippuu varmasti pohjoiseen mentäessä sekä nurmella että viljalla, mutta tuskinpa nurmella noin paljon enemmän(?). Lisäksi etelässä on tukitoimin panostettu viljantuotantoon ja kuivauskapasiteettiin.

Selityksiä tukien ristiriitaiselle jakautumiselle tuotantosuuntien välillä? Tai esivallan ärhäkkääseen toimintaan tulotason laskemiseksi c-alueen sianlihantuottajilta?
liekö kysymys kuitenkin vain edunvalvonnan alueittaisesta ja tuotantosuunnittaisesta (epä)onnistumisesta? Eli edustuksellisen demokratian mukaan enemmistölle enemmän ja vähemmistölle vähemmän...