Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: jopihopi - 12.02.09 - klo:07:49
-
Miksi tukiero pohjoisen alueen hyväksi sallitaan ainoastaan nauta/maidontuotannossa? Sikatila ab alueella on saanut eu-aikana enemän tukiaisia kuin vastaava c alueella. 2014 olisi tuet c alueella joillakin tiloilla kasvaneet suuremmaksi, mutta siihen puututtiin jo nyt, 5 vuotta etukäteen. Miksi sika- ja viljatiloille ei tukieroa pohjoisen hyväksi sallita, vaan tuetaan enemän ab aluetta mutta naudoissa tuetaankin pohjoista rajusti enemän??
-
Nautapuolella on noudatettu tuotannon enimmäismääriä. Yksmahaispuolella ollaan ihan tietoisesti ylitetty enimmäismäärät.
-
Nautapuolella on noudatettu tuotannon enimmäismääriä. Yksmahaispuolella ollaan ihan tietoisesti ylitetty enimmäismäärät.
eli jos sianlihan tuotanto tippuu niin pohjoiseen maksetaan lisää tukea myös sian- ja viljantuotantoon, ja etelään vähemmän??
-
tuotantosuuntien tuotantoa säädellään hieman eri keinoin, maidolla on (?) kiintiöjärjestelmä. Sianlihassa pysyviksi luultujen tukien leikkaus on suurin syy tuotannon lisäykseen c-alueella, ja ab alueella jättimäiset investointituet.
Sianlihassa ja maidossa tuotanto oli 114% jo vuonna 1994 ja samanverran vuonna 2007, sianliha on tosin käynyt lähellä 100%, maidon tuotanto yli 110% koko jäsenyyden ajan. Naudanlihassa tuotannon kasvu ei ole pysynyt aivan kulutuksen kasvun tahdissa.
Tuotannon siirtymää on sianlihassa tapahtunut yli 3%, kevyemmin tuetulle c-alueelle.
Märehtijöillä eläinmäärän vähentymnen on ollut voimakkampaa kevyemmin tuetulla ab alueella.
Volyymien suhde 1:3 pohjoisen hyväksi? Siis muutoksien suhde vai tuotannon?
-
Sianlihassa ja maidossa tuotanto oli 114% jo vuonna 1994 ja samanverran vuonna 2007, sianliha on tosin käynyt lähellä 100%, maidon tuotanto yli 110% koko jäsenyyden ajan. Naudanlihassa tuotannon kasvu ei ole pysynyt aivan kulutuksen kasvun tahdissa.
Tuotannon siirtymää on sianlihassa tapahtunut yli 3%, kevyemmin tuetulle c-alueelle.
Pientä asiavirhettä. Suosittelen edelleen jos ihan oikea tieto kiinnostaa etkä halua vain itsepintaisesti pitää kiinni omista käsityksistäsi jotka perustuvat johonkin (mutta mihin?) niin sitä Perälän Matin gradua.
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1
Esimerkiksi kaavio sivulla 27 kertoo sianlihan omavaraisuudesta ihan toisenlaista juttua kuin mitä sinä tuossa yllä. Oletko tutustunut?
Ja sivu 26 on myös mielenkiintoinen, pieni lainaus sieltä:
"Vuodesta 1997 vuoteen 2006 sikojen teurastusmäärät kasvoivat yhteensä 16,2 prosenttia.
Suhteessa eniten teurastusmäärät lisääntyivät C1-tukialueella 38,3 prosenttia ja toiseksi
eniten A-tukialueella 16,9 12,8 prosenttia. C3- ja C4-tukialueilla teurastusmäärät sitä
vastoin vähenivät 30,8 prosenttia. Määrällisesti eniten teurastusmäärät lisääntyivät C1-
tukialueella 16,9 milj. kilolla ja toiseksi eniten A-tukialueella 5,2 milj. kilolla. C3- ja C4-
tukialueilla teurastusmäärät sitä vastoin vähenivät 0,4 milj. kilolla."
Mutta että jos asiatieto kiinnostaa niin suosittelen lukemaan. Tietysti jos totuus on liian tuskallinen ja haluaa pitää omat käsityksensä asiasta niin mikäpä minä sitten siinä olen neuvomaan.
-
kyllä kyllä, kiintiöjärjestelmä pitää maidon ylituotannon vakaana, ja tuotannon tehostuminen on vähentänyt lehmämäärää ja siten siis lihanautojenkin määrää? Ja tätä vähennystä on siis kompensoitu lisäämällä emolehmien määrä pohjoisessa, sekä myös teuraspainojen merkittävällä nostamisella. Naudanlihan kulutus on samalla kasvanut, joten voimakkaasti tuettu pohjoisen tuotanto ei ole yksin kyennyt vastaamaan kysyntään, vaan vajetta on korvattu tuonnilla.
Mikähän olisi tuotantotilanne jos etelässä olisi maksettu nautatukia samalla pohjois-etelä suhteella kuin siantuotannossa. Siis merkittävästi enemmän. Olisiko sillä kyetty säilyttämään omavaraisuus?
-
Mikähän olisi tuotantotilanne jos etelässä olisi maksettu nautatukia samalla pohjois-etelä suhteella kuin siantuotannossa. Siis merkittävästi enemmän. Olisiko sillä kyetty säilyttämään omavaraisuus?
Ja edelleen, C-alue on koko EU-ajan saanut suuremmat eläinyksikkötuet kuin Ab-alue minkä taulukon tänne keräsinkin johonkin keskusteluun. Voinet varmasti osoittaa tietolähteesi mistä tuo tieto on peräisin että AB-alue on saanut enemmän sikatukia?
-
Sianlihassa ja maidossa tuotanto oli 114% jo vuonna 1994 ja samanverran vuonna 2007, sianliha on tosin käynyt lähellä 100%, maidon tuotanto yli 110% koko jäsenyyden ajan. Naudanlihassa tuotannon kasvu ei ole pysynyt aivan kulutuksen kasvun tahdissa.
Tuotannon siirtymää on sianlihassa tapahtunut yli 3%, kevyemmin tuetulle c-alueelle.
Pientä asiavirhettä. Suosittelen edelleen jos ihan oikea tieto kiinnostaa etkä halua vain itsepintaisesti pitää kiinni omista käsityksistäsi jotka perustuvat johonkin (mutta mihin?) niin sitä Perälän Matin gradua.
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1
Esimerkiksi kaavio sivulla 27 kertoo sianlihan omavaraisuudesta ihan toisenlaista juttua kuin mitä sinä tuossa yllä. Oletko tutustunut?
Ja sivu 26 on myös mielenkiintoinen, pieni lainaus sieltä:
"Vuodesta 1997 vuoteen 2006 sikojen teurastusmäärät kasvoivat yhteensä 16,2 prosenttia.
Suhteessa eniten teurastusmäärät lisääntyivät C1-tukialueella 38,3 prosenttia ja toiseksi
eniten A-tukialueella 16,9 12,8 prosenttia. C3- ja C4-tukialueilla teurastusmäärät sitä
vastoin vähenivät 30,8 prosenttia. Määrällisesti eniten teurastusmäärät lisääntyivät C1-
tukialueella 16,9 milj. kilolla ja toiseksi eniten A-tukialueella 5,2 milj. kilolla. C3- ja C4-
tukialueilla teurastusmäärät sitä vastoin vähenivät 0,4 milj. kilolla."
Mutta että jos asiatieto kiinnostaa niin suosittelen lukemaan. Tietysti jos totuus on liian tuskallinen ja haluaa pitää omat käsityksensä asiasta niin mikäpä minä sitten siinä olen neuvomaan.
aivan lähtötaso 94 114% ja 06 116%. Siirtymä ab-c 3,7%
-
Mikähän olisi tuotantotilanne jos etelässä olisi maksettu nautatukia samalla pohjois-etelä suhteella kuin siantuotannossa. Siis merkittävästi enemmän. Olisiko sillä kyetty säilyttämään omavaraisuus?
Ja edelleen, C-alue on koko EU-ajan saanut suuremmat eläinyksikkötuet kuin Ab-alue minkä taulukon tänne keräsinkin johonkin keskusteluun. Voinet varmasti osoittaa tietolähteesi mistä tuo tieto on peräisin että AB-alue on saanut enemmän sikatukia?
sikaeläintuet keskimäärin 10e/ey korkeammat etelässä sun taulukossas, aika paljon saa eläinyksiköitä/ha olla ennenkuin tukiero tasoittuu. Tilalla jolla on normaali ha/ey suhde, tuotantotuet ab alueella selkeästi korkeammat. Ja sitten tämä investointitukiero lisäksi.
-
sikaeläintuet keskimäärin 10e/ey korkeammat etelässä sun taulukossas
Missä mun taulukossa? Olenko vahingossa laittanut väärin päin otsikon vai luetko taulukkoa väärin päin?
Muokataas, löysin sen taulukkoni:
AB C1 Ero/ey Ero/vuosi jos 200 ey
1998 364 363 +1 +200
1999 344 344 0
2000 322 333 -11 -2.200
2001 305 317 -12 -2.400
2002 294 306 -12 -2.400
2003 285 296 -11 -2.200
2004 266 278 -12 -2.400
2005 215 234 -19 -3.800
2006 206 219 -13 -2.600
2007 198 207 -11 -2.200
Niin että miten se nyt oikein on?
-
sikaeläintuet keskimäärin 10e/ey korkeammat etelässä sun taulukossas, aika paljon saa eläinyksiköitä/ha olla ennenkuin tukiero tasoittuu. Tilalla jolla on normaali ha/ey suhde, tuotantotuet ab alueella selkeästi korkeammat. Ja sitten tämä investointitukiero lisäksi.
Pitäisi varmaan etsiä peltotuet vuosilta 1997 - 2007 tuohon taulukon jatkoksi. Mutta en muuten jaksa enkä viitsi. Jos tämä sinun "tietosi" hehtaarituki merkittävästi korkeampi niin on yhtä luotettava kuin kaikki aikaisemmat "tietosi" niin taidan tehdä turhaa työtä... Mutta otetaan nyt esimerkkinä tuo 2008 tukiero joka on C1:n tappioksi B:lle 30 euroa/ha kun eläintukitappio tuolla noin 500 lihasian sikalla oli 2008 5.040 euroa (lähde: Maaseudun Tulevaisuus 21.01.2009 sivu 7) niin tuon kattamiseksi hehtaareita pitäisi olla siis 5.040 / 30 = 168 hehtaaria. Normaali suhde? Tosin 2007 hehtaareita olisi tar***** vasta noin 73 joka sekin ylittää MTTn aineiston tilakoon 50 ha.
-
Mikähän olisi tuotantotilanne jos etelässä olisi maksettu nautatukia samalla pohjois-etelä suhteella kuin siantuotannossa. Siis merkittävästi enemmän. Olisiko sillä kyetty säilyttämään omavaraisuus?
Ja edelleen, C-alue on koko EU-ajan saanut suuremmat eläinyksikkötuet kuin Ab-alue minkä taulukon tänne keräsinkin johonkin keskusteluun. Voinet varmasti osoittaa tietolähteesi mistä tuo tieto on peräisin että AB-alue on saanut enemmän sikatukia?
sikaeläintuet keskimäärin 10e/ey korkeammat etelässä sun taulukossas, aika paljon saa eläinyksiköitä/ha olla ennenkuin tukiero tasoittuu. Tilalla jolla on normaali ha/ey suhde, tuotantotuet ab alueella selkeästi korkeammat. Ja sitten tämä investointitukiero lisäksi.
sikaeläintuet keskimäärin 10e/ey korkeammat etelässä sun taulukossas
Missä mun taulukossa? Olenko vahingossa laittanut väärin päin otsikon vai luetko taulukkoa väärin päin?
Muokataas, löysin sen taulukkoni:
AB C1 Ero/ey Ero/vuosi jos 200 ey
1998 364 363 +1 +200
1999 344 344 0
2000 322 333 -11 -2.200
2001 305 317 -12 -2.400
2002 294 306 -12 -2.400
2003 285 296 -11 -2.200
2004 266 278 -12 -2.400
2005 215 234 -19 -3.800
2006 206 219 -13 -2.600
2007 198 207 -11 -2.200
Niin että miten se nyt oikein on?
joo selkeä virhe, hyvä että korjasit heti ettei kukaan saa väärää käsitystä. Eli siis tietenkin eläintuet/sika 10e/ey KORKEAMMAT POHJOISESSA, ja siitä voikin sitten jokainen matemaatikko päissänsä laskea että paljonko pitää peltoa per eläinyksikkö olla että tuo ero tasoittuu etelän korkeammilla peltotukiaisilla ja satotasolla.
Ja sitten on edelleen se investointitukiero joka siis vaikuttaa suoraan omavaraisuuteen, mutta ennen kaikkea yksikkökokoon ja kannattavuuteen.
-
siitä voikin sitten jokainen matemaatikko päissänsä laskea että paljonko pitää peltoa per eläinyksikkö olla että tuo ero tasoittuu etelän korkeammilla peltotukiaisilla ja satotasolla.
Ja sitten on edelleen se investointitukiero joka siis vaikuttaa suoraan omavaraisuuteen, mutta ennen kaikkea yksikkökokoon ja kannattavuuteen.
Laskinkin jo tuossa yllä... Missä viipyy taulukkosi peltotukien eroista 1997 - 2007? Minä en rupea sitä etsimään, taannoin vielä väitit että eläintuki korkeampi AB-alueella ja jos on sama juttu tässä niin teen ihan turhaa työtä taas.
Satotasoero (mahdollinen sellainen, C1 sika-alue vetää osin korkeampia satoja kuin B-alue) hassaantuu kyllä komeasti pellon korkeampaan hintaan. Valitettavasti.
-
Yks pikku juttu muuten... Huittisissa on eniten sikoja ja sikaloita nyt kun Vampula liitettiin Huittisiin. Yks pikkunen juttu askaruttaa... En tiedä kuin kaksi sikalaa, jotka on saaneet investointitukea uudisrakentamiseen. Korjaamiseen kyllä ja ilmatiiviisiin siiloihin jokunen lisää.
-
aivan lähtötaso 94 114% ja 06 116%. Siirtymä ab-c 3,7%
Piti oikein miettiä... En löytänyt tuota 1994 lähtötasoa mistään mutta lienet tarkistanut tiedon? Ihmetyttää vain ei kun Perälän Matin gradun mukaan omavaraisuus 1995 noin 102% että miten se nyt vuodessa noinkin paljon. Yleensä ottaen ollaan vähintään 103-105% omavaraisuus koko ajan.
Tuo siirtymä on siis luokkaa 4 %-yksikköä. Ei prosenttia. Ihan selvennyksenä ja jos joku sitä Perälän Matin gradua lukee niin ymmärtää mikä on prosentin ja prosenttiyksikön ero.
-
Yks pikku juttu muuten... Huittisissa on eniten sikoja ja sikaloita nyt kun Vampula liitettiin Huittisiin. Yks pikkunen juttu askaruttaa... En tiedä kuin kaksi sikalaa, jotka on saaneet investointitukea uudisrakentamiseen. Korjaamiseen kyllä ja ilmatiiviisiin siiloihin jokunen lisää.
En tiedä tarkasti Huittisten tilannetta mutta mitä minulle asti on kuulunut niin aika paljon omalla rahalla ne investoinnit on tehty. Mutta jopihopi löytänee helposti tukea saaneiden sikaloiden lukumäärän ja niille myönnetyt miljoonatuet...
-
siitä voikin sitten jokainen matemaatikko päissänsä laskea että paljonko pitää peltoa per eläinyksikkö olla että tuo ero tasoittuu etelän korkeammilla peltotukiaisilla ja satotasolla.
Ja sitten on edelleen se investointitukiero joka siis vaikuttaa suoraan omavaraisuuteen, mutta ennen kaikkea yksikkökokoon ja kannattavuuteen.
Laskinkin jo tuossa yllä... Missä viipyy taulukkosi peltotukien eroista 1997 - 2007? Minä en rupea sitä etsimään, taannoin vielä väitit että eläintuki korkeampi AB-alueella ja jos on sama juttu tässä niin teen ihan turhaa työtä taas.
Satotasoero (mahdollinen sellainen, C1 sika-alue vetää osin korkeampia satoja kuin B-alue) hassaantuu kyllä komeasti pellon korkeampaan hintaan. Valitettavasti.
olen tavattoman pahoillani jos Teidän korkea ymmärryksenne on väliaikaisesti alentuneena saanut kirjoituksistani käsityksen että sikatilalle ei peltotukia myönnettäisi tai että tuo ero ab- ja c alueiden välillä on maksimissaan vain 30 euroa.
Mutta aloitusaiheeseen palatakseni, eli ristiriitaisen tukijakauman syitä???? Olisiko Teillä mielipidettä?
-
Mutta aloitusaiheeseen palatakseni, eli ristiriitaisen tukijakauman syitä???? Olisiko Teillä mielipidettä?
Etkös sinä itse sen sanonut jossakin keskustelussa? Odotas kun etsin sen jostakin.
***Lukekaa nyt noi teidän vastaukset uusiksi. Ei kannata lobata oman alueen vuoksi, jos satuis vastapuolikin hyötymään. ;D ;D ;D
Lue tuo alkuperäinen esitykseni uudelleen. Tämä koko kansallinen tuki on mennyt sellaiseksi tilkkutäkkien paikkamiseksi, että se kaipaisi täysremonttia. Nyt jos pakettia alettaisiin kokoamaan saatettaisiin olla valmiita vuonna 2015. Yksimahaisille uudistusta on jo esitetty usealta taholta. Esitin uudistuksen laajentamista myös märehtijöille.
Ilmeisesti nykyjärjestelmä on C-alueen maidontuottajien mielestä niin ylivoimainen, että pelkkä muutoksen esittäminenkin ajaa takajaloilleen.
sirkkaliisa ja korkeaoja laulavat äänestäjiensä lauluja ja ministerinpalli on c-alueen maidontuottajien takana jos keskusta on hallitukses. Nämä seikat näkyy näissä ulostuloissa
Eikös se tuo jo kerrokin tarvittavan?
-
Sikatalouden investointitukien haku on ollut kiinni yli 5 vuotta. Tässä Jopihopille näitä 2007 vuoden rahoitustukia valtakunnan kärjessä, nimistäkin jo ymmärtää toimialoja kohtuullisesti. Näyttää C1-alueella olevan joku oma säännös investointituissa?
1 HUISKULAN PUUTARHA OY TURKU 625 654,65
2 HANDELSTRÄDGÅRD STRAND ÖB NÄRPIÖ 564 203,20
3 SIKANA OY ILMAJOKI 561 105,60
4 SMITHS GARDEN AB NÄRPIÖ 470 183,20
5 KANAKUMPPANIT OY ALASTARO 423 732,01
6 IKAALISTEN LUOMU OY IKAALINEN 400 178,45
7 KASVIS-KARTANO OY KÖYLIÖ 388 360,00
8 PORSASSUORA OY ILMAJOKI 368 038,25
-
Sikatalouden investointitukien haku on ollut kiinni yli 5 vuotta. Tässä Jopihopille näitä 2007 vuoden rahoitustukia valtakunnan kärjessä, nimistäkin jo ymmärtää toimialoja kohtuullisesti. Näyttää C1-alueella olevan joku oma säännös investointituissa?
Ei, ei. Nyt ymmärsit ihan väärin. Siis kyseessä on vuosina 1995 - 1998 vain ja ainoastaan AB-alueelle myönnetyt ja saadut miljoonatuet joita myönnettiin kustannusarvion perusteella ja jonka takia joillekin jäi jopa rahaa yli kun rakennus oli tehty. Siis niistä yli 10 vuotta vanhoista tuista on kysymys. Löytäisitkö niistä jonkun taulukon?
Ja jos joku ihmettelee miksi C-alueen sikatuotanto on kasvanut viime vuosina niin olisiko tuossa löytämässäsi taulukossa jotakin viitettä asiaan? Pitääpäs oikein miettiä, mahtaisiko olla? Sinällään tilanne saattaa olla se että C-alueella on uskallettu paremmin tehdä isompia investointeja kun siellä on voinut laskea PYSYVIEN tukien varaan ja laskea ne mukaan tuottolaskelmiin? AB-alue ollut koko ajan epävarmuudessa?
-
Mutta aloitusaiheeseen palatakseni, eli ristiriitaisen tukijakauman syitä???? Olisiko Teillä mielipidettä?
Etkös sinä itse sen sanonut jossakin keskustelussa? Odotas kun etsin sen jostakin.
***Lukekaa nyt noi teidän vastaukset uusiksi. Ei kannata lobata oman alueen vuoksi, jos satuis vastapuolikin hyötymään. ;D ;D ;D
Lue tuo alkuperäinen esitykseni uudelleen. Tämä koko kansallinen tuki on mennyt sellaiseksi tilkkutäkkien paikkamiseksi, että se kaipaisi täysremonttia. Nyt jos pakettia alettaisiin kokoamaan saatettaisiin olla valmiita vuonna 2015. Yksimahaisille uudistusta on jo esitetty usealta taholta. Esitin uudistuksen laajentamista myös märehtijöille.
Ilmeisesti nykyjärjestelmä on C-alueen maidontuottajien mielestä niin ylivoimainen, että pelkkä muutoksen esittäminenkin ajaa takajaloilleen.
sirkkaliisa ja korkeaoja laulavat äänestäjiensä lauluja ja ministerinpalli on c-alueen maidontuottajien takana jos keskusta on hallitukses. Nämä seikat näkyy näissä ulostuloissa
Eikös se tuo jo kerrokin tarvittavan?
tuo on yksi selitys tälle viimeisimmälle, eli siitäkin näkyy että pohjoiseen ei sallita korkeampaa kokonaistukitasoa ja tämä pitää varmistaa jo viisi vuotta etukäteen.
Mutta kokonaistukien ero on ollut etelän hyväksi aina, siis vaikka emme ole olleet hallituksessa. Siis miksi ristiriita?? Onko se pelkästään edunvalvonnallisista syistä johtuvaa??
-
Mutta kokonaistukien ero on ollut etelän hyväksi aina, siis vaikka emme ole olleet hallituksessa. Siis miksi ristiriita?? Onko se pelkästään edunvalvonnallisista syistä johtuvaa??
Siis mihin tämä tietosi perustuu? Että kokonaistukien ero etelän hyväksi? Kun minä en mielestäni saa sellaista tulosta mistään? Ja jos muistelen Huittisten kokouksessa jossa Kairisen Seija ja se lihakarjatuottaja Pohjois-Satakunnasta esittelivät nautapuolen tämänhetkisiä lukuja niin kyllä siinä ihan kokonaistuissa C-alue johtaa kirkkaasti kun samankokoisesta yksiköstä eri tukialueilla puhutaan. Ja uskoisin että täällä kirjoittavat "Make" ja "Paalinpyörittäjä" pystyvät tämän ihan luotettavasta omilla laskelmillaan esittämään. Samoin 2007 ja 2008 sikapuolella tilanne samankokoisilla tiloilla C-alueen eduksi ihan kirkkaasti jos ei peltoa ole ihan poskettomasti eläinmäärään nähden ja mitä vähemmän peltoa sitä selkeämmin ero C-alueen hyväksi on.
Eli siis vielä kerran? Mistä saat tuon tuloksen että "kokonaistukien ero on ollut etelän hyväksi aina"?
-
eli miksi siis sikataloudessa ei sallita nautapuolen kaltaista eroa?
-
eli miksi siis sikataloudessa ei sallita nautapuolen kaltaista eroa?
Hyvä kysymys ????
-
eli miksi siis sikataloudessa ei sallita nautapuolen kaltaista eroa?
Jos minulta kysytään niin kaikkien tuotantosuuntien eri tukialueiden välinen tukiero ei ole perusteltu. Ja olen sen mielestäni täällä kaikissa keskusteluissakin tuonut esille. Sattuneesta syystä sikapuoli on itseä lähinnä ja myös tietämys sillä puolella riittää pitemmälle.
Mutta vuonna 1998 kun investointituet ulotettiin koko maahan
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml
ja silloin oltiin sitä mieltä että
"Ainoa kestävä ratkaisu ongelmaan olisi yhtenäinen tukijärjestelmä yhtenäisine tukiperusteineen, joka kohtelisi kaikkia samat tuen saamisen edellytykset täyttäviä viljelijöitä eri puolilla maata samalla tavalla."
Tästä on pitempi lainaus alla.
Ja vuonna 2006 tehtiin eduskunnassa kysely tukialueiden eriarvoisuudesta ja eroista nimenomaan maitopuolta koskien ja esitettiin vastaavat laskelmat tukieroista kuin Huittissa.
http://www.riksdagen.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
Eli asia on ollut esillä ja minusta ainoa kestävä ratkaisu asiassa on että lähes samat tuet koko maahan kaikilla tuotantosuunnilla. Mutta johtuneeko sitten mistä? Asian hoitamiseksi ei ole löytynyt tarpeeksi poliittista tahtoa? Tai on löytynyt riittävästi niitä jotka tosiasiallisesti ovat nykyiseen tukitasojen eroon tyytyväisiä ja joilla on ollut tarpeeksi painoarvoa poliittisessa järjestelmässä. Kun minusta esimerkiksi tuntuu että tukitasojen ero on aihe josta ei saa keskustella. Ja aika pian tulee tuo jopihopinkin argumentti "kun siellä etelässä kadehditaan pohjoisen tukia" esille. Kun minusta silloin ei ole mistään kateudesta kyse kun puhutaan maatilojen toimentulomahdollisuuksista etelässä. Tällä hetkellä alkaa pikku hiljaa löytyä puheenvuoroja (Anttila, Kaunisto, Korkeaoja, Itälä) tukieron poistamiseksi. Mutta koska asia on ollut esillä vuodesta 1998 lähtien ja se on onnistuttu vaikenemaan kuoliaaksi niin hirveän optimistinen en asian suhteen tälläkään kertaa ole.
-
pitäisikö jakke meille korvata korkeammista tuotantokustannuksista, kun joudumme kilpailemaan tanskalaisten kanssa samoilla markkinoilla.
btw 114% olis suomen sianlihantuotanto 94 siinä samas gardussa, tiivistelmässä heti lukoo..
-
eli miksi siis sikataloudessa ei sallita nautapuolen kaltaista eroa?
Jos minulta kysytään niin kaikkien tuotantosuuntien eri tukialueiden välinen tukiero ei ole perusteltu. Ja olen sen mielestäni täällä kaikissa keskusteluissakin tuonut esille. Sattuneesta syystä sikapuoli on itseä lähinnä ja myös tietämys sillä puolella riittää pitemmälle.
Mutta vuonna 1998 kun investointituet ulotettiin koko maahan
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml
ja silloin oltiin sitä mieltä että
"Ainoa kestävä ratkaisu ongelmaan olisi yhtenäinen tukijärjestelmä yhtenäisine tukiperusteineen, joka kohtelisi kaikkia samat tuen saamisen edellytykset täyttäviä viljelijöitä eri puolilla maata samalla tavalla."
Tästä on pitempi lainaus alla.
Ja vuonna 2006 tehtiin eduskunnassa kysely tukialueiden eriarvoisuudesta ja eroista nimenomaan maitopuolta koskien ja esitettiin vastaavat laskelmat tukieroista kuin Huittissa.
http://www.riksdagen.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
Eli asia on ollut esillä ja minusta ainoa kestävä ratkaisu asiassa on että lähes samat tuet koko maahan kaikilla tuotantosuunnilla. Mutta johtuneeko sitten mistä? Asian hoitamiseksi ei ole löytynyt tarpeeksi poliittista tahtoa? Tai on löytynyt riittävästi niitä jotka tosiasiallisesti ovat nykyiseen tukitasojen eroon tyytyväisiä ja joilla on ollut tarpeeksi painoarvoa poliittisessa järjestelmässä. Kun minusta esimerkiksi tuntuu että tukitasojen ero on aihe josta ei saa keskustella. Ja aika pian tulee tuo jopihopinkin argumentti "kun siellä etelässä kadehditaan pohjoisen tukia" esille. Kun minusta silloin ei ole mistään kateudesta kyse kun puhutaan maatilojen toimentulomahdollisuuksista etelässä. Tällä hetkellä alkaa pikku hiljaa löytyä puheenvuoroja (Anttila, Kaunisto, Korkeaoja, Itälä) tukieron poistamiseksi. Mutta koska asia on ollut esillä vuodesta 1998 lähtien ja se on onnistuttu vaikenemaan kuoliaaksi niin hirveän optimistinen en asian suhteen tälläkään kertaa ole.
Tästä ei voi olla kovinkaan paljoa erimieltä.
KUKAAN ei ole esittänyt MITÄÄN todellisia numeroita tuon järjettömän tukieron oikeutuksesta..
-
pohditaanpa siis itsekseen
anttila, kaunisto, korkeaoja, hemmilä, itälä ja monen muunkin eteläsuomen poliitikon kannanotot ja toimet ovat kohdistuneet vain sikataloudessa viiden vuoden kuluttua v.2014 muodostumassa olleen tulotasauksen/tukieron estämiseen. 142/sika jatkumista entisellään ei ajanut edes pohjoissuomen tuottajien ylin edunvalvonta.
Ja 141 neuvotteluiden aikana sirkkaliisakin haastatteluissa kertoi kuinka eteläsuomessa on aivan eri olosuhteet ilmastollisesti kuin myös tuotannollisilta olosuhteiltaan kuin tanskassa ja kilpailu sianlihassa tulee olemaan toivotonta samalla tukitasolla ja samoilla markkinoilla. Ja nyt siis jopa samoista suista saamme kuulla että samoila markkinoilla ei voi olle eri tukitasoja (ainakaan pohjoisen hyväksi) ja tämä pitää jopa varmistaa kirjelmöinnillä komissioon ja edelleen kun muistamme että 142 ratkaisu tuli suomen oman esityksen pohjalta.
Eli varsin laajalla rintamalla, mittavilla toimenpiteillä ja hyvissä ajoin tuotantotukien kokonaistaso sikatalouden osalta (aiemmat investointituet ja olosuhteet sekä muut 142 pykälät unohtaen) halutaan pitää tasapuolisena, mutta jos oikein olen käsittänyt niin nauta/maito jatkaa entisellään. Melko ristiriitaista toimintaa.
"Sopisrikkomus eli ylituotanto" on virallinen selitys 142 leikkauksille NYT, kuten se on ollut koko solidaarisuusalennusohjelman ajan. Tuotannon lisäys on kuitenkin ainoa keino vastata solidaarisuusleikkausten aihettamaan tulotason alenemaan kun c-aluella toimitaan alemmalla kustannustasolla, ja investointitukiohjelma on myös lisännyt tuotannon määrää, eli hallinto omilla toimillaan säätelee tuotannon määrää. Lähtötaso sianlihantuotannossa oli 114% suomessa 1994 ja samaa luokkaa se on edelleenkin(116%). Siirtymää tuotannossa 3,7%-yksikköä c-alueelle, eli varsin vähän märehtijöihin verrattuna. Ylituotanto sianlihassa on saman suuntainen maidon kanssa. Sekään ei selitä esivaltamme ristiriitaisia toimia.
Myöskin "seinien sisällä tapahtuva tuotanto" on joskus ollut selityksenä. MUsta TUntuu että suurin osa pohjoissuomenkin naudoista on elämänsä kylmäpihatoissa ja verhoseinien sisällä ja kesällä tarhoissa ja tuosta ei aiheudu tukiristiriidan mukaista lisäkustannusta pohjoisesta ilmastosta? Kun taas sinne "seinien sisälle" on luotava olosuhteet ja ne ei sinne ilmaiseksi tule.
Satotaso? Tippuu varmasti pohjoiseen mentäessä sekä nurmella että viljalla, mutta tuskinpa nurmella noin paljon enemmän(?). Lisäksi etelässä on tukitoimin panostettu viljantuotantoon ja kuivauskapasiteettiin.
Selityksiä tukien ristiriitaiselle jakautumiselle tuotantosuuntien välillä? Tai esivallan ärhäkkääseen toimintaan tulotason laskemiseksi c-alueen sianlihantuottajilta?
-
laitetaanpa uudelle lausuntokierrokselle
-
Miksi tukiero pohjoisen alueen hyväksi sallitaan ainoastaan nauta/maidontuotannossa? Sikatila ab alueella on saanut eu-aikana enemän tukiaisia kuin vastaava c alueella. 2014 olisi tuet c alueella joillakin tiloilla kasvaneet suuremmaksi, mutta siihen puututtiin jo nyt, 5 vuotta etukäteen. Miksi sika- ja viljatiloille ei tukieroa pohjoisen hyväksi sallita, vaan tuetaan enemän ab aluetta mutta naudoissa tuetaankin pohjoista rajusti enemän??
pohditaanpa siis itsekseen
anttila, kaunisto, korkeaoja, hemmilä, itälä ja monen muunkin eteläsuomen poliitikon kannanotot ja toimet ovat kohdistuneet vain sikataloudessa viiden vuoden kuluttua v.2014 muodostumassa olleen tulotasauksen/tukieron estämiseen. 142/sika jatkumista entisellään ei ajanut edes pohjoissuomen tuottajien ylin edunvalvonta.
Ja 141 neuvotteluiden aikana sirkkaliisakin haastatteluissa kertoi kuinka eteläsuomessa on aivan eri olosuhteet ilmastollisesti kuin myös tuotannollisilta olosuhteiltaan kuin tanskassa ja kilpailu sianlihassa tulee olemaan toivotonta samalla tukitasolla ja samoilla markkinoilla. Ja nyt siis jopa samoista suista saamme kuulla että samoila markkinoilla ei voi olle eri tukitasoja (ainakaan pohjoisen hyväksi) ja tämä pitää jopa varmistaa kirjelmöinnillä komissioon ja edelleen kun muistamme että 142 ratkaisu tuli suomen oman esityksen pohjalta.
Eli varsin laajalla rintamalla, mittavilla toimenpiteillä ja hyvissä ajoin tuotantotukien kokonaistaso sikatalouden osalta (aiemmat investointituet ja olosuhteet sekä muut 142 pykälät unohtaen) halutaan pitää tasapuolisena, mutta jos oikein olen käsittänyt niin nauta/maito jatkaa entisellään. Melko ristiriitaista toimintaa.
"Sopisrikkomus eli ylituotanto" on virallinen selitys 142 leikkauksille NYT, kuten se on ollut koko solidaarisuusalennusohjelman ajan. Tuotannon lisäys on kuitenkin ainoa keino vastata solidaarisuusleikkausten aihettamaan tulotason alenemaan kun c-aluella toimitaan alemmalla kustannustasolla, ja investointitukiohjelma on myös lisännyt tuotannon määrää, eli hallinto omilla toimillaan säätelee tuotannon määrää. Lähtötaso sianlihantuotannossa oli 114% suomessa 1994 ja samaa luokkaa se on edelleenkin(116%). Siirtymää tuotannossa 3,7%-yksikköä c-alueelle, eli varsin vähän märehtijöihin verrattuna. Ylituotanto sianlihassa on saman suuntainen maidon kanssa. Sekään ei selitä esivaltamme ristiriitaisia toimia.
Myöskin "seinien sisällä tapahtuva tuotanto" on joskus ollut selityksenä. MUsta TUntuu että suurin osa pohjoissuomenkin naudoista on elämänsä kylmäpihatoissa ja verhoseinien sisällä ja kesällä tarhoissa ja tuosta ei aiheudu tukiristiriidan mukaista lisäkustannusta pohjoisesta ilmastosta? Kun taas sinne "seinien sisälle" on luotava olosuhteet ja ne ei sinne ilmaiseksi tule.
Satotaso? Tippuu varmasti pohjoiseen mentäessä sekä nurmella että viljalla, mutta tuskinpa nurmella noin paljon enemmän(?). Lisäksi etelässä on tukitoimin panostettu viljantuotantoon ja kuivauskapasiteettiin.
Selityksiä tukien ristiriitaiselle jakautumiselle tuotantosuuntien välillä? Tai esivallan ärhäkkääseen toimintaan tulotason laskemiseksi c-alueen sianlihantuottajilta?
liekö kysymys kuitenkin vain edunvalvonnan alueittaisesta ja tuotantosuunnittaisesta (epä)onnistumisesta? Eli edustuksellisen demokratian mukaan enemmistölle enemmän ja vähemmistölle vähemmän...
-
On se surkeaa, kun itse ei asiasta tiedä oikeaa laitaa, niin on valmis tekemään oikein jutun, jolla todistaa oman tyhmyytensä.
Suosittelen muillekin ensiksi asioiden selvittämistä itselleen ennenkuin lähtee kirjoittelemaan. Totuutta on täälläkin syytä kunnioittaa. Ellei sitten ole tavoitteena pelkkä skeidan heitto, näitäkin löytyy ja ne on tunnistettu, joten niihin kukaan viitsi edes lukea, saati vastata.
Lopuksi; sika/eläinkohtaiset kärsätuet muuttuivat C-alueen hyväksi ensimmäisessä 141 tarkastelussa, jota Suomen puolelta hoiti ministeri Hemilä. Siitä lähtien tuet ovat olleet C-alueella korkeammat AB:n verrattuna.
-
kyllä kyllä, mutta ero luokkaa 10e/ey, melkoisesti saa eläinyksiköitä olla yli ympäristölupavaatimusten per ha, että etelän sikatila jää tuotantotukien kokonaistasossa jälkeen. Ja investointituet lisäksi.
-
On se surkeaa, kun itse ei asiasta tiedä oikeaa laitaa, niin on valmis tekemään oikein jutun, jolla todistaa oman tyhmyytensä.
Suosittelen muillekin ensiksi asioiden selvittämistä itselleen ennenkuin lähtee kirjoittelemaan. Totuutta on täälläkin syytä kunnioittaa. Ellei sitten ole tavoitteena pelkkä skeidan heitto, näitäkin löytyy ja ne on tunnistettu, joten niihin kukaan viitsi edes lukea, saati vastata.
Lopuksi; sika/eläinkohtaiset kärsätuet muuttuivat C-alueen hyväksi ensimmäisessä 141 tarkastelussa, jota Suomen puolelta hoiti ministeri Hemilä. Siitä lähtien tuet ovat olleet C-alueella korkeammat AB:n verrattuna.
Niin. Tarkoitatko että tuet on mennyt kuten tässä taannoin kasasin eli alla on lainaus vanhasta viestistä:
Eräs näihin keskusteluihin osallistunut on useassa ketjussa toistellut "AB-alueen suuria investointitukia ja tukihyötyä ja ansiotonta etua". Rupesi sen verran korpeamaan että kun tuollaista heitellään mutta faktaa ei löydy ja numeroita niin otanpa selvää. Ja tässä on selvitystyön tulos (tehty aika myöhään, en takaa että yhtään virhettä ei ole mutta veikkaisin että suurin osa on oikein):
AB C1 Ero/ey Ero/vuosi jos 200 ey
1998 364 363 +1 +200
1999 344 344 0
2000 322 333 -11 -2.200
2001 305 317 -12 -2.400
2002 294 306 -12 -2.400
2003 285 296 -11 -2.200
2004 266 278 -12 -2.400
2005 215 234 -19 -3.800
2006 206 219 -13 -2.600
2007 198 207 -11 -2.200
Taulukossa on siis eläinyksikkötuet kunakin vuotena. Ne maksetut, sillä tuotannon kasvusta johtuneella eläinyksikkökertoimella epäreilusti leikatut. Valitettavasti minun isännyyteni ei ulotu niin kauas että olisin omistani löytänyt vanhempia enkä sitten valitettavasti onnistunut mistään muualtakaan löytämään vanhimpia tietoja. Mutta kai tämä 10 vuoden luvutkin jotain kertovat.
Nyt jos minulla on ollut 200 ey sikala eli 2.600 teuraaksi per vuosi niinkuin olen viime aikoina laskeskellut. Niin "tukitappiota" on tullut 20.000 euroa. Tuo on pientä, se on vain noin sentti per lihakilo.
Mutta "omana aikanani" on ollut koko ajan sellainen tilanne että ollaan oltu korkeintaan samalla viivalla C1-alueen kanssa. Ensin samat investointituet, sitten investointitukien hakukielto. Ja kuten tuosta taulukosta nähdään niin tuotantotuissa ollaan oltu koko ajan pikkaisen perässä. Tuohon perään vuonna 2008 tuli tuissa takkiin vielä 4.200 euroa tuohon päälle.
Mutta kyllä tuon on kestänyt. Mutta se että joku täällä puhuu "perusteettomasta hyödystä" jolle ei löydy faktapohjaa ilmeisesti lainkaan niin se vähän korpeaa. Meillä päin sellaisia miehiä kutsutaan valehtelijoiksi.
-
kyllä kyllä, mutta ero luokkaa 10e/ey, melkoisesti saa eläinyksiköitä olla yli ympäristölupavaatimusten per ha, että etelän sikatila jää tuotantotukien kokonaistasossa jälkeen. Ja investointituet lisäksi.
Tällä hetkellä eli 2008 tukiero oli 30 euro/ha B-alueen hyväksi. Jos tuosta pikaisesti lasketaan eli eläintuissa tuli B-alueella 2008 takkiin vaikka 300 sian lihasikalassa noin 1000 myyntiin eli noin 80 eläinyksikköä ja siitä sitten tukiero on 80 ey * 36 euroa/ey = 2.880 euroa. Laskinko nyt jotakin väärin kun tuntuu niin isolta. Tarkistetaas eli 300 * 3,3 = 990 myyntiin jaettuna 13 niin siitä tulee 76 eläinyksikköä ja se kertaa 2008 eläinyksikkötuen ero eli 210 - 174 eli 36 niin siitä tulee 2.736 euroa takkiin B-alueella. Mistä minä tuohon edelliseen olin laskenut vain 4.200 euroa takkiin? No, hällä väli mutta tästä siis 2.736 jaetaan tuolla hehtaarituen erolla eli 30 euroa niin siitä tulee 91 hehtaaria. Eli jos on 300 lihasian sikala ja 90 hehtaaria peltoa niin tasoissa ollaan tukien suhteen. Eli miten se nyt sitten oikein on?
Jaa mutta laskit tuolla 10 eurolla eli sillä mikä ero on ollut. Tarkoittaisi siis että 760 euroa B-alueelle takkiin ja jos peltotukien ero edelleen tuon 30 euroa niin se olisi sitten 25 hehtaaria.
Mutta kai minä sitten joudun ne peltotuetkin etsimään 10 vuoden ajalta... Kun rohkenen nyt epäillä kun alunperin väitit että C-alue saanut huonompia eläintukia. Ja minä etsin ja löysin että se oli ihan tasan päinvastoin. Ja nyt väität että C-alue saanut huonompia peltotukia. Rohkenen epäillä johtuen siitä että aikaisemmat "tietosi" ovat osoittautuneet kovasti epätarkoiksi. Tiedätkö mitä jos etsin nuo ja osoittautuu että C1 onkin saanut koko ajan yhtä suuret tuet kuin B-alue?
-
kyllä kyllä, mutta ero luokkaa 10e/ey, melkoisesti saa eläinyksiköitä olla yli ympäristölupavaatimusten per ha, että etelän sikatila jää tuotantotukien kokonaistasossa jälkeen. Ja investointituet lisäksi.
Edelleen, fiksummat ovat keskittyneet sikatalouteen ja antaneet tappiollisen peltoviljelyn niille ketä se kiinnostaa. Miten luulet, että tukien siirto peltoon lämmittää heitä... Toiseksi, mitkä ihmeen investointituet. Nytkään ei sikalat saa minkään näköisiä inv. tukia. Uuden tulkinnan mukaan jopa viljavarastot katsotaan tuotantoa laajentavaksi, joten sille ei myönnetä tukea... (tämän lausunnon on antanut Satakunnan TE-Keskuksen maatalouspuolen johtaja Jorma Ojala)
-
Toiseksi, mitkä ihmeen investointituet.
No ne vuosina 1995 - 1998 vain AB-alueen tiloille suunnatut miljoonatuet joilla osa rakensi valtavia yksiköitä ja jäi vielä rahaa yli kun tukea myönnettiin niin avokätisesti. Muistatko? Niiden tukien takia C-alue on ajettu ahdinkoon ja pakotettu laajentamaan.
-
Edelleen, fiksummat ovat keskittyneet sikatalouteen ja antaneet tappiollisen peltoviljelyn niille ketä se kiinnostaa. Miten luulet, että tukien siirto peltoon lämmittää heitä...
Tätä ei C-alueella meinata käsittää että täällä AB-alueella on paljon tiloja joilla omaa peltoa on todella vähän. Keskitytty ydinbisnekseen eli esimerkiksi porsaiden tuottamiseen ja ostetaan rehuviljaa satojen hehtaarien alueelta syksyisin jne jne eikä omaa peltoa juurikaan ole. Eli tehty juuri niin kuin vielä joku aika sitten oli järkevää. Johonkin laskin että sen mahdollisesti ehkä joskus tulevan LFA-korotuksen pitäisi olla vähintään luokkaa 350 euroa / ha että olisi merkitystä ja joillakin tiloilla pitäisi olla useita tuhansia euroja per hehtaari että olisi mitään merkitystä. Mutta kun "tilaa katsottava kokonaisuutena". Mutta kun tuollaista tilaa katsot kokonaisuutena niin joku hikinen 30-50 euroa / ha korotus on lähinnä v..uilua.
-
Toiseksi, mitkä ihmeen investointituet.
No ne vuosina 1995 - 1998 vain AB-alueen tiloille suunnatut miljoonatuet joilla osa rakensi valtavia yksiköitä ja jäi vielä rahaa yli kun tukea myönnettiin niin avokätisesti. Muistatko? Niiden tukien takia C-alue on ajettu ahdinkoon ja pakotettu laajentamaan.
Joo, ne lämmittää vieläkin mun mieltä. Varsinkin kun aloitin viljelijänä 15.12.2006. Alkuvuonna 2006 kun spv-laskelmia tehtiin, niin alle 30EY:n tilat sai laajentaa tuotantoaan investointituen avulla. Vähän ennen päätöksen saamista tämä portti meni kiinni, kun C1-alueella ostettiin perikunnilta tukikelpoisia pikkutiloja, johon sai muutaman sian katon alle ja sitten laitettiin 1500-3000 lsp:n sikala päälle... Lämmittää niin vietävästi!
-
Toiseksi, mitkä ihmeen investointituet.
No ne vuosina 1995 - 1998 vain AB-alueen tiloille suunnatut miljoonatuet joilla osa rakensi valtavia yksiköitä ja jäi vielä rahaa yli kun tukea myönnettiin niin avokätisesti. Muistatko? Niiden tukien takia C-alue on ajettu ahdinkoon ja pakotettu laajentamaan.
Joo, ne lämmittää vieläkin mun mieltä. Varsinkin kun aloitin viljelijänä 15.12.2006. Alkuvuonna 2006 kun spv-laskelmia tehtiin, niin alle 30EY:n tilat sai laajentaa tuotantoaan investointituen avulla. Vähän ennen päätöksen saamista tämä portti meni kiinni, kun C1-alueella ostettiin perikunnilta tukikelpoisia pikkutiloja, johon sai muutaman sian katon alle ja sitten laitettiin 1500-3000 lsp:n sikala päälle... Lämmittää niin vietävästi!
Nopeat syövät hitaat!! Kannattaa olla Fiksu eikä vai karehtia ;D ;D ;D
-
Toiseksi, mitkä ihmeen investointituet.
No ne vuosina 1995 - 1998 vain AB-alueen tiloille suunnatut miljoonatuet joilla osa rakensi valtavia yksiköitä ja jäi vielä rahaa yli kun tukea myönnettiin niin avokätisesti. Muistatko? Niiden tukien takia C-alue on ajettu ahdinkoon ja pakotettu laajentamaan.
Joo, ne lämmittää vieläkin mun mieltä. Varsinkin kun aloitin viljelijänä 15.12.2006. Alkuvuonna 2006 kun spv-laskelmia tehtiin, niin alle 30EY:n tilat sai laajentaa tuotantoaan investointituen avulla. Vähän ennen päätöksen saamista tämä portti meni kiinni, kun C1-alueella ostettiin perikunnilta tukikelpoisia pikkutiloja, johon sai muutaman sian katon alle ja sitten laitettiin 1500-3000 lsp:n sikala päälle... Lämmittää niin vietävästi!
Nopeat syövät hitaat!! Kannattaa olla Fiksu eikä vai karehtia ;D ;D ;D
Näinhän se on. Syö vaan miestä kun tukialue, jolle kyseisey tuet eivät kuuluneet tukki tämänkin porsaan reiän. Eli C-alueen viljelijät olivat leikkaamassa ab-alueen tukia! ;D
-
Toiseksi, mitkä ihmeen investointituet.
No ne vuosina 1995 - 1998 vain AB-alueen tiloille suunnatut miljoonatuet joilla osa rakensi valtavia yksiköitä ja jäi vielä rahaa yli kun tukea myönnettiin niin avokätisesti. Muistatko? Niiden tukien takia C-alue on ajettu ahdinkoon ja pakotettu laajentamaan.
Joo, ne lämmittää vieläkin mun mieltä. Varsinkin kun aloitin viljelijänä 15.12.2006. Alkuvuonna 2006 kun spv-laskelmia tehtiin, niin alle 30EY:n tilat sai laajentaa tuotantoaan investointituen avulla. Vähän ennen päätöksen saamista tämä portti meni kiinni, kun C1-alueella ostettiin perikunnilta tukikelpoisia pikkutiloja, johon sai muutaman sian katon alle ja sitten laitettiin 1500-3000 lsp:n sikala päälle... Lämmittää niin vietävästi!
Nopeat syövät hitaat!! Kannattaa olla Fiksu eikä vai karehtia ;D ;D ;D
Näinhän se on. Syö vaan miestä kun tukialue, jolle kyseisey tuet eivät kuuluneet tukki tämänkin porsaan reiän. Eli C-alueen viljelijät olivat leikkaamassa ab-alueen tukia! ;D
Voi voi pikkuista...
-
Miksi tukiero pohjoisen alueen hyväksi sallitaan ainoastaan nauta/maidontuotannossa? Sikatila ab alueella on saanut eu-aikana enemän tukiaisia kuin vastaava c alueella. 2014 olisi tuet c alueella joillakin tiloilla kasvaneet suuremmaksi, mutta siihen puututtiin jo nyt, 5 vuotta etukäteen. Miksi sika- ja viljatiloille ei tukieroa pohjoisen hyväksi sallita, vaan tuetaan enemän ab aluetta mutta naudoissa tuetaankin pohjoista rajusti enemän??
pohditaanpa siis itsekseen
anttila, kaunisto, korkeaoja, hemmilä, itälä ja monen muunkin eteläsuomen poliitikon kannanotot ja toimet ovat kohdistuneet vain sikataloudessa viiden vuoden kuluttua v.2014 muodostumassa olleen tulotasauksen/tukieron estämiseen. 142/sika jatkumista entisellään ei ajanut edes pohjoissuomen tuottajien ylin edunvalvonta.
Ja 141 neuvotteluiden aikana sirkkaliisakin haastatteluissa kertoi kuinka eteläsuomessa on aivan eri olosuhteet ilmastollisesti kuin myös tuotannollisilta olosuhteiltaan kuin tanskassa ja kilpailu sianlihassa tulee olemaan toivotonta samalla tukitasolla ja samoilla markkinoilla. Ja nyt siis jopa samoista suista saamme kuulla että samoila markkinoilla ei voi olle eri tukitasoja (ainakaan pohjoisen hyväksi) ja tämä pitää jopa varmistaa kirjelmöinnillä komissioon ja edelleen kun muistamme että 142 ratkaisu tuli suomen oman esityksen pohjalta.
Eli varsin laajalla rintamalla, mittavilla toimenpiteillä ja hyvissä ajoin tuotantotukien kokonaistaso sikatalouden osalta (aiemmat investointituet ja olosuhteet sekä muut 142 pykälät unohtaen) halutaan pitää tasapuolisena, mutta jos oikein olen käsittänyt niin nauta/maito jatkaa entisellään. Melko ristiriitaista toimintaa.
"Sopisrikkomus eli ylituotanto" on virallinen selitys 142 leikkauksille NYT, kuten se on ollut koko solidaarisuusalennusohjelman ajan. Tuotannon lisäys on kuitenkin ainoa keino vastata solidaarisuusleikkausten aihettamaan tulotason alenemaan kun c-aluella toimitaan alemmalla kustannustasolla, ja investointitukiohjelma on myös lisännyt tuotannon määrää, eli hallinto omilla toimillaan säätelee tuotannon määrää. Lähtötaso sianlihantuotannossa oli 114% suomessa 1994 ja samaa luokkaa se on edelleenkin(116%). Siirtymää tuotannossa 3,7%-yksikköä c-alueelle, eli varsin vähän märehtijöihin verrattuna. Ylituotanto sianlihassa on saman suuntainen maidon kanssa. Sekään ei selitä esivaltamme ristiriitaisia toimia.
Myöskin "seinien sisällä tapahtuva tuotanto" on joskus ollut selityksenä. MUsta TUntuu että suurin osa pohjoissuomenkin naudoista on elämänsä kylmäpihatoissa ja verhoseinien sisällä ja kesällä tarhoissa ja tuosta ei aiheudu tukiristiriidan mukaista lisäkustannusta pohjoisesta ilmastosta? Kun taas sinne "seinien sisälle" on luotava olosuhteet ja ne ei sinne ilmaiseksi tule.
Satotaso? Tippuu varmasti pohjoiseen mentäessä sekä nurmella että viljalla, mutta tuskinpa nurmella noin paljon enemmän(?). Lisäksi etelässä on tukitoimin panostettu viljantuotantoon ja kuivauskapasiteettiin.
Selityksiä tukien ristiriitaiselle jakautumiselle tuotantosuuntien välillä? Tai esivallan ärhäkkääseen toimintaan tulotason laskemiseksi c-alueen sianlihantuottajilta?
liekö kysymys kuitenkin vain edunvalvonnan alueittaisesta ja tuotantosuunnittaisesta (epä)onnistumisesta? Eli edustuksellisen demokratian mukaan enemmistölle enemmän ja vähemmistölle vähemmän...
ey-ero 10 euroa c-alueen hyväksi, lfa 30/ha etelän hyväksi ymppi etelään toimenpiteistä riippuen vaikutus kuitenkin enemän kuin lfa, tuosta voi jokainen laskea eroja... ja muistaa laskelmassan että luvat vaatii ainakin c-alueella luokka ha/10lsp, ja levityssopimukset c-alueella harvinaisia voimaperäisen nautapuolen takia.
lisäksi investointituen tarjolla olossa ja ehdoissa huomattavia eroja jotka näkyvät velkamäärissä ja yksikkökoossa eli kannattavuudessa.
näitä kun vertaa nautapuoleen, ristiritaa on, miksi??
-
eikö todellakaan löydy selityksiä ristiriitaiseen tukiporrastukseen
-
eikö todellakaan löydy selityksiä ristiriitaiseen tukiporrastukseen
Ei loydy järjettömälle tukiportaalle erityisesti naudoilla mitään muita selityksiä kuin lumipeitteen syvyys ja yli 25 kilsan etäisyys kapakoihin..
-
eikö todellakaan löydy selityksiä ristiriitaiseen tukiporrastukseen
Ei loydy järjettömälle tukiportaalle erityisesti naudoilla mitään muita selityksiä kuin lumipeitteen syvyys ja yli 25 kilsan etäisyys kapakoihin..
Tuo oli päivän paras !!, nyt ymmärrän, miksi see-alueella pitää olla isommat tuet, siellä siis kapakat on kauempana, joten kapakkareissuille tulee hintaa, taksimatkustaminen kun on nykyään tyyristä ;D ;D
-
eikö todellakaan löydy selityksiä ristiriitaiseen tukiporrastukseen
Ei loydy järjettömälle tukiportaalle erityisesti naudoilla mitään muita selityksiä kuin lumipeitteen syvyys ja yli 25 kilsan etäisyys kapakoihin..
Tuo oli päivän paras !!, nyt ymmärrän, miksi see-alueella pitää olla isommat tuet, siellä siis kapakat on kauempana, joten kapakkareissuille tulee hintaa, taksimatkustaminen kun on nykyään tyyristä ;D ;D
Varsinkin, kun ahneet ab-alueen viljelijät on vallanneet kaikki taksikuskien paikat... ;D
-
eikö todellakaan löydy selityksiä ristiriitaiseen tukiporrastukseen
Kysymys kuuluukin, että mikä siinä on ristiriitaista ????
Suomi on saanut EU:lta poikkeusluvan maksaa tukia, pohjoisen olosuhdehaitan perusteella, neuvottelujen lopputulema oli ettei kumminkaan koko valtakunnan alueelle, vaan vain pohjoisimmalle osalle sitä.
Näin on myös menetelty, mielestäni olisi ristiriitaista, jos pohjoinen tukialue olisi jossakin muualla kuin pohjois-suomessa, esim. Ahvenanmaalla ????
-
eikö todellakaan löydy selityksiä ristiriitaiseen tukiporrastukseen
Kysymys kuuluukin, että mikä siinä on ristiriitaista ????
Suomi on saanut EU:lta poikkeusluvan maksaa tukia, pohjoisen olosuhdehaitan perusteella, neuvottelujen lopputulema oli ettei kumminkaan koko valtakunnan alueelle, vaan vain pohjoisimmalle osalle sitä.
Näin on myös menetelty, mielestäni olisi ristiriitaista, jos pohjoinen tukialue olisi jossakin muualla kuin pohjois-suomessa, esim. Ahvenanmaalla ????
Miksi tukiero pohjoisen alueen hyväksi sallitaan ainoastaan nauta/maidontuotannossa? Sikatila ab alueella on saanut eu-aikana enemän tukiaisia kuin vastaava c alueella. 2014 olisi tuet c alueella joillakin tiloilla kasvaneet suuremmaksi, mutta siihen puututtiin jo nyt, 5 vuotta etukäteen. Miksi sika- ja viljatiloille ei tukieroa pohjoisen hyväksi sallita, vaan tuetaan enemän ab aluetta mutta naudoissa tuetaankin pohjoista rajusti enemän??
pohditaanpa siis itsekseen
anttila, kaunisto, korkeaoja, hemmilä, itälä ja monen muunkin eteläsuomen poliitikon kannanotot ja toimet ovat kohdistuneet vain sikataloudessa viiden vuoden kuluttua v.2014 muodostumassa olleen tulotasauksen/tukieron estämiseen. 142/sika jatkumista entisellään ei ajanut edes pohjoissuomen tuottajien ylin edunvalvonta.
Ja 141 neuvotteluiden aikana sirkkaliisakin haastatteluissa kertoi kuinka eteläsuomessa on aivan eri olosuhteet ilmastollisesti kuin myös tuotannollisilta olosuhteiltaan kuin tanskassa ja kilpailu sianlihassa tulee olemaan toivotonta samalla tukitasolla ja samoilla markkinoilla. Ja nyt siis jopa samoista suista saamme kuulla että samoila markkinoilla ei voi olle eri tukitasoja (ainakaan pohjoisen hyväksi) ja tämä pitää jopa varmistaa kirjelmöinnillä komissioon ja edelleen kun muistamme että 142 ratkaisu tuli suomen oman esityksen pohjalta.
Eli varsin laajalla rintamalla, mittavilla toimenpiteillä ja hyvissä ajoin tuotantotukien kokonaistaso sikatalouden osalta (aiemmat investointituet ja olosuhteet sekä muut 142 pykälät unohtaen) halutaan pitää tasapuolisena, mutta jos oikein olen käsittänyt niin nauta/maito jatkaa entisellään. Melko ristiriitaista toimintaa.
"Sopisrikkomus eli ylituotanto" on virallinen selitys 142 leikkauksille NYT, kuten se on ollut koko solidaarisuusalennusohjelman ajan. Tuotannon lisäys on kuitenkin ainoa keino vastata solidaarisuusleikkausten aihettamaan tulotason alenemaan kun c-aluella toimitaan alemmalla kustannustasolla, ja investointitukiohjelma on myös lisännyt tuotannon määrää, eli hallinto omilla toimillaan säätelee tuotannon määrää. Lähtötaso sianlihantuotannossa oli 114% suomessa 1994 ja samaa luokkaa se on edelleenkin(116%). Siirtymää tuotannossa 3,7%-yksikköä c-alueelle, eli varsin vähän märehtijöihin verrattuna. Ylituotanto sianlihassa on saman suuntainen maidon kanssa. Sekään ei selitä esivaltamme ristiriitaisia toimia.
Myöskin "seinien sisällä tapahtuva tuotanto" on joskus ollut selityksenä. MUsta TUntuu että suurin osa pohjoissuomenkin naudoista on elämänsä kylmäpihatoissa ja verhoseinien sisällä ja kesällä tarhoissa ja tuosta ei aiheudu tukiristiriidan mukaista lisäkustannusta pohjoisesta ilmastosta? Kun taas sinne "seinien sisälle" on luotava olosuhteet ja ne ei sinne ilmaiseksi tule.
Satotaso? Tippuu varmasti pohjoiseen mentäessä sekä nurmella että viljalla, mutta tuskinpa nurmella noin paljon enemmän(?). Lisäksi etelässä on tukitoimin panostettu viljantuotantoon ja kuivauskapasiteettiin.
Selityksiä tukien ristiriitaiselle jakautumiselle tuotantosuuntien välillä? Tai esivallan ärhäkkääseen toimintaan tulotason laskemiseksi c-alueen sianlihantuottajilta?
liekö kysymys kuitenkin vain edunvalvonnan alueittaisesta ja tuotantosuunnittaisesta (epä)onnistumisesta? Eli edustuksellisen demokratian mukaan enemmistölle enemmän ja vähemmistölle vähemmän...
ey-ero 10 euroa c-alueen hyväksi, lfa 30/ha etelän hyväksi ymppi etelään toimenpiteistä riippuen vaikutus kuitenkin enemän kuin lfa, tuosta voi jokainen laskea eroja... ja muistaa laskelmassan että luvat vaatii ainakin c-alueella luokka ha/10lsp, ja levityssopimukset c-alueella harvinaisia voimaperäisen nautapuolen takia.
lisäksi investointituen tarjolla olossa ja ehdoissa huomattavia eroja jotka näkyvät velkamäärissä ja yksikkökoossa eli kannattavuudessa.
näitä kun vertaa nautapuoleen, ristiritaa on, miksi??
-
miksi sianlihantuotannossa naudanlihan- ja maidontuotannon kaltaisen tukieron muodostuminen pohjoisen eduksi on aina estetty?
-
miksi sianlihantuotannossa naudanlihan- ja maidontuotannon kaltaisen tukieron muodostuminen pohjoisen eduksi on aina estetty?
Oliskohan kepu ja MTK asialla?
No sikapuolella tukiero on lähempänä oikeata kuin naudoilla.
-
Kai se oli unioniin liityttäessä poliitikkojen ajatuksena, että pohjosessa lypsetään lehmiä ja poroja, etelässä viljellää viljaa ja sikoja. Mut myö idiootit ku ei oo tätä ymmärretty. ;D
-
Kai se oli unioniin liityttäessä poliitikkojen ajatuksena, että pohjosessa lypsetään lehmiä ja poroja, etelässä viljellää viljaa ja sikoja. Mut myö idiootit ku ei oo tätä ymmärretty. ;D
olis kuitenkin ollut älymystöltä kohteliasta tiedottaa aikeistaan suoraan, nythän tuhannet nauta/maitotilat etelässä ja sika/viljatilat pohjoisessa ovat haranneet esivaltamme tahtoa vastaan pian pari vuosikymmentä. Reilumpaa olisi ollut säätä laki maidon ja naudanlihantuotannon kieltämiseksi eteläsuomessa ja sika- sekä viljatilat c-alueella.
-
Kai se oli unioniin liityttäessä poliitikkojen ajatuksena, että pohjosessa lypsetään lehmiä ja poroja, etelässä viljellää viljaa ja sikoja. Mut myö idiootit ku ei oo tätä ymmärretty. ;D
olis kuitenkin ollut älymystöltä kohteliasta tiedottaa aikeistaan suoraan, nythän tuhannet nauta/maitotilat etelässä ja sika/viljatilat pohjoisessa ovat haranneet esivaltamme tahtoa vastaan pian pari vuosikymmentä. Reilumpaa olisi ollut säätä laki maidon ja naudanlihantuotannon kieltämiseksi eteläsuomessa ja sika- sekä viljatilat c-alueella.
Ku mä ehdotin tota täällä ni tuli hirvee älämölö... ja muutama tappouhkaus :o ::)
-
Kai se oli unioniin liityttäessä poliitikkojen ajatuksena, että pohjosessa lypsetään lehmiä ja poroja, etelässä viljellää viljaa ja sikoja. Mut myö idiootit ku ei oo tätä ymmärretty. ;D
olis kuitenkin ollut älymystöltä kohteliasta tiedottaa aikeistaan suoraan, nythän tuhannet nauta/maitotilat etelässä ja sika/viljatilat pohjoisessa ovat haranneet esivaltamme tahtoa vastaan pian pari vuosikymmentä. Reilumpaa olisi ollut säätä laki maidon ja naudanlihantuotannon kieltämiseksi eteläsuomessa ja sika- sekä viljatilat c-alueella.
Ku mä ehdotin tota täällä ni tuli hirvee älämölö... ja muutama tappouhkaus :o ::)
Tappouhkaukset meni oikeeseen osoitteeseen , ei ole mitään järkeä pakko toimiin millä alueella mitäkin saa tuottaa . Sen laskuopin mukaan pitäis Tanskassa , Ranskassa....... eli kaikille mitkä on etelämpänä Suomea nautojen pito lopettaa . Se tuskin onnistuu
-
Kai se oli unioniin liityttäessä poliitikkojen ajatuksena, että pohjosessa lypsetään lehmiä ja poroja, etelässä viljellää viljaa ja sikoja. Mut myö idiootit ku ei oo tätä ymmärretty. ;D
Päätä on hakattu kylmäpihaton seinään pitkään ja hartaasti. Ensin mureni seinät, korjattiin kotipolttoisella betongilla ja ylijäämämateriaaleilla, sitten alkoi päänuppi antaa periksi.
-
Kai se oli unioniin liityttäessä poliitikkojen ajatuksena, että pohjosessa lypsetään lehmiä ja poroja, etelässä viljellää viljaa ja sikoja. Mut myö idiootit ku ei oo tätä ymmärretty. ;D
olis kuitenkin ollut älymystöltä kohteliasta tiedottaa aikeistaan suoraan, nythän tuhannet nauta/maitotilat etelässä ja sika/viljatilat pohjoisessa ovat haranneet esivaltamme tahtoa vastaan pian pari vuosikymmentä. Reilumpaa olisi ollut säätä laki maidon ja naudanlihantuotannon kieltämiseksi eteläsuomessa ja sika- sekä viljatilat c-alueella.
Myös esivalta voi olla väärässä! ;).
Vai pidätkö sitäkin erehtymättömänä?
-
Kai se oli unioniin liityttäessä poliitikkojen ajatuksena, että pohjosessa lypsetään lehmiä ja poroja, etelässä viljellää viljaa ja sikoja. Mut myö idiootit ku ei oo tätä ymmärretty. ;D
olis kuitenkin ollut älymystöltä kohteliasta tiedottaa aikeistaan suoraan, nythän tuhannet nauta/maitotilat etelässä ja sika/viljatilat pohjoisessa ovat haranneet esivaltamme tahtoa vastaan pian pari vuosikymmentä. Reilumpaa olisi ollut säätä laki maidon ja naudanlihantuotannon kieltämiseksi eteläsuomessa ja sika- sekä viljatilat c-alueella.
Myös esivalta voi olla väärässä! ;). Vai pidätkö sitäkin erehtymättömänä?
Aika moni pitää... jos et usko ni kysy kepulaisilta ;D ::) :P ;D