Siis jos ei ole näitä agronettia satoja vaan tuollaisia normaaleja 4tn ympärillä pyöriviä satoja niin kyllä sellaisen olkimassan selvittää nämä uudentyyppiset äkeet kohtuu hyvin keväällä. Kaikkein tärkeintä on, että olki tulee olla ajettu lyhyeen sängeen joko puimurilla tai sitten erillisellä ajokerralla. Pätee muuten syksymuokkaukseenkin.

Mitä syysmuokkaukseen tulee niin joka hehtaarilta pitäisi saada se vajaa 500kg enemmän viljaa että kattaisi tukimenetyksen ja varmaan toiset 500kg, että kattaisi muokkauskulut. Empä usko, että itse ainakaan saisin tonnia enempää satoa, vaikka kyntäisin kaikki. Kaakonkulmalle on kaikenlisäksi sattunut nyt parina viimevuonna kuiva alkukesä ja silloin ovat kynnetyt silminnähden vaikeuksissa. Voihan se olla että johtuu pellon kasvukunnosta, mutta aika moni tila on täällä luopunut kyntämisestä jostakin syystä. Nämä kymijoen varren savet ovat kai ihan omaa rotuansa.

Ja sitten varsinaiseen aiheeseen. Kirjoitinkin jossain muualla jo. Tarkat määrät vielä ynnäilemättä, mutta yleisesti meni niin, että ohrista normaalisato, syysvehnästä kohtuullinen, suojaviljakaura perseelleen samoin kuin kevätvehnät joita määrällisesti eniten. Eli viimevuoteen nähden ihan perseelleen. Viime vuosi oli ainakin itselle paras tähän mennessä.

Tuplatyö joka vaiheessa, kaikki kuitenni korjattu. Öljyä paloi kolminkertasesti. Monilla jäi peltoon tavaraa. Satomäärä ok, laaduista ei vielä tietoa. Kallista tavaraa joka tapauksessa, halvalla sitte myydään.

"olkimassan selvittää nämä uudentyyppiset äkeet "

Epäilemättä näin on. Mutta mutta pienelle, alle 100ha kasvitilalle ei osteta mitään
uudentyyppistä. Eikä edes vähänkäytettyä kokeiltavaksi. Hankinnat tehdään sieltä
pihanperältä, ellei se kaakonkulman metallinkerääjä ehdi ensin. Noottaa kööllää.

Siis jos ei ole näitä agronettia satoja vaan tuollaisia normaaleja 4tn ympärillä pyöriviä satoja niin kyllä sellaisen olkimassan selvittää nämä uudentyyppiset äkeet kohtuu hyvin keväällä. Kaikkein tärkeintä on, että olki tulee olla ajettu lyhyeen sängeen joko puimurilla tai sitten erillisellä ajokerralla. Pätee muuten syksymuokkaukseenkin.

Mitä syysmuokkaukseen tulee niin joka hehtaarilta pitäisi saada se vajaa 500kg enemmän viljaa että kattaisi tukimenetyksen ja varmaan toiset 500kg, että kattaisi muokkauskulut. Empä usko, että itse ainakaan saisin tonnia enempää satoa, vaikka kyntäisin kaikki. Kaakonkulmalle on kaikenlisäksi sattunut nyt parina viimevuonna kuiva alkukesä ja silloin ovat kynnetyt silminnähden vaikeuksissa. Voihan se olla että johtuu pellon kasvukunnosta, mutta aika moni tila on täällä luopunut kyntämisestä jostakin syystä. Nämä kymijoen varren savet ovat kai ihan omaa rotuansa.

Ja sitten varsinaiseen aiheeseen. Kirjoitinkin jossain muualla jo. Tarkat määrät vielä ynnäilemättä, mutta yleisesti meni niin, että ohrista normaalisato, syysvehnästä kohtuullinen, suojaviljakaura perseelleen samoin kuin kevätvehnät joita määrällisesti eniten. Eli viimevuoteen nähden ihan perseelleen. Viime vuosi oli ainakin itselle paras tähän mennessä.

Kyllä sängelle jätöstä on niin paljon riesaa, että moni ihan vapaaehtoisesti tyytyy pienempään kasvipeitekorvaukseen. Rikat lisääntyy, kuivuminen hidastuu ja pellolle pääsee myöhemmin, oli sitten suorakylvössä tai äestää sänget. Yksistään jo kasvitautien lisääntyminen ja torjunta-aineiden hankinta syö helposti tuon kasvipeitteisyyspalkkion.  Ja alkukesän kuivuudet on kaakossakin vähentyneet, ja yksikin kova kaatosade orasvaiheessa kellastuttaa nämä suorakylvetyt tai minimimuokatut pellot. Paras olisi syksyinen syväkultivointi. Enemmän on kaakossa viime vuosina ollut näitä alkukusän kaatosateiden kellastuttamia kasvustoja, mutta kun se miesmuisti yleensä ulottuu vain sinne 1-2 vuoden päähän, ja kuvitellaan että millaista oli tänä vuonna, niin sellaista on taas ensi vuonnakin. Mut ehkäpä tosiaan ens kesänä tuleekin joku 2-3 kuukauden poutajakso.

Syysrypsi oli tän tilan tuottoisin kasvi, Ei sitä tullut kuin lähes 3 tonnia kärryyn. Tarkoitinkin suhdetta työn ja kulujen määrään per/tonni.
Ohrat kelpaa maltaaksi, 2x taututorjunta.
Vehnät kutistui ihan olemattomiin vaikka kuormia paljon. Vellamo.
Kauraa tuli hienosti, mutta laatu auki vielä. Jäi puimatta avantia 4-5ha

Kyllä sängelle jätöstä on niin paljon riesaa, että moni ihan vapaaehtoisesti tyytyy pienempään kasvipeitekorvaukseen. Rikat lisääntyy, kuivuminen hidastuu ja pellolle pääsee myöhemmin, oli sitten suorakylvössä tai äestää sänget. Yksistään jo kasvitautien lisääntyminen ja torjunta-aineiden hankinta syö helposti tuon kasvipeitteisyyspalkkion.  Ja alkukesän kuivuudet on kaakossakin vähentyneet, ja yksikin kova kaatosade orasvaiheessa kellastuttaa nämä suorakylvetyt tai minimimuokatut pellot. Paras olisi syksyinen syväkultivointi. Enemmän on kaakossa viime vuosina ollut näitä alkukusän kaatosateiden kellastuttamia kasvustoja, mutta kun se miesmuisti yleensä ulottuu vain sinne 1-2 vuoden päähän, ja kuvitellaan että millaista oli tänä vuonna, niin sellaista on taas ensi vuonnakin. Mut ehkäpä tosiaan ens kesänä tuleekin joku 2-3 kuukauden poutajakso.

Nyt olen Kalevin kanssa samaa mieltä. Mitä olen seuraillut naapureiden tukien maksimointi-viljelyä, niin helpostikin tulee se 1000 kg/ha takkiin jos jättää syysmuokkauksen tekemättä. Itse en lähtenyt talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen ollenkaan. Kuitenkaan en millään pääsisi  54 €/ha-tasoon, niin katsoin ettei roposten kannata vaivata päätään asialla. Voi se joillain maalajeilla toimia, mutta näillä hiesusavilla ei.

On kuitenkin muistettava, että täysillä kohdentamisalueen kasvipeitteillä 40% voi olla kynnettyä ja kultivoitua puoliksi, niin pääsee vielä siihen 54 euroon. 60% on ihan järkevä taso pyrkiä, koska silloin enää alle puolet tarvitsee pitää sänkenä. Kevätkynnöllä näyttää pääsevän aikaisemmin pellolle, jos on alava kattilanpohja ja jotakin liejusavea. Ainakin kevätsateita kestää ylivoimaisesti. Kuivuuden osalta on hiukan pahempi sitten.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 03.11.17 - klo:07:07

Siis jos ei ole näitä agronettia satoja vaan tuollaisia normaaleja 4tn ympärillä pyöriviä satoja niin kyllä sellaisen olkimassan selvittää nämä uudentyyppiset äkeet kohtuu hyvin keväällä. Kaikkein tärkeintä on, että olki tulee olla ajettu lyhyeen sängeen joko puimurilla tai sitten erillisellä ajokerralla. Pätee muuten syksymuokkaukseenkin.

Mitä syysmuokkaukseen tulee niin joka hehtaarilta pitäisi saada se vajaa 500kg enemmän viljaa että kattaisi tukimenetyksen ja varmaan toiset 500kg, että kattaisi muokkauskulut. Empä usko, että itse ainakaan saisin tonnia enempää satoa, vaikka kyntäisin kaikki. Kaakonkulmalle on kaikenlisäksi sattunut nyt parina viimevuonna kuiva alkukesä ja silloin ovat kynnetyt silminnähden vaikeuksissa. Voihan se olla että johtuu pellon kasvukunnosta, mutta aika moni tila on täällä luopunut kyntämisestä jostakin syystä. Nämä kymijoen varren savet ovat kai ihan omaa rotuansa.

Ja sitten varsinaiseen aiheeseen. Kirjoitinkin jossain muualla jo. Tarkat määrät vielä ynnäilemättä, mutta yleisesti meni niin, että ohrista normaalisato, syysvehnästä kohtuullinen, suojaviljakaura perseelleen samoin kuin kevätvehnät joita määrällisesti eniten. Eli viimevuoteen nähden ihan perseelleen. Viime vuosi oli ainakin itselle paras tähän mennessä.

Kyllä sängelle jätöstä on niin paljon riesaa, että moni ihan vapaaehtoisesti tyytyy pienempään kasvipeitekorvaukseen. Rikat lisääntyy, kuivuminen hidastuu ja pellolle pääsee myöhemmin, oli sitten suorakylvössä tai äestää sänget. Yksistään jo kasvitautien lisääntyminen ja torjunta-aineiden hankinta syö helposti tuon kasvipeitteisyyspalkkion.  Ja alkukesän kuivuudet on kaakossakin vähentyneet, ja yksikin kova kaatosade orasvaiheessa kellastuttaa nämä suorakylvetyt tai minimimuokatut pellot. Paras olisi syksyinen syväkultivointi. Enemmän on kaakossa viime vuosina ollut näitä alkukusän kaatosateiden kellastuttamia kasvustoja, mutta kun se miesmuisti yleensä ulottuu vain sinne 1-2 vuoden päähän, ja kuvitellaan että millaista oli tänä vuonna, niin sellaista on taas ensi vuonnakin. Mut ehkäpä tosiaan ens kesänä tuleekin joku 2-3 kuukauden poutajakso.

Hei eturivin Paskaperse,  ei se oo pellon vika jos se on tintattu vettä läpäisemättömäks...

Kevätvehnät sain kaikki ylös. Sato oli 5000+.  Ohrat myös kaikki ja sato noin 4000 (jonkin verran oli märkyydestä kärsinyttä mutta oli sit tosi hyviäkin aloja) kauroista jäi puolet peltoon. Satoa tuli kaurasta parhaiten mitä on ikinä tullut ja oikeestaan sankimmat kasvustot jäi peltoon.

Vehnät kelpaa leiväksi.
Ohrissa vähän punaisia mutta mallasnäyte kuitenkin lähetetty (ootellaan)
Kaurat menee elukoille

Eli ihan ok.
Jotkut täällä ei ehtiny puinteja edes aloittaa.

Siis jos ei ole näitä agronettia satoja vaan tuollaisia normaaleja 4tn ympärillä pyöriviä satoja niin kyllä sellaisen olkimassan selvittää nämä uudentyyppiset äkeet kohtuu hyvin keväällä. Kaikkein tärkeintä on, että olki tulee olla ajettu lyhyeen sängeen joko puimurilla tai sitten erillisellä ajokerralla. Pätee muuten syksymuokkaukseenkin.

Mitä syysmuokkaukseen tulee niin joka hehtaarilta pitäisi saada se vajaa 500kg enemmän viljaa että kattaisi tukimenetyksen ja varmaan toiset 500kg, että kattaisi muokkauskulut. Empä usko, että itse ainakaan saisin tonnia enempää satoa, vaikka kyntäisin kaikki. Kaakonkulmalle on kaikenlisäksi sattunut nyt parina viimevuonna kuiva alkukesä ja silloin ovat kynnetyt silminnähden vaikeuksissa. Voihan se olla että johtuu pellon kasvukunnosta, mutta aika moni tila on täällä luopunut kyntämisestä jostakin syystä. Nämä kymijoen varren savet ovat kai ihan omaa rotuansa.

Ja sitten varsinaiseen aiheeseen. Kirjoitinkin jossain muualla jo. Tarkat määrät vielä ynnäilemättä, mutta yleisesti meni niin, että ohrista normaalisato, syysvehnästä kohtuullinen, suojaviljakaura perseelleen samoin kuin kevätvehnät joita määrällisesti eniten. Eli viimevuoteen nähden ihan perseelleen. Viime vuosi oli ainakin itselle paras tähän mennessä.

Sää vaan jossittelet ja puhut jostakin mystisistä "agronet"-sadoista.

Tee sitten asialle jotain jos ei irtoo ku 4000kiloa keskisatona, tuolla sun asenteella ei oo ihme ettei kasva, ja vielä olet suorapilaaja....

Tee sitten asialle jotain jos ei irtoo ku 4000kiloa keskisatona, tuolla sun asenteella ei oo ihme ettei kasva, ja vielä olet suorapilaaja....

Kyllä pitäisi ehkä tehdä Loimaallakin vielä jotakin, koska esimerkiksi Uudessa Seelannissa
vehnän keskisadot ovat noin 8 tonnia / ha, ja ennätyssato 16,8 tonnia/ha. Samat
Yaran ja Syngentan ja Monsanton tropit olisivat käytössä. Miksi ei vaan kasva ?

https://www.realagriculture.com/2017/04/new-wheat-yield-record-set-in-new-zealand/

Sitten jos SKN ajattelet, että olet jotenkin pyhällä satohengellä voideltu, kun itse
saat jotenkin erikoisen hyvin maasta satoa, kun ajat siellä Belarus kärryllä kakkakuorman kanssa, niin
kylä sitä muuallakin osataan:

Esimerkiksi USA:ssa maissisadon ennätys on 33,4 tonnia / ha.
Kyllä siinä satasen tonnihinnalla irtoaa kivasti hehtaarituottoakin.

http://www.genesis.ag/world-record-corn-yield/

Maissin keskisadot USA:ssa ovat noin 10,7 tonnia / ha

Ohrasadon ennätys ei vielä mennyt Pohjanmaalle, pari vuotta sitten
virallinen ohrasatoennätys meni myös Uuteen Seelantiin, 13,8 tonnia/ha.

http://www.stuff.co.nz/business/farming/cropping/68146316/world-barley-yield-record-set-by-timaru-farmers

Täytyy tietenkin myöntää, että  Uudessa Seelannissa viljan on helpompi kasvaa, koska
siellähän ne korret kasvavat alaspäin, toisella puolella maapalloa, kas.

Sitten britit ovat keksineet, miten rapsin keskisadon saa nostetuksi kuuteen
tonniin puolittamalla typpilannoituksen, laittamalla vain hivenlehtilannoksia.

https://www.youtube.com/watch?v=YxW6IWhAFdg

-SS-

Ruuvikärryillä ajoivat puimurin vieressä, 10 tonnia olisi tullut rapsia varmaan muuten?

Ruuvikärryillä ajoivat puimurin vieressä, 10 tonnia olisi tullut rapsia varmaan muuten?

Melko hyvä servaus tuo.

-SS-

😂😂😂

Ymmärrän.

Onhan se kiusallista. 😂

ite kuivasin just muutama päivä sit kylmäkuivurissa vehnät ja nyt saa laittaa myllyn läpi.    puinti jäi ihan myöhään mut hyvin tuli ja kuivaa, nyt.   vilöjoja piti saaha enemmän mut laot on kynnetty sekaan.