Freiburgin tekniikka- ja arkkitehtikorkeakoulu kehittelee puupitoista kevytbetonia. Tarkoitus on, että  kuhunkin käyttötarkoitukseen tehdään oma seos. Puuta voi olla yli 50 %. Tiimi kokeilee erilaisia seossuhteita, puujyvän kokoja ja lisäaineita. Kevyimmät seokset jopa kelluvat. Nyt on saatu hyvä palonkestävyys ja lämmöneristävyys, lisäksi elementit ovat kevyitä. Rasitustestien mukaan materiaalia voi käyttää myös kantaviin rakenteisiin. Kehitystyö kuuluu Sveitsin kansalliseen tutkimusohjelmaan "Raaka-aineena puu".

Tuon voi suurentaa http://www.snf.ch/SiteCollectionImages/Medienmitteilungen/170705_MM_NFP66_Holzbeton_Zwicky_slab.JPG
http://www.snf.ch/de/fokusForschung/newsroom/Seiten/news-170705-medienmitteilung-beton-aus-holz.aspx

Vanha juttu kun tiilikivissä on aina käytetty sahanpurua keventämässä

Jutussa hehkutetaan hybridirakentamista. Sementtiin sidottuja puutuotteita on ollut jo yli 100 vuotta. Tähän asti niitä ei ole kuitenkaan käytetty kantavissa rakenteissa esim. eristämään.

  Lastubetoniakin on käytetty joskus seinämateriaalina (Toja- levy)

entäs olki betoni
rukiin olkia kun laittaa sekaan ei tarvitse betoni verkkoa tai raudoittaa

Mikä betoni kuitulevy ne käytti eristeenä ennen styroxi?

Olisko ollut Tojalevy.

Puunavetassa meillä oli karsinoiden suojana seinää vasten sitä kuitubetonilevyä.

-SS-

ja mulla navetassa parren pintavalun alla tuota lastulevyä... ja kestänny sen 147 vuotta....

50-60 luvulla oli tuo Toja levy  kovassa huudossa.ei sitä 140 vuotta sitten vielä ollut.

ja mulla navetassa parren pintavalun alla tuota lastulevyä... ja kestänny sen 147 vuotta....

Ihan ite sen sinne laitoit
Markkinoille alun perin 1930-luvulla tullut Heraklith-levy muutti nimensä Toja-levyksi 1950-luvulla ja sitten Tojax-levyksi vuonna 1956. Valmistus lopetettiin 1967. Eristeestä on käytetty nimiä sementtikuitulevy, lastuvillalevy ja lastuvillasementtilevy.

en nyt ihan tiiä mikä nimi tuolla levyllä mutta sementtilastulevyä kuiteskin on... noooo, nimi miestä myöten..

  Virossa tehtiin vielä neukkuajan jälkeenkin asuitaloja tuosta, puurungon päälle sellasta paksua levyä joka sitten rapattiin ulkoa ja sisäseiniin tavallista puruplaattia eli lastulevyä.

Parikymmentä vuotta sitten Lundissa (Ruotsi, siis) esiteltiin lastuvilla-betoni -harkkoja, joilla pystyi muuraamaan pientaloja massiivirakenteena. Silloisiin eteläruotsalaisiin eristenormeihin riitti joku 30 cm seinäpaksuus, rappaus vaan molemmin puolin ja sillä valmis.

Onhan noita kokeiltu ja kehitteillä....jossain dokkarissa Ameriikoissa ekologisen rakentamisen menetelmissä yksi oli maabetoni. Betoniin lisätään jatkeeksi sopivaa maa-ainesta ja riittävän paksuilla rakenteilla saadaan tasainen lämmön eristys ja varaaminen...

Mutt meillä routimisen vuoksi tarvittaneen raudoitus ja koko ajatus vesittynee...