Jos on lainhuuto kiinteistöön niin omilla mailla saa tehdä mitä haluaa. Voi vuokrata, voi viljelyllä, voi myydä tai saa olla tekemättä mitään. Näin se menee...

Jos on lainhuuto kiinteistöön niin omilla mailla saa tehdä mitä haluaa. Voi vuokrata, voi viljelyllä, voi myydä tai saa olla tekemättä mitään. Näin se menee...

  ja istuttaa puuntaimet pienimmille lohkoille.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 13.10.17 - klo:07:27

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 11.10.17 - klo:08:25

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 11.10.17 - klo:07:08

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 10.10.17 - klo:22:25

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.10.17 - klo:17:50

Olen edelleen sitä mieltä, että sivutoimiviljelijät sotkevat kaikki systeemit...

hyvin perusteltu

Perustelut löytyy aiemmin tästä ketjusta. Niistä väännettiin monta sivua ettei uudestaan viitsisi enää alkaa vääntämään.. 

eli sulla on hieno bisnes..... kilpailijat, rahoittajat ja asiakkaat vaan tulee ja pilaa sen.

Pistän taksissa usein soimaan tämän biisin, asiakkaat vaan ei tykkää kun hoilaan kertosäettä mukana.... tein sen mihin näillä lahjoilla pystyin, tein sen en yhtään enempää
https://www.youtube.com/watch?v=Fpsdq5ENYLs

Luitko edes perusteluja ja mietitkö asiaa yhtään pidemmälle? Kyllä niissä mun mielestä pointti on. Jokainen saa tietysti tehdä niinkuin haluaa ja mahdollista on. Tässä tilanteessa on sitten vain kaikkien, jotka haluavat jatkaa, tultava toimeen.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 11.10.17 - klo:08:25

Nii-in. Mutta mitäs jos isolla koulujakäymättömällä isännällä onkin kymmenien rivarien grynderihommaa. Tai kymmeniä koneita urakoimassa, maansiirtoliike ja sorakeisarihommaa. Tai kaikkia edellisiä yhteensä. Maanviljelystä ei jää näilläkään mitään, vaikka olisi 1500 ha, mutta kun koneet pyörii kaupungilla kesät talvet, niin siitä sitten jääkin. Tai jos viljanviljelijä on kymppitonnin kuussa tienaava tuottajakonsernin päällikkö ja hankkii uudet koneet ja ostelee maita siitä lisää. Tai köyhempi maatalouskaupan myyjä, joka syö kuormasta halvimmat käytetyt koneet ja tuoreet vuokramaat omaan valikoimaansa. Tai jos viljelijällä onkin tilanhoitaja, et ei käy maauskojuttuja edes juttelemassa ? Onko se sitten enemmän luvallista kuin tehdä työtä jossakin metalliverstaassa päivät ja illat puimassa ?

-SS-

Nii-in kaikki ovat samassa tilanteessa. Eikö tätä jo käsitelty? Ei siitä eroa tule sen pinta-alan mukaan vaan sen, että mitä tekee. Kyllä minusta noita sivutoimiviljelijöitä on paljon eikä kyseessä ole marginaaliryhmä niinkuin toisessa topiikissa väitit. Osa heistä käy palkkatöissä ja osa tekee urakointia tai jotakin muuta. Yhtä kaikki jossain vaiheessa se tilanne vaan tulee eteen kun se sivutoimi onkin päätoimi rahallisessa muodossa ja silloin ei sillä viljelyllyä ole niin väliä tuleeko tulosta vai ei. Silti sitä viljelyä jatketaan ja pahimmassa tapauksessa rahoitetaan ulkopuolelta.

Ja jos tällä linjalla annetaan jatkua niin kohta kaikki ovat sivutoimiviljelijöitä, koska päätoimiviljelijänä ei enää ole elinmahdollisuuksia. Onko tämä sitten oikeanlaista rakennekehitystä, minusta ei.

Tuolla logiikalla pitäisi tulkita sivutoimisiksi melkein kaikki tilat, lähes kaikki tekee rahaa vastaan kuitenkin jotain sen oman tilan ulkopuolella.

Ainoastaan silloin, kun viljasadon jääminen pellolle merkitsee jotain niinkuin tänä vuonna meinaa osalle käydä. Eli jos olet riittävän  hyvissä palkkatöissä tai teet muuta bisnestä joka on riittävän kannattavaa niin ei ole merkitystä mitä siellä pellolla tapahtuu koska se ei kuitenkaan vaikuta taloudelliseen tilanteesi kuin marginaalisesti.

Pellon raivaus ei ainakaan eteläsuomessa pahemmin tule kysymykseen koska kaikki sopivat on jo raivattu. Muuten kyllä näillä hinnoilla raivauskin on taatusti kannattavaa vaikka sille ei tukia saisikaan.

Enemmän pitäisi keskittyä siihen ketä palvelee nykyisen tyylinen rakennekehitys? Käydään joko palkkatöissä tai tehdään muuta bisnestä siinä sivussa ja samalla vuokraillaan ja ostetaan kovaan hintaan vapautuvat pellot. Tällä tyylillä saadaan ainakin edullista raaka-ainetta teollisuudelle, kun sillä peltoviljelyn kannattavuudella ei ole niin suurta merkitystä. Tästä voidaan nyt SS:n mieliksi jättää ne pienimmät 10% pois niin ei tarvitse niihin puuttua.

Suuruuden ekonomiakin näköjään tarvitsee tukea. Milloin Suomeenkin saadaan 150 000 hehtaarin rock'n roll kolhoosi, pääsee valtio laittamaan piikkin sata miljoonaa tukea yhdelle tehotilalle. Uutistoimistoissa on nyt noussut puheenaiheeksi Pohjois-Amerikan suurimpiin kuuluva rakennemuutostila, Darrell Monetten 140000+ hehtaarin projekti, joka muutamassa vuodessa on kerinnyt velkaantumaan noin yhden miljardin dollarin verran, ja konkurssimenettely on aloitettu jo keväällä 2026. Kuluneen vuoden satotasokin on viime uutisten perusteella ollut heikko, koska säät eivät ole suosineet, ja vanhoissa satovakuutusnumeroissa on vakuutusyhtiönkin kanssa ollut kiistaa.

https://www.realagriculture.com/2026/11/monette-farms-seeking-extension-to-creditor-protection-to-november-25/

-SS-

SS ei edelleenkään ole kertonut sitä omaa vaihtoehtoaan kuinka maatalous saadaan pysymän hengissä ilman suuruuden ekonomiaa? 
Epäilemättä ajatus on et tuetaan vain pieniä tiloja ja rajataan kaikki yli 50ha tilat tukien ulkopuolelle. Se että se on joskus toiminut ei tarkoita sitä et se toimisi edelleen..

Eiks sit sanota että pieni velka on velallisen ongelma, mutta iso velka, miljoonaluokan, on velkojan ongelma, joten jos otatte lainaa, niin ottakaa isosti.

Suuruuden ekonomiakin näköjään tarvitsee tukea. Milloin Suomeenkin saadaan 150 000 hehtaarin rock'n roll kolhoosi, pääsee valtio laittamaan piikkin sata miljoonaa tukea yhdelle tehotilalle. Uutistoimistoissa on nyt noussut puheenaiheeksi Pohjois-Amerikan suurimpiin kuuluva rakennemuutostila, Darrell Monetten 140000+ hehtaarin projekti, joka muutamassa vuodessa on kerinnyt velkaantumaan noin yhden miljardin dollarin verran, ja konkurssimenettely on aloitettu jo keväällä 2026. Kuluneen vuoden satotasokin on viime uutisten perusteella ollut heikko, koska säät eivät ole suosineet, ja vanhoissa satovakuutusnumeroissa on vakuutusyhtiönkin kanssa ollut kiistaa.

https://www.realagriculture.com/2026/11/monette-farms-seeking-extension-to-creditor-protection-to-november-25/

-SS-

Kovaa touhua kyllä, 6 miljoona dollaria korkokuluja kuukaudessa jos oikein tavasin. Ja firman suihkukoneestakin on ollut tuulilasi rikki jo vuoden 

SS ei edelleenkään ole kertonut sitä omaa vaihtoehtoaan kuinka maatalous saadaan pysymän hengissä ilman suuruuden ekonomiaa? 

Tavalla tai toisella se pysyy, ei maatalous ole Suomesta minnekään loppumassa. Maatilat vähenevät, pellot vaihtavat viljelijää ja lopulta tulee aika, jolloin paskimmat lohkot jätetään pois viljelystä kasvamaan pusikkoa ja keskitytään oleelliseen.

Suuruuden ekonomia on yksi tapa parantaa tehokkuutta, mutta ei ainoa. Eikä tilakoon kasvattaminen automaattisesti tarkoita parempaa kannattavuutta. Rakennemuutos etenee joka tapauksessa, eikä siinä ole mitään erityistä syytä pyrkiä säilyttämään kaikkia nykyisiä maatiloja.

Paikallinen maitufarmari hakee suuruuden ekonomiaa ostamalla peltoa kaukaakin, 25km suuntaan. Liete kyllä liikkuu helposti ja jyvät rekalla, mutta vähän on Suomessa noita peltoajoon sopivia rekkoja millä rehun teko sujuu. En tiedä mutta musta tuntuu jos pellolle on yli 5 km matkaa niin siitä ei voi vuokraa maksaa kun puolet mitä vierestä. Tietysti kun eläimiä on paljon niin ne rehut tarttee saada jostain ja paskatkin johonkin. Kai se maito kustantaa sen tiellä ajon…?

Paikallinen maitufarmari hakee suuruuden ekonomiaa ostamalla peltoa kaukaakin, 25km suuntaan. Liete kyllä liikkuu helposti ja jyvät rekalla, mutta vähän on Suomessa noita peltoajoon sopivia rekkoja millä rehun teko sujuu. En tiedä mutta musta tuntuu jos pellolle on yli 5 km matkaa niin siitä ei voi vuokraa maksaa kun puolet mitä vierestä. Tietysti kun eläimiä on paljon niin ne rehut tarttee saada jostain ja paskatkin johonkin. Kai se maito kustantaa sen tiellä ajon…?

Onhan niitä videoita tullut vastaan missä rehut kipataan päisteelle ja nostellaan siitä rekan kyytiin.

Jos oikein yrittää, niin montakohan kertaa yhtä rehukiloa voisi käpälöidä ennen kuin lehmä sen syö?

Paikallinen maitufarmari hakee suuruuden ekonomiaa ostamalla peltoa kaukaakin, 25km suuntaan. Liete kyllä liikkuu helposti ja jyvät rekalla, mutta vähän on Suomessa noita peltoajoon sopivia rekkoja millä rehun teko sujuu. En tiedä mutta musta tuntuu jos pellolle on yli 5 km matkaa niin siitä ei voi vuokraa maksaa kun puolet mitä vierestä. Tietysti kun eläimiä on paljon niin ne rehut tarttee saada jostain ja paskatkin johonkin. Kai se maito kustantaa sen tiellä ajon…?

Ei naapurisi ole ymmärtänyt et eteläsuomalainen peltojen omistusrakenne ei suosi suurmaataloutta.. 

Tavalla tai toisella se pysyy, ei maatalous ole Suomesta minnekään loppumassa. Maatilat vähenevät, pellot vaihtavat viljelijää ja lopulta tulee aika, jolloin paskimmat lohkot jätetään pois viljelystä kasvamaan pusikkoa ja keskitytään oleelliseen.

Suuruuden ekonomia on yksi tapa parantaa tehokkuutta, mutta ei ainoa. Eikä tilakoon kasvattaminen automaattisesti tarkoita parempaa kannattavuutta. Rakennemuutos etenee joka tapauksessa, eikä siinä ole mitään erityistä syytä pyrkiä säilyttämään kaikkia nykyisiä maatiloja.

Jep samaa mieltä mut SaharaSepolla tuntuu olevan halu palata 50 luvulla tai vielä aikaisempaan aikaan.. 
Toki yli ampuvuus näissäkin pitäisi olla ihan samalla liiketalouden alainen asia kuin muuallakin jottei tilanne mene siihen mistä Rakkine mainitsi. Joissain tilanteissa näin varmaan on jo käynyt ja se nyt ei ainakaan ole tervettä.

Eläinyksiköissä kun kokoluokat ottaneet isompia askelia niin siellä on vastassa tilanne jossa yksittäisellä toimijalla alkaa olemaan liikaa sananvaltaa. Tämä näkyy sit omaan napaan tuijottamisella. Tietysti hälle hyvä asia mut muille sit ei..

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 11.11.26 - klo:18:50

Paikallinen maitufarmari hakee suuruuden ekonomiaa ostamalla peltoa kaukaakin, 25km suuntaan. Liete kyllä liikkuu helposti ja jyvät rekalla, mutta vähän on Suomessa noita peltoajoon sopivia rekkoja millä rehun teko sujuu. En tiedä mutta musta tuntuu jos pellolle on yli 5 km matkaa niin siitä ei voi vuokraa maksaa kun puolet mitä vierestä. Tietysti kun eläimiä on paljon niin ne rehut tarttee saada jostain ja paskatkin johonkin. Kai se maito kustantaa sen tiellä ajon…?

Onhan niitä videoita tullut vastaan missä rehut kipataan päisteelle ja nostellaan siitä rekan kyytiin.

Mä en pienuuden ekonomiassani nää tuossa mitään järkeä. Ensinnäkään rehu ei ainakaan parane siinä päisteelle kippaamisessa ja aika kauaksi ehtii sinä aikana traktori, kun kuormat on talikoitu kyyttiin. Ainakin yks tila joka tekee reilulle 1000 elukalle on valinnut linjakseen vaan enemmän traktoreita rinkiin. Lisäksi kaukaisemmat maat jää pikku hiljaa pois, kun lähempääkin tyrkytetään peltoa käyttöön.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 12.11.26 - klo:07:41

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 11.11.26 - klo:18:50

Paikallinen maitufarmari hakee suuruuden ekonomiaa ostamalla peltoa kaukaakin, 25km suuntaan. Liete kyllä liikkuu helposti ja jyvät rekalla, mutta vähän on Suomessa noita peltoajoon sopivia rekkoja millä rehun teko sujuu. En tiedä mutta musta tuntuu jos pellolle on yli 5 km matkaa niin siitä ei voi vuokraa maksaa kun puolet mitä vierestä. Tietysti kun eläimiä on paljon niin ne rehut tarttee saada jostain ja paskatkin johonkin. Kai se maito kustantaa sen tiellä ajon…?

Onhan niitä videoita tullut vastaan missä rehut kipataan päisteelle ja nostellaan siitä rekan kyytiin.

Mä en pienuuden ekonomiassani nää tuossa mitään järkeä. Ensinnäkään rehu ei ainakaan parane siinä päisteelle kippaamisessa ja aika kauaksi ehtii sinä aikana traktori, kun kuormat on talikoitu kyyttiin. Ainakin yks tila joka tekee reilulle 1000 elukalle on valinnut linjakseen vaan enemmän traktoreita rinkiin. Lisäksi kaukaisemmat maat jää pikku hiljaa pois, kun lähempääkin tyrkytetään peltoa käyttöön.

Tuskin minkään sortin ekonomiassa on järkeä rehun kippaamisessa päisteeseen ja talikoimisessa tavalla tai toisella uudestaan kyytiin. Siinähän tulee helposti maatakin rehun sekaan jos edes melkein kaiken haluaa saada kuormattuna. Aikoinaan viherjauhotehtaalle ruohosilppu matkasi kuorma-auton kyydissä ja pellolla silppu kipattiin vaihtolavalle. Se voisi toimia nykyäänkin jos löytyy sopivaa kalustoa tai urakoitsijoita.

Rehun teosta mitään tiedä mut siinä suuruuden ekonomiassa missä voi ekat 10 kuormaa jättää pohjalle poljettavaksi niin ei varmaankaan niin väliä. Sama kun ison maailman touhuissa viljapuolellakin. Olennaisempaa on vain et eekkeri kerroin on riittävä niin ei jokaista jyvää tarvitse edes saada kuten täällä tuntuu olevan tapana..