• Tavallinen aihe

Aihe Rakennemuutos  (Luettu 76056 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17575
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rakennemuutos
Alin 10 % ilman.

Tuota on esitetty virallisessa maataloushallinnossa myös. Siinä vaan on se ongelma, että tukirahoja kertyy todella vähän pienimmästä  kymmenyksestä.

Pinta-alaosuudeltaan 11% kaikista hehtaareista ( alle 25 ha tilat) koostuu noin 21700:sta tilasta, hehtaareja 254000, 44% isännistä. Tukisumma näille on enintään 126 miljoonaa, koska  1755 alle 5 ha tilaa eivät saa suurta osaa tuista muutenkaan. Jos tämä 126 miljonaa jaetaan lopuille noin 2 miljoonalle suurempien tilojen hehtaareille, tekee se noin 60 euroa hehtaarille. Eläinkorotukset ja luomulisät ym. ylittävät tuon hyvinkin.

Eli ei sillä pitkälle pötkitä. Pitää karsia nimenomaan sieltä, mistä kertyy hehtaareja, eli vähintään 50-80 ha tilakokoon asti, kuitenkin suurin hehtaarikertymä on  yli 150 ha kokoluokan tiloilla, eli suurempi tila kaihoissaan toivoo lisätukia, mutta 5-25 ha tilat eivät paljon auta häntä hädässänsä, vaikka luovuttaisivat talkoilla kaikki tukensa !

Aatteen ideointi joskus vie kyvyn suuruusluokkien mieltämiseen. Eli useammankin kertaa aikaisemmin esille tuotu idea on kyseessä, mutta johtaa umpikujaan, ei kannattane luulla, että keskikokoa pienempien tilojen tuet kohdentaisivat oikeastaan yhtään mitään apua sinne, missä rahaa tarvittaisiin. On todella yleinen virhepäätelmä ajatella tukien jakautuvan näille noin 50000 kpl tiloja jokaiselle isännälle tasan, mutta eiväthän ne jakaudu niin, vaan hehtaarien suhteessa !

(lähde: Luke tilastotietokanta, Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä tilakokoluokittain käytössä olevan maatalousmaan mukaan)

-SS-

Viimeksi muokattu: 09.10.17 - klo:02:42 kirjoittanut -SS-

SKI

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 375
Vs: Rakennemuutos
Hyviä huomioita.
Yritystoiminnassa pitää rahojen tai varallisuuden lisääntyä, mieluummin niiden rahojen ainakin lyhyellä aikavälillä.
Tämä on syytä pitää mielessä.
Yhteiskunta on tosin vääristänyt rakennekehitystä isoilla investointituvilla, ilman niitä voisi tuotantoa olla vähemmän hinta / yksikkö korkeampi, tilat vähemmän velkaisia ja huonot peltotilkut metsitetty jo aikoja sitten.

Maissa joissa neuvontatoiminta on vahvaa ja investointituet suht korkeita, on velkaisimmat tilat. Toki myös tehokkain tuotanto. Mikä on syy ja mikä seuraus, hankala sanoa.

Monikohan tila tekee lopettamispäätöksen tällaisena vuonna. Öljyä on palanut kuivureissa monen viime vuoden edestä. Ainakin itsellä kolme kertaa enemmän kuin viime vuosina keskimäärin ja rukiit jäi vielä liki kokonaan puimatta..

Onko joku ketjussa jo tuonut esille, että ehkä paras keino kohdentaa tukia, olisi jättää esim. alle 20 ha tilat täysin vaille pinta-alatukia. Toinen vaihtoehto olisi kohdentaa porrastetusti vaikkapa kunnan tai maakunnan mediaanitilakokojen mukaan. Alin 10 % ilman.

Järkevä rakennekehitys pääsisi eteenpäin, kotieläintiloja tuskin jäisi vaille tukia ja näin ollen vaikutuksia muuhun elintarvikeketjuun tuskin olisi.

Haiskahtaa hivenen sosialisoinnilta kasvipuolelta elukkapuolelle taasen...

Eikös tässäkin keskustelussa aiemmin kinattu siitä tuoko se suuruus ekonomia hyötyjä ja jos tuo niin eikös sen pitäisi vähentää nimenomaan isojen tilojen tukiriippuvuutta

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17575
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rakennemuutos
Hyviä huomioita.
Yritystoiminnassa pitää rahojen tai varallisuuden lisääntyä, mieluummin niiden rahojen ainakin lyhyellä aikavälillä.
Tämä on syytä pitää mielessä.
Yhteiskunta on tosin vääristänyt rakennekehitystä isoilla investointituvilla, ilman niitä voisi tuotantoa olla vähemmän hinta / yksikkö korkeampi, tilat vähemmän velkaisia ja huonot peltotilkut metsitetty jo aikoja sitten.

Maissa joissa neuvontatoiminta on vahvaa ja investointituet suht korkeita, on velkaisimmat tilat. Toki myös tehokkain tuotanto. Mikä on syy ja mikä seuraus, hankala sanoa.

Monikohan tila tekee lopettamispäätöksen tällaisena vuonna. Öljyä on palanut kuivureissa monen viime vuoden edestä. Ainakin itsellä kolme kertaa enemmän kuin viime vuosina keskimäärin ja rukiit jäi vielä liki kokonaan puimatta..

Onko joku ketjussa jo tuonut esille, että ehkä paras keino kohdentaa tukia, olisi jättää esim. alle 20 ha tilat täysin vaille pinta-alatukia. Toinen vaihtoehto olisi kohdentaa porrastetusti vaikkapa kunnan tai maakunnan mediaanitilakokojen mukaan. Alin 10 % ilman.

Järkevä rakennekehitys pääsisi eteenpäin, kotieläintiloja tuskin jäisi vaille tukia ja näin ollen vaikutuksia muuhun elintarvikeketjuun tuskin olisi.

Haiskahtaa hivenen sosialisoinnilta kasvipuolelta elukkapuolelle taasen...

Eikös tässäkin keskustelussa aiemmin kinattu siitä tuoko se suuruus ekonomia hyötyjä ja jos tuo niin eikös sen pitäisi vähentää nimenomaan isojen tilojen tukiriippuvuutta

Kun Tanskassa alettiin ajaa maksimitukileikkuria yksittäiselle suuryksikölle, paikallinen kartanoyhdistys totesi, että konkurssit seuraavat välittömästi, jos laitetaan leikkuri. Niin riippuvaisia tuista on myös tehoviljely, päinvastaisista luuloista huolimatta.

-SS-

Trivia

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 143
Vs: Rakennemuutos
Alin 10 % ilman.

Tuota on esitetty virallisessa maataloushallinnossa myös. Siinä vaan on se ongelma, että tukirahoja kertyy todella vähän pienimmästä  kymmenyksestä.

Pinta-alaosuudeltaan 11% kaikista hehtaareista ( alle 25 ha tilat) koostuu noin 21700:sta tilasta, hehtaareja 254000, 44% isännistä. Tukisumma näille on enintään 126 miljoonaa, koska  1755 alle 5 ha tilaa eivät saa suurta osaa tuista muutenkaan. Jos tämä 126 miljonaa jaetaan lopuille noin 2 miljoonalle suurempien tilojen hehtaareille, tekee se noin 60 euroa hehtaarille. Eläinkorotukset ja luomulisät ym. ylittävät tuon hyvinkin.

Eli ei sillä pitkälle pötkitä. Pitää karsia nimenomaan sieltä, mistä kertyy hehtaareja, eli vähintään 50-80 ha tilakokoon asti, kuitenkin suurin hehtaarikertymä on  yli 150 ha kokoluokan tiloilla, eli suurempi tila kaihoissaan toivoo lisätukia, mutta 5-25 ha tilat eivät paljon auta häntä hädässänsä, vaikka luovuttaisivat talkoilla kaikki tukensa !

Aatteen ideointi joskus vie kyvyn suuruusluokkien mieltämiseen. Eli useammankin kertaa aikaisemmin esille tuotu idea on kyseessä, mutta johtaa umpikujaan, ei kannattane luulla, että keskikokoa pienempien tilojen tuet kohdentaisivat oikeastaan yhtään mitään apua sinne, missä rahaa tarvittaisiin. On todella yleinen virhepäätelmä ajatella tukien jakautuvan näille noin 50000 kpl tiloja jokaiselle isännälle tasan, mutta eiväthän ne jakaudu niin, vaan hehtaarien suhteessa !

(lähde: Luke tilastotietokanta, Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä tilakokoluokittain käytössä olevan maatalousmaan mukaan)

-SS-

Ei kovin vakavasti ole esitetty, koska edelleen maksetaan saaristossa 3 ha tiloille. LHK:n jakelu luonnonlaitumille on jotenkin kaiken huippu. Rahaa jaetaan käytännössä pusikoille, joilla laidunnetaan eläimiä jos sattuu, tai sitten niitellään silloin tällöin. Aika vähän on tuosta puhuttu, vaikka hömpistä jauhetaan suut vaahdossa. Varmaan data puuttuu julkisesta keskustelusta. Maataloushallinnon sivuilta löytyy tietopalvelu, mistä näkee paljonko minkäkin tukityypin kautta tukia maksetaan. Järjetön määrä rahaa menee luonnonlaitumiin, ilman tilakohtaisia ylärajoja pinta-alan tai eurojen suhteen.

En tarkoittanutkaan että suuria tukisummia sieltä saataisiin, mutta miksi pieniä tiloja täytyy ehdoin tahdoin pitää mukana, kun viljely on käytännössä heinää ja monimuotoisuuksia, koska sieltä saa olemattomilla toimenpiteillä enemmän kuin vuokrana. Samoin vuokrat nousevat, kun vapaamielinen tukipolitiikka pitää kaikki mukana.

Yläikärajat, järkevä pinta-alan alaraja, tuen kohdentaminen viljelyyn ja metsityksen palautus. Kovin suuria muutoksia ei politiikoissa voi tehdä, kun suunnittelu on viiden vuoden jänteellä. Ei voida luvata, että 10 vuoden päästä tehdään tällöinen iso linja kun viimekädessä puitteet sanellaan EU-lainsäädännössä. Tuet luultavasti tulevat putoamaan seuraavalle kaudelle, ehkä yllättävän paljonkin.

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2334
Vs: Rakennemuutos
Alin 10 % ilman.

Tuota on esitetty virallisessa maataloushallinnossa myös. Siinä vaan on se ongelma, että tukirahoja kertyy todella vähän pienimmästä  kymmenyksestä.

Pinta-alaosuudeltaan 11% kaikista hehtaareista ( alle 25 ha tilat) koostuu noin 21700:sta tilasta, hehtaareja 254000, 44% isännistä. Tukisumma näille on enintään 126 miljoonaa, koska  1755 alle 5 ha tilaa eivät saa suurta osaa tuista muutenkaan. Jos tämä 126 miljonaa jaetaan lopuille noin 2 miljoonalle suurempien tilojen hehtaareille, tekee se noin 60 euroa hehtaarille. Eläinkorotukset ja luomulisät ym. ylittävät tuon hyvinkin.

Eli ei sillä pitkälle pötkitä. Pitää karsia nimenomaan sieltä, mistä kertyy hehtaareja, eli vähintään 50-80 ha tilakokoon asti, kuitenkin suurin hehtaarikertymä on  yli 150 ha kokoluokan tiloilla, eli suurempi tila kaihoissaan toivoo lisätukia, mutta 5-25 ha tilat eivät paljon auta häntä hädässänsä, vaikka luovuttaisivat talkoilla kaikki tukensa !

Aatteen ideointi joskus vie kyvyn suuruusluokkien mieltämiseen. Eli useammankin kertaa aikaisemmin esille tuotu idea on kyseessä, mutta johtaa umpikujaan, ei kannattane luulla, että keskikokoa pienempien tilojen tuet kohdentaisivat oikeastaan yhtään mitään apua sinne, missä rahaa tarvittaisiin. On todella yleinen virhepäätelmä ajatella tukien jakautuvan näille noin 50000 kpl tiloja jokaiselle isännälle tasan, mutta eiväthän ne jakaudu niin, vaan hehtaarien suhteessa !

(lähde: Luke tilastotietokanta, Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä tilakokoluokittain käytössä olevan maatalousmaan mukaan)

-SS-

Ei kovin vakavasti ole esitetty, koska edelleen maksetaan saaristossa 3 ha tiloille. LHK:n jakelu luonnonlaitumille on jotenkin kaiken huippu. Rahaa jaetaan käytännössä pusikoille, joilla laidunnetaan eläimiä jos sattuu, tai sitten niitellään silloin tällöin. Aika vähän on tuosta puhuttu, vaikka hömpistä jauhetaan suut vaahdossa. Varmaan data puuttuu julkisesta keskustelusta. Maataloushallinnon sivuilta löytyy tietopalvelu, mistä näkee paljonko minkäkin tukityypin kautta tukia maksetaan. Järjetön määrä rahaa menee luonnonlaitumiin, ilman tilakohtaisia ylärajoja pinta-alan tai eurojen suhteen.

En tarkoittanutkaan että suuria tukisummia sieltä saataisiin, mutta miksi pieniä tiloja täytyy ehdoin tahdoin pitää mukana, kun viljely on käytännössä heinää ja monimuotoisuuksia, koska sieltä saa olemattomilla toimenpiteillä enemmän kuin vuokrana. Samoin vuokrat nousevat, kun vapaamielinen tukipolitiikka pitää kaikki mukana.

Yläikärajat, järkevä pinta-alan alaraja, tuen kohdentaminen viljelyyn ja metsityksen palautus. Kovin suuria muutoksia ei politiikoissa voi tehdä, kun suunnittelu on viiden vuoden jänteellä. Ei voida luvata, että 10 vuoden päästä tehdään tällöinen iso linja kun viimekädessä puitteet sanellaan EU-lainsäädännössä. Tuet luultavasti tulevat putoamaan seuraavalle kaudelle, ehkä yllättävän paljonkin.

Tuskinpa luonnonlaitumistakaan kovin paljoa tulisi muille jaettavaa. Ja kun maatalouden tukemista perustellaan mm. luonnon monipuolisuuden ylläpitämisellä joita nuo luonnonlaitumien yms. edustavat niin tuskinpa niistä ensimmäisenä leikataan ellei samalla määrätä, että saadakseen ylipäätään minkään sortin tukea on vaikkapa vähintään 15% tuettavasta alasta viljeltävä luonon monimuotoisuutta edistävänä hömppänä. Hankalasti viljeltävät pikkutilkut tuskin vaikuttavat yhtään mitään järkevien lohkojen vuokratasoon.

Mistä sellainen käsitys on oikein syntynyt, että pikkutilat voisivat täydellä tuella ilmoittaa kaiken hömppänä? Sama rajoitus tietääkseni heilläkin on kuin suuremmilla tiloilla. Jos he myyvät heinät omasta mielestään sopivalla hinnalla vaikkapa heppaharrastajalle tai päästävät mieluisan lammas- tai mullimogulin tulevat fileet kasvamaan mailleen niin sen ei pitäisi olla keneltäkään poissa.

Se on mielestäni jo aika suoraan sanottu, että tuet laskevat. Jos tukipolitiikalla pitäsi alkaa pudottamaan joitakin pois niin ensimämisenä pitäisi perua kaikki kriisituet yms. ja periä takaisin. Silloin toivottavasti poistuisivat kaikken laskutaidottomimmat ja vähiten eteenpäin ajattelevat ja suunnittelevat. Perinteisen tuotannon pikkutilat vähenevät joka tapauksessa tasaiseen tahtiin. Niin kauan joukossa on tarpeeksi monta, jotka eivät mieti realistisesti tulevaisuutta tai eivät halua laskea yhtään mitään on turha toivoa esim. vuokratason laskua. Kaupasta kun saa aina sanankin mukaisesti komiampia puimureita ja muita entistä suurempia koneita kun hallinnassa oleva pinta-ala kasvaa.

Trivia

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 143
Vs: Rakennemuutos
Alin 10 % ilman.

Tuota on esitetty virallisessa maataloushallinnossa myös. Siinä vaan on se ongelma, että tukirahoja kertyy todella vähän pienimmästä  kymmenyksestä.

Pinta-alaosuudeltaan 11% kaikista hehtaareista ( alle 25 ha tilat) koostuu noin 21700:sta tilasta, hehtaareja 254000, 44% isännistä. Tukisumma näille on enintään 126 miljoonaa, koska  1755 alle 5 ha tilaa eivät saa suurta osaa tuista muutenkaan. Jos tämä 126 miljonaa jaetaan lopuille noin 2 miljoonalle suurempien tilojen hehtaareille, tekee se noin 60 euroa hehtaarille. Eläinkorotukset ja luomulisät ym. ylittävät tuon hyvinkin.

Eli ei sillä pitkälle pötkitä. Pitää karsia nimenomaan sieltä, mistä kertyy hehtaareja, eli vähintään 50-80 ha tilakokoon asti, kuitenkin suurin hehtaarikertymä on  yli 150 ha kokoluokan tiloilla, eli suurempi tila kaihoissaan toivoo lisätukia, mutta 5-25 ha tilat eivät paljon auta häntä hädässänsä, vaikka luovuttaisivat talkoilla kaikki tukensa !

Aatteen ideointi joskus vie kyvyn suuruusluokkien mieltämiseen. Eli useammankin kertaa aikaisemmin esille tuotu idea on kyseessä, mutta johtaa umpikujaan, ei kannattane luulla, että keskikokoa pienempien tilojen tuet kohdentaisivat oikeastaan yhtään mitään apua sinne, missä rahaa tarvittaisiin. On todella yleinen virhepäätelmä ajatella tukien jakautuvan näille noin 50000 kpl tiloja jokaiselle isännälle tasan, mutta eiväthän ne jakaudu niin, vaan hehtaarien suhteessa !

(lähde: Luke tilastotietokanta, Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä tilakokoluokittain käytössä olevan maatalousmaan mukaan)

-SS-

Ei kovin vakavasti ole esitetty, koska edelleen maksetaan saaristossa 3 ha tiloille. LHK:n jakelu luonnonlaitumille on jotenkin kaiken huippu. Rahaa jaetaan käytännössä pusikoille, joilla laidunnetaan eläimiä jos sattuu, tai sitten niitellään silloin tällöin. Aika vähän on tuosta puhuttu, vaikka hömpistä jauhetaan suut vaahdossa. Varmaan data puuttuu julkisesta keskustelusta. Maataloushallinnon sivuilta löytyy tietopalvelu, mistä näkee paljonko minkäkin tukityypin kautta tukia maksetaan. Järjetön määrä rahaa menee luonnonlaitumiin, ilman tilakohtaisia ylärajoja pinta-alan tai eurojen suhteen.

En tarkoittanutkaan että suuria tukisummia sieltä saataisiin, mutta miksi pieniä tiloja täytyy ehdoin tahdoin pitää mukana, kun viljely on käytännössä heinää ja monimuotoisuuksia, koska sieltä saa olemattomilla toimenpiteillä enemmän kuin vuokrana. Samoin vuokrat nousevat, kun vapaamielinen tukipolitiikka pitää kaikki mukana.

Yläikärajat, järkevä pinta-alan alaraja, tuen kohdentaminen viljelyyn ja metsityksen palautus. Kovin suuria muutoksia ei politiikoissa voi tehdä, kun suunnittelu on viiden vuoden jänteellä. Ei voida luvata, että 10 vuoden päästä tehdään tällöinen iso linja kun viimekädessä puitteet sanellaan EU-lainsäädännössä. Tuet luultavasti tulevat putoamaan seuraavalle kaudelle, ehkä yllättävän paljonkin.

Tuskinpa luonnonlaitumistakaan kovin paljoa tulisi muille jaettavaa. Ja kun maatalouden tukemista perustellaan mm. luonnon monipuolisuuden ylläpitämisellä joita nuo luonnonlaitumien yms. edustavat niin tuskinpa niistä ensimmäisenä leikataan ellei samalla määrätä, että saadakseen ylipäätään minkään sortin tukea on vaikkapa vähintään 15% tuettavasta alasta viljeltävä luonon monimuotoisuutta edistävänä hömppänä. Hankalasti viljeltävät pikkutilkut tuskin vaikuttavat yhtään mitään järkevien lohkojen vuokratasoon.

Mistä sellainen käsitys on oikein syntynyt, että pikkutilat voisivat täydellä tuella ilmoittaa kaiken hömppänä? Sama rajoitus tietääkseni heilläkin on kuin suuremmilla tiloilla. Jos he myyvät heinät omasta mielestään sopivalla hinnalla vaikkapa heppaharrastajalle tai päästävät mieluisan lammas- tai mullimogulin tulevat fileet kasvamaan mailleen niin sen ei pitäisi olla keneltäkään poissa.

Se on mielestäni jo aika suoraan sanottu, että tuet laskevat. Jos tukipolitiikalla pitäsi alkaa pudottamaan joitakin pois niin ensimämisenä pitäisi perua kaikki kriisituet yms. ja periä takaisin. Silloin toivottavasti poistuisivat kaikken laskutaidottomimmat ja vähiten eteenpäin ajattelevat ja suunnittelevat. Perinteisen tuotannon pikkutilat vähenevät joka tapauksessa tasaiseen tahtiin. Niin kauan joukossa on tarpeeksi monta, jotka eivät mieti realistisesti tulevaisuutta tai eivät halua laskea yhtään mitään on turha toivoa esim. vuokratason laskua. Kaupasta kun saa aina sanankin mukaisesti komiampia puimureita ja muita entistä suurempia koneita kun hallinnassa oleva pinta-ala kasvaa.

Luonnonlaitumille maksetaan jo 450 euroa hehtaari sopimusten kautta + perustuki. Sopimuksella voi saada myös 600, mutta kriteerit tiukemmat. Kyllä ne säilyisivät sellaisenaan ilman parin satkun lisätukeakin. Parempi vaan jos pusikoituisivat, tulisi sirkuille lisää suojaa.

Onko sellainen käsitys syntynyt jostakin? Prosenttien rajoissa niitä ilmoitellaan. Tai voi ilmoittaa vaikka kaikki, ainakin valvontaseuraamusten todennäköisyys pienenee. Loppu heinää. Se siinä nyt on, että satoa ei tarvitse korjata, riittää kun puita ei kasva. Kesannon ilmoittamisessa ei näin ollen ole enää mitään järkeä.

Ei ole edes poliittinen päätös vaan rahat vaan vähenee. EUssa nettomaksajat vähenevät ja luuletko että kaikki muut alkavat maksaa enemmän? Kriisituilla ei kukaan ole konkurssia välttänyt. Muutamalla satasella ei maksa yhtään lyhennystä, muutaman kuukauden korot ehkä. Rahoitusta yritetty/leikattu jo kansallisestikin, lisää ei varmaan tipu, kun kymmenen aarin lisäyksetkin tuntuu rikkovan kamelilta selän.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17575
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rakennemuutos
Luonnonlaitumille maksetaan jo 450 euroa hehtaari sopimusten kautta + perustuki. Sopimuksella voi saada myös 600, mutta kriteerit tiukemmat. Kyllä ne säilyisivät sellaisenaan ilman parin satkun lisätukeakin. Parempi vaan jos pusikoituisivat, tulisi sirkuille lisää suojaa.

Onko sellainen käsitys syntynyt jostakin? Prosenttien rajoissa niitä ilmoitellaan. Tai voi ilmoittaa vaikka kaikki, ainakin valvontaseuraamusten todennäköisyys pienenee. Loppu heinää. Se siinä nyt on, että satoa ei tarvitse korjata, riittää kun puita ei kasva. Kesannon ilmoittamisessa ei näin ollen ole enää mitään järkeä.

Ei ole edes poliittinen päätös vaan rahat vaan vähenee. EUssa nettomaksajat vähenevät ja luuletko että kaikki muut alkavat maksaa enemmän? Kriisituilla ei kukaan ole konkurssia välttänyt. Muutamalla satasella ei maksa yhtään lyhennystä, muutaman kuukauden korot ehkä. Rahoitusta yritetty/leikattu jo kansallisestikin, lisää ei varmaan tipu, kun kymmenen aarin lisäyksetkin tuntuu rikkovan kamelilta selän.

Oletko itse kokeillut hakea ELY-keskukselta "Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito (arvokkaat perinnebiotoopit, joilla on korkeampi hehtaarikorvaus sekä muut perinnebiotoopit ja luonnonlaitumet)" - sopimusta ?  Jos näet jossakin naapurillasi joutomaata, metsää, kalliota, joita ei avata eikä laidunneta, totta kai sen harmituksen naapurin raha-automaatista  voisi kanavoida olemalla yhteydessä valvontaan päin ! Kokonaishehtaarimäärä maisemanhoito-luonnonlaitumia Suomessa on 4596 ha. Arvokkaita perinnebiotooppeja sopimuksien alla kyllä löytyy lisää, mutta haepa sellaista, jos se on niin helppoa ?  Jos erilaisia tukia luonnonlaitumista saa vaikkapa 650 euroa, tekee se 2,9 miljoonaa euroa, koko Suomessa. Siis LHK ei tule alle 5 ha tiloille pääsääntöisesti, oletko katsonut kuntarajoja ja niiden sisällä kyläkohtaisia rajoja saaristoalueista ? Asetus 8.1.2015/5, liite 2. Aika vähän on mannermaata siinä, ovat erilaisia luotoja, saaria ja jotain niemenkärkiä. Rajauksen tiukkuus näkyy myös siinä, että vain noin 1/3 näistä perinnebiotoopeista ja maisemaluonnonlaitumista näyttää ollenkaan saavan luonnonhaittakorvausta.

Tuo 2,9 miljoonaa euroa tekisi 2 miljoonalle ha, eli 89%:lle peltoalasta (poistetaan tietty ne alle 25 ha tilat) uudelleenjaettuna 1,5 euroa /ha, eli niin kuin Pasi totesi, ei siitä oikein pysty nyhjäisemään. Entäpä luomutuki ? Se nyt sentään on jo lähes 40 miljoonaa euroa pois tehoviljelijöiltä !, 215000 ha, tavoitteena vieläpä nostaa 355000 ha:iin !  Entäs luomuun siirtyvät suurimmat tehoviljelijät ? Tehohömppää ? Onko se parempaa hömppää kuin eläkeläishömppä ? Tai pienviljelijähömppä ?

Suojavyöhykenurmia on 56169 ha . Kohdentamisalueella on alle puolet alasta. Aika paljon on ihan kohdentamisalueen ulkopuolistenkin normitilojen valtaojia päätetty laittaa rahaa takomaan.  Eli jos laskemme tukitason noin 470 euroksi (oletan joidenkin menneen yli taannehtivan kesantorajoitteen) , niin senkin kokonaispotti on 26 miljoonaa hehtaaria. Eli luomusta ja suojavyöhykkeistä yksistään kertyy lähes 70 miljoonaa euroa, plus näille normi pinta-alatuet, mahdollisilla kesantorajoitteilla karsittuna. Miksei näistä tarjota nyhdettäväksi ? Saneerauskasvitoimenpidettä 6208 ha:lla , miksei itse pilattua maata voi kunnostaa omalla rahalla ? Kaikki peruskunnostus pitäisi ehkä tulla tuen alaiseksi ?

Olisi karkea virhepäätelmä olettaa, että ympäristösopimukset, kosteikot, lintupellot, luonnonlaitumet, sekä ympäristökorvauksen suojavyöhykenurmet, ympäristönurmet, monimuotoisuuspellot, saneeraukset, ym. olisivat loisena elävien eläkeläispienviljelijöiden saamaa lahjarahaa, joka laittaa eturivin viljelijän polvilleen. Näitä toimenpiteitä ja erilaisia sopimuksia on iso osuutensa aivan suurimmilla viljelijöillä. Eli jos haluamme tukea vaikeuksiin joutuneita ammattilaisia, ei ehkä ole tuloksellista näitä ns. hömppäheiniä alkaa karsimaan. Voidaan yllättyä pahasti, että miten se nyt näin.

Olen jo näyttänyt, että tukipotista menee yhdeksän kymmenesosaa jo tällä hetkellä päätoimisille viljelijöille, yli 50 ha kokoluokkaan, noin puolelle tiloista. Että totta kai pienviljelijöiden ja ehkä myös eläkeläisten poistaminen tukijärjestelmästä olisi selväsanainen viesti, mutta mistä ?

-SS-

Trivia

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 143
Vs: Rakennemuutos
Luonnonlaitumille maksetaan jo 450 euroa hehtaari sopimusten kautta + perustuki. Sopimuksella voi saada myös 600, mutta kriteerit tiukemmat. Kyllä ne säilyisivät sellaisenaan ilman parin satkun lisätukeakin. Parempi vaan jos pusikoituisivat, tulisi sirkuille lisää suojaa.

Onko sellainen käsitys syntynyt jostakin? Prosenttien rajoissa niitä ilmoitellaan. Tai voi ilmoittaa vaikka kaikki, ainakin valvontaseuraamusten todennäköisyys pienenee. Loppu heinää. Se siinä nyt on, että satoa ei tarvitse korjata, riittää kun puita ei kasva. Kesannon ilmoittamisessa ei näin ollen ole enää mitään järkeä.

Ei ole edes poliittinen päätös vaan rahat vaan vähenee. EUssa nettomaksajat vähenevät ja luuletko että kaikki muut alkavat maksaa enemmän? Kriisituilla ei kukaan ole konkurssia välttänyt. Muutamalla satasella ei maksa yhtään lyhennystä, muutaman kuukauden korot ehkä. Rahoitusta yritetty/leikattu jo kansallisestikin, lisää ei varmaan tipu, kun kymmenen aarin lisäyksetkin tuntuu rikkovan kamelilta selän.

Oletko itse kokeillut hakea ELY-keskukselta "Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito (arvokkaat perinnebiotoopit, joilla on korkeampi hehtaarikorvaus sekä muut perinnebiotoopit ja luonnonlaitumet)" - sopimusta ?  Jos näet jossakin naapurillasi joutomaata, metsää, kalliota, joita ei avata eikä laidunneta, totta kai sen harmituksen naapurin raha-automaatista  voisi kanavoida olemalla yhteydessä valvontaan päin ! Kokonaishehtaarimäärä maisemanhoito-luonnonlaitumia Suomessa on 4596 ha. Arvokkaita perinnebiotooppeja sopimuksien alla kyllä löytyy lisää, mutta haepa sellaista, jos se on niin helppoa ?  Jos erilaisia tukia luonnonlaitumista saa vaikkapa 650 euroa, tekee se 2,9 miljoonaa euroa, koko Suomessa. Siis LHK ei tule alle 5 ha tiloille pääsääntöisesti, oletko katsonut kuntarajoja ja niiden sisällä kyläkohtaisia rajoja saaristoalueista ? Asetus 8.1.2015/5, liite 2. Aika vähän on mannermaata siinä, ovat erilaisia luotoja, saaria ja jotain niemenkärkiä. Rajauksen tiukkuus näkyy myös siinä, että vain noin 1/3 näistä perinnebiotoopeista ja maisemaluonnonlaitumista näyttää ollenkaan saavan luonnonhaittakorvausta.

Tuo 2,9 miljoonaa euroa tekisi 2 miljoonalle ha, eli 89%:lle peltoalasta (poistetaan tietty ne alle 25 ha tilat) uudelleenjaettuna 1,5 euroa /ha, eli niin kuin Pasi totesi, ei siitä oikein pysty nyhjäisemään. Entäpä luomutuki ? Se nyt sentään on jo lähes 40 miljoonaa euroa pois tehoviljelijöiltä !, 215000 ha, tavoitteena vieläpä nostaa 355000 ha:iin !  Entäs luomuun siirtyvät suurimmat tehoviljelijät ? Tehohömppää ? Onko se parempaa hömppää kuin eläkeläishömppä ? Tai pienviljelijähömppä ?

Suojavyöhykenurmia on 56169 ha . Kohdentamisalueella on alle puolet alasta. Aika paljon on ihan kohdentamisalueen ulkopuolistenkin normitilojen valtaojia päätetty laittaa rahaa takomaan.  Eli jos laskemme tukitason noin 470 euroksi (oletan joidenkin menneen yli taannehtivan kesantorajoitteen) , niin senkin kokonaispotti on 26 miljoonaa hehtaaria. Eli luomusta ja suojavyöhykkeistä yksistään kertyy lähes 70 miljoonaa euroa, plus näille normi pinta-alatuet, mahdollisilla kesantorajoitteilla karsittuna. Miksei näistä tarjota nyhdettäväksi ? Saneerauskasvitoimenpidettä 6208 ha:lla , miksei itse pilattua maata voi kunnostaa omalla rahalla ? Kaikki peruskunnostus pitäisi ehkä tulla tuen alaiseksi ?

Olisi karkea virhepäätelmä olettaa, että ympäristösopimukset, kosteikot, lintupellot, luonnonlaitumet, sekä ympäristökorvauksen suojavyöhykenurmet, ympäristönurmet, monimuotoisuuspellot, saneeraukset, ym. olisivat loisena elävien eläkeläispienviljelijöiden saamaa lahjarahaa, joka laittaa eturivin viljelijän polvilleen. Näitä toimenpiteitä ja erilaisia sopimuksia on iso osuutensa aivan suurimmilla viljelijöillä. Eli jos haluamme tukea vaikeuksiin joutuneita ammattilaisia, ei ehkä ole tuloksellista näitä ns. hömppäheiniä alkaa karsimaan. Voidaan yllättyä pahasti, että miten se nyt näin.

Olen jo näyttänyt, että tukipotista menee yhdeksän kymmenesosaa jo tällä hetkellä päätoimisille viljelijöille, yli 50 ha kokoluokkaan, noin puolelle tiloista. Että totta kai pienviljelijöiden ja ehkä myös eläkeläisten poistaminen tukijärjestelmästä olisi selväsanainen viesti, mutta mistä ?

-SS-

Saitkohan väärän käsityksen tekstistä. Olen tehnyt sopimuksen, en tosin arvokkaasta alasta. Hoidan niittämällä, asia kunnossa. En ole kateellinen muiden tuista, enkä sitä mieltä, että tukien maksimointi annetuissa raameissa olisi väärin. Päinvastoin, laskimenkäytön hallitseva viljelijä tekee niin ilman muuta. Esitin mielipiteeni tukien kohdentamisesta muutamilla kriteereillä.

Suojavyöhykkeistä on varmaan riittävästi puhuttu ja kuvittelisin, että niiden kriteerit tiukentuvat jatkossa. Nykyisellään minkä tahansa valumavesiä alueelta keräävän ojanvarren pystyi ilmoittamaan suojavyöhykkeeksi. Nehän olivat kaikkien käytettävissä, niin tehotilojen kuin muuhun kuin viljelyyn panostavien. Jos joku marisee, että niistä pitäisi leikata aitoon viljelyyn, niin on vähän myöhässä, olisi ilmoittanut itsekin ajoissa.

En myöskään väittänyt, että mainitsemillani rajauksilla olisi suuria euromääräisiä vaikutuksia, mutta varmaan muillakin on samanlaisia kokemuksia, että eipä maata saakaan vuokralle, kun laitettiin itse ikiheinälle.

Ei ollut tarkoitus suututtaa ketään, ihan vain keskustella tukipolitiikasta ja rakennemuutokseen vaikuttavista tekijöistä  ;)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17575
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rakennemuutos
Saitkohan väärän käsityksen tekstistä. Olen tehnyt sopimuksen, en tosin arvokkaasta alasta. Hoidan niittämällä, asia kunnossa. En ole kateellinen muiden tuista, enkä sitä mieltä, että tukien maksimointi annetuissa raameissa olisi väärin. Päinvastoin, laskimenkäytön hallitseva viljelijä tekee niin ilman muuta. Esitin mielipiteeni tukien kohdentamisesta muutamilla kriteereillä.

Suojavyöhykkeistä on varmaan riittävästi puhuttu ja kuvittelisin, että niiden kriteerit tiukentuvat jatkossa. Nykyisellään minkä tahansa valumavesiä alueelta keräävän ojanvarren pystyi ilmoittamaan suojavyöhykkeeksi. Nehän olivat kaikkien käytettävissä, niin tehotilojen kuin muuhun kuin viljelyyn panostavien. Jos joku marisee, että niistä pitäisi leikata aitoon viljelyyn, niin on vähän myöhässä, olisi ilmoittanut itsekin ajoissa.

En myöskään väittänyt, että mainitsemillani rajauksilla olisi suuria euromääräisiä vaikutuksia, mutta varmaan muillakin on samanlaisia kokemuksia, että eipä maata saakaan vuokralle, kun laitettiin itse ikiheinälle.

Ei ollut tarkoitus suututtaa ketään, ihan vain keskustella tukipolitiikasta ja rakennemuutokseen vaikuttavista tekijöistä  ;)

En tiedä, sainko, sävy kuitenkin oli tutunoloinen, tupailloista, joissa otetaan aina esille eläkeläis- ja pienviljelijät, rakennemuutosviljelijän menestymisen tukkona. Kiinnitin siksi niin ärhäkästi asiaan huomiota, koska syy tupailta-asenteeseen varmaankin tulee siitä, ettei hahmoteta hehtaarien painoarvoa tukien maksuissa. Ja hehtaareista päätoimisilla kehittyvillä rakennemuutostiloilla on hallinnassa suurin osa valmiiksi, siellä rahamiesten joukossa ne vuokrakisat käydään, ja kisan ratkaisee esimerkiksi eläintilastatus, luomustatus, erikoiskasvistatus, ym, jossa kerättävällä hehtaarilla on eri tukituottoarvo eri vuokraajalle. Totta kai paikallisesti voi joku pieni pyllynala ottaa suurviljelijääkin hermoon, kun ei pääse sitä takavarikoimaan.  Kuitenkin kaikki marginaaliryhmiin kohdistuvat tulonsiirtovaatimukset ovat paitsi väärinkäsitys, niin tehottomin vaikutusmahdollisuus maatalouden kustannuskriisiin. Vuokratasoa eivät eläkeläiset ensimmäisenä nosta, vaan kyllä hyvillä viljelyalueilla vuokratason määrittävät erikoiskasviviljelijät, ml. peruna , puutarha- ja vihanneskasvinviljelijät, sokerijuurikasrälssi, ja eläinyksiköt, jotka tarvitsevar "Lebensraumia" lähistölleen. Verrattavana ryhmänä myös luomuviljely, jossa joudutaan toimimaan laajaperäisemmin, maapinta-alan käytössä. Enemmän latausta, enemmän tukia.

Kaupunkien maita, kun tarjotaan vuokralle, kannattaa tehdä tarjous joka tapauksessa, pääsee katsomaan itsekin, kuka ja mitä ja minne.  Kyllä siellä on ne paksulompsaiset isot-isännät paukuttamassa setelitukkojansa pöydän kulmalla, kun niitä lähes 700 euron vuokralleottamisia tehdään. Monille "otetuille" palstoille ei niillä pöytävaunujättiläisillä pääse taittamaan millään, mutta on hyvä olla EFA alaa siellä joutomaalla, niin pääsee suurentamaan muutaman hehtaarin verran juurikasmaata parhaalle savikolle.

Kyllä pikkutraktorilla ajeleva papa, joka omaa hevosheinäänsä viidellä hehtaarilla viljelee, ei todellakaan ole mikään vuokravedättäjä. Voi olla muita syitä, mikseivät pellot tule tarjolle, monin paikoin syyt juontavat sukupolvien takaa, taustoja ei välttämättä kukaan enää tunne. Joku sanoi sitä ja toinen tätä, silloin 1870 vuonna.

-SS-

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 51771
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Rakennemuutos
Saitkohan väärän käsityksen tekstistä. Olen tehnyt sopimuksen, en tosin arvokkaasta alasta. Hoidan niittämällä, asia kunnossa. En ole kateellinen muiden tuista, enkä sitä mieltä, että tukien maksimointi annetuissa raameissa olisi väärin. Päinvastoin, laskimenkäytön hallitseva viljelijä tekee niin ilman muuta. Esitin mielipiteeni tukien kohdentamisesta muutamilla kriteereillä.

Suojavyöhykkeistä on varmaan riittävästi puhuttu ja kuvittelisin, että niiden kriteerit tiukentuvat jatkossa. Nykyisellään minkä tahansa valumavesiä alueelta keräävän ojanvarren pystyi ilmoittamaan suojavyöhykkeeksi. Nehän olivat kaikkien käytettävissä, niin tehotilojen kuin muuhun kuin viljelyyn panostavien. Jos joku marisee, että niistä pitäisi leikata aitoon viljelyyn, niin on vähän myöhässä, olisi ilmoittanut itsekin ajoissa.

En myöskään väittänyt, että mainitsemillani rajauksilla olisi suuria euromääräisiä vaikutuksia, mutta varmaan muillakin on samanlaisia kokemuksia, että eipä maata saakaan vuokralle, kun laitettiin itse ikiheinälle.

Ei ollut tarkoitus suututtaa ketään, ihan vain keskustella tukipolitiikasta ja rakennemuutokseen vaikuttavista tekijöistä  ;)

En tiedä, sainko, sävy kuitenkin oli tutunoloinen, tupailloista, joissa otetaan aina esille eläkeläis- ja pienviljelijät, rakennemuutosviljelijän menestymisen tukkona. Kiinnitin siksi niin ärhäkästi asiaan huomiota, koska syy tupailta-asenteeseen varmaankin tulee siitä, ettei hahmoteta hehtaarien painoarvoa tukien maksuissa. Ja hehtaareista päätoimisilla kehittyvillä rakennemuutostiloilla on hallinnassa suurin osa valmiiksi, siellä rahamiesten joukossa ne vuokrakisat käydään, ja kisan ratkaisee esimerkiksi eläintilastatus, luomustatus, erikoiskasvistatus, ym, jossa kerättävällä hehtaarilla on eri tukituottoarvo eri vuokraajalle. Totta kai paikallisesti voi joku pieni pyllynala ottaa suurviljelijääkin hermoon, kun ei pääse sitä takavarikoimaan.  Kuitenkin kaikki marginaaliryhmiin kohdistuvat tulonsiirtovaatimukset ovat paitsi väärinkäsitys, niin tehottomin vaikutusmahdollisuus maatalouden kustannuskriisiin. Vuokratasoa eivät eläkeläiset ensimmäisenä nosta, vaan kyllä hyvillä viljelyalueilla vuokratason määrittävät erikoiskasviviljelijät, ml. peruna , puutarha- ja vihanneskasvinviljelijät, sokerijuurikasrälssi, ja eläinyksiköt, jotka tarvitsevar "Lebensraumia" lähistölleen. Verrattavana ryhmänä myös luomuviljely, jossa joudutaan toimimaan laajaperäisemmin, maapinta-alan käytössä. Enemmän latausta, enemmän tukia.

Kaupunkien maita, kun tarjotaan vuokralle, kannattaa tehdä tarjous joka tapauksessa, pääsee katsomaan itsekin, kuka ja mitä ja minne.  Kyllä siellä on ne paksulompsaiset isot-isännät paukuttamassa setelitukkojansa pöydän kulmalla, kun niitä lähes 700 euron vuokralleottamisia tehdään. Monille "otetuille" palstoille ei niillä pöytävaunujättiläisillä pääse taittamaan millään, mutta on hyvä olla EFA alaa siellä joutomaalla, niin pääsee suurentamaan muutaman hehtaarin verran juurikasmaata parhaalle savikolle.

Kyllä pikkutraktorilla ajeleva papa, joka omaa hevosheinäänsä viidellä hehtaarilla viljelee, ei todellakaan ole mikään vuokravedättäjä. Voi olla muita syitä, mikseivät pellot tule tarjolle, monin paikoin syyt juontavat sukupolvien takaa, taustoja ei välttämättä kukaan enää tunne. Joku sanoi sitä ja toinen tätä, silloin 1870 vuonna.

-SS-

Tuohon sen enempää puuttumatta niin pari asiaa...

Tupailta on homoille ja tämmönen syksy opettaa kovapäisempääkin setelitukun heiluttelijaa.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Last Man Standing

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2731
Vs: Rakennemuutos
>kovapäisempääkin setelitukun heiluttelijaa.

Nyt niitä setelitukon heiluttelijoita säikytellään paniikkiostoihin


Yara nostaa lannoitehintoja toistamiseen viikon sisällä

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.208871

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7843
Vs: Rakennemuutos
>kovapäisempääkin setelitukun heiluttelijaa.

Nyt niitä setelitukon heiluttelijoita säikytellään paniikkiostoihin


Yara nostaa lannoitehintoja toistamiseen viikon sisällä

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.208871

Ei taida mennä kaupaksi. Pakko säikyttää hinnannostolla viljelijät ostoille.
Mystinen kesälaatumies

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 56298
Vs: Rakennemuutos
mutta köpsintä tuossa on se  että nuo toisetkii nostaa hintoaj.  ei ehkä yhtä paljon mutta kuitenkin peesaavat.

Trivia

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 143
Vs: Rakennemuutos
Olisi varmaan aika poistaa tuontitullit lannoitteilta. Taas muistetaan häkämiestä lämmöllä.

Tänä kesänä oli muuten Belorin lannoitteissa ekaa kertaa sanomista. Ostin ensvuodelle yaraa. Ei siitä tuu mitään että joka kevät on arpapelia millaista ryyniä pussista tulee. Aika nopeasti muutaman kympin säästö tonnissa tuottaa hehtaarilta useamman sadan kilon satotappion.

alpo10

  • Vieras
Vs: Rakennemuutos
En tarkoittanutkaan että suuria tukisummia sieltä saataisiin, mutta miksi pieniä tiloja täytyy ehdoin tahdoin pitää mukana, kun viljely on käytännössä heinää ja monimuotoisuuksia, koska sieltä saa olemattomilla toimenpiteillä enemmän kuin vuokrana. Samoin vuokrat nousevat, kun vapaamielinen tukipolitiikka pitää kaikki mukana.

Yläikärajat, järkevä pinta-alan alaraja, tuen kohdentaminen viljelyyn ja metsityksen palautus. Kovin suuria muutoksia ei politiikoissa voi tehdä, kun suunnittelu on viiden vuoden jänteellä. Ei voida luvata, että 10 vuoden päästä tehdään tällöinen iso linja kun viimekädessä puitteet sanellaan EU-lainsäädännössä. Tuet luultavasti tulevat putoamaan seuraavalle kaudelle, ehkä yllättävän paljonkin.
nyt ei ymmärrä, meinaatko että tukijärjestelmä on tehty viljelijöitä varten?
Maataloustukia perustellaan teollisuusmaissa kolmella päämäärällä:
1.Ne ylläpitävät ruokahuollon omavaraisuutta
2.Suorat tuet halventavat kuluttajien elintarvikkeista maksamaa hintaa ja heikentävät hintojen normaalia vaihtelua
3.Ne pitävät maaseudun asuttuna

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maataloustuki

Nämä päämäärät toteutuvat ehkä paremmin tukemalla pienempiä tiloja vrt kohta 3. Kun kyseessä on tasatuki, niin tuen maksajankaan kannalta sillä ei ole merkitystä, kenen viljelemille hehtaareille tuki menee tai minkä kokoisille tiloille. Lähinnä se on viljelijän oma asia, miten tilaansa hoitaa ja mistä rahansa hankkii.

Jos tulee merkkejä siitä, että isot tilat tulisivat toimeen pienemmällä tuella ja olisivat vähemmän tuista riippuvaisia, niin silloin pitäisi tehdä jotain erikoisia toimenpiteitä tämän kehityksen nopeuttamiseksi. Nyt sellaisia merkkejä ei ole vaan isoilla tukimäärät, sekä tukiriippuvuus ovat myös isompia kuin pienemmillä. Voimakkaasti progressiivinen tukileikkuri auttaisi asiaa, nykyinen on auttamattomasti liian pieni eikä sitä ole kaikissa tuissa ollenkaan.
Se on mielestäni jo aika suoraan sanottu, että tuet laskevat. Jos tukipolitiikalla pitäsi alkaa pudottamaan joitakin pois niin ensimämisenä pitäisi perua kaikki kriisituet yms. ja periä takaisin. Silloin toivottavasti poistuisivat kaikken laskutaidottomimmat ja vähiten eteenpäin ajattelevat ja suunnittelevat. Perinteisen tuotannon pikkutilat vähenevät joka tapauksessa tasaiseen tahtiin. Niin kauan joukossa on tarpeeksi monta, jotka eivät mieti realistisesti tulevaisuutta tai eivät halua laskea yhtään mitään on turha toivoa esim. vuokratason laskua. Kaupasta kun saa aina sanankin mukaisesti komiampia puimureita ja muita entistä suurempia koneita kun hallinnassa oleva pinta-ala kasvaa.
Asiaa...

Viimeksi muokattu: 10.10.17 - klo:00:39 kirjoittanut alpo10