Tuo kompostoitu kanankakka mitä ostanut purkin, niin haisee voimakkaasti ammoniakille. Varsinkin kun sen nakkaa lipeään, niin ammoniakki suorastaan tulvahtaa sieltä esille.
Liika ammoniakki on spirulinalle myös haitallista - josko tuo bioreaktori lietteelle saadaan toimimaan, niin tällöin ammoniakin tulisi imeytyä spirulinan typenlähteeksi sitämukaa, kun sitä haihtuukin ettei se ala kertymään suljettuun ilmakehään reaktorissa.
Tässä tietenkin se, että kun ammoniakkia ei haihdu kompostoinnin aikana taivaan tuuliin, niin saadaan parempi hyöty tuosta kanankakkasta, verrattuna siihen että käytetään valmiiksi kompostoitua kanankakkaa, josta vielä jäljellejäänyt ammoniakki pöllähtää spirulinalle kun sitä ruokitaan.
En siis aio lähteä tekemään sen isompia kasvatuksia, ennenkuin tuo bioreaktori toimii - Suomessakin myytävä spirulina luomukaupoissa käsittääkseni kasvatetaan juurikin karjasta saadun lietteen ravinteilla, joten keksintö ei toki ole uusi, kasvattaa spirulinaa eläinten jätöksillä ihmisravinnoksikin.
Kompostin hygienisointi taasen on asia erikseen, mutta suljetussa reaktorissa on helppo pitää prosessi tasaisena ja halutuissa arvoissa. Lisäksi kun valmis kompostineste sitten vielä sekoitetaan lipeään, niin se takaa hyvän hygienian - tosin aerobinen kompostointikin tappaa patogeenit tehokkaasti.
Myös ammoniakki on hyvä desinfioija, mutta sen määrä kompostissa on vähäinen ja pH on vain luokkaa 11. Lipeän pH taasen on 13-14, ja kun kompostineste sekoitetaan lipeään niin lipeän määrä on paljon isompi kuin mitä koko kompostimassan ammoniakin osuus.
Jäljelle jäänyt kiintomassa kompostorissa voidaan puristaa lannoiterakeeksi ja sekoittaa siihen vielä spirulinaa.
Kompostinesteessä oletettavasti on myös hieman kiinto-ainesta. Myöskin spirulina sakkauttuu pohjalle. Kun spirulina-astia tyhjennetään, niin samalla se pohjalieju siis voidaan ottaa lannoite-käyttöön, ja päällä oleva spirulina-neste kerätään eläimille.
Sitten vain uusi satsi spirulinaa tulemaan ja ladataan kompostiin uudet lannoitteet.
Spirulinaa ei kannata ensiarvoisesti miettiä proteiinin korvaajana, vaan lisäravinteena joka parantaa immuunijärjestelmää ja aineenvaihduntaa, tehden siten eläimistä terveempiä ja hyvinvoivia. Onhan se hyvää proteiiniakin, mutta sen annostusta eläimille ei kannata miettiä tässä mielessä vaan yleiskunnon kohottajana eläimille.
Tällöin määrät ovat vähäisiä, mutta niistä saadaan hyöty siinä mielessä että terveempi eläin tarvitsee vähemmän vitamiineja, hivenaineita ja proteiiniakina, kun keho ei ole rasituksen alaisena.
Sama se on ihmisillekin, mitä huonommin syömme: sitä enemmän tarvitsemme ravintoa, koska keho korjaa vaurioita.
Eräs hyvä idea siis on eläimille kierrättää tallitilan ilmaa spirulinan kautta. Tällöin ilmansaasteet ja pölyt menevät levään, eivätä karjan keuhkoihin ja verenkiertoon. Samasta syystä on hyvä olla kotonakin spirulina-akvaario, jotta se puhdistaa huoneilmaa ja tuottaa myös happea.
Mitä enemmän happea ja vähemmän hiilidioksidia - tiettyyn rajaan saakka - niin sitä paremmin toimii koko aineenvaihdunta ja kehon tulehdus vähenee.
Enemmän tai vähemmän sitä sairaita ollaan kaikki oltu kohdusta asti - kun myrkky tekee sairaaksi, ja myrkyille altistumme jokapäiväisesti kun hengitämme saastunutta ilmaa, syömme ruokaa jossa on myrkkyjä ja juomme vettä, joka on saastunutta.
Viimeksi muokattu: 06.06.17 - klo:14:31 kirjoittanut Henri Lentonen