"20 centin tukiero" on todella halveksittavaa retoriikkaa, kokonaisuudesta irroitettu ja suurenneltu luku.

MTK:lla alkaa olla todellinen pelko jäsenkadosta. Nyt joutuvat jo paikallisyhdistyksetkin levittämään MTK opettamaa propakandaa. Kato käy jäsenistössä.
Yhtä hyvin siellä neuvottelupöydässä Valtion kanssa voisi olla useampikin tuottajaliitto. Onhan noissa palkkaneuvotteluissakin useampia järjestöjä.

Jopihopi se suoltaa paskaa minkä ehtii, C-alueella on sikatukea leikattu  sen takia, että siellä on tuotanto

Tässä on ensin linkki

http://74.125.77.132/search?q=cache:PL4OnTZah0oJ:www.sirkka-liisaanttila.fi/puheet/2009-01-16-KOLUMNI%2520Sika-lehdess%C3%A4:%2520Sikojen%2520ja%2520siipikarjan%2520tuki%2520koko%2520maassa%2520irti%2520tuotannosta.doc+142+tuki+sioille&hl=fi&ct=clnk&cd=4&gl=fi

Ja ajan säästämiseksi pieni lainaus. Anttilan puheesta.

Liittymissopimuksen artiklan 142 mukaan pohjoinen tuki on tarkoitettu ylläpitämään liittymistä edeltävä alueen perinteinen maataloustuotanto. Komissio on ehdoton siinä, että tuki ei saa olla yhteydessä tulevaan tuotantoon eikä tuotanto saa tuen avulla kasvaa. Pohjoisen tukialueen sianlihantuotanto on vastoin artiklan 142 määräyksiä kasvanut liittymisen jälkeen noin viidenneksellä. Tästä volyymin kasvusta johtuen Suomella ei ollut muuta mahdollisuutta kuin suostua komission vaatimukseen irrottaa tuki tuotannosta kokonaan.   

niin ja ilmeisesti ab alueella likimain saman verran koska vuosin 1997-2007 tuotannosta on siirtynyt 3,6% c alueelle. Ja c alueella siantuotanto kasvanut nimenomaan tulotason turvaamiseksi omavaraisuuden kustannuksella toisin kuin etelässä.

Niin. Mieti miten sikatalouden pitäisi toimia jotta tulosta tulisi. Onhan tuota mietitty... Paljonkin... Kokonaisuutena vai yksittäisen tilan kannalta? Kokoaisuuden kannaltahan tilanne on selkeä, tuotanto ei saa nousta tietystikään. Mutta ajatellaas asiaa yksittäisen tilan kannalta. Vaikka emo-heikki mitä väittää niin tilat kilpailevat keskenään ja vain siinä kilpailussa pärjäävät jäävät jäljelle. Ja kun täällä AB-alueella ainoa varma tieto on ollut epävarmuus tulevasta ja suurella todennäköisyydellä alenevat tuet niin mitäpä tila tekee. Jos C-alueella on voinut laskea että "mulla on tässä nyt tuo 30 lehmää ja saan siitä pysyviä tukia niin ja niin paljon ja pärjään, ei ole tarvetta laajentaa". Mutta entäs täällä. Kun tuet alenevat, jokaisesta yksittäisestä lihasiasta jää aina pienempi ja pienempi siivu itselle. No, entäs jos haluat säilyttää palkkatasosi? On kasvatettava siivujen määrää. Juostava kovemmin että pysyisi edes paikallaan. No, miten tämä tehdään? Laajennetaan tuotantoa. Laajenna tai kuole. Että se on niin helppo sanoa noita neuvoja? Sinä varmaan ensimmäisenä olisit muiden hyväksi uhraamassa oman tilasi ja päättäisit että minäpä jätän laajentamatta ja rupean ajamaan taksia? Niinkö?

Niin. Kun jopihopi & co kritisoivat että "vedetään tarkoitushakuisesti joku tila hatusta ja lasketaan sitten sille" että eihän sellainen käy.

No, otetaas lähtökohdaksi jopihopin kovasti kehumat MTT laajaan alle 30 tilan aineistoon perustuvat laskelmat. Niistä nähdään että C-alueen keskimääräinen viljelyala on 57 hehtaaria ja B-alueen 50 hehtaaria. A-alueelta ei löydy tarpeeksi tiloja keskiarvon laskemiseen.

Valitettavasti koska emme tiedä tarkkaa tilojen rakennetta niin joudumme tekemään oletuksia. Oletuksena tukipolitiikka kohtelee porsastilaa ja lihasikalaa samanarvoisesti eli eläinyksiköt vertailukelpoisi ja tuet samoin. Teemme siis oletuksen että aineiston kaikki tilat ovat lihasikaloita, kotieläintuotot 136.500 euroa C-alueella ja 208.300 euroa B-alueella. Tähän asti kaikki mukana?

Sen jälkeen joudumme valitettavasti olettamaan keskihinnan lihasialle ja otetaan 1.40 ja teuraspainoksi 85 kiloa. Yhdestä lihasiasta tuloa siis noin 120 euroa (119 mutta pyöristetään vähän). Tämä tarkoittaa että C-tila toimitti teurastamoon 136.500 / 120 = 1.137 lihasikaa ja B-tila 208.300 / 120 = 1.735 lihasikaa. Sianlihaa vastaavasti 96.645 ja 147.475 kiloa.

No, tässä nyt on sitten C-alueen tyyppitila ja B-alueen tyyppitila. Jos aineistoon saisi luvan tilakohtaisiin tietoihin niin ne löytyisivät varmaan kyllä tuolta keskiarvojen takaa ihan laskemallakin mutta tämä on nyt otettava tällaisena oletuksena.

Jos kun joku kuitenkin sanoo että "iso yksikkö saa parempaa hintaa" niin vaikutus? Hinta vaikka 1.50 niin se tarkoittaisi että B-tila toimittaisi myyntiin 208.300 / (1.50 * 85) = 1.633 lihasikaa ja 138.866 kiloa sianlihaa. Jos kuka haluaa niin voi laskea hinnan vaikutuksen noilla luvuilla. Voidaan laske niilläkin mutta jatketaan nyt tuosta että kaikilla hintana 1.40.

Niin? Mitä sitten? Tukia C-tila saa tällä hetkellä 57 peltohehtaaristaan 57 * 603 (MT:n taulukosta tuo 603 euroa/ha) = 34.371 euroa. Ja lihasioista (1.137 / 13) * 210 = 18.366 euroa. Tukia yhteensä siis 52.737 euroa. B-tila saa tukia pelloista 50 * 633 = 31.650 euroa. Ja vastaavasti eläimistä (1.735 / 13) * 174 = 23.222 euroa. Tukia yhteensä siis 54.872 euroa. Kokonaistuissa B-alue siis johtaa.

Mutta lasketaas kokonaistuki tuotetulle lihakilolle. C-alueella siis 52.737 / 96.645 = 55 senttiä per lihakilo. Vastaavasti B-tilalla tuki on 54.872 / 147.475 = 37 senttiä per lihakilo. Tukiero kokonaistuessa tuotettua lihakiloa kohti MTTn aineistosta johdetuilla tyyppitiloilla on siis jo nyt 18 senttiä per kilo.

Ja entäpä tilanne kun mennään vuoteen 2014 ja AB-tuet ovat nolla. Joudumme olettamaan että tuotantomäärät pysyvät. Jos tuo oletettu tukikatto 200 ey pitää paikkansa niin C-alueen tuotanto vastaa 87 eläinyksikköä eli tuki jää ennalleen. Se on siis 57.737 euroa. B-alue vastaavasti kotieläintuet pois niin jää 31.650 euroa. Ja nyt tukia C-alue 57.737 / 96.645 = 55 senttiä per lihakilo. Entäpä B-alue? Siellä tulee 31.650 / 147.475 = 21 senttiä per lihakilo. Eli tukieroksi MTTn aineistosta johdetuilla tyyppitiloille tulee 2014 34 senttiä per lihakilo.

Montako erilaista eri pohjalta tehtyä laskelmaa on tehtävä ennenkuin uskotte että jos jo tehtyjä päätöksiä ei muuteta niin vuoden 2013 jälkeen tällainen tukiero on olemassa ja pysyy? Sitä ei mielestäni asiaperusteilla pysty yhtään mitenkään kiistämään. Mutta yrittäkää nyt edes? Ottakaa ja valitkaa haluamanne esimerkkitila ja laskekaa tukiero per tuotettu lihakilo. Veikkaan että päädytään aina tuohon 15-20 sentin eroon jos tila on hiukkaakaan realistinen. Mutta paha se on yrittää todistaa mustaa valkoiseksi?

Tähän ei ole muuten edelleenkään keneltäkään tullut mitään kommentia?

Lainaus käyttäjältä: JakkeJäyhä - 30.01.09 - klo:11:43

Niin. Kun jopihopi & co kritisoivat että "vedetään tarkoitushakuisesti joku tila hatusta ja lasketaan sitten sille" että eihän sellainen käy.

No, otetaas lähtökohdaksi jopihopin kovasti kehumat MTT laajaan alle 30 tilan aineistoon perustuvat laskelmat. Niistä nähdään että C-alueen keskimääräinen viljelyala on 57 hehtaaria ja B-alueen 50 hehtaaria. A-alueelta ei löydy tarpeeksi tiloja keskiarvon laskemiseen.

Valitettavasti koska emme tiedä tarkkaa tilojen rakennetta niin joudumme tekemään oletuksia. Oletuksena tukipolitiikka kohtelee porsastilaa ja lihasikalaa samanarvoisesti eli eläinyksiköt vertailukelpoisi ja tuet samoin. Teemme siis oletuksen että aineiston kaikki tilat ovat lihasikaloita, kotieläintuotot 136.500 euroa C-alueella ja 208.300 euroa B-alueella. Tähän asti kaikki mukana?

Sen jälkeen joudumme valitettavasti olettamaan keskihinnan lihasialle ja otetaan 1.40 ja teuraspainoksi 85 kiloa. Yhdestä lihasiasta tuloa siis noin 120 euroa (119 mutta pyöristetään vähän). Tämä tarkoittaa että C-tila toimitti teurastamoon 136.500 / 120 = 1.137 lihasikaa ja B-tila 208.300 / 120 = 1.735 lihasikaa. Sianlihaa vastaavasti 96.645 ja 147.475 kiloa.

No, tässä nyt on sitten C-alueen tyyppitila ja B-alueen tyyppitila. Jos aineistoon saisi luvan tilakohtaisiin tietoihin niin ne löytyisivät varmaan kyllä tuolta keskiarvojen takaa ihan laskemallakin mutta tämä on nyt otettava tällaisena oletuksena.

Jos kun joku kuitenkin sanoo että "iso yksikkö saa parempaa hintaa" niin vaikutus? Hinta vaikka 1.50 niin se tarkoittaisi että B-tila toimittaisi myyntiin 208.300 / (1.50 * 85) = 1.633 lihasikaa ja 138.866 kiloa sianlihaa. Jos kuka haluaa niin voi laskea hinnan vaikutuksen noilla luvuilla. Voidaan laske niilläkin mutta jatketaan nyt tuosta että kaikilla hintana 1.40.

Niin? Mitä sitten? Tukia C-tila saa tällä hetkellä 57 peltohehtaaristaan 57 * 603 (MT:n taulukosta tuo 603 euroa/ha) = 34.371 euroa. Ja lihasioista (1.137 / 13) * 210 = 18.366 euroa. Tukia yhteensä siis 52.737 euroa. B-tila saa tukia pelloista 50 * 633 = 31.650 euroa. Ja vastaavasti eläimistä (1.735 / 13) * 174 = 23.222 euroa. Tukia yhteensä siis 54.872 euroa. Kokonaistuissa B-alue siis johtaa.

Mutta lasketaas kokonaistuki tuotetulle lihakilolle. C-alueella siis 52.737 / 96.645 = 55 senttiä per lihakilo. Vastaavasti B-tilalla tuki on 54.872 / 147.475 = 37 senttiä per lihakilo. Tukiero kokonaistuessa tuotettua lihakiloa kohti MTTn aineistosta johdetuilla tyyppitiloilla on siis jo nyt 18 senttiä per kilo.

Ja entäpä tilanne kun mennään vuoteen 2014 ja AB-tuet ovat nolla. Joudumme olettamaan että tuotantomäärät pysyvät. Jos tuo oletettu tukikatto 200 ey pitää paikkansa niin C-alueen tuotanto vastaa 87 eläinyksikköä eli tuki jää ennalleen. Se on siis 57.737 euroa. B-alue vastaavasti kotieläintuet pois niin jää 31.650 euroa. Ja nyt tukia C-alue 57.737 / 96.645 = 55 senttiä per lihakilo. Entäpä B-alue? Siellä tulee 31.650 / 147.475 = 21 senttiä per lihakilo. Eli tukieroksi MTTn aineistosta johdetuilla tyyppitiloille tulee 2014 34 senttiä per lihakilo.

Montako erilaista eri pohjalta tehtyä laskelmaa on tehtävä ennenkuin uskotte että jos jo tehtyjä päätöksiä ei muuteta niin vuoden 2013 jälkeen tällainen tukiero on olemassa ja pysyy? Sitä ei mielestäni asiaperusteilla pysty yhtään mitenkään kiistämään. Mutta yrittäkää nyt edes? Ottakaa ja valitkaa haluamanne esimerkkitila ja laskekaa tukiero per tuotettu lihakilo. Veikkaan että päädytään aina tuohon 15-20 sentin eroon jos tila on hiukkaakaan realistinen. Mutta paha se on yrittää todistaa mustaa valkoiseksi?

Etelään sovittiin korkeat investointi tuet. Todella korkeat, niin korkeat että esimerkiksi kuivaajia rakennettiin kokonaan investointi tuella. Lisäksi sovittiin lyhytaikaisesta 141 tuesta, joka on siis jatkunut lähes sukupolven. 142 sovittiin pysyväksi  kunnes sinipuna leikkas sitä ja komissio määräsi investointituet koko suomeen. Sikatiloille ne pistettiin hakukieltoon.

niin kyllähän tuo että ministerikin viljelee "20 centin tukieroa ja sen tasaamista" viittaa siihen että viljatuet tasataan takautuvasti, investointituet avataan c alueelle määräajaksi 90 luvun ehdoin korkoineen, ilmasto-olot tasapuolistetaan jne

niin kyllähän tuo että ministerikin viljelee "20 centin tukieroa ja sen tasaamista" viittaa siihen että viljatuet tasataan takautuvasti, investointituet avataan c alueelle määräajaksi 90 luvun ehdoin korkoineen, ilmasto-olot tasapuolistetaan jne

Ja mitä taas tulee tuotannon kasvuun c- alueella, täällä tilat keskimäärin pienempiä ja velkaisempia tukihistoriasta johtuen joten tuotantoa on ollut pakko tehostaa velkataakan alla kun pysyviksi luvattuja tukia on tasoleikattu solidaarisuudesta ab alueen villisianmielisiä tuottajia kohtaan. Ja tuotannon lisääntymisestä johtuva tuen tukileikkaus on ymmärrettävää, koska sopimukset pidetään. Ab alueilla tuotannon lisääminen on tullut luonnostaan kun rengille on kohteliasta järjestää jotakin puuhaa työajaksi. Kirjanpitotilojen tuloksista mttn toimesta laadittuista painotetuista keskiarvioistahan on nähtävissä kuinka ab alueella tehdään itse kolmannes vähemmän töitä, palkataan satakertaisella summalla henkilöstöä, hankitaan koneita 15% pienemmälle peltoalalle yli 100% suuremmalla summalla ja yksikkökoko suurempi (myyntituloja  50% enemän) ja omavaraisuus selkeästi korkeampi keskimäärin c alueeseen verrattuna.

Miten muuten ab alueella hyödytään pohjois- ja itäsuomen sikatukien leikkauksista ja dekoplauksesta?

Mitä C-alueella on hyödytty jatkuvista AB-alueen tukileikkauksista,: EU:n määräämät investointituet pois, nuorten viljelijöitten tuki pois, viljan siirtymäkauden tukien raju alasajo jne jne .


Epäilemättä C-alueen MTK-päättäjät ovat saaneet tuosta kaikesta orgasmin