Kummasti ne ruotsalaiset porskuttaa vaikka isossa osassa tuotteita omavaraisuus on 50-70% luokkaa? Edes perunoita ei ole omasta takaa tarpeeksi?

Silti meille tarjoillaan ruotsalaista varhaisperunaa.

Onko naapurissa joku kriisi päällänsä, rajat kiinni vai minkä takia eivät porskuttaisi?
Mitä tuo iso osa tuotteita pitää sisällään jossa omavaraisuus 50%?

Arvonlisää ei synny siksi koska tuella on subventoitu tuotannon arvo minimiin, siitä syntyy harha.
Kotieläinten tuki on käsitettävä suoraan tueksi jalostavalle teollisuudelle tai kaupalle ml, kuluttajat, kotieläimethän nauttivat jo kerran tuettua energiaa.
Itse en näe omavaraisuudessa mitään lisäarvoa, päinvastoin tuotannon pitäisi alittaa kotimaan kulutus, vai ja ainoastaan silloin voisi tuottajahinnat nousta.

Itse en näe omavaraisuudessa mitään lisäarvoa, päinvastoin tuotannon pitäisi alittaa kotimaan kulutus, vai ja ainoastaan silloin voisi tuottajahinnat nousta.

Aika sinisilmäinen näkemys, että kotimaan kysynnän ja tuotannon suhde jotenkin tuottajahintaan vaikuttaisi. Laivat vie ja laivat tuo. Tuontivilja olisi tietysti kalliimpaa teollisuudelle, mutta miksi kotimaan hintaa nostaisi?
Ei markkinat noudata kansantaloustieteen yksinkertaisia esimerkkejä.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 02.03.17 - klo:22:26

Maitotilojen "tase" usein näyttää äkkiseltään hyvältä, mutta aika monet maitotilat ovat kuin pieniä teollisuuslaitoksia johon rekat tuo ja vie tuotantopanoksia, mutta jos ostorehujen tuotantotilojen hehtaarit ja tuet hömppineen laskettaisiin mukaan, niin "tase" muuttuisi aika oleellisesti.

Asiaa. Maitotilat saavat tuetun ostoviljan tosi halvalla ja jos siinä ja täysrehuissa yms oleva tuki huomioidaan niin se puolet tukea toteutuu monella tilalla.

Niitä tilastoja ei muuten jostakin syystä ole enää muutamaan vuoteen julkaistu? Mtta aikaisemmin luke tai tike tai mikä julkaisi vuosittain tilaston että mikä oli maataloustuotteiden myynti eli markkinoilta saadut tuotot vuosittain. Ja vuodesta ja hintavaihteluista vähän riippuen mutta se oli suurinpiirtein yhtä suuri kuin tuet vuodessa.

Lasketko sinä saamaasi tuen määrää, kun ostat ruokaa kaupasta?

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 03.03.17 - klo:07:30

Itse en näe omavaraisuudessa mitään lisäarvoa, päinvastoin tuotannon pitäisi alittaa kotimaan kulutus, vai ja ainoastaan silloin voisi tuottajahinnat nousta.

Aika sinisilmäinen näkemys, että kotimaan kysynnän ja tuotannon suhde jotenkin tuottajahintaan vaikuttaisi. Laivat vie ja laivat tuo. Tuontivilja olisi tietysti kalliimpaa teollisuudelle, mutta miksi kotimaan hintaa nostaisi?
Ei markkinat noudata kansantaloustieteen yksinkertaisia esimerkkejä.

Onko tämä nykysysteemi sitten parempi?

Omavaraisuus ja huoltovarmuus on aika väsyneitä termejä tästä asiasta keskusteltaessa. On ne retorisesti kivoja viljellä, mutta ei ne sitä lisäarvoa maataloudelle tuo. Tai ainakaan uskottavia perusteluja asialle en ole missään tavannut.

Nykyisellään kaikki täällä kulutettu tuotanto on lähtökohtaisesti kannattavaa. Jos taas tuodaan elintarvikkeita tai tuotetaan vientiin, niin asia mutkistuu... mm tukijärjestelmät, verotus, työllisyystilanne, aluepolitiikka, ympäristö asiat vaikuttaa.

Jep, elintarvikkeiden vienti ei ole mielekästä. HKScan taannoin iloitsi Kiinan viennin alkamisesta, hieno juttu jalostajalle, mutta jokaisen kilon mukana lähtee aimo tukku suomalaista rahaa. Kiva tukea kiinalaista kuluttajaa, eikö? Tämän vuoksi olisi järkevintä että tuotanto alittaisi kysynnän ja vientituotteet olisivat pitkälle jalostettuja brändituotteita.

Elintarvikebrändit meiltä puuttuu, valio nyt sekään ei ole ulkomailla kummoinen. Keruutuotteissa meillä on ihan hyvää tunnettuutta, mutta silti puuttuu sellaiset käsitteet kuin serranon kinkku, feta, chorizo... Meillä on mämmi ja kalakukko.

Tämän vuoksi olisi järkevintä että tuotanto alittaisi kysynnän ja vientituotteet olisivat pitkälle jalostettuja brändituotteita.

Eli viljan vienti joutais ensimmäisenä lopettaa?

Omavaraisuus ja huoltovarmuus on aika väsyneitä termejä tästä asiasta keskusteltaessa. On ne retorisesti kivoja viljellä, mutta ei ne sitä lisäarvoa maataloudelle tuo. Tai ainakaan uskottavia perusteluja asialle en ole missään tavannut.

Meillä on mämmi ja kalakukko.

viranomaiset, joille kriisivalmiudesta huolehtiminen kuuluu, järjestävät hyviä harjoituksia. Niissä saa hyvän kuvan ettei kyseessä ole ollenkaan "väsyneitä termejä". Huoltovarmuutta voitaisiin ylläpitää ilman omaakin tuotantoa, siinä olet oikeassa. Maatilat kuitenkin muodostavat hajautetun varastointijärjestelmän, löytyy elintarvikeraaka-ainetta, öljyä, varavoimaa, raivauskalustoa ym. Huomattavasti turvallisempi tapa esimerkiksi säilyttää viljaa, kuin Itämeren aalloilla kelluva laiva. Tällä on joku hintalappu, summaa voi arvailla. Keskusliikkeet nousisivat merkittävään asemaan huoltovarmuudessa, jos aiotaan tuontiin perustaa huoltovarmuutta.

Alkutuottajan ja viljelijän osa on karu, ei ole juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa näiden jatkojalosteiden pärjäämiseen maailmalla. Raaka-aineiden viennissä taas ei ole juuri mieltä, ylijäämää pilkkahinnalla.

Kuuskymppisillä loppuunprässätyillä ukoilla ei ole mitään merkitystä huoltovarmuudelle mahdollisessa kriisitilanteessa.Pikatoteutetut kolhoosit eivät tule toimaan.

Tämä tulee tietenkin täytenä  yllätyksenä päättäjille

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 03.03.17 - klo:09:01

Tämän vuoksi olisi järkevintä että tuotanto alittaisi kysynnän ja vientituotteet olisivat pitkälle jalostettuja brändituotteita.

Eli viljan vienti joutais ensimmäisenä lopettaa?

jos kuvitellaan tilanne, että Uudenkaupungin satamaan tulee laiva, joka tuo lannoitetta (=viljan kallein tuotantopanos) venäjältä, samalla vielä yara lomauttaa oman paikallisen tehtaansa duunarit. Sitten laiva ottaa lastin vehnää ja vie sen egyptiin.

Tästä yhtälöstä on vaikea löytää positiivisia asioita?
Näinhän tämä meillä menee... uki oli esimerkissä vaan siksi että siellä on yaran tehdas, meiltä menee naantaliin kuormat ja lannoitteet tulee turkuun, mutta melkein.

>Tästä yhtälöstä on vaikea löytää positiivisia asioita?

Ainoa positiivinen asia joka kiinnostaa on pankkitilin saldo joka maatalouden osalta tahtoo olla pääasiassa negatiivinen.Ei jaksa oikein kiinnostaa mitkään muut höpinät.

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 03.03.17 - klo:09:01

Tämän vuoksi olisi järkevintä että tuotanto alittaisi kysynnän ja vientituotteet olisivat pitkälle jalostettuja brändituotteita.

Eli viljan vienti joutais ensimmäisenä lopettaa?

On eri asia tehdä kauppaa unionin sisällä, kuin sen ulkopuolelle. Suuri osa tuista on unioni rahoitteista, eli unionin sisällä kauppa on fine. Sitten kun me viedään kamaa timbuktuun, niin se seteli on aina liimattu kylkeen.

Lainaus käyttäjältä: der bauer - 03.03.17 - klo:09:43

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 03.03.17 - klo:09:01

Tämän vuoksi olisi järkevintä että tuotanto alittaisi kysynnän ja vientituotteet olisivat pitkälle jalostettuja brändituotteita.

Eli viljan vienti joutais ensimmäisenä lopettaa?

On eri asia tehdä kauppaa unionin sisällä, kuin sen ulkopuolelle. Suuri osa tuista on unioni rahoitteista, eli unionin sisällä kauppa on fine. Sitten kun me viedään kamaa timbuktuun, niin se seteli on aina liimattu kylkeen.

Ja jos Kolumbiasta tuodaan kamaa, niin se kama on usein teipattu kiinni kylkeen

Tuossa Kiesiläisen tilastossa oli mukana myös ETA-maa Norja. Siellä maataloustukien osuus arvolisästä oli vain noin kolmasosa Suomen vastaavasta. Onko Norjan maatalous noin paljon tehokkaampaa vai maataloustuet noin paljon vähäisemmät kuin Suomessa? Epäilen, että kummastakaan ei löydy selitystä.

Norja rikkaana öljyvaltiona pitää tiukan rajasuojan, maidon tuottajahinta on korkeampi kuin Suomessa. Tuotanto on kiintiöity. Maanomistus on tiukasti säädeltyä ja hankinta luvanvaraista.

Viljanviljelyn tehostuminen on aiheuttanut mielenosoituksia ja traktorimarsseja jos paikallinen valtionviljavarasto ei ole pystynyt maksamaan hyviä viljanhintoja ylituotantotilanteessa.

-SS-