Nyt kun toi metsähomma rupee olemaan enempi tai vähempi koneellistettu omalta osalta niin tuli mieleen että onko kukaan ajatellu/ suunnitellu edullista istutuslaitetta maatilakuormaimeen. Kyseessä siis pitäisi olla sellainen joka hieman mätästäisi ja sitten istuttaisi. Mikään kauhean monimutkainen ja kallis kapine ei saisi olla koska käyttömäärät aika vähäiset. Ton laikutuksen ja istutuksen hinta on kuitenkin sellainen että se voisi kannattaa tehdä ihan itsekseen jos homma vaan sujuisi.  Ja nyt ei kannata kaupata pottiputkea rivakasta kävelyä koska sen tiedän ja se ei ole vaihtoehtona tässä koska se laikutus maksaa kanssa.

Tää "utopistinen" kysely perustuu siihen koska olen kaikenlaista haaveillu ja rakennellu vuosien saatossa ja vaikka niille on naurettu niin on osoittautunu että muut hullut on tehny samoja asioita sitten kun rakennelmat on valmistuneet eli saisiko tälläkertaa astua valmiiseen pöytään eikä tarttisi itse keksiä pyörää uudestaan.

Lähtisin tehokkuudesta. Kaivurilaikutus tai auraus on useimmiten kustannustehokkain tapa metsämaan muokkaukseen. Jos muokkausta ei pysty tekemään traktori+ek yhdistelmällä tai jollain simppelillä vehkeellä kuten kantokoukulla järkevästi, niin silloin se on järkevämpi tehdä laikutuskoneella tai kaivurilla.
Ja sitten tuo istutus. Nykyiset kone istutus vaihtoehdot vaativat tasalaatuisia taimia ja jos seassa on huonolaatuisia taimia ne kannattaa heittää pois. Pottiputkella menevät kaikki, myös isommat taimet jotka rehevillä main voittavat todennäköisemmin taistelun heiniä vastaan.
Ainoa koneellinen juttu jota vois ehkä tässä omatoimisen metsänuudistamisen koneellistamisen vaiheessa ajatella, olisi männynsiemenen kylvö maanmuokkauksen yhteydessä. Joku pneumaattinen systeemi olis suht helppo soveltaa erilaisiin muokkauskoneisiin.

Ja hyvää se liikunta tekee. Jos joka homman koneellistaa, niin sitä on ennen eläkeikää turpeensyönnissä.

Koneistutus tiheyteen 1400 tainta hehtaarille, välipaikkoihin vain laikun kääntö. Kuuset pääsee sopivasti karkuun, välialueille nousee luontaisesti lehtipuuta ja mäntyä (jättöpuista), ensiharvennuksessa poistetaan huonot kuuset ja lehtipuusto. Sitten on jäljellä loppukasvatukseen 1000-1200 taimea.

Lähtisin tehokkuudesta. Kaivurilaikutus tai auraus on useimmiten kustannustehokkain tapa metsämaan muokkaukseen. Jos muokkausta ei pysty tekemään traktori+ek yhdistelmällä tai jollain simppelillä vehkeellä kuten kantokoukulla järkevästi, niin silloin se on järkevämpi tehdä laikutuskoneella tai kaivurilla.
Ja sitten tuo istutus. Nykyiset kone istutus vaihtoehdot vaativat tasalaatuisia taimia ja jos seassa on huonolaatuisia taimia ne kannattaa heittää pois. Pottiputkella menevät kaikki, myös isommat taimet jotka rehevillä main voittavat todennäköisemmin taistelun heiniä vastaan.
Ainoa koneellinen juttu jota vois ehkä tässä omatoimisen metsänuudistamisen koneellistamisen vaiheessa ajatella, olisi männynsiemenen kylvö maanmuokkauksen yhteydessä. Joku pneumaattinen systeemi olis suht helppo soveltaa erilaisiin muokkauskoneisiin.

Ja hyvää se liikunta tekee. Jos joka homman koneellistaa, niin sitä on ennen eläkeikää turpeensyönnissä.

Mää väitän että sitä liikunnan määrää ei tartte maanviljelijän miettiä. Ennemminkin hyvän penkin arvoa hytissä. Varsinkin raskaalla ruumiillisella työllä pilaa itsensä ennemmin kuin konetta ajamalla. Toki toinen iso terveyteen vaikuttava asia on syöminen. Sittdn kun saa vetää vatsan sisään että saa rattia käännettyä on nimenomaan syönnissä ollu jotain vikaa eikä liikunnassa.

Ei semmosta penkkiä ole keksitty mikä ei aiheuttaisi ongelmia ihmiselle... Sopii kysyä ihan keneltä tahansa terveydenhuollon parissa työskentelevältä. Mystiset metsätyömiehet FB-ryhmässä pilatesohjaaja oli ihmetellyt iäkkäiden metsurien hyvää fysiikkaa. Siis puhutaan 60-vuotiaista äijistä.

Ei semmosta penkkiä ole keksitty mikä ei aiheuttaisi ongelmia ihmiselle... Sopii kysyä ihan keneltä tahansa terveydenhuollon parissa työskentelevältä. Mystiset metsätyömiehet FB-ryhmässä pilatesohjaaja oli ihmetellyt iäkkäiden metsurien hyvää fysiikkaa. Siis puhutaan 60-vuotiaista äijistä.

Fysiikka toki pysyy hyvänä, mutta eri kulumisoireet voi olla aika haastavat ihmiselle joka on koko elämänsä tehnyt raskasta/ kuluttavaa ruumiillista työtä.

Yleensä oikeasti istumatyöhön liitetyt ongelmat johtuvat paljon enemmän huonoista elämäntavoista kuin istualtaan tehdystä työtunneista.

Aiheeseen liittyen. Mitäpä jos sen hakkuu-aukean antaisi yhden kesän olla
tekemättä mitään. Sitten loppukesällä reppuruiskulla glyfosaattikäsittely.
Syksyllä mätästys ja istutus. Mitähäh

Tuohon työn kuluttavuuteen liittyen: Ei siihen tarvita muuta tietoa kuin miettii vähä tuttuja maajusseja, metsureita ja konekuskeja yleensä. Jos ei ole sattunut yllättäviä onnettomuuksia joissa olisivat itseään teloneet, niin terveimpiä on sellaiset tyypit jotka on joutuneet välillä tekemään fyysisesti raskaitakin töitä. Pitää sen peruskunnonkin olla hyvä että jaksaa hieroa persettä koneenpenkkiin. Ja ravinto on tärkeää aina ja eritoten kun suun kautta nautittua energiaa muutetaan ruumiilliseksi työksi.

Jatkuva koneiden ajaminen rasittaa tukirankaa. Tärinä ja staattinen työasento jossa lihakset eivät tarvia liikkua eivät edesauta aineenvaihduntaa. Ja kun rangan tukilihasten aineenvaihdunta heikkenee, heikkenee se myös rangan muissa osissa ja kulumia alkaa tulla. Ihminen on luotu liikkumaan ja olisi terveyden kannalta edullista jos staattista työskentelyä voisi rajoittaa ajallisesti ja määrällisesti minimaaliseksi.

Ja toki sitä terve ihminen jaksaa tehdä nelikymppiseksi mitenvaan, mut ennen viittäkymppiä alkaa näkyä ja tuntua miten sitä kehonsa ääntä on tullut kuunneltua.

Aiheeseen liittyen. Mitäpä jos sen hakkuu-aukean antaisi yhden kesän olla
tekemättä mitään. Sitten loppukesällä reppuruiskulla glyfosaattikäsittely.
Syksyllä mätästys ja istutus. Mitähäh

Monella rehevällä paikalla tuo olisi juhlakattaus vatukolle ja horsmikolle... Heinäntorjuntaan taimen ympäriltäkn taitaa löytyä fiksumpia aineita.

Aiheeseen liittyen. Mitäpä jos sen hakkuu-aukean antaisi yhden kesän olla
tekemättä mitään. Sitten loppukesällä reppuruiskulla glyfosaattikäsittely.
Syksyllä mätästys ja istutus. Mitähäh

Voi tulla routimisjuttuja jos syksyllä istuttaa, mutta muuten niin ei kait siinä mitään. Antaa ainakin jonkinverran etumatkaa kasveille ruohoa vastaan.

Mitä tulee glyfosaattiin yleisesti metsänviljelyssä niin hieman mietityttää että voiko tolle aineelle tulla jotain rajoitteita jos sitä rvetan käyttämään runsaasti koneellistumisen apuna. Perjaateessa istutettaessa ja taimikonhoidossa käytettäessä päästään äkkiä siihen että ei tarvitse käydä ennen kuin ensimmäisessä harvennuksessa.

Mää väitän että sitä liikunnan määrää ei tartte maanviljelijän miettiä. Ennemminkin hyvän penkin arvoa hytissä. Varsinkin raskaalla ruumiillisella työllä pilaa itsensä ennemmin kuin konetta ajamalla. Toki toinen iso terveyteen vaikuttava asia on syöminen. Sittdn kun saa vetää vatsan sisään että saa rattia käännettyä on nimenomaan syönnissä ollu jotain vikaa eikä liikunnassa.

Kyllä sen maajussin pitäisi pyrkiä liikkumaan kuten muutkin. Ammatti ei poista tätä vaatimusta. Työn tekoon ei kuole, mutta tekemättömyyteen nopeammin. Tietysti pitää olla kohtuus kaikessa, ettei revitellä liikaa.
Isäukko on hyvä esimerkki. On aloittanut metsähommilla noin 15 v. On nyt 75 v. Teki palkallisena metsurin hommia navetan pidon ohella pari-kolmekymmentä vuotta.
Tekee vieläkin hankintaa joka talvi. Raivailee jne perushommia. Yllättävän vähän koskaan valittanut mitään kipuilua, kun vertaa tehdyn työn määrään. Pari pumppuhuoltoa toki ollut aikoinaan, mutta näitä tulee joskus eteen.

ja sitten kun kattoo noita "trkatoriurakointia" hoitavia nuoria mieheiä....   ite joskus katellu että kyllä tuolla syönnillä ja tuolla fyysisellä liikkeellä ovat varmasti nopsemmin hoitojonossa kuin meikä näillä hommilla...                   penkki tapissa takana ja silti maha ratissa kiinni ja vain koneella tehden .. hyvin kävelykin koneelle näkyy sujuvann....vaappuen..

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 28.01.17 - klo:10:39

Mää väitän että sitä liikunnan määrää ei tartte maanviljelijän miettiä. Ennemminkin hyvän penkin arvoa hytissä. Varsinkin raskaalla ruumiillisella työllä pilaa itsensä ennemmin kuin konetta ajamalla. Toki toinen iso terveyteen vaikuttava asia on syöminen. Sittdn kun saa vetää vatsan sisään että saa rattia käännettyä on nimenomaan syönnissä ollu jotain vikaa eikä liikunnassa.

Kyllä sen maajussin pitäisi pyrkiä liikkumaan kuten muutkin. Ammatti ei poista tätä vaatimusta. Työn tekoon ei kuole, mutta tekemättömyyteen nopeammin. Tietysti pitää olla kohtuus kaikessa, ettei revitellä liikaa.
Isäukko on hyvä esimerkki. On aloittanut metsähommilla noin 15 v. On nyt 75 v. Teki palkallisena metsurin hommia navetan pidon ohella pari-kolmekymmentä vuotta.
Tekee vieläkin hankintaa joka talvi. Raivailee jne perushommia. Yllättävän vähän koskaan valittanut mitään kipuilua, kun vertaa tehdyn työn määrään. Pari pumppuhuoltoa toki ollut aikoinaan, mutta näitä tulee joskus eteen.

Minun isäukko pistää viel paremmaksi, n. 12 vuotiaana avustellut mm. polttopuiden haalimisessa kotiin ja tilan hommissa. On syntynyt -32 niin isoveljillä oli tuolloin muuta tekemistä... Vielä sen piti viimekesänäkin päästä raivuulle kun kuulemma ne risut on PAKKO sieltä sahata. Itse en jaksa enää kinata vastaan...

Mut hänenkin historiastaan näkee että nuorena hankittu ja ylläpidetty kunto kantaa pitkälle. Ja toki tärkeätä on positiivinen asenne ja ällin käyttö ettei itseään ruhdo pilalle väärillä tekniikoilla.

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 29.01.17 - klo:21:09

Ei semmosta penkkiä ole keksitty mikä ei aiheuttaisi ongelmia ihmiselle... Sopii kysyä ihan keneltä tahansa terveydenhuollon parissa työskentelevältä. Mystiset metsätyömiehet FB-ryhmässä pilatesohjaaja oli ihmetellyt iäkkäiden metsurien hyvää fysiikkaa. Siis puhutaan 60-vuotiaista äijistä.

Fysiikka toki pysyy hyvänä, mutta eri kulumisoireet voi olla aika haastavat ihmiselle joka on koko elämänsä tehnyt raskasta/ kuluttavaa ruumiillista työtä.

Yleensä oikeasti istumatyöhön liitetyt ongelmat johtuvat paljon enemmän huonoista elämäntavoista kuin istualtaan tehdystä työtunneista.

Ainakin omalla kohdalla istuminen on tosi pahasta. Jalkojen verenkierto heikkenee ihan suunnattomasti ja jalkoja puuduttaa. Venyteltyä tulee päivittäin ja lihaskuntokin on kiitettävää luokkaa. Ihan hyvin kuin näin 40v äijä vetää vielä spagaatin. Liikuntaa on tullu harrastettua murrosiästä lähtien aktiivisesti kun silloin oli selkä ja niskavaivoja. Sen jälkeen loppui ne vaivat... Päivän kun on traktorilla ajellut niin pitäisi päästä illalla aina lenkille vielä että saisi veren kiertämään kropassa.

On menny taas asian vierestä...

itellä kanssa on tuo istuminen myrkkyä ja varsinkin heiluva ajo...   mutta kuhan pääsen jaloilleni ja tilhi kouraan niin eipä haittaa pahemmin risutkaan metässä... ja ropsia kasaan...   tukeille moto!    nyt yritän koulia nöösiä keslan käyttöön että ite sais vaan tehä...    ajakoon häää...