Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: vms1 - 27.01.17 - klo:17:06
-
Nyt kun toi metsähomma rupee olemaan enempi tai vähempi koneellistettu omalta osalta niin tuli mieleen että onko kukaan ajatellu/ suunnitellu edullista istutuslaitetta maatilakuormaimeen. Kyseessä siis pitäisi olla sellainen joka hieman mätästäisi ja sitten istuttaisi. Mikään kauhean monimutkainen ja kallis kapine ei saisi olla koska käyttömäärät aika vähäiset. Ton laikutuksen ja istutuksen hinta on kuitenkin sellainen että se voisi kannattaa tehdä ihan itsekseen jos homma vaan sujuisi. Ja nyt ei kannata kaupata pottiputkea rivakasta kävelyä koska sen tiedän ja se ei ole vaihtoehtona tässä koska se laikutus maksaa kanssa.
Tää "utopistinen" kysely perustuu siihen koska olen kaikenlaista haaveillu ja rakennellu vuosien saatossa ja vaikka niille on naurettu niin on osoittautunu että muut hullut on tehny samoja asioita sitten kun rakennelmat on valmistuneet eli saisiko tälläkertaa astua valmiiseen pöytään eikä tarttisi itse keksiä pyörää uudestaan.
-
Lähtisin tehokkuudesta. Kaivurilaikutus tai auraus on useimmiten kustannustehokkain tapa metsämaan muokkaukseen. Jos muokkausta ei pysty tekemään traktori+ek yhdistelmällä tai jollain simppelillä vehkeellä kuten kantokoukulla järkevästi, niin silloin se on järkevämpi tehdä laikutuskoneella tai kaivurilla.
Ja sitten tuo istutus. Nykyiset kone istutus vaihtoehdot vaativat tasalaatuisia taimia ja jos seassa on huonolaatuisia taimia ne kannattaa heittää pois. Pottiputkella menevät kaikki, myös isommat taimet jotka rehevillä main voittavat todennäköisemmin taistelun heiniä vastaan.
Ainoa koneellinen juttu jota vois ehkä tässä omatoimisen metsänuudistamisen koneellistamisen vaiheessa ajatella, olisi männynsiemenen kylvö maanmuokkauksen yhteydessä. Joku pneumaattinen systeemi olis suht helppo soveltaa erilaisiin muokkauskoneisiin.
Ja hyvää se liikunta tekee. Jos joka homman koneellistaa, niin sitä on ennen eläkeikää turpeensyönnissä.
-
Koneistutus tiheyteen 1400 tainta hehtaarille, välipaikkoihin vain laikun kääntö. Kuuset pääsee sopivasti karkuun, välialueille nousee luontaisesti lehtipuuta ja mäntyä (jättöpuista), ensiharvennuksessa poistetaan huonot kuuset ja lehtipuusto. Sitten on jäljellä loppukasvatukseen 1000-1200 taimea.
-
Lähtisin tehokkuudesta. Kaivurilaikutus tai auraus on useimmiten kustannustehokkain tapa metsämaan muokkaukseen. Jos muokkausta ei pysty tekemään traktori+ek yhdistelmällä tai jollain simppelillä vehkeellä kuten kantokoukulla järkevästi, niin silloin se on järkevämpi tehdä laikutuskoneella tai kaivurilla.
Ja sitten tuo istutus. Nykyiset kone istutus vaihtoehdot vaativat tasalaatuisia taimia ja jos seassa on huonolaatuisia taimia ne kannattaa heittää pois. Pottiputkella menevät kaikki, myös isommat taimet jotka rehevillä main voittavat todennäköisemmin taistelun heiniä vastaan.
Ainoa koneellinen juttu jota vois ehkä tässä omatoimisen metsänuudistamisen koneellistamisen vaiheessa ajatella, olisi männynsiemenen kylvö maanmuokkauksen yhteydessä. Joku pneumaattinen systeemi olis suht helppo soveltaa erilaisiin muokkauskoneisiin.
Ja hyvää se liikunta tekee. Jos joka homman koneellistaa, niin sitä on ennen eläkeikää turpeensyönnissä.
Mää väitän että sitä liikunnan määrää ei tartte maanviljelijän miettiä. Ennemminkin hyvän penkin arvoa hytissä. Varsinkin raskaalla ruumiillisella työllä pilaa itsensä ennemmin kuin konetta ajamalla. Toki toinen iso terveyteen vaikuttava asia on syöminen. Sittdn kun saa vetää vatsan sisään että saa rattia käännettyä on nimenomaan syönnissä ollu jotain vikaa eikä liikunnassa.
-
Ei semmosta penkkiä ole keksitty mikä ei aiheuttaisi ongelmia ihmiselle... Sopii kysyä ihan keneltä tahansa terveydenhuollon parissa työskentelevältä. Mystiset metsätyömiehet FB-ryhmässä pilatesohjaaja oli ihmetellyt iäkkäiden metsurien hyvää fysiikkaa. Siis puhutaan 60-vuotiaista äijistä.
-
Ei semmosta penkkiä ole keksitty mikä ei aiheuttaisi ongelmia ihmiselle... Sopii kysyä ihan keneltä tahansa terveydenhuollon parissa työskentelevältä. Mystiset metsätyömiehet FB-ryhmässä pilatesohjaaja oli ihmetellyt iäkkäiden metsurien hyvää fysiikkaa. Siis puhutaan 60-vuotiaista äijistä.
Fysiikka toki pysyy hyvänä, mutta eri kulumisoireet voi olla aika haastavat ihmiselle joka on koko elämänsä tehnyt raskasta/ kuluttavaa ruumiillista työtä.
Yleensä oikeasti istumatyöhön liitetyt ongelmat johtuvat paljon enemmän huonoista elämäntavoista kuin istualtaan tehdystä työtunneista.
-
Aiheeseen liittyen. Mitäpä jos sen hakkuu-aukean antaisi yhden kesän olla
tekemättä mitään. Sitten loppukesällä reppuruiskulla glyfosaattikäsittely.
Syksyllä mätästys ja istutus. Mitähäh
-
Tuohon työn kuluttavuuteen liittyen: Ei siihen tarvita muuta tietoa kuin miettii vähä tuttuja maajusseja, metsureita ja konekuskeja yleensä. Jos ei ole sattunut yllättäviä onnettomuuksia joissa olisivat itseään teloneet, niin terveimpiä on sellaiset tyypit jotka on joutuneet välillä tekemään fyysisesti raskaitakin töitä. Pitää sen peruskunnonkin olla hyvä että jaksaa hieroa persettä koneenpenkkiin. Ja ravinto on tärkeää aina ja eritoten kun suun kautta nautittua energiaa muutetaan ruumiilliseksi työksi.
Jatkuva koneiden ajaminen rasittaa tukirankaa. Tärinä ja staattinen työasento jossa lihakset eivät tarvia liikkua eivät edesauta aineenvaihduntaa. Ja kun rangan tukilihasten aineenvaihdunta heikkenee, heikkenee se myös rangan muissa osissa ja kulumia alkaa tulla. Ihminen on luotu liikkumaan ja olisi terveyden kannalta edullista jos staattista työskentelyä voisi rajoittaa ajallisesti ja määrällisesti minimaaliseksi.
Ja toki sitä terve ihminen jaksaa tehdä nelikymppiseksi mitenvaan, mut ennen viittäkymppiä alkaa näkyä ja tuntua miten sitä kehonsa ääntä on tullut kuunneltua.
-
Aiheeseen liittyen. Mitäpä jos sen hakkuu-aukean antaisi yhden kesän olla
tekemättä mitään. Sitten loppukesällä reppuruiskulla glyfosaattikäsittely.
Syksyllä mätästys ja istutus. Mitähäh
Monella rehevällä paikalla tuo olisi juhlakattaus vatukolle ja horsmikolle... Heinäntorjuntaan taimen ympäriltäkn taitaa löytyä fiksumpia aineita.
-
Aiheeseen liittyen. Mitäpä jos sen hakkuu-aukean antaisi yhden kesän olla
tekemättä mitään. Sitten loppukesällä reppuruiskulla glyfosaattikäsittely.
Syksyllä mätästys ja istutus. Mitähäh
Voi tulla routimisjuttuja jos syksyllä istuttaa, mutta muuten niin ei kait siinä mitään. Antaa ainakin jonkinverran etumatkaa kasveille ruohoa vastaan.
Mitä tulee glyfosaattiin yleisesti metsänviljelyssä niin hieman mietityttää että voiko tolle aineelle tulla jotain rajoitteita jos sitä rvetan käyttämään runsaasti koneellistumisen apuna. Perjaateessa istutettaessa ja taimikonhoidossa käytettäessä päästään äkkiä siihen että ei tarvitse käydä ennen kuin ensimmäisessä harvennuksessa.
-
Mää väitän että sitä liikunnan määrää ei tartte maanviljelijän miettiä. Ennemminkin hyvän penkin arvoa hytissä. Varsinkin raskaalla ruumiillisella työllä pilaa itsensä ennemmin kuin konetta ajamalla. Toki toinen iso terveyteen vaikuttava asia on syöminen. Sittdn kun saa vetää vatsan sisään että saa rattia käännettyä on nimenomaan syönnissä ollu jotain vikaa eikä liikunnassa.
Kyllä sen maajussin pitäisi pyrkiä liikkumaan kuten muutkin. Ammatti ei poista tätä vaatimusta. Työn tekoon ei kuole, mutta tekemättömyyteen nopeammin. Tietysti pitää olla kohtuus kaikessa, ettei revitellä liikaa.
Isäukko on hyvä esimerkki. On aloittanut metsähommilla noin 15 v. On nyt 75 v. Teki palkallisena metsurin hommia navetan pidon ohella pari-kolmekymmentä vuotta.
Tekee vieläkin hankintaa joka talvi. Raivailee jne perushommia. Yllättävän vähän koskaan valittanut mitään kipuilua, kun vertaa tehdyn työn määrään. Pari pumppuhuoltoa toki ollut aikoinaan, mutta näitä tulee joskus eteen.
-
ja sitten kun kattoo noita "trkatoriurakointia" hoitavia nuoria mieheiä.... ite joskus katellu että kyllä tuolla syönnillä ja tuolla fyysisellä liikkeellä ovat varmasti nopsemmin hoitojonossa kuin meikä näillä hommilla... penkki tapissa takana ja silti maha ratissa kiinni ja vain koneella tehden .. hyvin kävelykin koneelle näkyy sujuvann....vaappuen..
-
Mää väitän että sitä liikunnan määrää ei tartte maanviljelijän miettiä. Ennemminkin hyvän penkin arvoa hytissä. Varsinkin raskaalla ruumiillisella työllä pilaa itsensä ennemmin kuin konetta ajamalla. Toki toinen iso terveyteen vaikuttava asia on syöminen. Sittdn kun saa vetää vatsan sisään että saa rattia käännettyä on nimenomaan syönnissä ollu jotain vikaa eikä liikunnassa.
Kyllä sen maajussin pitäisi pyrkiä liikkumaan kuten muutkin. Ammatti ei poista tätä vaatimusta. Työn tekoon ei kuole, mutta tekemättömyyteen nopeammin. Tietysti pitää olla kohtuus kaikessa, ettei revitellä liikaa.
Isäukko on hyvä esimerkki. On aloittanut metsähommilla noin 15 v. On nyt 75 v. Teki palkallisena metsurin hommia navetan pidon ohella pari-kolmekymmentä vuotta.
Tekee vieläkin hankintaa joka talvi. Raivailee jne perushommia. Yllättävän vähän koskaan valittanut mitään kipuilua, kun vertaa tehdyn työn määrään. Pari pumppuhuoltoa toki ollut aikoinaan, mutta näitä tulee joskus eteen.
Minun isäukko pistää viel paremmaksi, n. 12 vuotiaana avustellut mm. polttopuiden haalimisessa kotiin ja tilan hommissa. On syntynyt -32 niin isoveljillä oli tuolloin muuta tekemistä... Vielä sen piti viimekesänäkin päästä raivuulle kun kuulemma ne risut on PAKKO sieltä sahata. Itse en jaksa enää kinata vastaan...
Mut hänenkin historiastaan näkee että nuorena hankittu ja ylläpidetty kunto kantaa pitkälle. Ja toki tärkeätä on positiivinen asenne ja ällin käyttö ettei itseään ruhdo pilalle väärillä tekniikoilla.
-
Ei semmosta penkkiä ole keksitty mikä ei aiheuttaisi ongelmia ihmiselle... Sopii kysyä ihan keneltä tahansa terveydenhuollon parissa työskentelevältä. Mystiset metsätyömiehet FB-ryhmässä pilatesohjaaja oli ihmetellyt iäkkäiden metsurien hyvää fysiikkaa. Siis puhutaan 60-vuotiaista äijistä.
Fysiikka toki pysyy hyvänä, mutta eri kulumisoireet voi olla aika haastavat ihmiselle joka on koko elämänsä tehnyt raskasta/ kuluttavaa ruumiillista työtä.
Yleensä oikeasti istumatyöhön liitetyt ongelmat johtuvat paljon enemmän huonoista elämäntavoista kuin istualtaan tehdystä työtunneista.
Ainakin omalla kohdalla istuminen on tosi pahasta. Jalkojen verenkierto heikkenee ihan suunnattomasti ja jalkoja puuduttaa. Venyteltyä tulee päivittäin ja lihaskuntokin on kiitettävää luokkaa. Ihan hyvin kuin näin 40v äijä vetää vielä spagaatin. Liikuntaa on tullu harrastettua murrosiästä lähtien aktiivisesti kun silloin oli selkä ja niskavaivoja. Sen jälkeen loppui ne vaivat... Päivän kun on traktorilla ajellut niin pitäisi päästä illalla aina lenkille vielä että saisi veren kiertämään kropassa.
On menny taas asian vierestä...
-
itellä kanssa on tuo istuminen myrkkyä ja varsinkin heiluva ajo... mutta kuhan pääsen jaloilleni ja tilhi kouraan niin eipä haittaa pahemmin risutkaan metässä... ja ropsia kasaan... tukeille moto! nyt yritän koulia nöösiä keslan käyttöön että ite sais vaan tehä... ajakoon häää...
-
Tuohon työn kuluttavuuteen liittyen: Ei siihen tarvita muuta tietoa kuin miettii vähä tuttuja maajusseja, metsureita ja konekuskeja yleensä. Jos ei ole sattunut yllättäviä onnettomuuksia joissa olisivat itseään teloneet, niin terveimpiä on sellaiset tyypit jotka on joutuneet välillä tekemään fyysisesti raskaitakin töitä. Pitää sen peruskunnonkin olla hyvä että jaksaa hieroa persettä koneenpenkkiin. Ja ravinto on tärkeää aina ja eritoten kun suun kautta nautittua energiaa muutetaan ruumiilliseksi työksi.
Jatkuva koneiden ajaminen rasittaa tukirankaa. Tärinä ja staattinen työasento jossa lihakset eivät tarvia liikkua eivät edesauta aineenvaihduntaa. Ja kun rangan tukilihasten aineenvaihdunta heikkenee, heikkenee se myös rangan muissa osissa ja kulumia alkaa tulla. Ihminen on luotu liikkumaan ja olisi terveyden kannalta edullista jos staattista työskentelyä voisi rajoittaa ajallisesti ja määrällisesti minimaaliseksi.
Ja toki sitä terve ihminen jaksaa tehdä nelikymppiseksi mitenvaan, mut ennen viittäkymppiä alkaa näkyä ja tuntua miten sitä kehonsa ääntä on tullut kuunneltua.
Harvinaisen selkeästi kerrottu perusasiat. Tahtoo olla vain, että fyysistä työtä tekevä on outolintu nykymaailmassa. Eritoten täällä omilla asuinseuduilla ei tahdo nähdä omatoimisia hankintamiehiä metsässä hommia tekemässä, on muka muita töitä yms.
Itse kun istuu traktorissa keväät syksyt, niin tekee varsin hyvää touhuta vastapainoksi kunnon metsätyötä.
Eräs vanhempi metsäalan toimija sanoi että hikoilu on nykynuorisolle kuin myrkkyä. Ilmankos sitä myrkyttyy sisäisesti sekä fyysisesti että henkisesti....
-
"Eräs vanhempi metsäalan toimija sanoi että hikoilu on nykynuorisolle kuin myrkkyä. Ilmankos sitä myrkyttyy sisäisesti sekä fyysisesti että henkisesti"
Kyllä pt saattaa määrätä salilla ottamaan hien pintaan.
-
tuostakin niiin montaa mallia... just eilen kossi oli taas sahan kanssa leikkimässä lepikkoa kaatamalla.. sellasta 28 senttiä tyveltä olevaa kaateli siinä kaikessa rauhassa kun tilhistä loppu pensa... nooo kaatuihan se kuitenkin, konkeloon... keslalla sitten jelppasin sen alas ja sit pätki lepän sopiviin kolmimetrisiin paloihin.. naapurille polttopuuksi... kun siinä rajalla katteli.. kyllä tänäänkin oli taas ilo palastaa leppää kun se tukkimitoissa, ja siitä kivasti halkoa kertyy... ainoa että sylettää laittaa tuollaista puuta polttoon... kun en ole löytänny parempaa käyttöä moiselle... onko jollain tietoa järeän lepän käytöstä?
-
Leppää käyttävät ainakin jotkut erikoispuusepät ja soitinrakentajat. Niitä voisi löytää jostain verkon uumenista, mutta heidän laatuvaatimuksensa ovat aika kovat. Ikaalisissa oli muinoin joku sen sortin koulu. Jos se on vielä olemassa, niin sieltä voisi kysyä onko heillä mitään kiinnostusta tuoreisiin, sahauskelpoisiin puihin. Eikös saunanlauteissakin käytetä leppää.
-
Saahan niistä paneelia höylyytettyä jos viittii sahuuttaa, kuivata ja ajaa kurson läpi. Ihan mukavan näköinen tuli myös silleen kun ajoin kuivat leppälaudat vaan oikohöylän läpi ja laitoin lomalaudoituksena kattoon. Hieno tuoksu tulee ainakin tuoreeltaan.
Mene tiedä toimis laudevärkkinäkin.
-
Kurso on varmaan suomeksi höylä..?
-
ja starkillakin vain viron lautoja myynnissä... noooon, kait kantsii ajaa pelkaksi ja kuivata ja sen jälkeen alkaa ettiä ostajaa...
-
Joku höylänterä kai se kurso on?
Puutavaraliikkeet tarjosivat selitykseksi tuohon ulkomaisen puun käyttöön leppä ja myös haapatuotteissa sitä, että suomessa eivät kasva yhtä terveeksi ja isoksi nuo puut. Ja on se käytännössä tullut kokeiltua että ei omista lepistä kovin helpolla saa samanlaista tasaväristä ja suoraa paneelia tehtyä. Melkoisen valkkaamisen perästä oli saunamökin tuvan kattopaneelit kasassa. Ehkä 35% sahatuista laudoista päätyi paneeliksi höylättynä kattoon.
Mut kokeiluhan tuo olikin ja onneksi oma työ on ilmaista.
-
oliko taapelointi hieman pettänny? vai mikä esti isomman rosentin?
-
Leppää käyttävät ainakin jotkut erikoispuusepät ja soitinrakentajat. Niitä voisi löytää jostain verkon uumenista, mutta heidän laatuvaatimuksensa ovat aika kovat. Ikaalisissa oli muinoin joku sen sortin koulu. Jos se on vielä olemassa, niin sieltä voisi kysyä onko heillä mitään kiinnostusta tuoreisiin, sahauskelpoisiin puihin. Eikös saunanlauteissakin käytetä leppää.
Tervaleppä saattaa sopia saunan lauteeseen,mutta kyllä haapa on parempaa.
-
harmaaleppää k myy viron puolseta tuotuna... lämpöhaapa on toinen... viime kesänä uusin lauteet ja nuo leppäset on kyllä muuten hyvät mutta pitäis tehä uutestaan...
-
Puutavaraliikkeet tarjosivat selitykseksi tuohon ulkomaisen puun käyttöön leppä ja myös haapatuotteissa sitä, että suomessa eivät kasva yhtä terveeksi ja isoksi nuo puut. Ja on se käytännössä tullut kokeiltua että ei omista lepistä kovin helpolla saa samanlaista tasaväristä ja suoraa paneelia tehtyä.
Tuo johtuu myös siitä, että metsistä aika usein haavat ja varsinkin lepät napsitaan pois eikä niillä ole edes mahdollisuutta kasvaa tukkikokoisiksi. Ja jos leppiä jää vaikkapa rehevän paikkaan ojan reunalle, niin siinähän ne sitten kasvavat vääriksi, iso- ja lahooksaisiksi, mahdollisesti aika nopeasti ja ojaa kaivettaessa kolhiintuvat niin eipä ihme ettei sahattavaa tule. Ja jos sahattavan kokoisia ja näköisiä on muutama puu, niin eipä niitä kukaan viitsi poimia erilleen.
-
oliko taapelointi hieman pettänny? vai mikä esti isomman rosentin?
Nuo pöllit kasvoivat multamaalla, mitälie vanhaa laidunta, mut kuitenkin harmaaleppää. Niistä sai päällepäin ihan hyvän näköisiä 3-4 m pöllejä. Laudoiksi sahaamisen jälkeen niistä joutui valkkaamaan kolmasosan lahoina ja liian mehtäisinä. Sitten kun olivat taapelissa kuivumassa, niin osa meni niin propelliksi ettei ilennyt höylälle viedä. Siitä lopusta kolmasosasta sai reilut 200 m paneelia joka sekin oli värivikaista jos vertaa kaupan paneeleihin.
Noista mitkä jäi taapeliin sain kyllä ihan täyttä verhoustavaraa kun ne ajoi oikohöylän läpi. Mut tosiaan nuo oman metsän lepät ja haavat on semmosia ettei niistä tiedä mitä saa ennenkuin ne on lautoina. Lauteet on omista haavoista, niissei madonreiät ja väriviat ole kuin komistusta. Sama kuin tuo kirjavuus saunatuvan kattopaneeleissa.
-
ite kyl mietin että sahais pelkakas ja net kuivaks ja sitten vasta lautoja niistä... joku vanha tinpuri sanoi joskus vuona kives ja keppi että nuin tekee haavatkin..
-
Aukko tehty talvella ja tarkoitus istuttaa kuusentaimet joko tulevana syksynä tai ensi keväänä. Mikä olis mätästykselle paras ajankohta? Toukokuussa olisi jo tullut mätästäjä, mutta kielsin, koska epäilen että alkaa kesän aikana mättäät heinittymään ja vesoittumaan. Syksyllä vois tehdä sen mätästyshomman, niin ei ehtisi em. asioita tapahtumaan.
-
Aukko tehty talvella ja tarkoitus istuttaa kuusentaimet joko tulevana syksynä tai ensi keväänä. Mikä olis mätästykselle paras ajankohta? Toukokuussa olisi jo tullut mätästäjä, mutta kielsin, koska epäilen että alkaa kesän aikana mättäät heinittymään ja vesoittumaan. Syksyllä vois tehdä sen mätästyshomman, niin ei ehtisi em. asioita tapahtumaan.
Aikalailla sama tilanne. Oksat hävinneet aika hyvin näkyvistä kun neulaset on pudonneet. Tuo mätästys syksyllä/
istutus keväällä on kanssa suunnitelmissa. Loppukesästä vois vielä harkita glyfosaattia reppuruiskulla ainakin
osalle aukkoa.
-
miksi niitä taimia voisi laittaa jo loppukesällä? ei kait se huonoa olisi sekään...? ja rouste aika harvalla ongelmana oikeesti..
-
Muilla kuin savihiesu/hieta mailla onnistunee syssyistutus ihan mukavasti jos mättäät on hyvin tiivistettyjä. Ainut pelko on talvituhot, lähinnä myyrät, mut ens talveksi ei kai ole suuria kantoja ennustettu.
-
Kyllä syksylläkin onnistuu ihan hyvin. Kunhan vaan on huolellinen ja istuttaa tarpeeksi syvälle.
-
eikös huolella istutus ole pääasia vaikka milloin istuttais? useasti nuo tilapäistyövoima tulee juuri sen takia hiton kalliksi..
-
eilisestä maastullista jutun luin ja siinä oli ihan asiaa. kyllä tuo töitten jaksotus on ihan hyvä homma. ei kaikkee kerkii keväällä tehä. kun net alkaa olla niiin lyhyitä nykyään. syksy kestää nykyään piiiitkään.
-
Istutettu tehometsä ei ole metsää nähnytkään, se lähinnä muistutta gmo maissipeltoa. Kumpikin ovat jo esteettisestikin luonnosta irallaan oleva irvikuva.
-
Ei siinä metsänuudistamisessa juur muuta luonnotonta ole kuin muokkaus, istutus ja taimikonhoito. Samanlainen metsä siihen todnäk tulis tulis ajastaan, mut luontoa auttaen se tulee puolessa ajassa
-
nykyään on vain niiiiin hirmu kiire. ja tahto olla asian herra!
-
Pittää juosta kovemmin että kerkeää ! 😀
-
vain kolmas askel tavoittaa maata. mutta toisaalta; kun saa puut pois maasta niin aika pikaiseen kun saa taimet tilalle, niin monta harmia jää pois jatkosta.
-
ääää, nyt on vain onkelma siinä että ei saa kaivuria mätästään. ovat kaikki tekemässä ojia! istutuspuuhiin kait sit marraskuulla.
-
Hyvä olis jos taimelle jäis hieman aikaa juurtua ennen talven tuloa. Uhkana taimipaakun kuivahtaminen jos se ei saa keväällä routaisesta maasta vettä kun aloittaa kasvunsa.
-
juuripa tuo mutta kun ihminen tyhmänä luottaa toisten sanaan ja siitä saa sit kärsiä koko kärsä. noooo, ens keväänä sit juostava kovempaa. ja talvihan aikaa nakertaa nuita mättäitä. jos ei muuten niin käskykaivurilla.
-
jeps. tulipa kaivelija ja nyt on aukko täynnään hyviä mättäitä ja pikkasen virmanmiästä kirpas kun kyselin jo taimia tuonne. ei päässy heinikkoa kasvattamaan. ja tuossa oli juttua erään kanssa että jopa lumiin asti voi istuttaa pottia ja sit keväällä hieman vilkaisee miten menny ja mettä tuloo kaikesta huolimatta.
-
Itse en ehkä enää istuttaisi, mut jos maa ei ole routivansorttista ja mykriä ei pilkistellyt mätästellessä hirveitä määriä, niin suaphaan tuota kokkeilla. Kuustahan sinä siihen taisit laittaa ?
-
kuusen taimia meinaan tökkiä ja just tuosta oli puhetta että kun syksyt on lauhoja niin moni on saanu hyviä kokemuksia viime vuosina. ja kun nuo on ilmasia niin hälläväliä. jos joku ei lähe niin ei harmita niin paljon.
-
Täälpäi ainaki yleensä annetaan mättäiden painua ainaski yhden talven ajan. Kasvaa kuulemma puut kieroon jos tuoreeseen mättääseen potittaa.
-
Ei kait tuo maan painuminen mätästyksessä haittaa. Mätäs pitäisi yleensä tiivistääkin jos työ tehdään hyvin. Eniten maa taitaa liikkua säätöauratussa palteessa ja tuollaisella uudistusalalla höseltävällä istuttajalla syntyy helposti tarvepuita veneenveistokurssilaisille. Savilillinkiin tökkiessä tiedä sitten auttaako vatupassikaan.
-
aika tiiviitä mättäät näyttää olevan täällä, kun on satannu ihan kivasti ja kaivuri paineli noita muotoon. noooo, kuhan sen verran puotis että pääsis takomaan nuo piiloon.
-
Sen huolia sitten joka sadon korjaa. Mitä silloin noista taimista tehdään vai tehdäänkö mitään.
-
suojeluuuuun.
-
Luulisi Ruotsissa olevan fyysisesti kovakuntoisia, kyvykkäitä joutilaita nuoria miehiä v. 2015 kansainvaelluksen jäljiltä... katse reippaasti ylös asvaltilta ja metsään pottiputkea kalkattamaan. :)
Ruotsista puuttuvat metsänistuttajat https://yle.fi/uutiset/3-11332693
-
ei noita kuulu olevan täälläkään liikoja. tuossa umpin sälli kertoi että takuutaimet saattaa tulla pikkasen myöhemmin.. kun ei ookaan istutusporukkaa entiseen malliin. metsäkoulut eivä ole alottannu opetusta vieläkään..
-
Tuossa bisneksen paikka ottaa uskovaisilta rahat pois. Mitään takeita tarvi olla, kunhan lupaa vaan. ;D
Ilmastobisnestä ilman pelisääntöjä https://yle.fi/uutiset/3-11525289
-
Tuossa bisneksen paikka ottaa uskovaisilta rahat pois. Mitään takeita tarvi olla, kunhan lupaa vaan. ;D
Ilmastobisnestä ilman pelisääntöjä https://yle.fi/uutiset/3-11525289
tällä bisneksellä ei ole mitään mahdollisuuksia jatkua tai kasvaa Suomessa, siksi nämä rahat on pakko ohjata johonkin mustaan afrikkaan, suojaan verotukselta ja lain kovalta kouralta.
Suomessa talkootyökin on veronalaista ja aikojen saatossa puuntaimista tulee merkittävää liiketoimintaa ja myyntituloa. Jos yleishyödyllisen säätiön omistama metsä saa toimia verovapaasti, niin silloinhan kaikkien metsänomistajien kannattaisi säätiöidä metsänsä. Yleishyödyllisyys, jossa saajana on ympäröivä ilma ja hiilidioksidin sidonta ilmasta, olisi houkutteleva kenelle tahansa... ilmasto ei valita, vaikkei metsä tulevaisuudessa sitoisikaan hiiltä, vaan säätiö esimerkiksi hakkaisi metsänsä ja möisi pohjan rantatonteiksi. Tätä voitaisiin käyttää pyramidihuijauksen tapaan tulonhankkimisena yhä suurempien metsien perustamiseksi, kuten ay-liikkeen sijoitustuottojen verovapaus.
Afrikan metsähankkeiden elinkaarisuunnitelma kiinnostaisi? Helppoa on hankkia taimet ja kuokka, mutta miten varmistetaan seuraavan sadan vuoden aikana, että kompensaatio todella toteutuu?
-
ääää, nuita enää kukaan muista kolmen vuoten päästä. voi aloittaa taas sen rahan keräyksen moiseen....
-
*** Sen nyt vaan sanon jotta tänä vuonna Vierumäen 1v kuusentaimissa oli turhan paljon kaksihaaraisia taimia. Toimittajana Enso , kait se sellufirma ajattelee asiat todella pitkällä sihdillä >:(
-
ootko myyjämieheltä kyselly nuitten perään? ehkä kannattais jotain palautetta antaa.. ite en moisa huolis ja hyväksyis.
-
ootko myyjämieheltä kyselly nuitten perään? ehkä kannattais jotain palautetta antaa.. ite en moisa huolis ja hyväksyis.
*** Joo. Annoin palautetta . Murskekuorman toimitti. Luova ratkaisu.
-
ootko myyjämieheltä kyselly nuitten perään? ehkä kannattais jotain palautetta antaa.. ite en moisa huolis ja hyväksyis.
*** Joo. Annoin palautetta . Murskekuorman toimitti. Luova ratkaisu.
Pitkän tähtäimen ajattelua, on tie sit paremmassa kunnossa, kun 30 v. päästä ajetaan ensiharvennuspuuta pois.
-
ei kait sitä nuin pitkään enää tartte uottaa..? kun kehottavat nykyään tekemään harvennukset aikasemmin.. tehotuottajille ainakii.
-
*** Kyllä se sen 30v näillä main ottaa , valitettavasti. Havupuulla.
-
mut harmi ku ei nyt saa enää taimia ja kun olis hyät kelit istuttaa....
-
ja kävin tänään kattomassa taimikoita. hyvin on kasvussa nuo muutama vuosi sit syysistutetut kuuset ja männyt on oikein tomeria. piru vaan kun joku elikko napsii koivuntaimista latvat, ei jää kuin 5 sentin tynkä mättääseen. onneks on luonnontainta runsaasti tarjulla. ja uuten aukon mättäät on taas niin reippaan kokosia, jaksaa joku tuonne kivikkoon härriä noin hienoja mättäitä. ja just tarjos yks istuttavansa taimet keväällä.. ei meinaa meikää laskea etes siihen...
-
Omat hakkuuaukiot 4,6 ha laikutin valmetilla ja patu kantokoukulla,osa oli niin turpeista 1,2 ha jossa käytin kaivuria. Meidän istutusporukka oli 80 pappa 52 v isäntä ja 22 ja 10 v pojat. Mielensäpahoittajille tiedoksi että 10 v oli innokkaimmasta päästä ettei pakotettu. Kolmessa päivässä ne 8000 tainta iskettiin pottiputkilla maahan, mukavaa jutustelua aina ruokatauoilla ja muutenkin pojat oppi tilan historiaa ja paljon muutakin. Vuosittain useita kertoja käydään poikien kans seuraamassa miten uusi metsä kehittyy.