Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe klapikattila uusiksi  (Luettu 64387 kertaa)

Jätkä

  • Vieras
Vs: klapikattila uusiksi
Tuo Viadrus tais ollakin ainut missä sitä ketjua ei ole. Mutta se vedonsäätö termostaatti ketjuvälityksellä on paljon varmatoimisempi kuin nämä uudet digihimmelit. Jotka ei toimi, jos joku mikropiiri kärähtää tai lämpötila anturi ei anna oikeaa lukemaa. Muutamilla tutulla on Virossa noita Viadrus kattiloita ollut käyössä jo pitemmän aikaa, niin he eivät ole moittineet niitä yhtään ja polttavat niillä melkein kaikkea.

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9599
Vs: klapikattila uusiksi
Tuo Viadrus tais ollakin ainut missä sitä ketjua ei ole. Mutta se vedonsäätö termostaatti ketjuvälityksellä on paljon varmatoimisempi kuin nämä uudet digihimmelit. Jotka ei toimi, jos joku mikropiiri kärähtää tai lämpötila anturi ei anna oikeaa lukemaa. Muutamilla tutulla on Virossa noita Viadrus kattiloita ollut käyössä jo pitemmän aikaa, niin he eivät ole moittineet niitä yhtään ja polttavat niillä melkein kaikkea.

Eikö tuo vedonsäätäjä ole oikeastaan vain turvalaite, jolla estetään kiehuminen. Toki tarpeellinen, vaikka omassa högforssissa on koko talven ollut tappi lunkun välis, kun pesäs valakia. Muutenkin se lunkku on niin painava, että vedonsäätäjä ei jaksa kuin sulkea, siis silloin kun se on kunnos. Nyt se ei oo :)

Nuo digi himmelit sitten tekee taas paljon muutakin, joka helpottaa lämmitystyötä. Kierrättää ja sammuttaa kattilan ja varaajan välisen kierron. Sammuttaa puhaltimen / imurin kun savukaasujen lämpö laskee eli pesä on palanut tai haluttu lämpötila saavutettu. Eikös se noin ole .... Juuri nuo asiat on niitä miksi se kattila kuume aina välillä iskee. Sytytys ja pesäntäyttö ... homma siinä. Seuraavalla kerralla sama juttu. Ei ole niitä "yöstämisiä" vaan automatiikka hoitaa sen.

Rammy

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17
Vs: klapikattila uusiksi
Kokemusta löytyy kohta parinkymmenen vuoden ajalta käänteispalokattilasta, siitä surullisenkuulusta Tulimaxsista. Suoraan yritettiin lämmittää, mutta eihän siitä ilman varaajaa mitään tullut, onneksi oli pannuhuoneen nurkassa sellainen valmiina yläpalokattilan jäljiltä. Kattilassa on vetoluukussa moottori sekä hormipuhallin. Nämä sekä latauskierto on kytketty säädettävään aikareleeseen, säädetty n. 2,5 tuntiin jona aikana pesällinen palaa loppuun. Rele katkaisee puhaltimen, sulkee vetoluukun sekä latauskierron. Helppoa, ei tarvitse vahtia. Jos pannu ja varaaja kuumenee liikaa niin kattilatermostaatti katkaisee virrat. Kattila syö arinoita 2-3 kappaletta vuodessa, itse hitsailen 40 mm betoniraudasta ja latasta. Tulipesän valuosat joutuu uusimaan muutaman vuoden välein, itse nekin valetaan tulenkestävästä massasta. Puhtaasti tuo palaa, ei sieltä piipunpäästä juuri mitään väreilyä kummempaa erota. Sitten kun kattila puhki palaa, niin varmasti käänteispalo jatkossakin hankitaan.

SamiT

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1788
Vs: klapikattila uusiksi
Muutamilla tutulla on Virossa noita Viadrus kattiloita ollut käyössä jo pitemmän aikaa, niin he eivät ole moittineet niitä yhtään ja polttavat niillä melkein kaikkea.

Viadrus on juuri sopivan yksinkertainen kattila tällaiselle yksinkertaiselle käyttäjälle. Laitetaan kattilaan jotakin luukusta sisään ja sytytetään se pesän sisältö. Varmistetaan että latauspumppu on päällä ja lisätään polttoainetta silloin tällöin kunnes varaaja on lämmitetty. Ei digiä eikä puhaltimia eikä mitään tekniikkaa. Kuka vaan osaa käyttää eikä mitään säätämistä missään joten voi käskeä kenen vaan laittamaan kattilan tulille. Miinuksena lyhyt paloaika pesällisellä, huolto taas on tosi helppoa ja tämän putsaa muutamassa minuutissa viikkohuoltoa tehdessä.
On vain kahdenlaisia traktoreita: Uusia Valtroja ja vanhoja Valmetteja.

Rampe

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 514
Vs: klapikattila uusiksi
Kokemusta löytyy kohta parinkymmenen vuoden ajalta käänteispalokattilasta, siitä surullisenkuulusta Tulimaxsista. Suoraan yritettiin lämmittää, mutta eihän siitä ilman varaajaa mitään tullut, onneksi oli pannuhuoneen nurkassa sellainen valmiina yläpalokattilan jäljiltä. Kattilassa on vetoluukussa moottori sekä hormipuhallin. Nämä sekä latauskierto on kytketty säädettävään aikareleeseen, säädetty n. 2,5 tuntiin jona aikana pesällinen palaa loppuun. Rele katkaisee puhaltimen, sulkee vetoluukun sekä latauskierron. Helppoa, ei tarvitse vahtia. Jos pannu ja varaaja kuumenee liikaa niin kattilatermostaatti katkaisee virrat. Kattila syö arinoita 2-3 kappaletta vuodessa, itse hitsailen 40 mm betoniraudasta ja latasta. Tulipesän valuosat joutuu uusimaan muutaman vuoden välein, itse nekin valetaan tulenkestävästä massasta. Puhtaasti tuo palaa, ei sieltä piipunpäästä juuri mitään väreilyä kummempaa erota. Sitten kun kattila puhki palaa, niin varmasti käänteispalo jatkossakin hankitaan.

Näitäkin näemmä vielä onkin käytössä :-) Tuo oli sellainen kattila, että sen ongelmia puitiin koneviestissäkin. Kyse siis siitä suoralämmitysmallista. Joillain pelas, joillain ei.. Tutulla oli, mutta puhkesi liian varhain. Taisi 8 vuotta tulla mittariin. Varastopesä  "vain"mustaa rautaa, kun näissä pitäisi olla haponkestävää.

Toki vähän ihmettelen, että se valmistus lopetettiin niin tyystin. Kehittämällä olis saanut ihan hyvän pelin markkinoille.

Rampe

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 514
Vs: klapikattila uusiksi
Ei kukaan ole niin hölmö ollut että olisi tuollaista

http://www.kenjonugnen.se/text1_3.html

kokeillut?

Mitä lueskellut ruotsalaisia palstoja niin varaajan vaatii.


Sama kun warmax, nytkin lämmittää tää mökki. On högfors 15 maxi kattilan edessä. Maxi mallissa on jotain250litraa vettä. Toimii jos on kylmää, eli saa pallaa pidempää, kun otta vähän tehoo, pannuhuone kuin sauna. Ja se polttaa puhtaasti mitä vaan, paitsi ylikuivaa kuusta

Niin että pääsee saunomaan samalla? Minulla pannuhoneen sijainti on sellainen että lämpö tulee hyötykäyttöön eli ei hirveästi haittaisi.

Käytätkö varaajan kanssa vai ilman varaajaa? Eronahan tuossa on hinta? Tuo Kenjon on noin 1.200 euroa, Warmax 3.000 - 5.000? Paljonkohan on rahti Ruotsista?

Palaako tuossa myös hake jos sytyttää ensin haloilla ja mättää sitten haketta pesään?

Tietääkö joku palaako noissa etupesissä myös hake vai pitääkö olla klapeja. Jos hake palaisi kunnolla niin tietyllä tavalla ajatus viehättäisi kun stokeriin verrattuna jäisi pois ruuvi ja muutama muukin mahdollinen häiriön lähde? Ero pikkustokeriin ei olisi käytössä suuri, nekin kun joutuu täyttämään päivittäin.

Pelkästään hakkeelle on se etupesä vähän erilainen. Siihen löytyy melko hyvät rakennusohjeet, mikäli itse haluaa tehdä.

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3118
Vs: klapikattila uusiksi
Ei kukaan ole niin hölmö ollut että olisi tuollaista

http://www.kenjonugnen.se/text1_3.html

kokeillut?

Mitä lueskellut ruotsalaisia palstoja niin varaajan vaatii.


Sama kun warmax, nytkin lämmittää tää mökki. On högfors 15 maxi kattilan edessä. Maxi mallissa on jotain250litraa vettä. Toimii jos on kylmää, eli saa pallaa pidempää, kun otta vähän tehoo, pannuhuone kuin sauna. Ja se polttaa puhtaasti mitä vaan, paitsi ylikuivaa kuusta

Niin että pääsee saunomaan samalla? Minulla pannuhoneen sijainti on sellainen että lämpö tulee hyötykäyttöön eli ei hirveästi haittaisi.

Käytätkö varaajan kanssa vai ilman varaajaa? Eronahan tuossa on hinta? Tuo Kenjon on noin 1.200 euroa, Warmax 3.000 - 5.000? Paljonkohan on rahti Ruotsista?

Palaako tuossa myös hake jos sytyttää ensin haloilla ja mättää sitten haketta pesään?

Tietääkö joku palaako noissa etupesissä myös hake vai pitääkö olla klapeja. Jos hake palaisi kunnolla niin tietyllä tavalla ajatus viehättäisi kun stokeriin verrattuna jäisi pois ruuvi ja muutama muukin mahdollinen häiriön lähde? Ero pikkustokeriin ei olisi käytössä suuri, nekin kun joutuu täyttämään päivittäin.

Joo, se on kai erilainen jos se on hakkeelle tarkoitettu. Googleta warmax, tulee joitain juttuja etupesistä, loput sotapeliä. Vähän ne saattaa savuttaa sisään, jotain suora tuuletusta kellarista asuntoon en suosittele.

nestori2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2079
Vs: klapikattila uusiksi
Kyllä nämä Warmaxsit ja vastaavat on tehty nk. halkoetupesiksi, tuskin pelaa hakkeella kovin optimaalisesti. halot sitten saavat olla suuria läpimitaltaan, palaa silloin sopivalla teholla. Sen on käyttäjät kertoneet, että etupesän ulkopinta kuumenee aika voimakkaasti, joten ei sinne ihan risuja ehkä kannata edes pistää.

hiski

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11
Vs: klapikattila uusiksi
Onko porukalla kokemuksia veda kattilasta? googlen kolunna ja ei paljoo ole juttua.

nestori2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2079
Vs: klapikattila uusiksi
Onko porukalla kokemuksia veda kattilasta? googlen kolunna ja ei paljoo ole juttua.
Minulla on ollut Veda 35 käytössä nyt 10 vuotta. Ihan toimiva peli, tehoa ihan riittävästi normaalikokoisen OK-talon lämmitykseen. Ei mitään hitekiä sisällä, itse olen lisännyt siihen vakiovarustuksen lisäksi poltintermostaatin, joka katkaisee virran puhaltimelle, jos alkavat lämmöt nousta liian korkealle(kun siis varaajan lataus alkaa olla tapissa). Arinalevy ja -kivi kestävät pari vuotta, kustannus luokkaa sataviisikymppiä ja vaihto vie muutaman minuutin. Kaikki palaa ja tarvittaessa uuniin menevät jopa 65 senttiset puut, itse käytän normaaleita puolimetrisiä. Helppohuoltoinen, tuubit vetää harjalla ylhäältäpäin muutamassa minuutissa ja tuhkat helppo poistaa, kun koko etuseinä aukeaa. Puhallinkäyttöisenä lämmitystyö myös minimaalista, minäkin nukkumaanmennessä pistän tulet pesään ja yöllä, kun puut ovat apalaneet loppuun, puhallin sammuu ja vetoläppä menee kiinni. Jos aamulla sitten herättyä haluaa  lämmityshommaa jatkaa, niin puut pesään ja uunin pohjalla olevat kekäleet sytyttävät puut.

Rampe

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 514
Vs: klapikattila uusiksi
Hakkeelle tehty etupesä poikkeaa sikäli halkomallista, että alaosa muurattu ja siinä päällä peltisiilo. Korkeussäädettävä rakoarina pesässä (tehosäätö) ja tuliharja päällä joka ohjaa kaasut polttoputkeen. Tarkoitettu palavaksi kokoajan ns. läpi talven. Silloin se toimii kuulemma parhaiten. Mm. Kareksen Matti kehitteli aikoinaan ja teki ns. piirrustuksetkin mokomaan laitteeseen. Ennen stokereita kai hyvin yleinen hakkeen / purunpolttolaite, samoin kun Hakas-Sampsat ja Kespesit. Hyötysuhteella ei pärjää nykyisile ratkaisulle, mutta toki omat etunsakin on. Ainakin vähän vikapaikkoja.

Cutana

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 469
Vs: klapikattila uusiksi
Hakkeelle tehty etupesä poikkeaa sikäli halkomallista, että alaosa muurattu ja siinä päällä peltisiilo. Korkeussäädettävä rakoarina pesässä (tehosäätö) ja tuliharja päällä joka ohjaa kaasut polttoputkeen. Tarkoitettu palavaksi kokoajan ns. läpi talven. Silloin se toimii kuulemma parhaiten. Mm. Kareksen Matti kehitteli aikoinaan ja teki ns. piirrustuksetkin mokomaan laitteeseen. Ennen stokereita kai hyvin yleinen hakkeen / purunpolttolaite, samoin kun Hakas-Sampsat ja Kespesit. Hyötysuhteella ei pärjää nykyisile ratkaisulle, mutta toki omat etunsakin on. Ainakin vähän vikapaikkoja.

Topi Pämpin etupesäkattila varastosiilolla joka lykkäsi ruuvilla haketta etupesään yläosaan tietysti. Rajakatkaisin,läppä kannen alla.
Poltti käytännössä märkää haketta kun kuivilla sytytti,kun vaan tehontarvista oli eli talvella. Oma ilmaläppä arinan alle ja oma siihen putkeen mikä anto toisioilman ja vei kaasut palamaan lämmönvaihtimen puolelle. Semmonen sininen kaasuliekki siellä kiemurteli kun tirkistys reiästä katsoi. Todella vähän vei haketta. Pikesi sitä etupesän tläosaa,aina joskus kaltattiin puhtaaksi. Lämmönvaihdinta ei sotkenut,ohutta tuhkaa hieman. Kesällä ei pelannut kun lämmöntarvista ei ollut. Pani luukut kiinni,liekki sammu,lämpö laski,luukut aukesi,tulihan sytty eli ku koko keksintö häkää täysi niin jymspam ku Aku Ankassa. Luukut lenteli  :D Mutta märkää poltti ja haketta vei vähän.

timotej

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 977
Vs: klapikattila uusiksi
Hakkeelle tehty etupesä poikkeaa sikäli halkomallista, että alaosa muurattu ja siinä päällä peltisiilo. Korkeussäädettävä rakoarina pesässä (tehosäätö) ja tuliharja päällä joka ohjaa kaasut polttoputkeen. Tarkoitettu palavaksi kokoajan ns. läpi talven. Silloin se toimii kuulemma parhaiten. Mm. Kareksen Matti kehitteli aikoinaan ja teki ns. piirrustuksetkin mokomaan laitteeseen. Ennen stokereita kai hyvin yleinen hakkeen / purunpolttolaite, samoin kun Hakas-Sampsat ja Kespesit. Hyötysuhteella ei pärjää nykyisile ratkaisulle, mutta toki omat etunsakin on. Ainakin vähän vikapaikkoja.
Minä kävin aikoinaan katsomassa tälläistä Matin tekemää etupesää. Muutaman vuoden kuluttua huomasin lehdestä saman isännän aivan uusilla kasvonpiirteillä. Etupesään kertyy häkää, joka syttyy räjähtäen, kun se saa happea avattessa luukku. Näin oli tässäkin tapauksessa käynyt. Isännän pelasti se, että hänellä oli pieni lapsi selkänsä takana tuolloin. Hän ei vahingoittunut ja pääsi hälyttämään apua. Tämä on tositarina vuosikymmenten takaa nykyajan Pelle Pelottomille.

Rampe

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 514
Vs: klapikattila uusiksi
Hakkeelle tehty etupesä poikkeaa sikäli halkomallista, että alaosa muurattu ja siinä päällä peltisiilo. Korkeussäädettävä rakoarina pesässä (tehosäätö) ja tuliharja päällä joka ohjaa kaasut polttoputkeen. Tarkoitettu palavaksi kokoajan ns. läpi talven. Silloin se toimii kuulemma parhaiten. Mm. Kareksen Matti kehitteli aikoinaan ja teki ns. piirrustuksetkin mokomaan laitteeseen. Ennen stokereita kai hyvin yleinen hakkeen / purunpolttolaite, samoin kun Hakas-Sampsat ja Kespesit. Hyötysuhteella ei pärjää nykyisile ratkaisulle, mutta toki omat etunsakin on. Ainakin vähän vikapaikkoja.
Minä kävin aikoinaan katsomassa tälläistä Matin tekemää etupesää. Muutaman vuoden kuluttua huomasin lehdestä saman isännän aivan uusilla kasvonpiirteillä. Etupesään kertyy häkää, joka syttyy räjähtäen, kun se saa happea avattessa luukku. Näin oli tässäkin tapauksessa käynyt. Isännän pelasti se, että hänellä oli pieni lapsi selkänsä takana tuolloin. Hän ei vahingoittunut ja pääsi hälyttämään apua. Tämä on tositarina vuosikymmenten takaa nykyajan Pelle Pelottomille.

Joo kyllä aina vaaranpaikkansa on. Sama periaate tuossa on kuin alapalokattilassa. Aina varoen pitää luukku avata. Pitäisi tuulettaa tyhjäksi käryistä ennen kun avaa kokonaan. Itse en kesken palon mene kespesin luukkua avaamaan muutenkaan. Palaminen seis parikymmentä minuuttia ennen h hetkeä. Näin ei ole ainakaan vielä ole ollut mitään varsinaista ongelmaa asiassa.

Häkä se on pirullinen. On niitä stokerin pönttöihinkin väkeä kuollut kun mennään jotain häiriötilannetta korjaamaan.

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7085
Vs: klapikattila uusiksi
Hakkeelle tehty etupesä poikkeaa sikäli halkomallista, että alaosa muurattu ja siinä päällä peltisiilo. Korkeussäädettävä rakoarina pesässä (tehosäätö) ja tuliharja päällä joka ohjaa kaasut polttoputkeen. Tarkoitettu palavaksi kokoajan ns. läpi talven. Silloin se toimii kuulemma parhaiten. Mm. Kareksen Matti kehitteli aikoinaan ja teki ns. piirrustuksetkin mokomaan laitteeseen. Ennen stokereita kai hyvin yleinen hakkeen / purunpolttolaite, samoin kun Hakas-Sampsat ja Kespesit. Hyötysuhteella ei pärjää nykyisile ratkaisulle, mutta toki omat etunsakin on. Ainakin vähän vikapaikkoja.
Minä kävin aikoinaan katsomassa tälläistä Matin tekemää etupesää. Muutaman vuoden kuluttua huomasin lehdestä saman isännän aivan uusilla kasvonpiirteillä. Etupesään kertyy häkää, joka syttyy räjähtäen, kun se saa happea avattessa luukku. Näin oli tässäkin tapauksessa käynyt. Isännän pelasti se, että hänellä oli pieni lapsi selkänsä takana tuolloin. Hän ei vahingoittunut ja pääsi hälyttämään apua. Tämä on tositarina vuosikymmenten takaa nykyajan Pelle Pelottomille.

Joo kyllä aina vaaranpaikkansa on. Sama periaate tuossa on kuin alapalokattilassa. Aina varoen pitää luukku avata. Pitäisi tuulettaa tyhjäksi käryistä ennen kun avaa kokonaan. Itse en kesken palon mene kespesin luukkua avaamaan muutenkaan. Palaminen seis parikymmentä minuuttia ennen h hetkeä. Näin ei ole ainakaan vielä ole ollut mitään varsinaista ongelmaa asiassa.

Häkä se on pirullinen. On niitä stokerin pönttöihinkin väkeä kuollut kun mennään jotain häiriötilannetta korjaamaan.

Meillä oli 1981 vuodesta noin 1994 vuoteen yläsiilo lakan kattilan päällä. Hyvin pelas, tusautteli välillä sieltä ilmaluukusta, täyttöluukku oli avattava varoen. Vain kerran meinasi palaa että tarvi palokuntaa, toisella kerralla letkulla vettä ja sillä sammui kyty lattialla :) Säätötulen 40kw:n stokeri käsitäyttöisellä pöntöllä tuli tuolloin tilalle, olihan se jo amerikkaa tuohon verrattuna. Etuluukku vain irti pesästä, arinat pois ja stokerin palopää osittain pesään sisälle, villalla raot tukkoon.  Nykyinen stokeri taas jotain paljon parempaa, pitää vain muistaa joskus käydä pannuhuoneella...
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)