Agronet

Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: karvankasvattaja - 09.01.17 - klo:08:50

Otsikko: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: karvankasvattaja - 09.01.17 - klo:08:50
Vuonna -83 tehtaalta ulosleimattu arimax35 lirauttaa alleen kesken kiihkeimmän lämmityskauden...

Mitähän sitä laittaisi tilalle? Eneka varmaan menee melkein heittämällä, paitsi jos vaihtaa isompaan. Veda50kW, Laka, uuden polven aritermi??

Talo on jotain 200m2 ja vähän pesuvesiä navetalle, verstas tekee 100m2 lisää jos sen kytkee samaan kiertoon. Varaaja on 3000l ja vastuksilla.

Puuta ja paalimuovia piisaa omasta takaa..

Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: maraani - 09.01.17 - klo:09:24
Jämä Nature palveli täällä vain vuodet 1995-2007. Arimax60 on ollut maaliskuusta 2007 lähtien käytössä. Varaaja 2800 l, ei vastuksia. Noin satavuotias talo +200m2, 6-10 henkilöä, navetan käyttövesi. 50 kiintom3 kuluu polttopuuta vuodessa. Aumamuovit ja kuolleet kanat lämmittää myös.

Ei varsinaisia ongelmia, mitä ny lataustermostaatti on pari kertaa jumittunu, samoin latauspumpun termari on vaihdettu. Vedonsäädin ei oo toiminu pitkään aikaan, mut en oo toimeentunu vaihtamaan.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: timotej - 09.01.17 - klo:10:28
Varsinaiset asiantuntijat löytyy tuolta palstalta: http://www.puulammitys.info
Roskien poltto ei varmaankaan hienoimmilla kattiloilla onnistu.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: karvankasvattaja - 09.01.17 - klo:10:30
Montako pesällistä poltat päivässä jos pakkasta on -5 tai -20?
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Hervast - 09.01.17 - klo:10:34
3 kuution varaajan kanssa menis varmaan 50-60 kw kattila jos ei piippu tms. rajoita.

Aritermillä on melkoisen surkea jälkimarkkinointi ja itse kattilat on melko kalliita. Puhdistaminen hieman hankalaa ja keraamisten osien kestävyys ei ole vakuuttanut ainakaan allekirjoittanutta. Täytössä savuttaa useimmiten kuten vanhan tyylin alapalokattiloilla on tapana, toki omasta kattilasta savukaasuimuri puuttuu. Puiden asettelussa pitää olla hieman huolellinen ettei tule holvausilmiötä. Osa rakenneratkaisuista alunperin lapsellisen hölmöjä kuten kaasujouset täyttöluukussa.

Plussana voisi sanoa että hyötysuhde on hyvä ja toimii kattilana kun puut on hyviä ja kattilan huollosta on huolehdittu. Savukaasujen lämpö ei omassa kattilassa ole juuri koskaan mennyt yli 200 asteen, yleensä on lämmittäessä n. 150 raatia. Tuosta huolimatta piippu on pysynyt niin puhtaana että ensimmäiseen viiteen vuoteen ei piipun pintoihin ollut kertynyt nuohottavaa. Piippu on tiilipiipun sisään asennettu itsetehty rst sisäpiippu.

Kotitalousjätteistä tuossa tulee poltettua pakkauspaperit ja roskakassikin on mennyt muutaman kerran. Paalimuovit ja pajan roskat sekä rakennusjäte tulee hävitettyä muualla.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: karvankasvattaja - 09.01.17 - klo:10:34
Varsinaiset asiantuntijat löytyy tuolta palstalta: http://www.puulammitys.info
Roskien poltto ei varmaankaan hienoimmilla kattiloilla onnistu.

Mä kysyn täältä luolamiesosastolta mieluummin kun en meinaa lentää kuuhun noilla polttimilla
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: lypsyukko - 09.01.17 - klo:10:46
Varsinaiset asiantuntijat löytyy tuolta palstalta: http://www.puulammitys.info
Roskien poltto ei varmaankaan hienoimmilla kattiloilla onnistu.

Mä kysyn täältä luolamiesosastolta mieluummin kun en meinaa lentää kuuhun noilla polttimilla

Aika hyvä vastaus. Itte seurailin sujuvasti sivusta viime keväänä ko. sivuston kirjoituksia. Jotkut vähän yliampuvia ja meikeläisen mielestä ihan sairaan pikkutarkkoja "testejä" lambda säätöineen ym. Mutta käänteispaloahan ne tuolla pääsääntöisesti kehuu. Ittellekkin meinas kuume iskeä Viron kautta tuotaville käänteispaloille. No onneksi tuli kevät ja kuume katosi ja Högforssi on vasta 43v täyttänyt, joten turha kait sitä on toimivana mihinkään kärrätä :)
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Luteikko - 09.01.17 - klo:11:11
Varsinaiset asiantuntijat löytyy tuolta palstalta: http://www.puulammitys.info
Roskien poltto ei varmaankaan hienoimmilla kattiloilla onnistu.

Mä kysyn täältä luolamiesosastolta mieluummin kun en meinaa lentää kuuhun noilla polttimilla

Aika hyvä vastaus. Itte seurailin sujuvasti sivusta viime keväänä ko. sivuston kirjoituksia. Jotkut vähän yliampuvia ja meikeläisen mielestä ihan sairaan pikkutarkkoja "testejä" lambda säätöineen ym. Mutta käänteispaloahan ne tuolla pääsääntöisesti kehuu. Ittellekkin meinas kuume iskeä Viron kautta tuotaville käänteispaloille. No onneksi tuli kevät ja kuume katosi ja Högforssi on vasta 43v täyttänyt, joten turha kait sitä on toimivana mihinkään kärrätä :)

Juu valurauta högfossia suosittelen myös. Kaupasta voi olla vaikea saada ja hyötysuhteesta ei ole tietoa mutta kestää kestää kestää...
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: maraani - 09.01.17 - klo:11:19
3 kuution varaajan kanssa menis varmaan 50-60 kw kattila jos ei piippu tms. rajoita.

Aritermillä on melkoisen surkea jälkimarkkinointi ja itse kattilat on melko kalliita. Puhdistaminen hieman hankalaa ja keraamisten osien kestävyys ei ole vakuuttanut ainakaan allekirjoittanutta. Täytössä savuttaa useimmiten kuten vanhan tyylin alapalokattiloilla on tapana, toki omasta kattilasta savukaasuimuri puuttuu. Puiden asettelussa pitää olla hieman huolellinen ettei tule holvausilmiötä. Osa rakenneratkaisuista alunperin lapsellisen hölmöjä kuten kaasujouset täyttöluukussa.

Plussana voisi sanoa että hyötysuhde on hyvä ja toimii kattilana kun puut on hyviä ja kattilan huollosta on huolehdittu. Savukaasujen lämpö ei omassa kattilassa ole juuri koskaan mennyt yli 200 asteen, yleensä on lämmittäessä n. 150 raatia. Tuosta huolimatta piippu on pysynyt niin puhtaana että ensimmäiseen viiteen vuoteen ei piipun pintoihin ollut kertynyt nuohottavaa. Piippu on tiilipiipun sisään asennettu itsetehty rst sisäpiippu.

Kotitalousjätteistä tuossa tulee poltettua pakkauspaperit ja roskakassikin on mennyt muutaman kerran. Paalimuovit ja pajan roskat sekä rakennusjäte tulee hävitettyä muualla.
Olen samaa mieltä ylläolevan kanssa. Mulla on pituusasetuksena pilkekoneessa 45-48 cm, puolimetrinen holvaa kyl luvattoman helposti, jos vähänkin jää paksuksi. Pienistä tikuista ei tahdo saada tehoa, kun meillä joku muu raivaa pienpuustoa ja kerää aurausmerkinkin kokoiset rankakasaan. Savukaasujen lämpötilaa ei ny oo tullu seurattua viime aikoina, alkuun kylläkin.

Laka oli itsellä tuon Arimaxin vaihtoehtona, mutta putkari meinas ettei siitä oo mihinkään. Ts. sai paremman katteen tuosta A:sta.

Piippuhan meillä meni myös uusiksi sen jämän jäljiltä. Jos se ensimmäinen oli 150 mm/6m niin tää silloin teetetty on 200 mm/7 m. Savukaasuimuria tässä mallissa ei ole = hyvä! Niijja jos en vielä sanonu, niin se jämä oli alitehoinen tai ei ainakaan saanu varaajaa kuumaksi. Mikä oli aika tyhmää sen vuoksi, että käyttövesikierukka on vain varaajassa.

Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: karvankasvattaja - 09.01.17 - klo:11:31
Nyt on menny 2pesällistä/vrk jos vähänkään on pakkasta, -20 niin menee 4pesällistä..jos tahtoo, että varaaja on +80astetta läpeensä edes hetken.

Arimaksin35 pesä on pieni ja jos sinne poikkee lisäämään ohimennen niin koko koppi on savua täys ja takin kainalot on aina mustana. Siinä mielessä mua kiinnostaa veda50kw, se kun vielä mahtuu samaan monttuun kuin tuo vanha a35.

Onko onnellisia veda käyttäjiä vai onko siinä joktain piilovikoja?
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: lypsyukko - 09.01.17 - klo:11:57
Nyt on menny 2pesällistä/vrk jos vähänkään on pakkasta, -20 niin menee 4pesällistä..jos tahtoo, että varaaja on +80astetta läpeensä edes hetken.

Arimaksin35 pesä on pieni ja jos sinne poikkee lisäämään ohimennen niin koko koppi on savua täys ja takin kainalot on aina mustana. Siinä mielessä mua kiinnostaa veda50kw, se kun vielä mahtuu samaan monttuun kuin tuo vanha a35.

Onko onnellisia veda käyttäjiä vai onko siinä joktain piilovikoja?

Muistaakseni masinistien sivuilla oli viime keväänä yksi :) Pitkästä aikaa kurkkasin tuonne puulämpöinffoon ja siellä ainakin oli viimeisimmät viestit siitä miten vedasta oli tehty toimiva kattila vasta panuhuoneessa. Jos nyt asian oikein  ymmärsin. Oikeastaan huvittavinta oli, kun itse soittelin tuonne Vedan valmistajalle vajaa vuosi sitten , niin se suositteli ainakin yhtä paljon muita lämmitysmuotoja kuin puuta. Maalämpöä, aurinkokeräimiä jne ... oli kait täyden palvelun LVI liike nykyään :)

Muokkaan ... näytti se tyytyväinen käyttäjä sittenkin olla tällä sivustolla :)
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Sivupersoona - 09.01.17 - klo:12:10
Nyt on menny 2pesällistä/vrk jos vähänkään on pakkasta, -20 niin menee 4pesällistä..jos tahtoo, että varaaja on +80astetta läpeensä edes hetken.

Arimaksin35 pesä on pieni ja jos sinne poikkee lisäämään ohimennen niin koko koppi on savua täys ja takin kainalot on aina mustana. Siinä mielessä mua kiinnostaa veda50kw, se kun vielä mahtuu samaan monttuun kuin tuo vanha a35.

Onko onnellisia veda käyttäjiä vai onko siinä joktain piilovikoja?

Muistaakseni masinistien sivuilla oli viime keväänä yksi :) Pitkästä aikaa kurkkasin tuonne puulämpöinffoon ja siellä ainakin oli viimeisimmät viestit siitä miten vedasta oli tehty toimiva kattila vasta panuhuoneessa. Jos nyt asian oikein  ymmärsin. Oikeastaan huvittavinta oli, kun itse soittelin tuonne Vedan valmistajalle vajaa vuosi sitten , niin se suositteli ainakin yhtä paljon muita lämmitysmuotoja kuin puuta. Maalämpöä, aurinkokeräimiä jne ... oli kait täyden palvelun LVI liike nykyään :)

Muokkaan ... näytti se tyytyväinen käyttäjä sittenkin olla tällä sivustolla :)

Nimimerkki nestori2 ainakin on kovasti vedaa kehunut vuosien varrella, haulla varmasti löytyy kirjoituksiansa aiheesta.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Rampe - 09.01.17 - klo:12:44
Mulla on Kespes 25 alapalokattila. Erittäin helppo kattila kun tavoille oppii. Palaa kesät talvet. Pientä tuunausta toki vaatinut. Tehdasversio on sellainen kompromissi kaikelle polttoaineelle.

Edellinen oli Jämän yläpalokattila. Melko tuskallinen kapistus talviaikaan lämmitystyömäärän takia. Eikä mua pahemmin kiinnostanut jatkuva varaajamittarien seurailu, että koskako lämmitetään. Joku toinen voi tykätä toki.

Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Hervast - 09.01.17 - klo:15:11
Naapurikylälle hankkivat Atmos DC 35? 40? kattilan, ei lamdaohjattu, mutta savukaasuimurilla ja sen sekä latauspumpun termostaattiohjauksilla varustettu nykyaikainen kattila. Minäkin olin sitä kytkemässä ja on se hintaisekseen aika vakuuttava laitos. Siinä puut ladotaan tulipesään kuten perinteisessä yläpalokattilassa ja holvaantumista ei tapahdu. Ja mittasin huvikseni tulipesän ja vaikka se nimellisesti on mitoitettu 50 cm klapille, niin sain mitaksi 58 cm. Ja tuollaisessa pesässä voi puita latoa myös hieman ristiin.

Työnjälki oli hyvää ja kuumimpien kaasuvirtausten kulku oli mielestäni suunniteltu hyvin, luulen ettei kalliita tiilisulkeisia ole ihan heti luvassa. Oli myös hyvin siro rakenteeltaan, mahtuu ovista ja mitoiltaan pieneenkin pannuhuoneeseen. Hyötysuhteesta en osaa sanoa, konvektoriosa oli aika simppelin oloinen ja siinä ei äkkiseltään tarkastellen tainnut olla nuohottavia putkia.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: lypsyukko - 09.01.17 - klo:15:58
Naapurikylälle hankkivat Atmos DC 35? 40? kattilan, ei lamdaohjattu, mutta savukaasuimurilla ja sen sekä latauspumpun termostaattiohjauksilla varustettu nykyaikainen kattila. Minäkin olin sitä kytkemässä ja on se hintaisekseen aika vakuuttava laitos. Siinä puut ladotaan tulipesään kuten perinteisessä yläpalokattilassa ja holvaantumista ei tapahdu. Ja mittasin huvikseni tulipesän ja vaikka se nimellisesti on mitoitettu 50 cm klapille, niin sain mitaksi 58 cm. Ja tuollaisessa pesässä voi puita latoa myös hieman ristiin.

Työnjälki oli hyvää ja kuumimpien kaasuvirtausten kulku oli mielestäni suunniteltu hyvin, luulen ettei kalliita tiilisulkeisia ole ihan heti luvassa. Oli myös hyvin siro rakenteeltaan, mahtuu ovista ja mitoiltaan pieneenkin pannuhuoneeseen. Hyötysuhteesta en osaa sanoa, konvektoriosa oli aika simppelin oloinen ja siinä ei äkkiseltään tarkastellen tainnut olla nuohottavia putkia.

Tuliko viron toimijoilta? Vai suomilisällä suomalaiselta kaupalta "kaksin kertaisella " hinnalla.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Hervast - 09.01.17 - klo:18:26
Suoraan 'etelä-suomesta'  oisko se hinta ollut luokkaa 10 toimintamummoa 😀

Hieman epäilin ennakkoon kattilan tehoa, varaaja kun on luokkaa 4 m3, mut käyttäjien ensikokemukset oli positiivisia. Entinen kattila mahtoi olla kespes, iso varastopesä ja kattila sääti tehoa imuilmaa kuristamalla. Melko työläs laitos ilman varaajaa.

Ymmärsin että tuosta systeemistä puuttuu vielä kalvopaisuntapyttyjä, joten täysin lämpimäksi ei toinna lämmittää.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: lypsyukko - 09.01.17 - klo:19:11
Suoraan 'etelä-suomesta'  oisko se hinta ollut luokkaa 10 toimintamummoa 😀

Hieman epäilin ennakkoon kattilan tehoa, varaaja kun on luokkaa 4 m3, mut käyttäjien ensikokemukset oli positiivisia. Entinen kattila mahtoi olla kespes, iso varastopesä ja kattila sääti tehoa imuilmaa kuristamalla. Melko työläs laitos ilman varaajaa.

Ymmärsin että tuosta systeemistä puuttuu vielä kalvopaisuntapyttyjä, joten täysin lämpimäksi ei toinna lämmittää.

https://torujyri.ee/fi/puukaasukattilat/415-puukaasukattila-atmos-dc-32gs.html
https://torujyri.ee/fi/puukaasukattilat/434-puukaasukattila-atmos-dc-40gs.html

Pelkkänä s-mallina sitten halvemmalla. Noita s-malleja ei taideta edes Suomes myidä

https://torujyri.ee/fi/puukaasukattilat/41-puukaasukattila-atmos-dc-32s.html
https://torujyri.ee/fi/puukaasukattilat/434-puukaasukattila-atmos-dc-40gs.html




Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: konehalli - 09.01.17 - klo:20:15
Tullu katteltua uutta käänteispaloa metrisille haloille. Sveitsiläinen lopper olis tässä kategoriassa ykkönen, samalla hinnalla saisi kumminkin 4 saman tehosta slovakialaista vigasta. Eipä nuo itä-eurooppalaisetkaan kaiketi huonoja ole. Käsin täytettävissä polttolaitoksissa suomessa kehitys on jääny 90-luvulle. Tuolta vaan valitseen http://www.lvi-viro.fi/puukattilat/kaanteispalokattilat (http://www.lvi-viro.fi/puukattilat/kaanteispalokattilat)
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: klapikasa - 09.01.17 - klo:20:59
https://www.youtube.com/watch?v=aQOBoYc4h8Q

Hieno, mutta jossain keskustelupalstalla oli hinta 16 000€. No, maksaa fröling sun muut vastaava lähellä kympin?
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Ärrpää - 09.01.17 - klo:21:30
Naapurikylälle hankkivat Atmos DC 35? 40? kattilan, ei lamdaohjattu, mutta savukaasuimurilla ja sen sekä latauspumpun termostaattiohjauksilla varustettu nykyaikainen kattila. Minäkin olin sitä kytkemässä ja on se hintaisekseen aika vakuuttava laitos. Siinä puut ladotaan tulipesään kuten perinteisessä yläpalokattilassa ja holvaantumista ei tapahdu. Ja mittasin huvikseni tulipesän ja vaikka se nimellisesti on mitoitettu 50 cm klapille, niin sain mitaksi 58 cm. Ja tuollaisessa pesässä voi puita latoa myös hieman ristiin.

Työnjälki oli hyvää ja kuumimpien kaasuvirtausten kulku oli mielestäni suunniteltu hyvin, luulen ettei kalliita tiilisulkeisia ole ihan heti luvassa. Oli myös hyvin siro rakenteeltaan, mahtuu ovista ja mitoiltaan pieneenkin pannuhuoneeseen. Hyötysuhteesta en osaa sanoa, konvektoriosa oli aika simppelin oloinen ja siinä ei äkkiseltään tarkastellen tainnut olla nuohottavia putkia.

 Meillä ollu esi-Atmos vuodesta 2005, lentotuhka "sivukanavissa" syö hyötysuhteen huonoksi, joka toinen/kolmas lämmityskerta pikanuohous.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: 2065 - 10.01.17 - klo:07:17
Ittellä oli aikoinaan kespes joka oli päältä täytettävä, pitkällä siilolla, sinne sai tiputella kaikkeia mikä vain palaa:D ja halot sai laittaa 1,5 metrin mittaisina, oli siitä hyvä että riitti kun kävi aamuin illoin lisäämässä tavaraa. Kyllä lämmitys menee liian työlääksi jos sielä täytyy käydä monta kertaa päivässä laittamassa puita, ja varaajan lämmitystä en oo ikinä ymmärtäny!
Nyt lämmityksen hoitaa alatalkkarin 60kw stokeri ja päivääkään ei ole tarvinnut katua, toiminu todella hyvin, säiliö on 6 motin ja riittää pari viikkoa:)
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Sivupersoona - 10.01.17 - klo:07:48
Ittellä oli aikoinaan kespes joka oli päältä täytettävä, pitkällä siilolla, sinne sai tiputella kaikkeia mikä vain palaa:D ja halot sai laittaa 1,5 metrin mittaisina, oli siitä hyvä että riitti kun kävi aamuin illoin lisäämässä tavaraa. Kyllä lämmitys menee liian työlääksi jos sielä täytyy käydä monta kertaa päivässä laittamassa puita, ja varaajan lämmitystä en oo ikinä ymmärtäny!
Nyt lämmityksen hoitaa alatalkkarin 60kw stokeri ja päivääkään ei ole tarvinnut katua, toiminu todella hyvin, säiliö on 6 motin ja riittää pari viikkoa:)

Hakesysteemit ne pelaa aina kaikilla niin hienosti...joo.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: wtf - 10.01.17 - klo:08:03
https://www.youtube.com/watch?v=aQOBoYc4h8Q

Hieno, mutta jossain keskustelupalstalla oli hinta 16 000€. No, maksaa fröling sun muut vastaava lähellä kympin?

Frölingen jälleen myyntiä joku muistaakseni yritti täälläkin. Jos klapeilla pitäisi lämmittää, niin lystiä se olisi noilla vehkeillä, ja kattilahuone näyttäisi varmasti samalta kuin nettisivuilla:
https://www.brunner.com/en/Products/Scheitikus

Herää vaan kysymys, onko järkeä maksaa klapikattilasta 16te. Mielummin panostaisi vähän enemmän kunnolliseen hakelämpöön, tai SAS:n iloksi maalämpöön.

Aloittajan tilanteessa asentaisin varaajaan vastukset ja ottaisin samalla tuumaustuokion.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Hese - 10.01.17 - klo:08:34
Itsellä Högforsin valurautakattila ja vanha TP-stokeri, ankeaa kun pitää täyttää saavilla päivittäin. Toimii kuin junan vessa eikä ole hajoavia antureita ym. Ei kai kukaan enää laita maatilalle uutta klapikattilaa?
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: lypsyukko - 10.01.17 - klo:08:34
Ittiä mones tilantees houkuttanut ajatus vilja lämmityksestä, mutta se on jäänyt enemmän asteelle kuin tämä klapi kattilan vaihto :) Viljahan on sopivan hintaista :)
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: karvankasvattaja - 10.01.17 - klo:08:49
Hake on kyllä vaihtoehto mutta ei sekään kaikilla ihan huoletta tunnu pelaavan.

Vähän on kostea kattilamontun pohja mutta ei ehtoolla vielä tarvinnu kumisaappaita, tänään en ole poikennu..
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: alpo10 - 10.01.17 - klo:08:52
Ittiä mones tilantees houkuttanut ajatus vilja lämmityksestä, mutta se on jäänyt enemmän asteelle kuin tämä klapi kattilan vaihto :) Viljahan on sopivan hintaista :)
vilja vai hake? Kokeilin viljan lisäämistä hakkeen joukkoon. Kokeilu kesti vuoden, jonka jälkeen pannun seinämistä irtosi muutaman millin vahvuinen vähän ruostunut kerros. Ilmeisesti viljassa on jotain, mikä aiheuttaa enemmän korroosiota ja palaminenkaan ei ole yhtä puhdasta kuin puulla. Tuhkaa tulee myös enemmän, se on kovempaa ja pikeentyy ruuvin päähän. Kokeilu tehty pienellä säiliöstokerilla, joten ei tuntuisi sopivan ainakaan siihen.

Muuten suosittelen hakelämmitystä, laitteet ovat erittäin kestäviä ja toimintavarmoja. Hakelogistiikka on mahdollista saada paljon helpommaksi kuin klapeilla, toimii useita päiviä ilman puun lisäämistä, eikä tarvita suuria varaajia.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Rampe - 10.01.17 - klo:09:04
Itsellä Högforsin valurautakattila ja vanha TP-stokeri, ankeaa kun pitää täyttää saavilla päivittäin. Toimii kuin junan vessa eikä ole hajoavia antureita ym. Ei kai kukaan enää laita maatilalle uutta klapikattilaa?

Miksi ei laita klapikattilaa?

Ainakin omalla kohdalla yksi syy se, että hakevehkeet maksoi paljon enemmän. Siis kun kyse automaattisista järjestelmistä. Kola / jousipurkaimet, kuljettimet yms. kokonaisuus.
Tienataan nyt hetki klapeilla ja mietitään uudestaan..

Jos klapihomma on edes vähän suunniteltu, niin se on ihan kohtuullinen työmaa. Joo joo päivittäin sitä ja tätä naristaan. Niin täällä tehdään muutakin.

Mulla on tuon pahamaineisen kattilan perässä 300 m2:n vanha talo ja navetta päälle. Tässä laskeskelin kovimmilla pakkasilla, että siinä se on puolen tunnin ajanhukka päivittäin. Noin suurinpiirtein. Kaksi käyntiä pannuhuoneessa vrk. Lauhemmalla vähemmän hommaa, mutta käyttövettä menee reilusti, niin ihan lämmittämättä ei pärjää.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: montöör - 10.01.17 - klo:09:20
Puupoltto-aineella on tarkoitus säästää kuluja, eikä aiheuttaa lisämenoja.
Klapisouvi on työläs. Metsästä lämmöksi on monta eri työvaihetta. Jos
taloudessa kaikki ovat työssä, josta saa palkkaa, voi puusirkuksen unohtaa.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: nestori2 - 10.01.17 - klo:09:22
Jos noita keskutelun aloittajan lähtöarvoja katsoo, niin varaavan järjestelmän puukattilan min. teho on noin 60 kW:a, siis teho on neljä kertaa kiinteistön vaatima lämmitysteho kunnon pakkaskelillä.  Silloin varaajan saa kovallakin pakkasella ladattua täyteen kohtuuajassa, ehkä 3-4 tunnissa.  Käänteispalo on nykyaikaa, lämmitystyön määrä pieni, ei tarvitse asua pannuhuoneessa.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: alpo10 - 10.01.17 - klo:09:49
Puupoltto-aineella on tarkoitus säästää kuluja, eikä aiheuttaa lisämenoja.
Klapisouvi on työläs. Metsästä lämmöksi on monta eri työvaihetta. Jos
taloudessa kaikki ovat työssä, josta saa palkkaa, voi puusirkuksen unohtaa.
joskus laskin työpalkkaa puulämmittämiselle ja tulos oli lopulta parempi kuin palkkatyössä. Niinä "metsätyö"-päivinä saatu säästö hakkasi palkasta verotuksen jälkeen jäävän tulon puhtaasti.

Lähtökohdat laskentaan olivat mulla suotuisat, omaa metsää, hoitorästejä metsässä, ei suuria investointeja, energian kulutus iso, isäntää jatkuvasti uhkaava ylipaino, pieni palkka....

ketjun aloittajalla oli 50 i-m3 puun kulutus = 6000€ jos sähköllä korvaa puun
http://www.halkoliiteri.com/?id=171
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Rampe - 10.01.17 - klo:13:03
Jos noita keskutelun aloittajan lähtöarvoja katsoo, niin varaavan järjestelmän puukattilan min. teho on noin 60 kW:a, siis teho on neljä kertaa kiinteistön vaatima lämmitysteho kunnon pakkaskelillä.  Silloin varaajan saa kovallakin pakkasella ladattua täyteen kohtuuajassa, ehkä 3-4 tunnissa.  Käänteispalo on nykyaikaa, lämmitystyön määrä pieni, ei tarvitse asua pannuhuoneessa.

Mutta tuo varaajakoko "vain" 3 m3, että edelleen jää lämmitystyötä vaikka kattila kuinka hieni olisikin. Kauhean pitkäksi ei pakkasilla lämmitysväli tule. Kulutusta kuitenkin sen verran.

Itse vähän tympäännyin koko varaajahommaan. Olis pitänyt olla isompi säiliö. Isompi kattila. Jne.  Koko homma karannut lapasesta.. Lopulta melko massiivinen systeemi, mikäli aikoi päästä helppohoitoisuuteen.

Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: karvankasvattaja - 10.01.17 - klo:13:24
100m2 verstaanpuolelle vois ehkä laittaa ilmalämpöpumpun apulämmöksi + muutama vesipatteri, vähemmän se ehkä kuormittais klapiosastoa silläkonstin.

Varastopesän pienuus mua on ehkä eniten ketuttanu. Siitä seuraa niitä ylimääräsiä käyntejä.

Kerta päivässä lämmitys on ihan ok, kumminkin nurkissa enimmäkseen pyöritään kun on elukoita.

Klapit vois tehdä suoraan lavoille ja betoniverkko ympäri, se vähentäisi kai eniten kintaanjälkiä..se vtuttaa se ainanen puitten heittely

Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Jätkä - 10.01.17 - klo:13:37
Jos noita keskutelun aloittajan lähtöarvoja katsoo, niin varaavan järjestelmän puukattilan min. teho on noin 60 kW:a, siis teho on neljä kertaa kiinteistön vaatima lämmitysteho kunnon pakkaskelillä.  Silloin varaajan saa kovallakin pakkasella ladattua täyteen kohtuuajassa, ehkä 3-4 tunnissa.  Käänteispalo on nykyaikaa, lämmitystyön määrä pieni, ei tarvitse asua pannuhuoneessa.

Mutta tuo varaajakoko "vain" 3 m3, että edelleen jää lämmitystyötä vaikka kattila kuinka hieni olisikin. Kauhean pitkäksi ei pakkasilla lämmitysväli tule. Kulutusta kuitenkin sen verran.

Itse vähän tympäännyin koko varaajahommaan. Olis pitänyt olla isompi säiliö. Isompi kattila. Jne.  Koko homma karannut lapasesta.. Lopulta melko massiivinen systeemi, mikäli aikoi päästä helppohoitoisuuteen.

Se hieno kattila on myöskin hieman älykäs. Varmaan jokainen muistaa miten lämpötiloissa asteen nosto nostaa energian kulutusta suuremmaksi lämmityksessä. Sama pätee myös siihen varaajan lämmitykseen.
 Perinteinen Suomi kattila polttaa sen puu pesän tyhjäksi, vaikka varaajan lämpötila olisi se +sata ja varoventtiilit tiputtais vettä. Mutta nämä käänteispalo kattilat voi säätää vaikka +75 asteeseen ja kun lämpötila on saavutettu niin lopettaa vain ilmanpuhalluksen ja ne puut säilyvät palamatta kunnes automatiikka ilmoittaa että vedenlämpötila laskenut ja puhaltimet käynistyvät. (varona on hetkittäiset tulet (puhallukset), ettei puukaasua tule liikaa palokammioon ja piippuun, ettei paska räjähdä pois.)


3000kg x (100C-75C) x 1.16kW= 87kWh enempi energiaa menee siihen 25 asteen ylimääräiseen nostoon, noin teorissa??
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: nestori2 - 10.01.17 - klo:13:42
Maksimissaan tuohon kolmen kuution varaajaan mahtuu noin 140 kWh:n lataus, jos oletetaan maksimilämpötilaksi 90 ja kiertovesi on 50 asteista. Siis varaajalla voi pitää 14 kW:n tehoa yllä 10 tuntia. Mutta kun kattilassa on tulet, niin se samalla lämmittää taloa ja tuohon kymmeneen tuntiin voi lisätä varaajan lataamiseen menevä aika eli se 3-4 tuntia, siis lämmitysväli on 13-14 tuntia kovilla pakkasilla. Mutta lämpimän veden käyttö lisää lämmönkulutusta melko paljon talouden koosta riippuen, esim. lämmin suihku ottaa helposti jopa 50 kW:n hetkellisen tehon.
Käänteispalolla kyllä onnistuu(kokemusta on) myös tuo, että kattilan teho menee lähes nollille, kun kattilaveden lämpötila saavuttaa määrätyn arvon, siis puhallin sammuu. On vaan niin, että ainakin havupuulla kattila toimii sillon kuin tervamiilu eli tevaantuu sekä kattila että savupiippu. Itse olen Veda 35:n tuollaisen systeemin viritellyt vain sen vuoksi, että ei pääse lämpötilat liian korkeiksi, jos sattuu olemaan puuta liikaa pesässä. Olin alunperin ajatuksena tuo jatkuvan palamisen idea, mutta tervanmuodostus muutti ajatukset.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: maraani - 10.01.17 - klo:14:56
Maksimissaan tuohon kolmen kuution varaajaan mahtuu noin 140 kWh:n lataus, jos oletetaan maksimilämpötilaksi 90 ja kiertovesi on 50 asteista. Siis varaajalla voi pitää 14 kW:n tehoa yllä 10 tuntia. Mutta kun kattilassa on tulet, niin se samalla lämmittää taloa ja tuohon kymmeneen tuntiin voi lisätä varaajan lataamiseen menevä aika eli se 3-4 tuntia, siis lämmitysväli on 13-14 tuntia kovilla pakkasilla. Mutta lämpimän veden käyttö lisää lämmönkulutusta melko paljon talouden koosta riippuen, esim. lämmin suihku ottaa helposti jopa 50 kW:n hetkellisen tehon.
Käänteispalolla kyllä onnistuu(kokemusta on) myös tuo, että kattilan teho menee lähes nollille, kun kattilaveden lämpötila saavuttaa määrätyn arvon, siis puhallin sammuu. On vaan niin, että ainakin havupuulla kattila toimii sillon kuin tervamiilu eli tevaantuu sekä kattila että savupiippu. Itse olen Veda 35:n tuollaisen systeemin viritellyt vain sen vuoksi, että ei pääse lämpötilat liian korkeiksi, jos sattuu olemaan puuta liikaa pesässä. Olin alunperin ajatuksena tuo jatkuvan palamisen idea, mutta tervanmuodostus muutti ajatukset.
Lämpimän käyttöveden kierto lähellä käyttöpaikkaa vie myös "jonkin verran" lämpöä. Meillä lämpökeskus on navetalla (=lähes ainoa moka 90-luvun navetassa) ja asunto kanaalin päässä. Lämmin käyttövesi käy kääntymässä asuinrakennuksen kattilahuoneessa, että hanoista tulis säädyllisessä ajassa vettä. Laiton muutama vuosi tuon kiertovesipumpun kellolle niin, että ei kierrä öisin. Ainakin lumevaikutus toimii eli kuvittelen säästävän varaajalämpöä.

Ulkona tällä hetkellä lämmintä muutama aste. Eilen illalla poltettu reilu pesällinen riitti niin että äsken viritin uuden valkian. Ja senkin käyttöveden vuoksi, mukavampi pestä ämpäreitä ilta-askareilla.

Meillä noita suihkussakävijöitä on aika paljonkin joskus, kun jo muuallakin asuvat nuoret joskus haluaa meillä suihkutella.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Jätkä - 10.01.17 - klo:15:06
Maksimissaan tuohon kolmen kuution varaajaan mahtuu noin 140 kWh:n lataus, jos oletetaan maksimilämpötilaksi 90 ja kiertovesi on 50 asteista. Siis varaajalla voi pitää 14 kW:n tehoa yllä 10 tuntia. Mutta kun kattilassa on tulet, niin se samalla lämmittää taloa ja tuohon kymmeneen tuntiin voi lisätä varaajan lataamiseen menevä aika eli se 3-4 tuntia, siis lämmitysväli on 13-14 tuntia kovilla pakkasilla. Mutta lämpimän veden käyttö lisää lämmönkulutusta melko paljon talouden koosta riippuen, esim. lämmin suihku ottaa helposti jopa 50 kW:n hetkellisen tehon.
Käänteispalolla kyllä onnistuu(kokemusta on) myös tuo, että kattilan teho menee lähes nollille, kun kattilaveden lämpötila saavuttaa määrätyn arvon, siis puhallin sammuu. On vaan niin, että ainakin havupuulla kattila toimii sillon kuin tervamiilu eli tevaantuu sekä kattila että savupiippu. Itse olen Veda 35:n tuollaisen systeemin viritellyt vain sen vuoksi, että ei pääse lämpötilat liian korkeiksi, jos sattuu olemaan puuta liikaa pesässä. Olin alunperin ajatuksena tuo jatkuvan palamisen idea, mutta tervanmuodostus muutti ajatukset.

140kw kymmenessä tunnissa  vaatii hataran talon tai oikeasti kunnon pakkaset. 

Pari vuotta käänteispalokattilalla havupuuta puhtaasti polttaen, voi todeta että kattilasi säädöt ovat pielessä. Ainoastaan se puitten varastopesän seinämät ovat pikiset ja ne pikeentyivät jo sekapuuta käyttäessä, mutta eihän se palo tapahdu siellä , vaan palopesässä. Syksyllä ja keväällä on päiviä, että hiilos odottaa valmiina puupesän pohjalla uusia puita
Vedassa taitaa olla se ongelmana että polttamiseen tarvittava happi puhalletaan aika epämääräisesti palotapahtumaan. Käänteispalokattiloissa suurin osa ilmasta ohjataan suoraan siihen siihen palotapahtumaan palopesässä.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: - 10.01.17 - klo:15:14
Maksimissaan tuohon kolmen kuution varaajaan mahtuu noin 140 kWh:n lataus, jos oletetaan maksimilämpötilaksi 90 ja kiertovesi on 50 asteista. Siis varaajalla voi pitää 14 kW:n tehoa yllä 10 tuntia. Mutta kun kattilassa on tulet, niin se samalla lämmittää taloa ja tuohon kymmeneen tuntiin voi lisätä varaajan lataamiseen menevä aika eli se 3-4 tuntia, siis lämmitysväli on 13-14 tuntia kovilla pakkasilla. Mutta lämpimän veden käyttö lisää lämmönkulutusta melko paljon talouden koosta riippuen, esim. lämmin suihku ottaa helposti jopa 50 kW:n hetkellisen tehon.
Käänteispalolla kyllä onnistuu(kokemusta on) myös tuo, että kattilan teho menee lähes nollille, kun kattilaveden lämpötila saavuttaa määrätyn arvon, siis puhallin sammuu. On vaan niin, että ainakin havupuulla kattila toimii sillon kuin tervamiilu eli tevaantuu sekä kattila että savupiippu. Itse olen Veda 35:n tuollaisen systeemin viritellyt vain sen vuoksi, että ei pääse lämpötilat liian korkeiksi, jos sattuu olemaan puuta liikaa pesässä. Olin alunperin ajatuksena tuo jatkuvan palamisen idea, mutta tervanmuodostus muutti ajatukset.
Lämpimän käyttöveden kierto lähellä käyttöpaikkaa vie myös "jonkin verran" lämpöä. Meillä lämpökeskus on navetalla (=lähes ainoa moka 90-luvun navetassa) ja asunto kanaalin päässä. Lämmin käyttövesi käy kääntymässä asuinrakennuksen kattilahuoneessa, että hanoista tulis säädyllisessä ajassa vettä. Laiton muutama vuosi tuon kiertovesipumpun kellolle niin, että ei kierrä öisin. Ainakin lumevaikutus toimii eli kuvittelen säästävän varaajalämpöä.

Ulkona tällä hetkellä lämmintä muutama aste. Eilen illalla poltettu reilu pesällinen riitti niin että äsken viritin uuden valkian. Ja senkin käyttöveden vuoksi, mukavampi pestä ämpäreitä ilta-askareilla.

Meillä noita suihkussakävijöitä on aika paljonkin joskus, kun jo muuallakin asuvat nuoret joskus haluaa meillä suihkutella.
Jos on tilaa talossa, niin laita sisälle joku 500-600 litran hybridivaraaja ja latauspumppu ohjaamaan vedenlämpötilaa. Laddomatilla on valmiita paketteja jossa on aika yksinkertaiset säätimet tälläisen "orja"varaajan lämpötilan ohjaamiseen. Jos olet sopivasti laiska, niin kesän lämmitys hoituu sillä hybridivaraajalla sähköllä, auringolla tai pienellä ilma-vesilämpöpumpulla.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: lypsyukko - 10.01.17 - klo:15:29
Maksimissaan tuohon kolmen kuution varaajaan mahtuu noin 140 kWh:n lataus, jos oletetaan maksimilämpötilaksi 90 ja kiertovesi on 50 asteista. Siis varaajalla voi pitää 14 kW:n tehoa yllä 10 tuntia. Mutta kun kattilassa on tulet, niin se samalla lämmittää taloa ja tuohon kymmeneen tuntiin voi lisätä varaajan lataamiseen menevä aika eli se 3-4 tuntia, siis lämmitysväli on 13-14 tuntia kovilla pakkasilla. Mutta lämpimän veden käyttö lisää lämmönkulutusta melko paljon talouden koosta riippuen, esim. lämmin suihku ottaa helposti jopa 50 kW:n hetkellisen tehon.
Käänteispalolla kyllä onnistuu(kokemusta on) myös tuo, että kattilan teho menee lähes nollille, kun kattilaveden lämpötila saavuttaa määrätyn arvon, siis puhallin sammuu. On vaan niin, että ainakin havupuulla kattila toimii sillon kuin tervamiilu eli tevaantuu sekä kattila että savupiippu. Itse olen Veda 35:n tuollaisen systeemin viritellyt vain sen vuoksi, että ei pääse lämpötilat liian korkeiksi, jos sattuu olemaan puuta liikaa pesässä. Olin alunperin ajatuksena tuo jatkuvan palamisen idea, mutta tervanmuodostus muutti ajatukset.
Lämpimän käyttöveden kierto lähellä käyttöpaikkaa vie myös "jonkin verran" lämpöä. Meillä lämpökeskus on navetalla (=lähes ainoa moka 90-luvun navetassa) ja asunto kanaalin päässä. Lämmin käyttövesi käy kääntymässä asuinrakennuksen kattilahuoneessa, että hanoista tulis säädyllisessä ajassa vettä. Laiton muutama vuosi tuon kiertovesipumpun kellolle niin, että ei kierrä öisin. Ainakin lumevaikutus toimii eli kuvittelen säästävän varaajalämpöä.

Ulkona tällä hetkellä lämmintä muutama aste. Eilen illalla poltettu reilu pesällinen riitti niin että äsken viritin uuden valkian. Ja senkin käyttöveden vuoksi, mukavampi pestä ämpäreitä ilta-askareilla.

Meillä noita suihkussakävijöitä on aika paljonkin joskus, kun jo muuallakin asuvat nuoret joskus haluaa meillä suihkutella.
Jos on tilaa talossa, niin laita sisälle joku 500-600 litran hybridivaraaja ja latauspumppu ohjaamaan vedenlämpötilaa. Laddomatilla on valmiita paketteja jossa on aika yksinkertaiset säätimet tälläisen "orja"varaajan lämpötilan ohjaamiseen. Jos olet sopivasti laiska, niin kesän lämmitys hoituu sillä hybridivaraajalla sähköllä, auringolla tai pienellä ilma-vesilämpöpumpulla.


Tuo ilma-vesilämpöpumppu on vaan turhan kallis. Pieni on suhteessa kallis suureen verrattuna ja lopuksi se maksaa saman kuin maalämpö ilman "putkea"
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Jätkä - 10.01.17 - klo:15:37
Maksimissaan tuohon kolmen kuution varaajaan mahtuu noin 140 kWh:n lataus, jos oletetaan maksimilämpötilaksi 90 ja kiertovesi on 50 asteista. Siis varaajalla voi pitää 14 kW:n tehoa yllä 10 tuntia. Mutta kun kattilassa on tulet, niin se samalla lämmittää taloa ja tuohon kymmeneen tuntiin voi lisätä varaajan lataamiseen menevä aika eli se 3-4 tuntia, siis lämmitysväli on 13-14 tuntia kovilla pakkasilla. Mutta lämpimän veden käyttö lisää lämmönkulutusta melko paljon talouden koosta riippuen, esim. lämmin suihku ottaa helposti jopa 50 kW:n hetkellisen tehon.
Käänteispalolla kyllä onnistuu(kokemusta on) myös tuo, että kattilan teho menee lähes nollille, kun kattilaveden lämpötila saavuttaa määrätyn arvon, siis puhallin sammuu. On vaan niin, että ainakin havupuulla kattila toimii sillon kuin tervamiilu eli tevaantuu sekä kattila että savupiippu. Itse olen Veda 35:n tuollaisen systeemin viritellyt vain sen vuoksi, että ei pääse lämpötilat liian korkeiksi, jos sattuu olemaan puuta liikaa pesässä. Olin alunperin ajatuksena tuo jatkuvan palamisen idea, mutta tervanmuodostus muutti ajatukset.
Lämpimän käyttöveden kierto lähellä käyttöpaikkaa vie myös "jonkin verran" lämpöä. Meillä lämpökeskus on navetalla (=lähes ainoa moka 90-luvun navetassa) ja asunto kanaalin päässä. Lämmin käyttövesi käy kääntymässä asuinrakennuksen kattilahuoneessa, että hanoista tulis säädyllisessä ajassa vettä. Laiton muutama vuosi tuon kiertovesipumpun kellolle niin, että ei kierrä öisin. Ainakin lumevaikutus toimii eli kuvittelen säästävän varaajalämpöä.

Ulkona tällä hetkellä lämmintä muutama aste. Eilen illalla poltettu reilu pesällinen riitti niin että äsken viritin uuden valkian. Ja senkin käyttöveden vuoksi, mukavampi pestä ämpäreitä ilta-askareilla.

Meillä noita suihkussakävijöitä on aika paljonkin joskus, kun jo muuallakin asuvat nuoret joskus haluaa meillä suihkutella.
Jos on tilaa talossa, niin laita sisälle joku 500-600 litran hybridivaraaja ja latauspumppu ohjaamaan vedenlämpötilaa. Laddomatilla on valmiita paketteja jossa on aika yksinkertaiset säätimet tälläisen "orja"varaajan lämpötilan ohjaamiseen. Jos olet sopivasti laiska, niin kesän lämmitys hoituu sillä hybridivaraajalla sähköllä, auringolla tai pienellä ilma-vesilämpöpumpulla.


Tuo ilma-vesilämpöpumppu on vaan turhan kallis. Pieni on suhteessa kallis suureen verrattuna ja lopuksi se maksaa saman kuin maalämpö ilman "putkea"

Eihän tuo ole kallis, vaan pirunkallis.  :o
Piti ihan tarkastaa
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: nestori2 - 10.01.17 - klo:17:35
 Ainoastaan se puitten varastopesän seinämät ovat pikiset ja ne pikeentyivät jo sekapuuta käyttäessä, mutta eihän se palo tapahdu siellä , vaan palopesässä.
Niin, kyllä minulla normaalisti ovat tuliputket ja palotila harmaat ja putkissa on nk. lentotuhkaa, joka lähtee helposti harjaamalla. Mutta jos systeemi katkaisee virrat puhaltimelta kattilaveden tullessa lähelle 100 astetta ja pesään jää palamatonta puuta, niin silloin tuo puumassa "kitupalaa" ja aiheuttaa tervanmuodostusta. Ihan samoin kuin tapahtuu näissä ilman varaaja toimivissa kattiloissa kuten esim. Laka. Eräällä tässä kylällä on tuo Laka ja jatkuvasti on pelko, että iskee piippuun nokivalkea.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Jätkä - 10.01.17 - klo:20:16
Ainoastaan se puitten varastopesän seinämät ovat pikiset ja ne pikeentyivät jo sekapuuta käyttäessä, mutta eihän se palo tapahdu siellä , vaan palopesässä.
Niin, kyllä minulla normaalisti ovat tuliputket ja palotila harmaat ja putkissa on nk. lentotuhkaa, joka lähtee helposti harjaamalla. Mutta jos systeemi katkaisee virrat puhaltimelta kattilaveden tullessa lähelle 100 astetta ja pesään jää palamatonta puuta, niin silloin tuo puumassa "kitupalaa" ja aiheuttaa tervanmuodostusta. Ihan samoin kuin tapahtuu näissä ilman varaaja toimivissa kattiloissa kuten esim. Laka. Eräällä tässä kylällä on tuo Laka ja jatkuvasti on pelko, että iskee piippuun nokivalkea.

Eikös ne siellä varastopesässähän sen puun pidäkkin kaasuuntua? Ja kun se kaasuuntuu niin kyllä siinä silloin tisleetkin irtoaa. Ainoa viileä paikka on ne seinämät jonne se kastepiste tulee on ne seinämät ja siksi se piki jää niihin kiinni ja kaikki alas kaasuuntuu tai muuttuu tuhkaksi. Puukaasut syttyvät polttokanavassa esilämmitetyn toisioilman sytyttäminä ja palavat sitten kattilan tulipesässä kaasuliekin tapaan
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Rampe - 10.01.17 - klo:21:33
  Ihan samoin kuin tapahtuu näissä ilman varaaja toimivissa kattiloissa kuten esim. Laka. Eräällä tässä kylällä on tuo Laka ja jatkuvasti on pelko, että iskee piippuun nokivalkea.

Mulla on kespeksen pannu tulilla ympäri vuoden. Melkein aina konvektion voi putsailla harjalla. Pikeä ei juuri löydy. Kesällä toki noki on tummenpaa ja tulee vähän enemmän ja varsinaisella lämmityskaudella vaaleampaa. Piipussa vain nokea.
Säädöt pitää olla tikissä ja kattila kuuma. Ilmavuotoja ei saa olla.

Mun käsitykseni mukaan kaukana tervamiilusta, vaikka edelleen monen mielestä onkin sellainen.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: nestori2 - 10.01.17 - klo:23:13
Tuo Laka lienee ihan vapaalla vedolla toimiva alapalokattila ja siinä vetoläppän kiinni/auki-asennoilla ainostaan säädetään, onko pannussa tulet vai ei. Se vetoläppä tuskin on täysin ilmatiivis ja niin siellä pannussa on lepohetkelläkin pieni kyty päällä. Kespeksestä en tiedä,  kattila lienee kehittynyt, jossain testeissä valitettiin tuota tervanmuodostus-ilmiötä.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: karvankasvattaja - 10.01.17 - klo:23:14
Eikö nuo kituvalkeet vältä sillä, ettei lappaa pesää täyteen jos kuitenkin varaajanmittarista näkee veden lämpötilan?

Noin mun oma automatiikka pelaa tämän vanhan pannun kanssa. Yks pesällinen antaa varaajaan 40c nousun, jos ylämittari on 80c ja alhaalla 60c mä laitan vielä puita  3/4 pesällistä jos pihalla nenäkarvat jäätyy..
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: karvankasvattaja - 10.01.17 - klo:23:24
Veda35 malli palaa alakautta mutta miten veda50kW kun siinä puhallin puhaltaa alhaalta ylöspäin läpi puitten niin pitäisikö se sytyttää alapuolelta vai puitten päältä? Ja onko siinä mitään arinaa, kuvissa oli vain se reikäputki pohjalla.

Atmos on toinen mitä mä olen kovaa kattellu mutta ne keramiikat näyttää tyyriiltä vaihdella.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Hervast - 11.01.17 - klo:00:01
Luulisi että kuumin hönky puhaltaa Atmoksessa polttopesän alaosassa suorakaiteenmuotoisen raon läpi. Siinä nyt ei kovin erikoisen näköisiä tulitiiliä ole. Keraamisessa palokaasupesässä taasen luulisi jo lämpöjen tasaantuvan jolloin lämpökuormakin on tasaisempi.

Aritermin 35.ssa palaa kuumin liekki toispuoleisesti paksun halon muotoisen, n. 55 sentin pituisen tulitiilen alapuolella. Kuulostaako hyvältä suunnittelulta tiilen elinikää ajatellen ?

Ja jos kattila maksaa kolmasosan edelliseen verrattuna, niin eikai se tiilisarjakaan mahdottomissa hinnoissa liene?

Itse vierastan ajatusta noista lambdaohjatuista ja automaattisäätöisistä kattiloista. Puiden pitää sitten olla priimaa, ja kun kyse on vuosien investoinnista niin pidemmänpäälle on aina parempi mitä vähemmillä osilla saa toimivan systeemin kasattua. Kysehän on kuitenkin vain puun polttamisesta ja siinä prosessissa syntyvän lämmön talteenotosta...
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Rampe - 11.01.17 - klo:06:56
Tuo Laka lienee ihan vapaalla vedolla toimiva alapalokattila ja siinä vetoläppän kiinni/auki-asennoilla ainostaan säädetään, onko pannussa tulet vai ei. Se vetoläppä tuskin on täysin ilmatiivis ja niin siellä pannussa on lepohetkelläkin pieni kyty päällä. Kespeksestä en tiedä,  kattila lienee kehittynyt, jossain testeissä valitettiin tuota tervanmuodostus-ilmiötä.

Tähän lakaa pätee sama vinkki kun kespekseen. Uskoisin. Jos piipusta tulee kytysavua kun poltto on jo aikaa sitten loppunut, niin kannattaa etsiä se pieni ilmavuoto mikä menee pannuun. Tiivisteet yleensä syynä. Itse vaihdan säännöllisesti, mutta ei jatkuvasti tarvitse.

Varsinaisella ylläpitojaksolla ei pitäisi savuttaa.. Pienikin miilu alkaa pikeämään.

Kespesiä ei paljon testailtu missään ole. Ns. julkisesti. Moni on sekoittanut jopa tulimaxin käänteispalokattilaan. Sen ongelmia puitiin sivukaupalla aikoinaan Kv:ssä.

Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Jätkä - 11.01.17 - klo:07:09
Veda35 malli palaa alakautta mutta miten veda50kW kun siinä puhallin puhaltaa alhaalta ylöspäin läpi puitten niin pitäisikö se sytyttää alapuolelta vai puitten päältä? Ja onko siinä mitään arinaa, kuvissa oli vain se reikäputki pohjalla.

Atmos on toinen mitä mä olen kovaa kattellu mutta ne keramiikat näyttää tyyriiltä vaihdella.

Ei ne kalliita ole jos tilaa muualta kuin Suomesta. Eikös tämä Atmos ole maailman suurin pienkattilan valmistaja? Ja jos etsii valmiiksi
varaosakaupan jostain entisestä itäblokin maasta, niin osan saaminen kestää vain muutaman päivän.
Tuokaan tiili ei hinnankiroissa ole, mutta pahavika kun varaosa valikoima on pieni.
https://kotly.com.pl/produkt-kostka-do-dyszy-atmos-4252.html?l=pl (https://kotly.com.pl/produkt-kostka-do-dyszy-atmos-4252.html?l=pl)
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: timotej - 11.01.17 - klo:10:39
Minä vaihdoin reilut 20 vuotta sitten klapeista stokeriin, kun kyllästyin jatkuvaan kipinässäoloon yläpalokattilan kanssa. Kulutus on varmaan samaa luokkaa kuin aloittajalla ja suurin osa siitä mennenee navetan käyttöveteen. Se vie enemmän energiaa kuin uskotkaan. Nykyisillä käänteispaloilla uskoisin pärjääväni kohtuu vaivalla myös klapeilla. Valtaosa kulutuksesta siis tulee karvanhoitoaikaan, joten samalla tulee myös lämmitys hoidettua 2 kert./pv. Suomalaista kattiloista ei taida tuohon olla, mutta itäisestä Keski-Euroopasta varmaan löytyy kohtuuhintainen sopiva, kunhan vain jaksaa vertailla. Ulkoiset mitat (sopii nykyiseen tilaan) ja varastopesä kai ne olennaisimmat muuttujat ovat.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Sivupersoona - 11.01.17 - klo:10:55
http://www.saatotuli.fi/product.asp?sua=2&lang=1&s=165&nav=7001001

Eikös näitä omakotitalomallisia stokereita enää kukaan käytä?
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: timotej - 11.01.17 - klo:11:40
http://www.saatotuli.fi/product.asp?sua=2&lang=1&s=165&nav=7001001

Eikös näitä omakotitalomallisia stokereita enää kukaan käytä?
Tuon tapainen meillä on edelleenkin käytössä. Toiselta valmistajalta vain. Se verran on laiskistunut, että halvan kesäsähkön aikaan tulee pidettyä vastusta päällä. Takapalon vaarahan noissa on varsinkin kesäaikaan käytettäessä.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: jupe - 11.01.17 - klo:20:42
tuossa eksyin tuonne säätötulen sivuille ja tuli mieleen että tietääkö kukaan mistä saisi etupuoleisesti tuollaisen palamisilmapuheltimen kuten noissa pienemmissä stokereissa on?


Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: lypsyukko - 11.01.17 - klo:21:14
tuossa eksyin tuonne säätötulen sivuille ja tuli mieleen että tietääkö kukaan mistä saisi etupuoleisesti tuollaisen palamisilmapuheltimen kuten noissa pienemmissä stokereissa on?

Onko tuo yhtään semmoinen? Tosin mukana tulee näköjään tuollainen hifistely juttukin (kait tuo + tarkoittaa, että molemmat kuuluvat kauppaan)  . http://www.lvi-viro.fi/elektroninen-palamisilman-saadin-eu-28-zpid

Muistaakseni toru-jyrilläkin joskus oli "varaosissa". Nyt en löytänyt enää koko varaosia sivustolta. Siellä muuten ennen oli myös niitä Atmoksen keramiikkaosia, mutta harmillisesti kadonnut sivustolta.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: timotej - 12.01.17 - klo:07:00
tuossa eksyin tuonne säätötulen sivuille ja tuli mieleen että tietääkö kukaan mistä saisi etupuoleisesti tuollaisen palamisilmapuheltimen kuten noissa pienemmissä stokereissa on?
Tietysti noilta stokerinvalmistajilta ja myös hyvin varustetuista lvi-liikkeistä.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: nestori2 - 12.01.17 - klo:10:26
 Hakesyteemi on paras ratkaisu, kun on suuri rakennus tai sitten useampia kiinteistöjä samassa syteemissä. Mutta mieluummin varsinainen lämmityslaitteisto ja hakevarasto on sijoitettva tilaan, joka ei ole yhteydessäasuttavassa asuttavaan rakennuksee.n, syynä se, että hake AINA sisältää homeita. Ja on siinä aina se takapalon vaarakin, etenkin kesäaikana. Eräs tuttu sai homepölykeuhkon hakkeen käsittelyssä ja talo siirtyi maalämpöjärjestelmään.
Normaalikokoiseen OK-taloon on klapikattila(käänteis- tai alapaloinen)  varustettuna sopivakokoisella varaajalla(jossa sähkövastus varajaärjestelmänä) kustannustehokkain ratkaisu. Aika pieni on lämmitystyön määrä noilla kattilatyypeillä. Yläpalokattila on työmaa ja kaiken lisäksi varsinainen puunpolttolaitos.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Sivupersoona - 12.01.17 - klo:10:58
Hakesyteemi on paras ratkaisu, kun on suuri rakennus tai sitten useampia kiinteistöjä samassa syteemissä. Mutta mieluummin varsinainen lämmityslaitteisto ja hakevarasto on sijoitettva tilaan, joka ei ole yhteydessäasuttavassa asuttavaan rakennuksee.n, syynä se, että hake AINA sisältää homeita. Ja on siinä aina se takapalon vaarakin, etenkin kesäaikana. Eräs tuttu sai homepölykeuhkon hakkeen käsittelyssä ja talo siirtyi maalämpöjärjestelmään.
Normaalikokoiseen OK-taloon on klapikattila(käänteis- tai alapaloinen)  varustettuna sopivakokoisella varaajalla(jossa sähkövastus varajaärjestelmänä) kustannustehokkain ratkaisu. Aika pieni on lämmitystyön määrä noilla kattilatyypeillä. Yläpalokattila on työmaa ja kaiken lisäksi varsinainen puunpolttolaitos.

Mikätahansapaloinen klapikattila, niin klapien teko, säilytys ja käsittely ne aikaa vievät. Parin vuoden hakkeet sen sijaan on tehty tunnissa.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: maraani - 12.01.17 - klo:12:14
Mikätahansapaloinen klapikattila, niin klapien teko, säilytys ja käsittely ne aikaa vievät. Parin vuoden hakkeet sen sijaan on tehty tunnissa.
Jos 200 tuntia käyttäis vuodessa lämmitykseen ts. operaatioihin pannuhuoneessa, että vesi varaajassa lämpiää. Ehkä sata tuntia menee puiden pilkkomiseen ja muuhun logistiikkaan. 300 tuntia á 15,60 = 4680 €. 50 kiintom3 polttopuuaihiota maksaa ehkä 2000 €. Aikamoiset kustannukset! Mutta rahaa ei tarvi lompsasta antaa kovin paljoa.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: alpo10 - 12.01.17 - klo:13:48
Mikätahansapaloinen klapikattila, niin klapien teko, säilytys ja käsittely ne aikaa vievät. Parin vuoden hakkeet sen sijaan on tehty tunnissa.
Jos 200 tuntia käyttäis vuodessa lämmitykseen ts. operaatioihin pannuhuoneessa, että vesi varaajassa lämpiää. Ehkä sata tuntia menee puiden pilkkomiseen ja muuhun logistiikkaan. 300 tuntia á 15,60 = 4680 €. 50 kiintom3 polttopuuaihiota maksaa ehkä 2000 €. Aikamoiset kustannukset! Mutta rahaa ei tarvi lompsasta antaa kovin paljoa.
halpaahan tuo, 50 m3 on 125 i-m3 klapeja. Kyseinen heittomotti koivua vastaa 100 ltr  öljyä tai 1000 kWh sähköä. Tästä laskemalla ollaan öljyllä noin 10 000€ ja sähköllä ylikin tuon kokonaiskustannuksissa.

Hakkeella pääsee klapeja pienemmällä työllä ja vähän pienemmällä laitteistolla kun se lämmittää 24/7. Talven hakkeet tekee pinotavarasta vajaassa päivässä, klapien kanssa menee vähän kauemman. Hakelaitteistolla menee pellettikin, joko kokonaan tai hakkeen lisänä. Pelletti menee jo aika pienellä työllä ja automatisoitavissa helpolla, muuten sekin on paljon halvempaa kuin öljy ja sähkö.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Rampe - 12.01.17 - klo:14:18
Hake on ihan ok, jos koko ketju on kunnossa ns. kannolta kattilaan. Kun tehdään mahdollisimman automaattinen systeemi, eli suljetaan saavihommat pois vaihtoehdoista, niin investointi on vain melko suuri. Moni ei varmaan edes liiemmin laskeskellut moista asiaa.

Vielä kohtuullisissa lämmöntarpeessa klapikin vielä menettelee, kun mitoittaa ja valitsee laitteet oikein, ei pitäisi tulla liikaa työmaata.
Vain kaikki pienet varaajat, yläpalokattilat saa unohtaa kättelyssä. Jos navetan vesiä pitää lämmitellä, ne haukkaa melkoisesti. Ja vähän kanaalia päälle, siinä ei paljon 2-3 motin varaaja tunnu missään.
Oma kulutus on sellainen, että kilpiteholtaan 25 kattila jauhaa kovilla pakkasilla lähes tauotta. Riippuu toki puista ja mitä muuta moskaa on tullutkaan pesään laitettua. Varastopesä riittää kuitenkin pitkään poltella, ettei sen puolesta hätää ole.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: karvankasvattaja - 12.01.17 - klo:15:59
50kW veda on jotain 4500€ luokkaa, siihen saa stokeriliitännän. Atmos DC 50 GSX on jotain 3600€ virossa ja siihen saa pellettipolttimen (poltin, syöttöruuvi ja joku astia nappuloille reilu 3tonnia)

Veda näyttää raudasta tehdyltä ja siellä varmaan voi hävittää vaikka..vaikka mitä.. Atmos on hiukan hienostuneemman olonen, voi olla että sen elinkaari on lyhempi..valkkaa ny näistä

Mun pitää kattoo viimevuoden kuiteista mitä klapit oikeesti makso. Värkit tuli puukaupan yhteydessä ja yhden kaverin kanssa niitä viikko pilkottiin.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: timotej - 12.01.17 - klo:21:13
Tuossa yksi hinta Virossa Atmokselle: http://www.lvi-viro.fi/atmos-dc-50-gsx-kaanteispalokattila
Rahti näkyy olevan 150 euroa. Jos kattila menee yrityskäyttöön, kannattaa antaa oma VAT-numero, jolloin sen saa alvittomana.
Atmos painaa näköjään 538 kg ja Veda 515 kg, joten rautaa lienee suunnilleen saman verran.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: lypsyukko - 12.01.17 - klo:21:33
Tuossa yksi hinta Virossa Atmokselle: http://www.lvi-viro.fi/atmos-dc-50-gsx-kaanteispalokattila
Rahti näkyy olevan 150 euroa. Jos kattila menee yrityskäyttöön, kannattaa antaa oma VAT-numero, jolloin sen saa alvittomana.
Atmos painaa näköjään 538 kg ja Veda 515 kg, joten rautaa lienee suunnilleen saman verran.

Kuinkahan ne tuolla hemeltronilla (lvi-viro) suhtautuu pyyntöön ostaa viron alv %:lla , vaikka niillä kait liike suomessakin ? ainakin hinnasto on suomen verokannallakin. Jos sinne soittaa, niin suomen hinnastosta ne hinnat katsoo ja rahti silti on tuo 150 , mikä virostakin. Suomenkieli puhelimes sen kaltaista että mukavampi keskustella sähköpostilla. Jäi vaan aikoinaan ostamatta ... vaikka keskusteluja käytiinkin. Monet ostaneet toru-jyriltä, mutta ... kuten eilen jo huomasin niin netti sivuilla valikoima vähentynyt, myös näis atmoksiskin.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: karvankasvattaja - 12.01.17 - klo:22:05
olin katsonu hinnan suomen hemeltronilta 3596@ ja viron hemeltron on 2880€ ja rica-atmos suomi 3755€..nyt en olekkaan ihan varma sisälsikö vedan hinta veron vai nou
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: nestori2 - 12.01.17 - klo:22:21
Mielestäni jos VAT-numeron ilmoittaa, niin tuote tulee silloin alvittomana. Ei siis ole vähenettävää alvia, joskin onko sillä merkitystä, kun ei sitä ole maksanutkaan. Joskus tilasin kameran Saksasta, ilmoitin VAT-numeroni, alvittomana tuli, vaikka ei yritystoimintaan liittynytkään.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Hervast - 12.01.17 - klo:23:40
Kesällä tilasin lämpöparonin hemeltronilta. Alv. 0 tuli ongelmitta ja jouduin vielä pyytämään takuuseen uuden termostaatin, kun sippas ylilämpösuoja parin viikon käytön jälkeen. Palvelu pelas sähköpostilla ripeästi ja tavara tuli muutamassa päivässä.

Oli muuten asiallinen tuote verrattuna Finnparttian sätöstykseen. Fp.n myymästä puuttui merkkivalo, kytkimet oli ilman merkintöjä, kotelon läpivienti ei kierteellinen, vaan puhkaistava kalvo, hintaa tuplaten ja kotelon komponentit todella halvan oloisia. Kirjoitin asiasta reklamaationkin, mut en vielä ole jaksanut naputella sähköiseen muotoon.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Jätkä - 13.01.17 - klo:08:27
Kesällä tilasin lämpöparonin hemeltronilta. Alv. 0 tuli ongelmitta ja jouduin vielä pyytämään takuuseen uuden termostaatin, kun sippas ylilämpösuoja parin viikon käytön jälkeen. Palvelu pelas sähköpostilla ripeästi ja tavara tuli muutamassa päivässä.

Oli muuten asiallinen tuote verrattuna Finnparttian sätöstykseen. Fp.n myymästä puuttui merkkivalo, kytkimet oli ilman merkintöjä, kotelon läpivienti ei kierteellinen, vaan puhkaistava kalvo, hintaa tuplaten ja kotelon komponentit todella halvan oloisia. Kirjoitin asiasta reklamaationkin, mut en vielä ole jaksanut naputella sähköiseen muotoon.

Vieläkö hemeltronilla on kaksoishinnoittelu nettisivuilla?  uutama vuosi sitten .ee päätyvillä sivuilla hinnat oli 10-15% edullisemmat kuin .fi sivuilla
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: lypsyukko - 13.01.17 - klo:08:29
olin katsonu hinnan suomen hemeltronilta 3596@ ja viron hemeltron on 2880€ ja rica-atmos suomi 3755€..nyt en olekkaan ihan varma sisälsikö vedan hinta veron vai nou

Miten tuos nyt noin suuri ero voi olla ... siis hemeltronilla vai onko siinä listassa suomilisä jo valmiina. Vai oliko siinä jotain muuta eroa esim se pelletti polttimen reikä, mutta kallis on reikä tosin se verokin on eri.

Muok ... pitää taas uteliaisuuttaan klikkailla noita sivuja ... Hemeltro.ee ei ole esitetty Atmokselle hintaa, mutta esim Maga oli siellä halvempi, kuin LVI-viro joka kait oli verottomana sama kuin hemeltron.fi. Olisko siis sivujen ja hintojen päivitys tulossa. Jos Hemeltroni hinnat alkaa olla samaa luokkaa kuin Rica atmos suomessa niin jostain muualta alkaa suuri yleisö kattilansa sen jälkeen hommaamaan ... Olikos se Kotlyn tai jotain seuraava vaihtoehto :)
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: lypsyukko - 13.01.17 - klo:08:33
Mielestäni jos VAT-numeron ilmoittaa, niin tuote tulee silloin alvittomana. Ei siis ole vähenettävää alvia, joskin onko sillä merkitystä, kun ei sitä ole maksanutkaan. Joskus tilasin kameran Saksasta, ilmoitin VAT-numeroni, alvittomana tuli, vaikka ei yritystoimintaan liittynytkään.

Nyt herää kysymys, onko tuo noin laillista ? Siis jos ei tule yritystoimintaan. Kamerasta nyt ei varmaan linnan mutta jos vaikka auton VAT-numerolla ;)
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Jätkä - 13.01.17 - klo:08:53
Mielestäni jos VAT-numeron ilmoittaa, niin tuote tulee silloin alvittomana. Ei siis ole vähenettävää alvia, joskin onko sillä merkitystä, kun ei sitä ole maksanutkaan. Joskus tilasin kameran Saksasta, ilmoitin VAT-numeroni, alvittomana tuli, vaikka ei yritystoimintaan liittynytkään.

Nyt herää kysymys, onko tuo noin laillista ? Siis jos ei tule yritystoimintaan. Kamerasta nyt ei varmaan linnan mutta jos vaikka auton VAT-numerolla ;)

Sehän on verosuunittelua ja kamerankin kohdalla dokumentointi lohkokirjanpitoon kuvan kanssa on paljon kätevämpää kuin kirjoittamalla tuhat sanaa.  ;D ;D
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: karvankasvattaja - 13.01.17 - klo:08:54
olin katsonu hinnan suomen hemeltronilta 3596@ ja viron hemeltron on 2880€ ja rica-atmos suomi 3755€..nyt en olekkaan ihan varma sisälsikö vedan hinta veron vai nou

Miten tuos nyt noin suuri ero voi olla ... siis hemeltronilla vai onko siinä listassa suomilisä jo valmiina. Vai oliko siinä jotain muuta eroa esim se pelletti polttimen reikä, mutta kallis on reikä tosin se verokin on eri.

Ihan sama puukattila ilman lisäaineita..
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: lypsyukko - 13.01.17 - klo:09:46
Mielestäni jos VAT-numeron ilmoittaa, niin tuote tulee silloin alvittomana. Ei siis ole vähenettävää alvia, joskin onko sillä merkitystä, kun ei sitä ole maksanutkaan. Joskus tilasin kameran Saksasta, ilmoitin VAT-numeroni, alvittomana tuli, vaikka ei yritystoimintaan liittynytkään.

Nyt herää kysymys, onko tuo noin laillista ? Siis jos ei tule yritystoimintaan. Kamerasta nyt ei varmaan linnan mutta jos vaikka auton VAT-numerolla ;)

Sehän on verosuunittelua ja kamerankin kohdalla dokumentointi lohkokirjanpitoon kuvan kanssa on paljon kätevämpää kuin kirjoittamalla tuhat sanaa.  ;D ;D

Niin kyllä mä tuon kameran jotenkin ymmärränkin, varsinkin jos sen olis laittanut muutenkin verovähennyksiin juuri noihin kasvusto kuviin vedoten. Mutta jos vaikka talon lämmitykseen Atmos kattilan homaa niin ... Navetan käyttöveden lämmittää Teuva keitin. Näillä tiedoilla verosuunnittelua vai rikos? Siis sen atmoksen osto Vat-numerolla ulkomailta :) OOn tainnut jossain tästä ennenkin kirjoitella , luultavasti täällä ja silloin jäi mieleen että kyseessä olisi rikos josta kait helppo jäädä kiinnikkin, mutta onko oikeasti näin?
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: timotej - 13.01.17 - klo:10:34
Tuossa vielä Puolan kauppa: https://kotly.com.pl/produkt-wood-gasifying-boiler-atmos-dc-50gsx-with-an-extraction-ventilator-1720.html?l=en
Rahti pitää kysyä sieltä erikseen.

EU-sisäkaupasta: Jos minulla on VAT-numero, niin minun pitäisikin  se aina ilmoittaa ja myyjän pitäisi sitten myydä se ilman alvia. Omassa kirjanpidossa minä sitten maksan alvin Suomeen ja vähennän sen saman tien, jos se menee yrityskäyttöön. Jos menee yksityiskäyttöön, niin en saa vähentää. Näin se siis pykälien mukaan menee, mutta yksityiskäyttöön tulevia tavaroita ei kannata ostaa VAT-numeron kanssa, jos myyjämaassa on halvempi verokanta. Aloittajalla oli muistaakseni myös navetan pesuvesien lämmitystä, joten hän saa osan alvistä vähentää. Ulkomaista alvia ei saa milloinkaan vähentää, mutta sitä voi kyllä hakea palautuksena sieltä ulkomaasta, jos on vahingossa sen maksanut. Se on sitten vähän mutkikkaampaa.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Härö - 13.01.17 - klo:10:36
Mielestäni jos VAT-numeron ilmoittaa, niin tuote tulee silloin alvittomana. Ei siis ole vähenettävää alvia, joskin onko sillä merkitystä, kun ei sitä ole maksanutkaan. Joskus tilasin kameran Saksasta, ilmoitin VAT-numeroni, alvittomana tuli, vaikka ei yritystoimintaan liittynytkään.

Nyt herää kysymys, onko tuo noin laillista ? Siis jos ei tule yritystoimintaan. Kamerasta nyt ei varmaan linnan mutta jos vaikka auton VAT-numerolla ;)

Sehän on verosuunittelua ja kamerankin kohdalla dokumentointi lohkokirjanpitoon kuvan kanssa on paljon kätevämpää kuin kirjoittamalla tuhat sanaa.  ;D ;D

Niin kyllä mä tuon kameran jotenkin ymmärränkin, varsinkin jos sen olis laittanut muutenkin verovähennyksiin juuri noihin kasvusto kuviin vedoten. Mutta jos vaikka talon lämmitykseen Atmos kattilan homaa niin ... Navetan käyttöveden lämmittää Teuva keitin. Näillä tiedoilla verosuunnittelua vai rikos? Siis sen atmoksen osto Vat-numerolla ulkomailta :) OOn tainnut jossain tästä ennenkin kirjoitella , luultavasti täällä ja silloin jäi mieleen että kyseessä olisi rikos josta kait helppo jäädä kiinnikkin, mutta onko oikeasti näin?

Muistaakseni nuo ostot 0 verolla EU alueelta ilmoitetaan alv ilmoituksessa ja tietysti vähennyskelpoisista menoista ei alvia tilitetä muuten tietysti. Eli tuote merkataan verolliseksi tuossa yhteydessä. Yksityistalouteen tuotaessa en osaa sanoa mikä on kiinnijäämisen riski, kuittikaan ei ole kirjanpidossa ja tavaraa tulee maahan paljon.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: JKH - 15.01.17 - klo:02:37
Se kiinnijäämisen riski tulee siitä kun annat sen alv-numeron sille myyjälle (FI-), hän kirjaa sen ylös ja merkitsee omaan ilmoitukseensa, ja Suomeen tulee melko varmaan tieto että tälle numerolla myyty yhteisömyyntiä, ja jos tämä numero ei itse ilmoitakaan ostaneensa yhteisöostoja, niin se näkyy aika selvästi. Eri asia on millä tasolla tuohon puututaan, toki jos ei ole mitään ilmoitettuja ostoja ja ulkomailta tulee tieto että myyty on, niin se näkyy aika poikkeamana järjestelmissä.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: nestori2 - 15.01.17 - klo:08:53
En tiedä, missä määrin tuota ulkomailta alvittomana ostetavan tavaran kauppaa verottaja valvoo. Tuo minun kamerakauppani on varmaankin yli kymmenen vuoden takaa, siis asia vanhentunut. Ei tullut mitään kyselyitä, kamera maksoi luokkaa 500 euroa, joten verohyöty oli ehkä 70-80 eur. Mutta onhan se sinänsä verovilppi, sitä ei ole kieltäminen.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Härö - 15.01.17 - klo:10:07
En tiedä, missä määrin tuota ulkomailta alvittomana ostetavan tavaran kauppaa verottaja valvoo. Tuo minun kamerakauppani on varmaankin yli kymmenen vuoden takaa, siis asia vanhentunut. Ei tullut mitään kyselyitä, kamera maksoi luokkaa 500 euroa, joten verohyöty oli ehkä 70-80 eur. Mutta onhan se sinänsä verovilppi, sitä ei ole kieltäminen.

Eihän siinä mitään vilppiä ole, jos tuote on perustellusti vähennyskelpoinen.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: lypsyukko - 15.01.17 - klo:11:46
Eli ihan maalaisjärjellä saa ajatella tuon Alvi hommankin. Joten alennuksia ei tuota kautta yksityistalouden ostoksiin tule. Riski kiinnijäämiseen olemassa jos vilppiä harrastaa. Oikeastaan ihan näin mä ajattelinkin :)
 Jotain kiina romua on joku verkkosivusto joskus myinyt ilman alvia, mutta olikohan siinä joku enimmäisraja minkä sai ostaa alvitta.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: alpo10 - 15.01.17 - klo:12:30
En tiedä, missä määrin tuota ulkomailta alvittomana ostetavan tavaran kauppaa verottaja valvoo. Tuo minun kamerakauppani on varmaankin yli kymmenen vuoden takaa, siis asia vanhentunut. Ei tullut mitään kyselyitä, kamera maksoi luokkaa 500 euroa, joten verohyöty oli ehkä 70-80 eur. Mutta onhan se sinänsä verovilppi, sitä ei ole kieltäminen.

Eihän siinä mitään vilppiä ole, jos tuote on perustellusti vähennyskelpoinen.
verottajan valvonta tuskin kohdistuu satunnaisia pieniä kauppoja tekeviin ollenkaan. Näiden "kamerakauppojen" kanssa menisi kaikki aika, hyöty olisi minimaalinen ja saataisiinko veroa koskaan maksuun silti. Kuten tuossa todettiin "tuote on perustellusti vähennyskelpoinen", senhän päättää ostaja mihin sitä käyttää, verottajan tehtävä on osoittaa, ettei sitä ole käytetty alvilliseen toimintaan, jos siitä meinaa sen alvin saada verotetuksi.

Ulkomailta ostettaessa käytäntöjä on monia, jossain vaaditaan rekisteröitymistä ennakkoon, niin sitten vasta voi tavaraa tilata ja se toimitetaan verottomana. Jossain saa lyödä numeron vaan ja tavaraostosta poistuu alvi saman tien. Lähinnä tullut harrastettua nettikauppaa, jonka osalta varmaan tulee valvonta tiukkenemaan ja käytännöt yhtenäistymään. Vilppi on siinä kohtalaisen helppoa. Muutenhan verottajan toiminnasta ei oikein moitetta voi antaa, korkealle verotukselle eivät varmaan voi mitään.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: JKH - 15.01.17 - klo:14:01
Tuossa vilppiasiassa tulee se eteen, että jos ostat alv0 ulkomailta, ilmoitat sen omalla alv-ilmoituksella, niin sehän on silloin sulla yrityksen tms. kalustossa. Käytätkö sitä alvilliseen toimintaan vai et, se on eri asia eikä varmaan kameratasolla ketään kiinnosta. Jos myyt sen, niin se on verollinen.
Mutta jos ostat alv0 etkä ilmoita sitä omalla ilmoituksella, niin silloin ei mielestäni voi vedota että käyttää sitä alvilliseen toimintaan, senhän olisi voinut ilmoittaa sinne jos sitä käyttää. Tässä tapauksessa herää aina epäilys että onko tuote ostettu puhtaasti yksityiskäyttöön tai jopa myyntiin, sehän on hyvä myydä uutena kuluttajalle 10% alle uuden hinnan, itselle jää se toinen 10% kun sai ilman alvia ostaa.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Sivupersoona - 15.01.17 - klo:16:08
Kerrassaan epäisänmaallista toimintaa tuollainen, että ulkomaisesta nettikaupasta ostellaan ulkomaista tavaraa, ja sitten vielä yritetään laistaa alvin maksusta.
Pitäis pitää huolta että kotimaiset kivijalkaliikkeet pärjää. Itse tein pannuhuoneremontin 2011, tuli kotimainen Aritermin kattila ja kotimainen Akvatermin varaaja. Ei olis tullu mieleenkään tilaolla mitään ulkomaan kattiloita ja varaajia, toki varaajan olisi eristämättömänä varmaan saanut virosta halvalla, mutta nyt on laadukas kotimainen varaaja, ja varmasti oli mielekkäämpää tekemistä, kuin tuherella eristyksiä johonkin halpisvaraajapönttöön.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Susikoski - 15.01.17 - klo:16:13
Joittenkin sisällä on pieni kommunisti joka estää kotimaisen ostamisen.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: epäonnensoturi - 15.01.17 - klo:16:37
Joittenkin sisällä on pieni kommunisti joka estää kotimaisen ostamisen.
Voit sinä kirjoittaa ihan sillä SAS nimimerkilläkin, vai ootko pelikiellossa?
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: alpo10 - 15.01.17 - klo:17:34
Kerrassaan epäisänmaallista toimintaa tuollainen, että ulkomaisesta nettikaupasta ostellaan ulkomaista tavaraa, ja sitten vielä yritetään laistaa alvin maksusta.
Pitäis pitää huolta että kotimaiset kivijalkaliikkeet pärjää. Itse tein pannuhuoneremontin 2011, tuli kotimainen Aritermin kattila ja kotimainen Akvatermin varaaja. Ei olis tullu mieleenkään tilaolla mitään ulkomaan kattiloita ja varaajia, toki varaajan olisi eristämättömänä varmaan saanut virosta halvalla, mutta nyt on laadukas kotimainen varaaja, ja varmasti oli mielekkäämpää tekemistä, kuin tuherella eristyksiä johonkin halpisvaraajapönttöön.
verotuksen pitäisi olla oikeudenmukaista ja koskea kaikkia samalla tavalla. Ennemmin olisin huolissani näistä, jotka ammatikseen tekee veron kiertoa, olkoon se kuinka laillista tahansa, eller hur?
http://yle.fi/uutiset/3-9122901

Nettikauppaan ollaan menossa, siihen kivijalkaan ei kaikilla tuotteilla ole paluuta. Onneksi täällä monet kotimaiset firmat sen osaa ja hyvä tavara menee kaupaksi aina...varsinkin jos turhat kulut ja välikädet jää pois.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: -SS- - 15.01.17 - klo:17:55
Tosiasiassa tuossa kyse onkin oikeasta lois- välikädestä, joka ottaa osan veroedusta
itselleen. Ainakin logistiikkayhtiöt voittavat.

Uutisessa mainittu alimman perittävän veron porsaanreikä on turha. Digiaikana myös veron voi kantaa
vaikka 0,01 € ihan samalla kululla kuin isommankin veron. Ja jos ei onnistu, on vain poliittinen päätös
määrätä pienimmän kannettavan ALV olevan vähäisellekin tuotteelle sitten se minimi. Loppuu yksittäispakattujen
vanupuikkojen rahtaus maailmalta.

Ahvenanmaalla täytyy olla päättäjien tärkeitä kavereita.

-SS-
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Oksa - 15.01.17 - klo:18:49
mutta ite hämmästyin kun poverista hain f-sekuren niin sain halvemmalla tiskiltä kuin netistä !      ja myyjä naureskeli että paljon myy muutakin samala periaattella... 
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: lypsyukko - 15.01.17 - klo:19:05
mutta ite hämmästyin kun poverista hain f-sekuren niin sain halvemmalla tiskiltä kuin netistä !      ja myyjä naureskeli että paljon myy muutakin samala periaattella...

*ittu  mitä pelleilyä! Eikös ne justiin mainosta, että sama hinta netissä ja liikkeessä.

Vai onko tuo "sama hinta" samanlainen kuin yhdellä entisellä maatalousmyyjällä. Myi naapuruksille lavan kivennäistä samana päivänä "kaikille sama hinta" periaatteella. Naapureilla oli tullut hinta puheeksi. Halvemman lavan saanut oli vienyt lavansa takaisin seuraavana päivänä. Ei ollut suostunut hinnan nostoon , vaan luvannut hakea kivennäiset muualta, jos kerran sama hinta onkin mies kuittainen juttu. Muutenkaan ei ihan pidetty persoona asiakkaiden keskuudessa tainnut olla ... kadonnut on takanurkan kömmelistä.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Toivo Tonta - 15.01.17 - klo:20:39
mutta ite hämmästyin kun poverista hain f-sekuren niin sain halvemmalla tiskiltä kuin netistä !      ja myyjä naureskeli että paljon myy muutakin samala periaattella...

Kauanko olit matkalla vai tarkistitko hinnan hyllyjen välissä?
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Hervast - 15.01.17 - klo:21:17
Kerrassaan epäisänmaallista toimintaa tuollainen, että ulkomaisesta nettikaupasta ostellaan ulkomaista tavaraa, ja sitten vielä yritetään laistaa alvin maksusta.
Pitäis pitää huolta että kotimaiset kivijalkaliikkeet pärjää. Itse tein pannuhuoneremontin 2011, tuli kotimainen Aritermin kattila ja kotimainen Akvatermin varaaja. Ei olis tullu mieleenkään tilaolla mitään ulkomaan kattiloita ja varaajia, toki varaajan olisi eristämättömänä varmaan saanut virosta halvalla, mutta nyt on laadukas kotimainen varaaja, ja varmasti oli mielekkäämpää tekemistä, kuin tuherella eristyksiä johonkin halpisvaraajapönttöön.

No onneksi olkoon. Olisit todennäköisesti saanut ulkomailta puoleen hintaan paremman kattilan. Eniten tuossa Aritermissä v*tutti se valehtelu kun kivetä alkoivat haurastua käsiin. "ei näitä ole keltään muulta mennyt" Ei se nykypäivänä tuollainen peli lyö leiville, kun tieto kulkee ja sana leviää.

Ja itse tosiaan menin samaan höplään, kuvittelin että suomalainen kattila-insinööri osaisi hieman ajatella sitä loppukäyttäjääkin, joka heidän tuotteitaan käyttää sen seuraavat 20+ vuotta eikä suunnittelisi kattilaa pelkästään tuijottaen hyötysuhdetta ja valmistajan katetta.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Susikoski - 15.01.17 - klo:22:30
käytännössä hienoa tekniikkaa olevat kattilat tuppaavat olla niitä häiriö alttiimpia.
paperilla ne on hienoja laitoksia se tunnustan kieltämättä.
epäonnensoturin heittoa en nyt ymmärtänyt

Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: nestori2 - 15.01.17 - klo:22:33
Sen nyt voi todeta, että kotimaiset verkkokaupat ainakin kamera- ja kodinkonepuolella ovat siirtyneet euroaikaan ja nykyään ei todellakaan kannata ko. tuotteita enää ulkomailta edes tilata. Myös näissä kattila-asioissa suosisin kotimaan kauppiaita, jos vaikka sattuu tulemaan takuuongelmia, ainakin kielitaidottomalle on asioiden hoito aika vaikeaa.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: kylmis - 16.01.17 - klo:07:25
käytännössä hienoa tekniikkaa olevat kattilat tuppaavat olla niitä häiriö alttiimpia.
paperilla ne on hienoja laitoksia se tunnustan kieltämättä.
epäonnensoturin heittoa en nyt ymmärtänyt
Kyllähän se on selvää, että jos kotimaisen valmistajan kattilassa ropisee kivet alas, niin tuskin kannattaa kehitystä viedä sen enempää eteenpäin. Miten siinä voisi mikään automaatio pelata, jos ei perusasiatkaan pelaa.
Noi Keski-Eurooppalaiset on joutuneet näihin asioihin paneutumaan enemmän ja niitten vehkeet pelaa paremmin. Jos tota puulämmitystä meinataan Suomessa viedä eteenpäin, niin helppohoitoisuus on ihan ehdoton edellytys. Kukaan ei halua enää mitään hikihooveria tontilleen. Ne ajat on mennyttä. Kääntöpuolena tulee hienot ratkaisut, mutta niin sen pitää ollakin, että kehitys etenee, muuten ei homma toimi.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: maraani - 16.01.17 - klo:07:34
käytännössä hienoa tekniikkaa olevat kattilat tuppaavat olla niitä häiriö alttiimpia.
paperilla ne on hienoja laitoksia se tunnustan kieltämättä.
epäonnensoturin heittoa en nyt ymmärtänyt
Kyllähän se on selvää, että jos kotimaisen valmistajan kattilassa ropisee kivet alas, niin tuskin kannattaa kehitystä viedä sen enempää eteenpäin. Miten siinä voisi mikään automaatio pelata, jos ei perusasiatkaan pelaa.
Noi Keski-Eurooppalaiset on joutuneet näihin asioihin paneutumaan enemmän ja niitten vehkeet pelaa paremmin. Jos tota puulämmitystä meinataan Suomessa viedä eteenpäin, niin helppohoitoisuus on ihan ehdoton edellytys. Kukaan ei halua enää mitään hikihooveria tontilleen. Ne ajat on mennyttä. Kääntöpuolena tulee hienot ratkaisut, mutta niin sen pitää ollakin, että kehitys etenee, muuten ei homma toimi.
Ööh...eiks ole vähän kummallista, että Keski-Eurooopassa olisi (ja siis on) lämmityslaitteiden kehitys pidemmällä kuin Suomessa? Onko siellä mitään varsinaista lämmitettävää? Täällä, jossa kolme kuukautta vuodessa on kylmää ja yhdeksän kuukautta helvetin kylmää, luulis jo osattavan, mutta ei.

Mää en kyllä usko minkään hituvirtateknologian änkeämisestä joka härveliin olevan pidemmän päälle käyttäjälle hyötyä - lähinnä huolto-organisaatiolle. IoT (internet of things) on suuri kupla.

Onko suomalaiset millään alalla enää erikoisen hyviä? Ehkä sarjassa "Poliitikkojen kyky ja tahto vaikeuttaa OMAN maan toimijoiden selviämistä" ...
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Sivupersoona - 16.01.17 - klo:07:56
Keski-euroopassa on tiukemmat vaatimukset puunpolton päästöille, joten siellä on ollut pakko kehittää kattiloita mahdollisimman hyvähyötysuhteiseksi ja vähän pienhiukkasia ilmoille päästäväksi. Suomessa on puuta riittänyt eikä päästöistä ole tarvinnut välittää, niin kattiloitakaan ei sitten ole viitsitty kehittää, lisäksi lämpöpumppubuumi on aiheuttanut, että kattiloiden kysyntäkin on nykyään varsin pientä varsinkin taajama-alueilla.

Mitä tulee puunpolttoprosessiin, niin lambdasysteemit on luonnollista kehityksen eteenpäinmenoa, palamisprosessin aikana palamisen tarvitsema ilmamäärä vaihtelee, ja kaikkein paras tapa  tuon ilmamäärän säätöön on automaattinen säätö, näin pystytään optimoimaan ilmamäärä, ja sen seurauksena hyötysuhde paranee ja hiukkaspäästöt pienenevät. On aika alkeellista tuollainen käsipelillä ja arviokaupalla tapahtuva palamisilman säätely, ja tuskin kukaan sitä käytännön lämmityspuuhissa edes tekee.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: maraani - 16.01.17 - klo:08:50
Keski-euroopassa on tiukemmat vaatimukset puunpolton päästöille, joten siellä on ollut pakko kehittää kattiloita mahdollisimman hyvähyötysuhteiseksi ja vähän pienhiukkasia ilmoille päästäväksi. Suomessa on puuta riittänyt eikä päästöistä ole tarvinnut välittää, niin kattiloitakaan ei sitten ole viitsitty kehittää, lisäksi lämpöpumppubuumi on aiheuttanut, että kattiloiden kysyntäkin on nykyään varsin pientä varsinkin taajama-alueilla.

Mitä tulee puunpolttoprosessiin, niin lambdasysteemit on luonnollista kehityksen eteenpäinmenoa, palamisprosessin aikana palamisen tarvitsema ilmamäärä vaihtelee, ja kaikkein paras tapa  tuon ilmamäärän säätöön on automaattinen säätö, näin pystytään optimoimaan ilmamäärä, ja sen seurauksena hyötysuhde paranee ja hiukkaspäästöt pienenevät. On aika alkeellista tuollainen käsipelillä ja arviokaupalla tapahtuva palamisilman säätely, ja tuskin kukaan sitä käytännön lämmityspuuhissa edes tekee.
Ok, kiitos. Hyvä selvitys,

Mut eiks silti suomalaiset vois tehdä edes kestäviä tuotteita - nyt kun moni asia on sekä huonosti toimiva että käyttöiltään lyhyt? Muoks: tai no hyvä, ettei paska kestä ikuisuuksia, ei tartte ehjää hylätä!
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: pig24 - 16.01.17 - klo:09:22
Keski-Euroopassa asioita katsotaan tarkemmilla silmillä.
 "Vain kuiva puu, jossa on jäännöskosteutta alle 12 %, säästää todella lämmityskuluissa". Tästä kosteusmittarin testiartikkeliin http://www.pelletofen-und-kaminofen.de/holzfeuchtigkeitsmesser/
Klapien varastoimisohjeet http://www.pelletofen-und-kaminofen.de/tipps-und-tricks/holz-richtig-lagern/ (ei koskaan folion alle eikä kellariin, 10 cm irti seinästä, suojaiselle seinustalle, ei maata vasten...) Hämmästyttävää, ettei ole linjalanka- tai lasertarjouksia.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Cutana - 16.01.17 - klo:09:29
Keski-Euroopassa asioita katsotaan tarkemmilla silmillä.
 "Vain kuiva puu, jossa on jäännöskosteutta alle 12 %, säästää todella lämmityskuluissa". Tästä kosteusmittarin testiartikkeliin http://www.pelletofen-und-kaminofen.de/holzfeuchtigkeitsmesser/
Klapien varastoimisohjeet http://www.pelletofen-und-kaminofen.de/tipps-und-tricks/holz-richtig-lagern/ (ei koskaan folion alle eikä kellariin, 10 cm irti seinästä, suojaiselle seinustalle, ei maata vasten...) Hämmästyttävää, ettei ole linjalanka- tai lasertarjouksia.

Hirveetä kahtoo ku koulutetut virkaihmiset tekee polttopuita. Litimärkiä liiteri umpitäyteen ja ovi kiinni. Pino ulos märkiä samoin,helvetin tiiviiseen,ei paljo ollenkaan koholle ja ressuhuppu päälle tiiviisti oikein nitojapyssyn kans. Pöljä viljelijä ku erehtyy hyvyyttään varovasti asiasta puhumaan ni kahtoovat ku ufoa.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Susikoski - 16.01.17 - klo:11:04
Suomen ilmastossa on vaikea päästä keski-euroopan puun kosteuteen johan sen järkikin sanoo siinäpä se ero onkin etelän värkit ei täällä toimi ne on tehty kuivalle puulle.
Tai kyllä ne toimii kun on laitosmies yötä päivää antureita seuraamassa ja niitä puhdistamassa.
Suomessa tehdään maailman huippua olevia suuria kattiloita .Niitä viedään ympäri maailmaa.
Kuten eräs insinnööri sanoi pien -kattila voidaan tehdä tosi pihiksi mutta vaatii huoltoa joka päivä,
anturien putsausta. Etelän kattilat on pikipönttöjä.
Mikä herra tuo Sassi oikein on kun monella on siitä jäänyt trauma,kaikki aloittajat leimataan sassilaiseksi ja mikä hörhö tuo kollonen on katsoin sen kirjoituksia ei vaikuttanut kovin järkevältä
kaverilta.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Hervast - 16.01.17 - klo:11:45
Kollosella on fiksaatio ex palstalaiseen, nimimerkkiin SAS, ei hänestä toinna välittää.

Se on totta että hyvää hyötysuhdetta tavoitellessa, ja varsinkin vaihtelevalla sekaklapilla, on useita haasteita. Nämä lambdaohjatut kattilat, joissa savukaasuimurilla ja imuilman säädöillä hallitaan palamista alusta loppuun, polttavat puut tehokkaasti ja tarkkaan. Mut kääntöpuolena on tosiaan konvektio-osan puhtaudesta huolehtiminen ja monimutkaisempi tekniikka, jossa on enempi mahdollisesti vikaantuvia komponentteja.

Minulla on lämmin liiteri pannuhuoneen vieressä. Sinne kun tuo ulkovarastosta kuivia ylivuotisia klapeja, niin kattilan lämmityksen jälkilämmöllä kuivatessakin menee viikko ennenkuin tavara on kunnolla polttokuivaa. Just tuodut klapit palavat enempi savuuttamalla eikä niin kuumalla roihulla.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Rampe - 16.01.17 - klo:16:04
Onhan siinä sellainenkin juttu, että täällä on väki juuri halunnut karvalakkimallin kattiloita. Yläpalo puukattiloita, kaksoiskattiloita menee / meni kuin kätellen kaupaksi. Parempia kattiloita, alapaloja ja nykyisin lisäksi käänteispaloja marginaalisesti. Hinta on ollut yksi tärkeimmistä valintakriteereistä.

Käänteispaloja on tehty Suomessa. Onko nykyisin Jäspi yksi ja Veda toinen, jos se luokitellaan kp kattilaksi.
2000-luvun taitteessa Tulimax tarjosi aktiivisesti markkinoille useampaakin mallia ja tehoa, mutta sekin loppui lyhyeen. Eikä ilmeisesti ollut kysyntääkään.

Lakakin lienee vanhimmasta päästä pajoja ja varmasti osaamista löytyy kattilarintamalla, niin voimalaitos kokoluokasta ok-talo vehkeisiin. Sielläkin "vain" edelleen alapalo on ykkönen puunpolttoon.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Savimaahinen - 16.01.17 - klo:16:11
Suomen ilmastossa on vaikea päästä keski-euroopan puun kosteuteen johan sen järkikin sanoo siinäpä se ero onkin etelän värkit ei täällä toimi ne on tehty kuivalle puulle.
Tai kyllä ne toimii kun on laitosmies yötä päivää antureita seuraamassa ja niitä puhdistamassa.
Suomessa tehdään maailman huippua olevia suuria kattiloita .Niitä viedään ympäri maailmaa.
Kuten eräs insinnööri sanoi pien -kattila voidaan tehdä tosi pihiksi mutta vaatii huoltoa joka päivä,
anturien putsausta. Etelän kattilat on pikipönttöjä.
Mikä herra tuo Sassi oikein on kun monella on siitä jäänyt trauma,kaikki aloittajat leimataan sassilaiseksi ja mikä hörhö tuo kollonen on katsoin sen kirjoituksia ei vaikuttanut kovin järkevältä
kaverilta.
mikäs ettei tääl mukamas puut kuivu
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Jätkä - 16.01.17 - klo:16:14
Onhan siinä sellainenkin juttu, että täällä on väki juuri halunnut karvalakkimallin kattiloita. Yläpalo puukattiloita, kaksoiskattiloita menee / meni kuin kätellen kaupaksi. Parempia kattiloita, alapaloja ja nykyisin lisäksi käänteispaloja marginaalisesti. Hinta on ollut yksi tärkeimmistä valintakriteereistä.

Käänteispaloja on tehty Suomessa. Onko nykyisin Jäspi yksi ja Veda toinen, jos se luokitellaan kp kattilaksi.
2000-luvun taitteessa Tulimax tarjosi aktiivisesti markkinoille useampaakin mallia ja tehoa, mutta sekin loppui lyhyeen. Eikä ilmeisesti ollut kysyntääkään.

Lakakin lienee vanhimmasta päästä pajoja ja varmasti osaamista löytyy kattilarintamalla, niin voimalaitos kokoluokasta ok-talo vehkeisiin. Sielläkin "vain" edelleen alapalo on ykkönen puunpolttoon.

 Se tais olla tuo Tulimax joka toi Puolasta Orlan kattiloita ja vaihtoi tarrat omiinsa ja laittoi 2000€ suuremman hintalapun





Suomen ilmastossa on vaikea päästä keski-euroopan puun kosteuteen johan sen järkikin sanoo siinäpä se ero onkin etelän värkit ei täällä toimi ne on tehty kuivalle puulle.
Tai kyllä ne toimii kun on laitosmies yötä päivää antureita seuraamassa ja niitä puhdistamassa.
Suomessa tehdään maailman huippua olevia suuria kattiloita .Niitä viedään ympäri maailmaa.
Kuten eräs insinnööri sanoi pien -kattila voidaan tehdä tosi pihiksi mutta vaatii huoltoa joka päivä,
anturien putsausta. Etelän kattilat on pikipönttöjä.
Mikä herra tuo Sassi oikein on kun monella on siitä jäänyt trauma,kaikki aloittajat leimataan sassilaiseksi ja mikä hörhö tuo kollonen on katsoin sen kirjoituksia ei vaikuttanut kovin järkevältä
kaverilta.
Monissa näissä etelän-kattiloissa voi sen kostean puun säädön tehdä esisäätönä ilmaventtileille. Mutta se vaatii sitä puunkosteuden mittaamista ja muuta näpräämistä. Itsekkin kehtasin pari ekaa vuotta tehdä niin, ennen kun huomasin että taulukon mukaan kun kaikki hanikat laittaa kaakkoon, niin palaa puhtaasti ja jos joskus onkin oikean kuivaa puuta niin varmaan jostain nurkasta löytyy pari märempääkin kalikkaa sekaan.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Rampe - 16.01.17 - klo:17:05
Onhan siinä sellainenkin juttu, että täällä on väki juuri halunnut karvalakkimallin kattiloita. Yläpalo puukattiloita, kaksoiskattiloita menee / meni kuin kätellen kaupaksi. Parempia kattiloita, alapaloja ja nykyisin lisäksi käänteispaloja marginaalisesti. Hinta on ollut yksi tärkeimmistä valintakriteereistä.

Käänteispaloja on tehty Suomessa. Onko nykyisin Jäspi yksi ja Veda toinen, jos se luokitellaan kp kattilaksi.
2000-luvun taitteessa Tulimax tarjosi aktiivisesti markkinoille useampaakin mallia ja tehoa, mutta sekin loppui lyhyeen. Eikä ilmeisesti ollut kysyntääkään.

Lakakin lienee vanhimmasta päästä pajoja ja varmasti osaamista löytyy kattilarintamalla, niin voimalaitos kokoluokasta ok-talo vehkeisiin. Sielläkin "vain" edelleen alapalo on ykkönen puunpolttoon.

 Se tais olla tuo Tulimax joka toi Puolasta Orlan kattiloita ja vaihtoi tarrat omiinsa ja laittoi 2000€ suuremman hintalapun



Ei tuonut Puolasta. Tehtiin alusta lähtien Karstulassa. Pieniä lapsentauteja oli toki, niin kun kaikessa alkutaipaleella. Tulimax meni konkkaan. Kattilatuotanto siirrettiin Ht-energolle Haapamäelle. Käänteispalokattilat hävis tuossa kohtaa valikoimista.


Tuo puolasta tuotu kattila on joku toinen. Nyt ei saa merkkiä mitenkään kielen päälle..
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Rampe - 16.01.17 - klo:17:07
Onhan siinä sellainenkin juttu, että täällä on väki juuri halunnut karvalakkimallin kattiloita. Yläpalo puukattiloita, kaksoiskattiloita menee / meni kuin kätellen kaupaksi. Parempia kattiloita, alapaloja ja nykyisin lisäksi käänteispaloja marginaalisesti. Hinta on ollut yksi tärkeimmistä valintakriteereistä.

Käänteispaloja on tehty Suomessa. Onko nykyisin Jäspi yksi ja Veda toinen, jos se luokitellaan kp kattilaksi.
2000-luvun taitteessa Tulimax tarjosi aktiivisesti markkinoille useampaakin mallia ja tehoa, mutta sekin loppui lyhyeen. Eikä ilmeisesti ollut kysyntääkään.

Lakakin lienee vanhimmasta päästä pajoja ja varmasti osaamista löytyy kattilarintamalla, niin voimalaitos kokoluokasta ok-talo vehkeisiin. Sielläkin "vain" edelleen alapalo on ykkönen puunpolttoon.

 Se tais olla tuo Tulimax joka toi Puolasta Orlan kattiloita ja vaihtoi tarrat omiinsa ja laittoi 2000€ suuremman hintalapun



Ei tuonut Puolasta. Tehtiin alusta lähtien Karstulassa. Pieniä lapsentauteja oli toki, niin kun kaikessa alkutaipaleella. Tulimax meni konkkaan. Kattilatuotanto siirrettiin Ht-energolle Haapamäelle. Käänteispalokattilat hävis tuossa kohtaa valikoimista.


Tuo puolasta tuotu kattila on joku toinen. Nyt ei saa merkkiä mitenkään kielen päälle..

Se on Termax :-)
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Susikoski - 16.01.17 - klo:19:12
Onhan siinä sellainenkin juttu, että täällä on väki juuri halunnut karvalakkimallin kattiloita. Yläpalo puukattiloita, kaksoiskattiloita menee / meni kuin kätellen kaupaksi. Parempia kattiloita, alapaloja ja nykyisin lisäksi käänteispaloja marginaalisesti. Hinta on ollut yksi tärkeimmistä valintakriteereistä.

Käänteispaloja on tehty Suomessa. Onko nykyisin Jäspi yksi ja Veda toinen, jos se luokitellaan kp kattilaksi.
2000-luvun taitteessa Tulimax tarjosi aktiivisesti markkinoille useampaakin mallia ja tehoa, mutta sekin loppui lyhyeen. Eikä ilmeisesti ollut kysyntääkään.

Lakakin lienee vanhimmasta päästä pajoja ja varmasti osaamista löytyy kattilarintamalla, niin voimalaitos kokoluokasta ok-talo vehkeisiin. Sielläkin "vain" edelleen alapalo on ykkönen puunpolttoon.

 Se tais olla tuo Tulimax joka toi Puolasta Orlan kattiloita ja vaihtoi tarrat omiinsa ja laittoi 2000€ suuremman hintalapun



Ei tuonut Puolasta. Tehtiin alusta lähtien Karstulassa. Pieniä lapsentauteja oli toki, niin kun kaikessa alkutaipaleella. Tulimax meni konkkaan. Kattilatuotanto siirrettiin Ht-energolle Haapamäelle. Käänteispalokattilat hävis tuossa kohtaa valikoimista.


Tuo puolasta tuotu kattila on joku toinen. Nyt ei saa merkkiä mitenkään kielen päälle..
Joo Karstulassa tekivät ensin ja sitten haapamäellä siellä tehdyt oli hyviä stokeri kattiloita.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: klapikasa - 16.01.17 - klo:19:54
Högfors valurautainen, kestää ja vetoa on, karkkilasta, hyötysuhde? Joku mainitsi että noi hifi käänteispalo pannujen nuohous päivittäin. Mitä olen tutkinu, miltei kakissa karistimet putkissa, vipu kyljessä, tai jonkinäköinen automaatti nuohous.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: SamiT - 16.01.17 - klo:19:59
Viadrus valurautakatila ollut nyt vuoden. Lämmittää n. 180 neliötä ja 2000l varaaja järjestelmässä. Toimii ja oli halpa. Kaikki palaa mitä sisään sopii luukusta, hyvä veto.

Tuommoinen:
http://www.hemeltron.fi/viadrus-u22/6-ylapalokattila

Olis vaan pitänyt ostaa seuraava koko, eli u22/7 niin olisi mahtunut yli puolimetrinen puu niin olisi menneet halot keskeltä katkaistuna. Tuo 22/6 nielee n. 45 senttisen puun että ei paljosta jää kiinni.

Hyötysuhde ei varmaan mikään erityinen mutta huoleton ja halpa olikin tavoitteena, ja tälle riittää meidän hiukan liian ahtaan puolen tiilen hormiin asennetun 115mm rosteriputken tarjoama veto mitä parhaimmin. Vanhan kaksoispesä-Jämän kanssa oli veto-ongelmaa ja siten pikeämisongelmaa, ja yhtenään sai rassata puhtaaksi hormia ja kattilaa.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: kylmis - 16.01.17 - klo:20:15
Hikihoovereita näyttää riittävän...
Huh-hu.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: lypsyukko - 16.01.17 - klo:20:18
Högfors valurautainen, kestää ja vetoa on, karkkilasta, hyötysuhde?

Malli 20 vm-74 ... ollut mulla vasta vuodesta 2000. Lyhyellä omakotitalo mallin piipulla veto ei niin erikoinen. Pienellä puulla todellinen savustin. Nyt pari vuotta polttanut järeää keskeltä katkaistua halkoa. Nyt ei lumikaan ole ihan mustaa ja tornin päästä ei edes tiedä onko pesässä valakia. Vois sanoa, että ei näy kuin lämpövärähtelyä. Järeällä puulla ei tarvii edes asua pannuhuoneessa. Kuten sanoin aiemmin haaveissa nykyaikaisempi käytännössä käänteispalo, mutta jos nuohous pitää tehdä vaikka kerran kaks viikossa niin ei kiitos ! Mä oon laiska ... tahtoo nytkin jäädä pannun jynssöö siihen asti, kun alakaa savu tulemahan silimille puita lisättäes.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Hervast - 16.01.17 - klo:20:33
No ei ainakaan tuommoinen aritermi nyt ihan mahdoton ole, jos kerran kahdessa viikossa viitsii ne 27 konvektoriputkea työntää läpi ja parin kk välein lakaisee lentotuhkat polttokammiosta ja tyhjentää konvektioputkien alla olevan tilan. Se nuohouskin vaan hieman työläs kun vertaa pyöreillä konvektioputkilla tehtyihin malleihin, joiden savujarruina toimivia nuohousspiraaleja nykii vivun avulla muutaman kerran ylös-alas.
Toki arina pitää harjailla aina ennen tulentekoa, mut siinä ei montaa hetkeä mene. Ja ei tuossakaan kattilassa pelkkää puuta polteta, seassa menee pieniä määriä muoviroskaa ym. Paalimuoveille sitten sais olla vähän erilainen krematorio. Entises jämä junior yläpalokattilassa on niitäkin pienessä määrin ymmärtääkseni poltettu.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: -SS- - 16.01.17 - klo:20:42
Hikihoovereita näyttää riittävän...
Huh-hu.

Mutta onhan siinä Viadrus kattilassa automatiikkaakin. Ketjukäyttäinen vedonsäädin.
Ihan kuin Näppärä kuivuriuunin vedonsäädin. Siinä oli semmoinen jousipiikin jousen
näköinen kaari, joka oikeni ja käyristyi lämmön mukaan, ja alaluukkua raotettiin ketjulla,
jos tarvittiin lisää hönkää.

Se oikein ollut käytännössä toimiva, kun puolentoista metrin halkoa piti heittää 15 min
välein, että pysyi kuumana. Kyllä siinä kuivurillisen kuivaamiseen sai hikeä vuodattaa.
Ja vilja sai kivan savustuksen, kun savua pöllähti täytön yhteydessä kuivurikoppiin
(puhallin imi siinä vieressä), vaikka kopin ovi olikin auki ja puhaltimen vieressä ollut
ilmaluukku selkoselällään.

Siemenviljaa sopiikin vähän savustaa, eikös se ollut luomumenetelmä sekin.

Sitten kun oli vilja melkein kuivaa, alkoi työntää savua pahemmin sisään, koska savutorven
päässä ollut kipinäverkko oli liian hienosilmäinen, ja meni tukkoon leijailevista noen- ja
tuhkanpalasista.

Ei kun kopin katolle, pari kangassäkkiä käsien suojaksi ja heittämään putkesta
ylin metri alas kedolle, verkkoineen.

Seuraavana ehtoona kiskoin arinat ulos ja ruuvasin öljypoltinluukun takaisin. Semmoinen
bioenergiakokeilu.

-SS-
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Rampe - 16.01.17 - klo:20:47
Ainakin omalla kohdalla tullut huomattua, että jos malttais poltella vain pelkkiä puita, niin tokihan se pannu pelais ja palais parhaiten. Poltettavaa roskaa tulee kuitenkin lykättyä sekaan. Varsinainen sekajäte toki astiaan, mutta mutta näyttää aika äkkiä täyttyvän..
Muksun vaipat on sellainen erittäin huonosti palava tuote. En suosittele. Niitä vaan kattilaroskikseen näyttää eksyvän.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Jumi - 16.01.17 - klo:21:03
http://ala-talkkari.fi/puukattila-b-40-alapalokattila/
Tuon näköösellä on tupa lämmenny yli 20 v. Siinä hyvä ja yksinkertainen kattila ja kaikki on palanu mitä luukusta on sopinu.Klavut,palaturve, hake ja kaikennäköönen muoviroska.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: klapikasa - 16.01.17 - klo:21:22
Ei kukaan ole niin hölmö ollut että olisi tuollaista

http://www.kenjonugnen.se/text1_3.html

kokeillut?

Mitä lueskellut ruotsalaisia palstoja niin varaajan vaatii.


Sama kun warmax, nytkin lämmittää tää mökki. On högfors 15 maxi kattilan edessä. Maxi mallissa on jotain250litraa vettä. Toimii jos on kylmää, eli saa pallaa pidempää, kun otta vähän tehoo, pannuhuone kuin sauna. Ja se polttaa puhtaasti mitä vaan, paitsi ylikuivaa kuusta
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Sivupersoona - 16.01.17 - klo:22:57
Miten se toimisi, jos kattila-varaajayhdistelmään liittäisi stokerin, kun omassa kattilassa stokerille on luukku sivussa? Jos varaajan aina lämmittäisi kuumaksi stokerilla, niin se vaatisi stokeriin jonkinlaisen automaattisytytyksen ja sammutuksen myös.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: alpo10 - 16.01.17 - klo:23:40
Miten se toimisi, jos kattila-varaajayhdistelmään liittäisi stokerin, kun omassa kattilassa stokerille on luukku sivussa? Jos varaajan aina lämmittäisi kuumaksi stokerilla, niin se vaatisi stokeriin jonkinlaisen automaattisytytyksen ja sammutuksen myös.
stokeria ei tarvitse sammuttaa, eikä sytyttää ollenkaan siinä palaa ikuinen tuli, eternal flame :)
Löytyy toki niitä automaattisia sytytyksiäkin hienommista laitteista.

Taukotuli ei keitä varaajaa, vaikka välillä lämpöä ei kuluisi ollenkaan. Jos lämmön kulutus on oikein tasaista, niin varaajaakaan ei välttämättä tarvita.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: kylmis - 17.01.17 - klo:08:03
Nyt haluaisin kuulla nimimerkki bobbarin kokemuksia, kun muistaakseni hänellä oli Gillesin klapiuuni. Toki muutkin voivat avautua.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: kkk - 17.01.17 - klo:08:58
Miten se toimisi, jos kattila-varaajayhdistelmään liittäisi stokerin, kun omassa kattilassa stokerille on luukku sivussa? Jos varaajan aina lämmittäisi kuumaksi stokerilla, niin se vaatisi stokeriin jonkinlaisen automaattisytytyksen ja sammutuksen myös.
stokeria ei tarvitse sammuttaa, eikä sytyttää ollenkaan siinä palaa ikuinen tuli, eternal flame :)
Löytyy toki niitä automaattisia sytytyksiäkin hienommista laitteista.

Taukotuli ei keitä varaajaa, vaikka välillä lämpöä ei kuluisi ollenkaan. Jos lämmön kulutus on oikein tasaista, niin varaajaakaan ei välttämättä tarvita.
Mä oon reilut parikymmentä vuotta lämmittänyt tuolla tavalla.  Se on hyvä systeemi,  vaikka haketta menee vähän ylimääräistä ja tuhkaa tulee kesällä aika paljon.  Mutta eipähän mene sähköä käyttövedenkään lämmittämiseen.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Jätkä - 17.01.17 - klo:13:43
Hikihoovereita näyttää riittävän...
Huh-hu.

Mutta onhan siinä Viadrus kattilassa automatiikkaakin. Ketjukäyttäinen vedonsäädin.
Ihan kuin Näppärä kuivuriuunin vedonsäädin. Siinä oli semmoinen jousipiikin jousen
näköinen kaari, joka oikeni ja käyristyi lämmön mukaan, ja alaluukkua raotettiin ketjulla,
jos tarvittiin lisää hönkää.

Se oikein ollut käytännössä toimiva, kun puolentoista metrin halkoa piti heittää 15 min
välein, että pysyi kuumana. Kyllä siinä kuivurillisen kuivaamiseen sai hikeä vuodattaa.
Ja vilja sai kivan savustuksen, kun savua pöllähti täytön yhteydessä kuivurikoppiin
(puhallin imi siinä vieressä), vaikka kopin ovi olikin auki ja puhaltimen vieressä ollut
ilmaluukku selkoselällään.

Siemenviljaa sopiikin vähän savustaa, eikös se ollut luomumenetelmä sekin.

Sitten kun oli vilja melkein kuivaa, alkoi työntää savua pahemmin sisään, koska savutorven
päässä ollut kipinäverkko oli liian hienosilmäinen, ja meni tukkoon leijailevista noen- ja
tuhkanpalasista.

Ei kun kopin katolle, pari kangassäkkiä käsien suojaksi ja heittämään putkesta
ylin metri alas kedolle, verkkoineen.

Seuraavana ehtoona kiskoin arinat ulos ja ruuvasin öljypoltinluukun takaisin. Semmoinen
bioenergiakokeilu.

-SS-

Missä kohdin se ketju on? En edes rakennekuvista löydä sitä?

(http://www.viadrus.cz/tmb/kotletuhe_img/viadrus_p7c_full-103.png)
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: lypsyukko - 17.01.17 - klo:14:05
Kattele tuosta kuvasta ketju ....  http://www.hemeltron.fi/viadrus-u22/6-ylapalokattila     Se on siinä mihinä silimä näyttää sen olevan. Vedonsäätäjän ja alalunkun välis.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Jätkä - 17.01.17 - klo:16:39
Tuo Viadrus tais ollakin ainut missä sitä ketjua ei ole. Mutta se vedonsäätö termostaatti ketjuvälityksellä on paljon varmatoimisempi kuin nämä uudet digihimmelit. Jotka ei toimi, jos joku mikropiiri kärähtää tai lämpötila anturi ei anna oikeaa lukemaa. Muutamilla tutulla on Virossa noita Viadrus kattiloita ollut käyössä jo pitemmän aikaa, niin he eivät ole moittineet niitä yhtään ja polttavat niillä melkein kaikkea.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: lypsyukko - 17.01.17 - klo:20:16
Tuo Viadrus tais ollakin ainut missä sitä ketjua ei ole. Mutta se vedonsäätö termostaatti ketjuvälityksellä on paljon varmatoimisempi kuin nämä uudet digihimmelit. Jotka ei toimi, jos joku mikropiiri kärähtää tai lämpötila anturi ei anna oikeaa lukemaa. Muutamilla tutulla on Virossa noita Viadrus kattiloita ollut käyössä jo pitemmän aikaa, niin he eivät ole moittineet niitä yhtään ja polttavat niillä melkein kaikkea.

Eikö tuo vedonsäätäjä ole oikeastaan vain turvalaite, jolla estetään kiehuminen. Toki tarpeellinen, vaikka omassa högforssissa on koko talven ollut tappi lunkun välis, kun pesäs valakia. Muutenkin se lunkku on niin painava, että vedonsäätäjä ei jaksa kuin sulkea, siis silloin kun se on kunnos. Nyt se ei oo :)

Nuo digi himmelit sitten tekee taas paljon muutakin, joka helpottaa lämmitystyötä. Kierrättää ja sammuttaa kattilan ja varaajan välisen kierron. Sammuttaa puhaltimen / imurin kun savukaasujen lämpö laskee eli pesä on palanut tai haluttu lämpötila saavutettu. Eikös se noin ole .... Juuri nuo asiat on niitä miksi se kattila kuume aina välillä iskee. Sytytys ja pesäntäyttö ... homma siinä. Seuraavalla kerralla sama juttu. Ei ole niitä "yöstämisiä" vaan automatiikka hoitaa sen.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Rammy - 17.01.17 - klo:21:53
Kokemusta löytyy kohta parinkymmenen vuoden ajalta käänteispalokattilasta, siitä surullisenkuulusta Tulimaxsista. Suoraan yritettiin lämmittää, mutta eihän siitä ilman varaajaa mitään tullut, onneksi oli pannuhuoneen nurkassa sellainen valmiina yläpalokattilan jäljiltä. Kattilassa on vetoluukussa moottori sekä hormipuhallin. Nämä sekä latauskierto on kytketty säädettävään aikareleeseen, säädetty n. 2,5 tuntiin jona aikana pesällinen palaa loppuun. Rele katkaisee puhaltimen, sulkee vetoluukun sekä latauskierron. Helppoa, ei tarvitse vahtia. Jos pannu ja varaaja kuumenee liikaa niin kattilatermostaatti katkaisee virrat. Kattila syö arinoita 2-3 kappaletta vuodessa, itse hitsailen 40 mm betoniraudasta ja latasta. Tulipesän valuosat joutuu uusimaan muutaman vuoden välein, itse nekin valetaan tulenkestävästä massasta. Puhtaasti tuo palaa, ei sieltä piipunpäästä juuri mitään väreilyä kummempaa erota. Sitten kun kattila puhki palaa, niin varmasti käänteispalo jatkossakin hankitaan.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: SamiT - 17.01.17 - klo:21:56
Muutamilla tutulla on Virossa noita Viadrus kattiloita ollut käyössä jo pitemmän aikaa, niin he eivät ole moittineet niitä yhtään ja polttavat niillä melkein kaikkea.

Viadrus on juuri sopivan yksinkertainen kattila tällaiselle yksinkertaiselle käyttäjälle. Laitetaan kattilaan jotakin luukusta sisään ja sytytetään se pesän sisältö. Varmistetaan että latauspumppu on päällä ja lisätään polttoainetta silloin tällöin kunnes varaaja on lämmitetty. Ei digiä eikä puhaltimia eikä mitään tekniikkaa. Kuka vaan osaa käyttää eikä mitään säätämistä missään joten voi käskeä kenen vaan laittamaan kattilan tulille. Miinuksena lyhyt paloaika pesällisellä, huolto taas on tosi helppoa ja tämän putsaa muutamassa minuutissa viikkohuoltoa tehdessä.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Rampe - 19.01.17 - klo:08:57
Kokemusta löytyy kohta parinkymmenen vuoden ajalta käänteispalokattilasta, siitä surullisenkuulusta Tulimaxsista. Suoraan yritettiin lämmittää, mutta eihän siitä ilman varaajaa mitään tullut, onneksi oli pannuhuoneen nurkassa sellainen valmiina yläpalokattilan jäljiltä. Kattilassa on vetoluukussa moottori sekä hormipuhallin. Nämä sekä latauskierto on kytketty säädettävään aikareleeseen, säädetty n. 2,5 tuntiin jona aikana pesällinen palaa loppuun. Rele katkaisee puhaltimen, sulkee vetoluukun sekä latauskierron. Helppoa, ei tarvitse vahtia. Jos pannu ja varaaja kuumenee liikaa niin kattilatermostaatti katkaisee virrat. Kattila syö arinoita 2-3 kappaletta vuodessa, itse hitsailen 40 mm betoniraudasta ja latasta. Tulipesän valuosat joutuu uusimaan muutaman vuoden välein, itse nekin valetaan tulenkestävästä massasta. Puhtaasti tuo palaa, ei sieltä piipunpäästä juuri mitään väreilyä kummempaa erota. Sitten kun kattila puhki palaa, niin varmasti käänteispalo jatkossakin hankitaan.

Näitäkin näemmä vielä onkin käytössä :-) Tuo oli sellainen kattila, että sen ongelmia puitiin koneviestissäkin. Kyse siis siitä suoralämmitysmallista. Joillain pelas, joillain ei.. Tutulla oli, mutta puhkesi liian varhain. Taisi 8 vuotta tulla mittariin. Varastopesä  "vain"mustaa rautaa, kun näissä pitäisi olla haponkestävää.

Toki vähän ihmettelen, että se valmistus lopetettiin niin tyystin. Kehittämällä olis saanut ihan hyvän pelin markkinoille.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Rampe - 19.01.17 - klo:11:02
Ei kukaan ole niin hölmö ollut että olisi tuollaista

http://www.kenjonugnen.se/text1_3.html

kokeillut?

Mitä lueskellut ruotsalaisia palstoja niin varaajan vaatii.


Sama kun warmax, nytkin lämmittää tää mökki. On högfors 15 maxi kattilan edessä. Maxi mallissa on jotain250litraa vettä. Toimii jos on kylmää, eli saa pallaa pidempää, kun otta vähän tehoo, pannuhuone kuin sauna. Ja se polttaa puhtaasti mitä vaan, paitsi ylikuivaa kuusta

Niin että pääsee saunomaan samalla? Minulla pannuhoneen sijainti on sellainen että lämpö tulee hyötykäyttöön eli ei hirveästi haittaisi.

Käytätkö varaajan kanssa vai ilman varaajaa? Eronahan tuossa on hinta? Tuo Kenjon on noin 1.200 euroa, Warmax 3.000 - 5.000? Paljonkohan on rahti Ruotsista?

Palaako tuossa myös hake jos sytyttää ensin haloilla ja mättää sitten haketta pesään?

Tietääkö joku palaako noissa etupesissä myös hake vai pitääkö olla klapeja. Jos hake palaisi kunnolla niin tietyllä tavalla ajatus viehättäisi kun stokeriin verrattuna jäisi pois ruuvi ja muutama muukin mahdollinen häiriön lähde? Ero pikkustokeriin ei olisi käytössä suuri, nekin kun joutuu täyttämään päivittäin.

Pelkästään hakkeelle on se etupesä vähän erilainen. Siihen löytyy melko hyvät rakennusohjeet, mikäli itse haluaa tehdä.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: klapikasa - 19.01.17 - klo:15:09
Ei kukaan ole niin hölmö ollut että olisi tuollaista

http://www.kenjonugnen.se/text1_3.html

kokeillut?

Mitä lueskellut ruotsalaisia palstoja niin varaajan vaatii.


Sama kun warmax, nytkin lämmittää tää mökki. On högfors 15 maxi kattilan edessä. Maxi mallissa on jotain250litraa vettä. Toimii jos on kylmää, eli saa pallaa pidempää, kun otta vähän tehoo, pannuhuone kuin sauna. Ja se polttaa puhtaasti mitä vaan, paitsi ylikuivaa kuusta

Niin että pääsee saunomaan samalla? Minulla pannuhoneen sijainti on sellainen että lämpö tulee hyötykäyttöön eli ei hirveästi haittaisi.

Käytätkö varaajan kanssa vai ilman varaajaa? Eronahan tuossa on hinta? Tuo Kenjon on noin 1.200 euroa, Warmax 3.000 - 5.000? Paljonkohan on rahti Ruotsista?

Palaako tuossa myös hake jos sytyttää ensin haloilla ja mättää sitten haketta pesään?

Tietääkö joku palaako noissa etupesissä myös hake vai pitääkö olla klapeja. Jos hake palaisi kunnolla niin tietyllä tavalla ajatus viehättäisi kun stokeriin verrattuna jäisi pois ruuvi ja muutama muukin mahdollinen häiriön lähde? Ero pikkustokeriin ei olisi käytössä suuri, nekin kun joutuu täyttämään päivittäin.

Joo, se on kai erilainen jos se on hakkeelle tarkoitettu. Googleta warmax, tulee joitain juttuja etupesistä, loput sotapeliä. Vähän ne saattaa savuttaa sisään, jotain suora tuuletusta kellarista asuntoon en suosittele.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: nestori2 - 19.01.17 - klo:22:47
Kyllä nämä Warmaxsit ja vastaavat on tehty nk. halkoetupesiksi, tuskin pelaa hakkeella kovin optimaalisesti. halot sitten saavat olla suuria läpimitaltaan, palaa silloin sopivalla teholla. Sen on käyttäjät kertoneet, että etupesän ulkopinta kuumenee aika voimakkaasti, joten ei sinne ihan risuja ehkä kannata edes pistää.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: hiski - 20.01.17 - klo:09:57
Onko porukalla kokemuksia veda kattilasta? googlen kolunna ja ei paljoo ole juttua.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: nestori2 - 20.01.17 - klo:11:08
Onko porukalla kokemuksia veda kattilasta? googlen kolunna ja ei paljoo ole juttua.
Minulla on ollut Veda 35 käytössä nyt 10 vuotta. Ihan toimiva peli, tehoa ihan riittävästi normaalikokoisen OK-talon lämmitykseen. Ei mitään hitekiä sisällä, itse olen lisännyt siihen vakiovarustuksen lisäksi poltintermostaatin, joka katkaisee virran puhaltimelle, jos alkavat lämmöt nousta liian korkealle(kun siis varaajan lataus alkaa olla tapissa). Arinalevy ja -kivi kestävät pari vuotta, kustannus luokkaa sataviisikymppiä ja vaihto vie muutaman minuutin. Kaikki palaa ja tarvittaessa uuniin menevät jopa 65 senttiset puut, itse käytän normaaleita puolimetrisiä. Helppohuoltoinen, tuubit vetää harjalla ylhäältäpäin muutamassa minuutissa ja tuhkat helppo poistaa, kun koko etuseinä aukeaa. Puhallinkäyttöisenä lämmitystyö myös minimaalista, minäkin nukkumaanmennessä pistän tulet pesään ja yöllä, kun puut ovat apalaneet loppuun, puhallin sammuu ja vetoläppä menee kiinni. Jos aamulla sitten herättyä haluaa  lämmityshommaa jatkaa, niin puut pesään ja uunin pohjalla olevat kekäleet sytyttävät puut.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Rampe - 20.01.17 - klo:12:06
Hakkeelle tehty etupesä poikkeaa sikäli halkomallista, että alaosa muurattu ja siinä päällä peltisiilo. Korkeussäädettävä rakoarina pesässä (tehosäätö) ja tuliharja päällä joka ohjaa kaasut polttoputkeen. Tarkoitettu palavaksi kokoajan ns. läpi talven. Silloin se toimii kuulemma parhaiten. Mm. Kareksen Matti kehitteli aikoinaan ja teki ns. piirrustuksetkin mokomaan laitteeseen. Ennen stokereita kai hyvin yleinen hakkeen / purunpolttolaite, samoin kun Hakas-Sampsat ja Kespesit. Hyötysuhteella ei pärjää nykyisile ratkaisulle, mutta toki omat etunsakin on. Ainakin vähän vikapaikkoja.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Cutana - 20.01.17 - klo:12:21
Hakkeelle tehty etupesä poikkeaa sikäli halkomallista, että alaosa muurattu ja siinä päällä peltisiilo. Korkeussäädettävä rakoarina pesässä (tehosäätö) ja tuliharja päällä joka ohjaa kaasut polttoputkeen. Tarkoitettu palavaksi kokoajan ns. läpi talven. Silloin se toimii kuulemma parhaiten. Mm. Kareksen Matti kehitteli aikoinaan ja teki ns. piirrustuksetkin mokomaan laitteeseen. Ennen stokereita kai hyvin yleinen hakkeen / purunpolttolaite, samoin kun Hakas-Sampsat ja Kespesit. Hyötysuhteella ei pärjää nykyisile ratkaisulle, mutta toki omat etunsakin on. Ainakin vähän vikapaikkoja.

Topi Pämpin etupesäkattila varastosiilolla joka lykkäsi ruuvilla haketta etupesään yläosaan tietysti. Rajakatkaisin,läppä kannen alla.
Poltti käytännössä märkää haketta kun kuivilla sytytti,kun vaan tehontarvista oli eli talvella. Oma ilmaläppä arinan alle ja oma siihen putkeen mikä anto toisioilman ja vei kaasut palamaan lämmönvaihtimen puolelle. Semmonen sininen kaasuliekki siellä kiemurteli kun tirkistys reiästä katsoi. Todella vähän vei haketta. Pikesi sitä etupesän tläosaa,aina joskus kaltattiin puhtaaksi. Lämmönvaihdinta ei sotkenut,ohutta tuhkaa hieman. Kesällä ei pelannut kun lämmöntarvista ei ollut. Pani luukut kiinni,liekki sammu,lämpö laski,luukut aukesi,tulihan sytty eli ku koko keksintö häkää täysi niin jymspam ku Aku Ankassa. Luukut lenteli  :D Mutta märkää poltti ja haketta vei vähän.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: timotej - 20.01.17 - klo:14:06
Hakkeelle tehty etupesä poikkeaa sikäli halkomallista, että alaosa muurattu ja siinä päällä peltisiilo. Korkeussäädettävä rakoarina pesässä (tehosäätö) ja tuliharja päällä joka ohjaa kaasut polttoputkeen. Tarkoitettu palavaksi kokoajan ns. läpi talven. Silloin se toimii kuulemma parhaiten. Mm. Kareksen Matti kehitteli aikoinaan ja teki ns. piirrustuksetkin mokomaan laitteeseen. Ennen stokereita kai hyvin yleinen hakkeen / purunpolttolaite, samoin kun Hakas-Sampsat ja Kespesit. Hyötysuhteella ei pärjää nykyisile ratkaisulle, mutta toki omat etunsakin on. Ainakin vähän vikapaikkoja.
Minä kävin aikoinaan katsomassa tälläistä Matin tekemää etupesää. Muutaman vuoden kuluttua huomasin lehdestä saman isännän aivan uusilla kasvonpiirteillä. Etupesään kertyy häkää, joka syttyy räjähtäen, kun se saa happea avattessa luukku. Näin oli tässäkin tapauksessa käynyt. Isännän pelasti se, että hänellä oli pieni lapsi selkänsä takana tuolloin. Hän ei vahingoittunut ja pääsi hälyttämään apua. Tämä on tositarina vuosikymmenten takaa nykyajan Pelle Pelottomille.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Rampe - 20.01.17 - klo:14:22
Hakkeelle tehty etupesä poikkeaa sikäli halkomallista, että alaosa muurattu ja siinä päällä peltisiilo. Korkeussäädettävä rakoarina pesässä (tehosäätö) ja tuliharja päällä joka ohjaa kaasut polttoputkeen. Tarkoitettu palavaksi kokoajan ns. läpi talven. Silloin se toimii kuulemma parhaiten. Mm. Kareksen Matti kehitteli aikoinaan ja teki ns. piirrustuksetkin mokomaan laitteeseen. Ennen stokereita kai hyvin yleinen hakkeen / purunpolttolaite, samoin kun Hakas-Sampsat ja Kespesit. Hyötysuhteella ei pärjää nykyisile ratkaisulle, mutta toki omat etunsakin on. Ainakin vähän vikapaikkoja.
Minä kävin aikoinaan katsomassa tälläistä Matin tekemää etupesää. Muutaman vuoden kuluttua huomasin lehdestä saman isännän aivan uusilla kasvonpiirteillä. Etupesään kertyy häkää, joka syttyy räjähtäen, kun se saa happea avattessa luukku. Näin oli tässäkin tapauksessa käynyt. Isännän pelasti se, että hänellä oli pieni lapsi selkänsä takana tuolloin. Hän ei vahingoittunut ja pääsi hälyttämään apua. Tämä on tositarina vuosikymmenten takaa nykyajan Pelle Pelottomille.

Joo kyllä aina vaaranpaikkansa on. Sama periaate tuossa on kuin alapalokattilassa. Aina varoen pitää luukku avata. Pitäisi tuulettaa tyhjäksi käryistä ennen kun avaa kokonaan. Itse en kesken palon mene kespesin luukkua avaamaan muutenkaan. Palaminen seis parikymmentä minuuttia ennen h hetkeä. Näin ei ole ainakaan vielä ole ollut mitään varsinaista ongelmaa asiassa.

Häkä se on pirullinen. On niitä stokerin pönttöihinkin väkeä kuollut kun mennään jotain häiriötilannetta korjaamaan.

Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: ijasja2 - 20.01.17 - klo:22:10
Hakkeelle tehty etupesä poikkeaa sikäli halkomallista, että alaosa muurattu ja siinä päällä peltisiilo. Korkeussäädettävä rakoarina pesässä (tehosäätö) ja tuliharja päällä joka ohjaa kaasut polttoputkeen. Tarkoitettu palavaksi kokoajan ns. läpi talven. Silloin se toimii kuulemma parhaiten. Mm. Kareksen Matti kehitteli aikoinaan ja teki ns. piirrustuksetkin mokomaan laitteeseen. Ennen stokereita kai hyvin yleinen hakkeen / purunpolttolaite, samoin kun Hakas-Sampsat ja Kespesit. Hyötysuhteella ei pärjää nykyisile ratkaisulle, mutta toki omat etunsakin on. Ainakin vähän vikapaikkoja.
Minä kävin aikoinaan katsomassa tälläistä Matin tekemää etupesää. Muutaman vuoden kuluttua huomasin lehdestä saman isännän aivan uusilla kasvonpiirteillä. Etupesään kertyy häkää, joka syttyy räjähtäen, kun se saa happea avattessa luukku. Näin oli tässäkin tapauksessa käynyt. Isännän pelasti se, että hänellä oli pieni lapsi selkänsä takana tuolloin. Hän ei vahingoittunut ja pääsi hälyttämään apua. Tämä on tositarina vuosikymmenten takaa nykyajan Pelle Pelottomille.

Joo kyllä aina vaaranpaikkansa on. Sama periaate tuossa on kuin alapalokattilassa. Aina varoen pitää luukku avata. Pitäisi tuulettaa tyhjäksi käryistä ennen kun avaa kokonaan. Itse en kesken palon mene kespesin luukkua avaamaan muutenkaan. Palaminen seis parikymmentä minuuttia ennen h hetkeä. Näin ei ole ainakaan vielä ole ollut mitään varsinaista ongelmaa asiassa.

Häkä se on pirullinen. On niitä stokerin pönttöihinkin väkeä kuollut kun mennään jotain häiriötilannetta korjaamaan.

Meillä oli 1981 vuodesta noin 1994 vuoteen yläsiilo lakan kattilan päällä. Hyvin pelas, tusautteli välillä sieltä ilmaluukusta, täyttöluukku oli avattava varoen. Vain kerran meinasi palaa että tarvi palokuntaa, toisella kerralla letkulla vettä ja sillä sammui kyty lattialla :) Säätötulen 40kw:n stokeri käsitäyttöisellä pöntöllä tuli tuolloin tilalle, olihan se jo amerikkaa tuohon verrattuna. Etuluukku vain irti pesästä, arinat pois ja stokerin palopää osittain pesään sisälle, villalla raot tukkoon.  Nykyinen stokeri taas jotain paljon parempaa, pitää vain muistaa joskus käydä pannuhuoneella...
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Savimaahinen - 21.01.17 - klo:21:55
Mites nää ulkokattilat,onko kellään
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: lypsyukko - 26.02.17 - klo:11:09
Vuonna -83 tehtaalta ulosleimattu arimax35 lirauttaa alleen kesken kiihkeimmän lämmityskauden...

Mitähän sitä laittaisi tilalle? Eneka varmaan menee melkein heittämällä, paitsi jos vaihtaa isompaan. Veda50kW, Laka, uuden polven aritermi??

Talo on jotain 200m2 ja vähän pesuvesiä navetalle, verstas tekee 100m2 lisää jos sen kytkee samaan kiertoon. Varaaja on 3000l ja vastuksilla.

Puuta ja paalimuovia piisaa omasta takaa..

Jokos tähän on ratkaisu löytynyt ?
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Rammy - 22.02.20 - klo:10:22
Nyt on vuoden verran kertynyt kokemusta Nibe Vedex 3300 kattilasta. Pienikokoinen, puhallinavusteinen käänteispalokattila 55 cm pesällä. Keraaminen valuarina, noin 5*20 cm rako josta kaasut palavat alaspäin kattilan sisuksiin. 1500 litran varaaja, elikä hommana kattilan sytytys, täyttö ja unohdus. Termostaatti sammuttaa kattilan, kun pesällinen on palanut. Latauskiertopumppukin oli alunperin tuohon yhdistetty, mutta jos varaaja sekä kattila sattuvat ylikuumenemaan termari sammuttaa sekä puhaltimen että latauskierron. Senpä takia kytkin latauspumpun aikareleeseen, joka on pannusta riippumaton. Jäähdytyskierukka ja mekaaninen ylikuumenemistermostaatti ovat varmuuden vuoksi käytössä. Pesän pohjalle jää noin litran verran tuhkaa ja hiiliä, jotka poistan ennen seuraavaa täyttöä. Nuo hiilet ovat mitä parasta sytykettä, joten pannun sytyttäminen on tosi vaivatonta. Arinassa vuoden käytön jälkeen näkyi jo kulumisen merkkejä, joten asensin suojaavan kerroksen tulitiililaatoista päälle. Tuo arina on huomattavan yksinkertainen verrattuna vaikka johonkin Atmokseen, on kyllä helppo valaa itse uusi. Uudet kivet ovat aika arvokkaita varaosina, noin 300 euron luokkaa. Kattilan puhdistus on helppoa. Tyytyväinen olen ollut, kestävyyden näyttää aika. 
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: lypsyukko - 22.02.20 - klo:13:51
Nyt on vuoden verran kertynyt kokemusta Nibe Vedex 3300 kattilasta. Pienikokoinen, puhallinavusteinen käänteispalokattila 55 cm pesällä. Keraaminen valuarina, noin 5*20 cm rako josta kaasut palavat alaspäin kattilan sisuksiin. 1500 litran varaaja, elikä hommana kattilan sytytys, täyttö ja unohdus. Termostaatti sammuttaa kattilan, kun pesällinen on palanut. Latauskiertopumppukin oli alunperin tuohon yhdistetty, mutta jos varaaja sekä kattila sattuvat ylikuumenemaan termari sammuttaa sekä puhaltimen että latauskierron. Senpä takia kytkin latauspumpun aikareleeseen, joka on pannusta riippumaton. Jäähdytyskierukka ja mekaaninen ylikuumenemistermostaatti ovat varmuuden vuoksi käytössä. Pesän pohjalle jää noin litran verran tuhkaa ja hiiliä, jotka poistan ennen seuraavaa täyttöä. Nuo hiilet ovat mitä parasta sytykettä, joten pannun sytyttäminen on tosi vaivatonta. Arinassa vuoden käytön jälkeen näkyi jo kulumisen merkkejä, joten asensin suojaavan kerroksen tulitiililaatoista päälle. Tuo arina on huomattavan yksinkertainen verrattuna vaikka johonkin Atmokseen, on kyllä helppo valaa itse uusi. Uudet kivet ovat aika arvokkaita varaosina, noin 300 euron luokkaa. Kattilan puhdistus on helppoa. Tyytyväinen olen ollut, kestävyyden näyttää aika.

Ja hintaa tuollaisella oli n. ?
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Rammy - 22.02.20 - klo:14:06
Nyt on vuoden verran kertynyt kokemusta Nibe Vedex 3300 kattilasta. Pienikokoinen, puhallinavusteinen käänteispalokattila 55 cm pesällä. Keraaminen valuarina, noin 5*20 cm rako josta kaasut palavat alaspäin kattilan sisuksiin. 1500 litran varaaja, elikä hommana kattilan sytytys, täyttö ja unohdus. Termostaatti sammuttaa kattilan, kun pesällinen on palanut. Latauskiertopumppukin oli alunperin tuohon yhdistetty, mutta jos varaaja sekä kattila sattuvat ylikuumenemaan termari sammuttaa sekä puhaltimen että latauskierron. Senpä takia kytkin latauspumpun aikareleeseen, joka on pannusta riippumaton. Jäähdytyskierukka ja mekaaninen ylikuumenemistermostaatti ovat varmuuden vuoksi käytössä. Pesän pohjalle jää noin litran verran tuhkaa ja hiiliä, jotka poistan ennen seuraavaa täyttöä. Nuo hiilet ovat mitä parasta sytykettä, joten pannun sytyttäminen on tosi vaivatonta. Arinassa vuoden käytön jälkeen näkyi jo kulumisen merkkejä, joten asensin suojaavan kerroksen tulitiililaatoista päälle. Tuo arina on huomattavan yksinkertainen verrattuna vaikka johonkin Atmokseen, on kyllä helppo valaa itse uusi. Uudet kivet ovat aika arvokkaita varaosina, noin 300 euron luokkaa. Kattilan puhdistus on helppoa. Tyytyväinen olen ollut, kestävyyden näyttää aika.

Ja hintaa tuollaisella oli n. ?
Ruotsalainen laatumerkki maksaa (puolassa tehty), reilu kolme tonnia. Pari Atmosta olisi saanut samaan hintaan.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: lypsyukko - 22.02.20 - klo:14:55
Nyt on vuoden verran kertynyt kokemusta Nibe Vedex 3300 kattilasta. Pienikokoinen, puhallinavusteinen käänteispalokattila 55 cm pesällä. Keraaminen valuarina, noin 5*20 cm rako josta kaasut palavat alaspäin kattilan sisuksiin. 1500 litran varaaja, elikä hommana kattilan sytytys, täyttö ja unohdus. Termostaatti sammuttaa kattilan, kun pesällinen on palanut. Latauskiertopumppukin oli alunperin tuohon yhdistetty, mutta jos varaaja sekä kattila sattuvat ylikuumenemaan termari sammuttaa sekä puhaltimen että latauskierron. Senpä takia kytkin latauspumpun aikareleeseen, joka on pannusta riippumaton. Jäähdytyskierukka ja mekaaninen ylikuumenemistermostaatti ovat varmuuden vuoksi käytössä. Pesän pohjalle jää noin litran verran tuhkaa ja hiiliä, jotka poistan ennen seuraavaa täyttöä. Nuo hiilet ovat mitä parasta sytykettä, joten pannun sytyttäminen on tosi vaivatonta. Arinassa vuoden käytön jälkeen näkyi jo kulumisen merkkejä, joten asensin suojaavan kerroksen tulitiililaatoista päälle. Tuo arina on huomattavan yksinkertainen verrattuna vaikka johonkin Atmokseen, on kyllä helppo valaa itse uusi. Uudet kivet ovat aika arvokkaita varaosina, noin 300 euron luokkaa. Kattilan puhdistus on helppoa. Tyytyväinen olen ollut, kestävyyden näyttää aika.

Ja hintaa tuollaisella oli n. ?
Ruotsalainen laatumerkki maksaa (puolassa tehty), reilu kolme tonnia. Pari Atmosta olisi saanut samaan hintaan.

kiitti tiedosta. Tosin jostain löysinkin n.3400 euron tarjouksen. Tosin reilua 4000.kin joku piti hintana. No tuskin nyt kahta saman tehoista Atmosta olis saanut ...
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: nestori2 - 26.02.20 - klo:15:24
Minulla tuo Veda 35M ollut jo kolmetoista vuotta. Huollettavuus ja puhdistettavuus ihan kiitettävä, hyötysuhde normaaliputsaamisella luokkaa 75%  oman laskelmaan perusteella. Jos putsaisi tuliputket useammin, niin varmaan jonkun prosentin voittasi kuten on kaikkien muidenkin kattiloiden kohdalla. Arinalevyn ja -kiven kestävyys ei oikein ole tyydyttänyt. Siis modifoin kattilan itse, tein rutkasti enemmän keraamisia osia, valumassaa saa kaupasta noin 30eur/säkki. Kourun valumuotin teetin 3D-tulostuksena, ensin vaan tiedosto, josta sitten tietokone printtaa muotin. Päälle neljä "palkkia, välit noin 20 mm. Ehkä kannen teen uudestaan, vain kaksi palkkia ja väliin rako. Talven olen pelkää koivua polttanut, on kestänyt. Ohessa kuva virityksestäni. Nyt  pesässä lähes sata kiloa kiveä, joten lisää pannun varausmäärää. Kouru valettu kahdesta osasta, se varmaan kestää vuosia, päälispalkit kulutustavaraa, mutta ainekustannus on vain noin 60 euroa. Tuli nyt "alakerrassa" ei kohtaa kylmiä teräspintoja, joten sikäli oikeaoppinen. Voi käydä Vedan sivulla katsomassa, miltä näyttää valmistajan alkuperäinen viritys.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Rakkine - 26.02.20 - klo:16:41
Minulla tuo Veda 35M ollut jo kolmetoista vuotta. Huollettavuus ja puhdistettavuus ihan kiitettävä, hyötysuhde normaaliputsaamisella luokkaa 75%  oman laskelmaan perusteella. Jos putsaisi tuliputket useammin, niin varmaan jonkun prosentin voittasi kuten on kaikkien muidenkin kattiloiden kohdalla. Arinalevyn ja -kiven kestävyys ei oikein ole tyydyttänyt. Siis modifoin kattilan itse, tein rutkasti enemmän keraamisia osia, valumassaa saa kaupasta noin 30eur/säkki. Kourun valumuotin teetin 3D-tulostuksena, ensin vaan tiedosto, josta sitten tietokone printtaa muotin. Päälle neljä "palkkia, välit noin 20 mm. Ehkä kannen teen uudestaan, vain kaksi palkkia ja väliin rako. Talven olen pelkää koivua polttanut, on kestänyt. Ohessa kuva virityksestäni. Nyt  pesässä lähes sata kiloa kiveä, joten lisää pannun varausmäärää. Kouru valettu kahdesta osasta, se varmaan kestää vuosia, päälispalkit kulutustavaraa, mutta ainekustannus on vain noin 60 euroa. Tuli nyt "alakerrassa" ei kohtaa kylmiä teräspintoja, joten sikäli oikeaoppinen. Voi käydä Vedan sivulla katsomassa, miltä näyttää valmistajan alkuperäinen viritys.

Sun kannattais sitten lähettää Vedan valmistajalle joku nootti, että tekevät vahvemmat tulikivet, vai onko niin, että aika joka tapauksessa niitä kuluttaa, oli ne alunperin miten vahvat hyvänsä?
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: lypsyukko - 26.02.20 - klo:18:17
Minulla tuo Veda 35M ollut jo kolmetoista vuotta. Huollettavuus ja puhdistettavuus ihan kiitettävä, hyötysuhde normaaliputsaamisella luokkaa 75%  oman laskelmaan perusteella. Jos putsaisi tuliputket useammin, niin varmaan jonkun prosentin voittasi kuten on kaikkien muidenkin kattiloiden kohdalla. Arinalevyn ja -kiven kestävyys ei oikein ole tyydyttänyt. Siis modifoin kattilan itse, tein rutkasti enemmän keraamisia osia, valumassaa saa kaupasta noin 30eur/säkki. Kourun valumuotin teetin 3D-tulostuksena, ensin vaan tiedosto, josta sitten tietokone printtaa muotin. Päälle neljä "palkkia, välit noin 20 mm. Ehkä kannen teen uudestaan, vain kaksi palkkia ja väliin rako. Talven olen pelkää koivua polttanut, on kestänyt. Ohessa kuva virityksestäni. Nyt  pesässä lähes sata kiloa kiveä, joten lisää pannun varausmäärää. Kouru valettu kahdesta osasta, se varmaan kestää vuosia, päälispalkit kulutustavaraa, mutta ainekustannus on vain noin 60 euroa. Tuli nyt "alakerrassa" ei kohtaa kylmiä teräspintoja, joten sikäli oikeaoppinen. Voi käydä Vedan sivulla katsomassa, miltä näyttää valmistajan alkuperäinen viritys.

Sun kannattais sitten lähettää Vedan valmistajalle joku nootti, että tekevät vahvemmat tulikivet, vai onko niin, että aika joka tapauksessa niitä kuluttaa, oli ne alunperin miten vahvat hyvänsä?

Puulämmitys.info sivustolla  joku toinenkin  modifio  ko. kattilaa aika rankalla kädellä. Jos en ihan väärin muista niin se sälli oli aikansa yhteydessä kyllä valmistajaankin. Tosin ehkäpä se yhteistyö alkoi heti aluksi rankoilla moitteilla, joten  keskustelu taisi olla senkin takia yksi suuntaista. Nyt ex-vedan omistajana kyllä kyseinen nikki kertoo avoimesti omat mielipiteensä siitä ja nykyisestä kattilasta. Tosin saattoi olla, että tuo raudan takana oleva "kylmä" vesi oli senkin ongelma listalla kärkipäässä ja ratkaisujen ykköskohteita ja siten kyllä valmistajalle annetun palautteen tärkeimpiä kohtia.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: nestori2 - 26.02.20 - klo:20:21
Sinänsä tuossa 35:ssa se arinakivi on yllättävänkin kestävä, arinalevy sen sijaan ei sitä lähes 1000 asteen lämpötilaa ei oikein kestä. Tuohon systeemiini nyt olen varsin tyytyväinen, kuluvat osat on helppo valmistaa ja ovat edulliset. Samasta massasta ne kotimiset valmistajat nuo keraamiset osat valmistavat. Huollon helppous on tuossa 35:ssa suuri etu, siinä on hieman antanut anteeksi tuota arinasysteemin kestävyyttä. Minulla kattilassa vielä omana innovaationa vanhasta kattilastani ottamani poltintermostaatti, joka katkaisee virran puhaltimelta, kun lämpötila on "tapissa". Kun kattilan lämpötila sitten laskee, niin puhallin lähtee uudestaan käymään. Isolla paisuntasäiliöllä(200 litraa) pääsee sitten tarvittaessa kuution varaajalla kokonaisen vuorokauden., eikä tarvitse juosta pannuhuoneessa lisäämässä puita.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Hevi - 05.03.20 - klo:21:03
Laita maalämpö. Kohta kaikenlaiseen polttamiseen perustuva lämmitys kielletään kuitenkin
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Rakkine - 05.03.20 - klo:21:20
Laita maalämpö. Kohta kaikenlaiseen polttamiseen perustuva lämmitys kielletään kuitenkin

Lähde?
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: nestori2 - 05.03.20 - klo:23:39
Jos  näistä lämpöpumppusysteemeistä ainakin Etelä-Suomessa haluaa kustannustehokkaimman version, niin se taitaa olla vesi-ilmalämpöpumppu.  Sen voi yhdistää helposti näihin varaaviin klapikattilasysteemeihin, voi sitten kovemmilla pakkasilla(jos niitä enää edes tulee) käyttää puunpolttoa rinnalla. Ei tänä talvena täällä ole pakkanen käynyt kuin parina yönä yli -10 asteen, joten vesi-ilpin cop-kerroin on ollut varmaankin ihan hyvällä tasolla.
Jos vielä pistää katolle aurinkopaneelit, niin keväällä ja alkusyksystä pumpun ottama teho tulee auringosta.
 
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Oksa - 06.03.20 - klo:08:10
tietääkö kukaan onko mitään haittaa siitä että laittaisi katkaisijan paneelien ja inventterin väliin?   kun ei tartte sähköä niin voisi laittaa levolle..          ei tarviis laittaa siirtomaksulla sähköä virmalle..
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: metsajussi - 06.03.20 - klo:09:23
tietääkö kukaan onko mitään haittaa siitä että laittaisi katkaisijan paneelien ja inventterin väliin?   kun ei tartte sähköä niin voisi laittaa levolle..          ei tarviis laittaa siirtomaksulla sähköä virmalle..

Onhan siellä jossain välissä paneelien (turva)kytkin oltavakin jos oikein asennettu. Muutenhan esim. invertterin vaihto olisi tehtävä jännitetyönä ja olisi hankala homma.
Ja tietysti sen invertterinkin voi laittaa nukkumaan - homman järkevyyttä voi sitten pohtia erikseen.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 06.03.20 - klo:09:38
Jos sähkön myynnistä joutuu maksamaan sen suljetun kartellin siirtomaksun takia, niin eihän siinä mitään järkeä ole.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Green New Dealer - 06.03.20 - klo:10:25
Jos sähkön myynnistä joutuu maksamaan sen suljetun kartellin siirtomaksun takia, niin eihän siinä mitään järkeä ole.
Eikö siirtomaksu mene vain yhteen suuntaan? Oletettavasti sen paneelilla tuotetun sähkön ostaa joku, joka maksaa sen siirtomaksun.

Aikoinaan yksi firma lupasi "varastoida" sellaisen sähkön, jota tuotetaan yli kulutuksen ja sen saisi veloituksetta takaisin pilvisenä päivänä. Paneelien hintaan oli ilmeisesti leivottu, myös pieni siivu siirtoyhtiön korvausta, koska se pitää aina maksaa käytön mukaan? 24kk sopimusta ehdottivat, jonka jälkeen kuulemma löytyy myös markkinahintaisia "sähkön varastoinnin" palveluja, onkohan sellaisia olemassa?
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Vainio - 06.03.20 - klo:12:54
Jos sähkön myynnistä joutuu maksamaan sen suljetun kartellin siirtomaksun takia, niin eihän siinä mitään järkeä ole.
Eikö siirtomaksu mene vain yhteen suuntaan? Oletettavasti sen paneelilla tuotetun sähkön ostaa joku, joka maksaa sen siirtomaksun.

Aikoinaan yksi firma lupasi "varastoida" sellaisen sähkön, jota tuotetaan yli kulutuksen ja sen saisi veloituksetta takaisin pilvisenä päivänä. Paneelien hintaan oli ilmeisesti leivottu, myös pieni siivu siirtoyhtiön korvausta, koska se pitää aina maksaa käytön mukaan? 24kk sopimusta ehdottivat, jonka jälkeen kuulemma löytyy myös markkinahintaisia "sähkön varastoinnin" palveluja, onkohan sellaisia olemassa?

Tässä on Helen Oy:n "virtuaaliakku".

https://www.helen.fi/aurinkopaneelit/sahko-varastointi/virtuaaliakku

ev
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: pig24 - 06.03.20 - klo:13:17
Helenin voimalaitokset käyttävät maakaasua, kivihiiltä, puupellettiä ja kevyttä polttoöljyä. Lisänä maalämpöä ja aurinkopaneeleja. Jääkaapin kokoisen akun voi ostaa kämppäänsä 9000 €:lla - takuu 10 vuotta.  :o
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: metsajussi - 06.03.20 - klo:13:28
Helenin voimalaitokset käyttävät maakaasua, kivihiiltä, puupellettiä ja kevyttä polttoöljyä. Lisänä maalämpöä ja aurinkopaneeleja. Jääkaapin kokoisen akun voi ostaa kämppäänsä 9000 €:lla - takuu 10 vuotta.  :o

Tuo 'virtuaaliakku' on eri juttu kuin 'oma sähkövarasto'. Virtuaaliakku on vain kirjanpitoa siitä mitä on työnnetty verkkoon päin ja sen saa halutessaan ottaa verkosta takaisin itselleen. Tuo varasto on sitten ihan fyysinen akku omissa nurkissa.

Hinnoittelu nyt on.... jääköön sanomatta tässä yhteydessä. Sanottakoon kuitenkin  että asiakkaalle tuskin kannattavaa.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: pig24 - 06.03.20 - klo:14:30
Ymmärrän toki kaupankäyntimallin ja fyysisen kotiakun eron. Isoja sähkövarastoja syntyy pumppaamalla vettä ylämäkeen tai  vaikka kekoamalla betonimurikoita lieriön malliseksi torniksi (torninosturi keskellä) halvan sähkön aikana.
Mitä tulee klapikattiloihin, olen itse suunnitellut seuraavaksi pellettikattilaksi mahdollisesti itävaltalaista pelletti-klapi -yhdistelmäkattilaa.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Töveli - 15.03.20 - klo:23:39
Eiköhän tämä punakynsihallitus jaa kohta kiinteistöverolapun mukana "tulenteko kielletty" kylttejä. :) :)

https://www.metsalehti.fi/uutiset/vaitos-puun-pienpoltto-pahin-pienhiukkasten-paastolahde/

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/puusaunan-ja-takkatulen-paastot-saastuttavat-kodin-ilmaa-ja-saattavat-aiheuttaa-vakavia-terveysongelmia-miten-oman-kodin-paastoihin-voi-vaikuttaa/7755218
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: JameksiP - 16.03.20 - klo:08:07
Tutkimusinsinööri on nyt aika lailla "on tutkittu",
"luin jostain" - linjalla.
"–Tulipesän luukun kautta pienhiukkasia pääsee myös sisälle asuntoon."
Näin varmasti käy, jos tutkimusinsinööri laittaa savupellin kiinni ja polttaa
takassa puita takan luukku auki.  En ymmärrä miksi tämäntasoinen pellehermanni
päästetään julkisuuteen lietsomaan virheellistä tietoa.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: traktorikuski - 16.03.20 - klo:10:39
Kai noista pienkattiloista tulee enemmän hiukkasia kuin isommista ja tekniset parannukset aina kohtuudessa paikallaan mutta paljonko tulisi ennenaikaisia kuolemia jos lämmitys (pienkattiloilla) lopetettaisiin. Nyt oli viileä talvi mutta etelässäkin olisi putket jäätyneet. Varmaan valtio voisi järjestää maalämpöpumpun joka torppaan, valtiolle kun raha tippuu taivaasta.

Mitä se ennenaikainen kuolema tarkoitti? 200 ihmistä kuoli 25 vuotta normaalia aiemmin, vai 25 sekuntia?

Niin kauan kuin hiilivoimalat käy isoissa kaupungeissa, ei ole kohtuullista kritisoida perähikiän mummoa puulämmityksestä. Ilman sitä sukupolvea ei näitä loisporukoita täällä olisi.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: ilkka - 16.03.20 - klo:12:16
Myös nastarenkaiden käyttökielto vähentäisi huomattavasti pien- yms.hiukkasien aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Oksa - 16.03.20 - klo:15:51
ja kun osaisvat vielä ajaa autoja...        miten helkutissa pärjättiinkään 1970- luvulla noilla hakkapeliittarenkailla???
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: JameksiP - 16.03.20 - klo:17:10
Ei kylläkään kaikki papparaiset osanneet autollaan ajaa edes
kesäkelissä. Tämä siis oma havainto, kun sotkin pyörällä kouluun
kylätiellä. Tosin ei kylätiellä paljon autoja liikkunut. Kaikkien kyläläisten
autot tunnistettiin rekkaria myöden.  Puita poltettiin joka töllissä ja
suurimmassa osassa se oli ainoa lämmönlähde. Ehkä silloin ei tiedetty
niistä pienhiukkasista. Paikallista teollisuuslaitosta lämmitettiin raskaalla
p-öljyllä. Lumihanki oli hyvin tumma laitoksen lähellä, riippuen tuulen suunasta.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Moerkoe - 16.03.20 - klo:17:59
ja kun osaisvat vielä ajaa autoja...        miten helkutissa pärjättiinkään 1970- luvulla noilla hakkapeliittarenkailla???

Niin tai 60-luvulla,  jolloin ei vielä ollut talvirenkaita juuri käytössäkään.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: metsajussi - 16.03.20 - klo:19:11
60-luvulla ei painettu 110 lasissa tappituntumalla kilometrien jonossa kohti pääkaupungin ihanuuksia... :-)
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: W124 - 16.03.20 - klo:19:29
Niin ja ennen asuttiin savupirtissä. Päätä särki ja silmät kirveli, mutta painettiin vain eteenpäin. Pitkä matka on jo tultu.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: metsajussi - 16.03.20 - klo:19:38
Paljonkohan keskimääräinen elinkä on kuitenkin kasvanut sieltä 60-luvulta? Oletan että paljon.

Merkittävä osa kasvusta johtunee kuitenkin lääketieteen kehityksestä.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: ht - 16.03.20 - klo:19:46
Paljonkohan keskimääräinen elinkä on kuitenkin kasvanut sieltä 60-luvulta? Oletan että paljon.

Merkittävä osa kasvusta johtunee kuitenkin lääketieteen kehityksestä.

Kun luin ensimmäisen rivin, niin aattelin että kyse on klapikattiloiden eliniästä. Olikin sitten laajempi tulkinta...
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: lypsyukko - 16.03.20 - klo:20:25
Paljonkohan keskimääräinen elinkä on kuitenkin kasvanut sieltä 60-luvulta? Oletan että paljon.

Merkittävä osa kasvusta johtunee kuitenkin lääketieteen kehityksestä.

Kun luin ensimmäisen rivin, niin aattelin että kyse on klapikattiloiden eliniästä. Olikin sitten laajempi tulkinta...

:) Mun klapi kattila on avannut silmänsä valmistuskilven mukaan vuonna -74. Tosin mä adoptoin sen vasta  vuonna 2000 jo maailmaa nähneenä.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: nestori2 - 17.03.20 - klo:08:24
Taitaa klapikattilan suurin vihollinen olla liian marät puut ja kitupoltto. Kylmänä kun kattila käy, niin pinnoilla pääsee rikkihappa mm. syövyttämään pintoja. Myös liian kylmänä varaajasta palaava vesi on kattilan surma. Oikein käytettynä kattila kyllä kestää isältä pojalle.
Otsikko: Vs: klapikattila uusiksi
Kirjoitti: Moerkoe - 17.03.20 - klo:10:33
60-luvulla ei painettu 110 lasissa tappituntumalla kilometrien jonossa kohti pääkaupungin ihanuuksia... :-)

Ei todellakaan.

Ajo-ominaisuudet muistuttivat lahonnutta lautaveräjää ja luistonestona toimi luminen tienpenkka tai siirtolohkare tien vieressä.