• Tavallinen aihe

Aihe klapikattila uusiksi  (Luettu 35464 kertaa)

alpo10

  • Vieras
Vs: klapikattila uusiksi
Puupoltto-aineella on tarkoitus säästää kuluja, eikä aiheuttaa lisämenoja.
Klapisouvi on työläs. Metsästä lämmöksi on monta eri työvaihetta. Jos
taloudessa kaikki ovat työssä, josta saa palkkaa, voi puusirkuksen unohtaa.
joskus laskin työpalkkaa puulämmittämiselle ja tulos oli lopulta parempi kuin palkkatyössä. Niinä "metsätyö"-päivinä saatu säästö hakkasi palkasta verotuksen jälkeen jäävän tulon puhtaasti.

Lähtökohdat laskentaan olivat mulla suotuisat, omaa metsää, hoitorästejä metsässä, ei suuria investointeja, energian kulutus iso, isäntää jatkuvasti uhkaava ylipaino, pieni palkka....

ketjun aloittajalla oli 50 i-m3 puun kulutus = 6000€ jos sähköllä korvaa puun
http://www.halkoliiteri.com/?id=171

Rampe

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 510
Vs: klapikattila uusiksi
Jos noita keskutelun aloittajan lähtöarvoja katsoo, niin varaavan järjestelmän puukattilan min. teho on noin 60 kW:a, siis teho on neljä kertaa kiinteistön vaatima lämmitysteho kunnon pakkaskelillä.  Silloin varaajan saa kovallakin pakkasella ladattua täyteen kohtuuajassa, ehkä 3-4 tunnissa.  Käänteispalo on nykyaikaa, lämmitystyön määrä pieni, ei tarvitse asua pannuhuoneessa.

Mutta tuo varaajakoko "vain" 3 m3, että edelleen jää lämmitystyötä vaikka kattila kuinka hieni olisikin. Kauhean pitkäksi ei pakkasilla lämmitysväli tule. Kulutusta kuitenkin sen verran.

Itse vähän tympäännyin koko varaajahommaan. Olis pitänyt olla isompi säiliö. Isompi kattila. Jne.  Koko homma karannut lapasesta.. Lopulta melko massiivinen systeemi, mikäli aikoi päästä helppohoitoisuuteen.

karvankasvattaja

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 558
Vs: klapikattila uusiksi
100m2 verstaanpuolelle vois ehkä laittaa ilmalämpöpumpun apulämmöksi + muutama vesipatteri, vähemmän se ehkä kuormittais klapiosastoa silläkonstin.

Varastopesän pienuus mua on ehkä eniten ketuttanu. Siitä seuraa niitä ylimääräsiä käyntejä.

Kerta päivässä lämmitys on ihan ok, kumminkin nurkissa enimmäkseen pyöritään kun on elukoita.

Klapit vois tehdä suoraan lavoille ja betoniverkko ympäri, se vähentäisi kai eniten kintaanjälkiä..se vtuttaa se ainanen puitten heittely

Viimeksi muokattu: 10.01.17 - klo:13:31 kirjoittanut karvankasvattaja

Jätkä

  • Vieras
Vs: klapikattila uusiksi
Jos noita keskutelun aloittajan lähtöarvoja katsoo, niin varaavan järjestelmän puukattilan min. teho on noin 60 kW:a, siis teho on neljä kertaa kiinteistön vaatima lämmitysteho kunnon pakkaskelillä.  Silloin varaajan saa kovallakin pakkasella ladattua täyteen kohtuuajassa, ehkä 3-4 tunnissa.  Käänteispalo on nykyaikaa, lämmitystyön määrä pieni, ei tarvitse asua pannuhuoneessa.

Mutta tuo varaajakoko "vain" 3 m3, että edelleen jää lämmitystyötä vaikka kattila kuinka hieni olisikin. Kauhean pitkäksi ei pakkasilla lämmitysväli tule. Kulutusta kuitenkin sen verran.

Itse vähän tympäännyin koko varaajahommaan. Olis pitänyt olla isompi säiliö. Isompi kattila. Jne.  Koko homma karannut lapasesta.. Lopulta melko massiivinen systeemi, mikäli aikoi päästä helppohoitoisuuteen.

Se hieno kattila on myöskin hieman älykäs. Varmaan jokainen muistaa miten lämpötiloissa asteen nosto nostaa energian kulutusta suuremmaksi lämmityksessä. Sama pätee myös siihen varaajan lämmitykseen.
 Perinteinen Suomi kattila polttaa sen puu pesän tyhjäksi, vaikka varaajan lämpötila olisi se +sata ja varoventtiilit tiputtais vettä. Mutta nämä käänteispalo kattilat voi säätää vaikka +75 asteeseen ja kun lämpötila on saavutettu niin lopettaa vain ilmanpuhalluksen ja ne puut säilyvät palamatta kunnes automatiikka ilmoittaa että vedenlämpötila laskenut ja puhaltimet käynistyvät. (varona on hetkittäiset tulet (puhallukset), ettei puukaasua tule liikaa palokammioon ja piippuun, ettei paska räjähdä pois.)


3000kg x (100C-75C) x 1.16kW= 87kWh enempi energiaa menee siihen 25 asteen ylimääräiseen nostoon, noin teorissa??

nestori2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2079
Vs: klapikattila uusiksi
Maksimissaan tuohon kolmen kuution varaajaan mahtuu noin 140 kWh:n lataus, jos oletetaan maksimilämpötilaksi 90 ja kiertovesi on 50 asteista. Siis varaajalla voi pitää 14 kW:n tehoa yllä 10 tuntia. Mutta kun kattilassa on tulet, niin se samalla lämmittää taloa ja tuohon kymmeneen tuntiin voi lisätä varaajan lataamiseen menevä aika eli se 3-4 tuntia, siis lämmitysväli on 13-14 tuntia kovilla pakkasilla. Mutta lämpimän veden käyttö lisää lämmönkulutusta melko paljon talouden koosta riippuen, esim. lämmin suihku ottaa helposti jopa 50 kW:n hetkellisen tehon.
Käänteispalolla kyllä onnistuu(kokemusta on) myös tuo, että kattilan teho menee lähes nollille, kun kattilaveden lämpötila saavuttaa määrätyn arvon, siis puhallin sammuu. On vaan niin, että ainakin havupuulla kattila toimii sillon kuin tervamiilu eli tevaantuu sekä kattila että savupiippu. Itse olen Veda 35:n tuollaisen systeemin viritellyt vain sen vuoksi, että ei pääse lämpötilat liian korkeiksi, jos sattuu olemaan puuta liikaa pesässä. Olin alunperin ajatuksena tuo jatkuvan palamisen idea, mutta tervanmuodostus muutti ajatukset.

Viimeksi muokattu: 10.01.17 - klo:13:51 kirjoittanut nestori2

maraani

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3117
  • Jos pyörä ei vedä, se jarruttaa
Vs: klapikattila uusiksi
Maksimissaan tuohon kolmen kuution varaajaan mahtuu noin 140 kWh:n lataus, jos oletetaan maksimilämpötilaksi 90 ja kiertovesi on 50 asteista. Siis varaajalla voi pitää 14 kW:n tehoa yllä 10 tuntia. Mutta kun kattilassa on tulet, niin se samalla lämmittää taloa ja tuohon kymmeneen tuntiin voi lisätä varaajan lataamiseen menevä aika eli se 3-4 tuntia, siis lämmitysväli on 13-14 tuntia kovilla pakkasilla. Mutta lämpimän veden käyttö lisää lämmönkulutusta melko paljon talouden koosta riippuen, esim. lämmin suihku ottaa helposti jopa 50 kW:n hetkellisen tehon.
Käänteispalolla kyllä onnistuu(kokemusta on) myös tuo, että kattilan teho menee lähes nollille, kun kattilaveden lämpötila saavuttaa määrätyn arvon, siis puhallin sammuu. On vaan niin, että ainakin havupuulla kattila toimii sillon kuin tervamiilu eli tevaantuu sekä kattila että savupiippu. Itse olen Veda 35:n tuollaisen systeemin viritellyt vain sen vuoksi, että ei pääse lämpötilat liian korkeiksi, jos sattuu olemaan puuta liikaa pesässä. Olin alunperin ajatuksena tuo jatkuvan palamisen idea, mutta tervanmuodostus muutti ajatukset.
Lämpimän käyttöveden kierto lähellä käyttöpaikkaa vie myös "jonkin verran" lämpöä. Meillä lämpökeskus on navetalla (=lähes ainoa moka 90-luvun navetassa) ja asunto kanaalin päässä. Lämmin käyttövesi käy kääntymässä asuinrakennuksen kattilahuoneessa, että hanoista tulis säädyllisessä ajassa vettä. Laiton muutama vuosi tuon kiertovesipumpun kellolle niin, että ei kierrä öisin. Ainakin lumevaikutus toimii eli kuvittelen säästävän varaajalämpöä.

Ulkona tällä hetkellä lämmintä muutama aste. Eilen illalla poltettu reilu pesällinen riitti niin että äsken viritin uuden valkian. Ja senkin käyttöveden vuoksi, mukavampi pestä ämpäreitä ilta-askareilla.

Meillä noita suihkussakävijöitä on aika paljonkin joskus, kun jo muuallakin asuvat nuoret joskus haluaa meillä suihkutella.
Melkoista rämpimistä välillä, mutta parhaansa tehden ja kovasti yrittäen. Onnistuminen palkitsee. 1966 - 2016 and counting...

Jätkä

  • Vieras
Vs: klapikattila uusiksi
Maksimissaan tuohon kolmen kuution varaajaan mahtuu noin 140 kWh:n lataus, jos oletetaan maksimilämpötilaksi 90 ja kiertovesi on 50 asteista. Siis varaajalla voi pitää 14 kW:n tehoa yllä 10 tuntia. Mutta kun kattilassa on tulet, niin se samalla lämmittää taloa ja tuohon kymmeneen tuntiin voi lisätä varaajan lataamiseen menevä aika eli se 3-4 tuntia, siis lämmitysväli on 13-14 tuntia kovilla pakkasilla. Mutta lämpimän veden käyttö lisää lämmönkulutusta melko paljon talouden koosta riippuen, esim. lämmin suihku ottaa helposti jopa 50 kW:n hetkellisen tehon.
Käänteispalolla kyllä onnistuu(kokemusta on) myös tuo, että kattilan teho menee lähes nollille, kun kattilaveden lämpötila saavuttaa määrätyn arvon, siis puhallin sammuu. On vaan niin, että ainakin havupuulla kattila toimii sillon kuin tervamiilu eli tevaantuu sekä kattila että savupiippu. Itse olen Veda 35:n tuollaisen systeemin viritellyt vain sen vuoksi, että ei pääse lämpötilat liian korkeiksi, jos sattuu olemaan puuta liikaa pesässä. Olin alunperin ajatuksena tuo jatkuvan palamisen idea, mutta tervanmuodostus muutti ajatukset.

140kw kymmenessä tunnissa  vaatii hataran talon tai oikeasti kunnon pakkaset. 

Pari vuotta käänteispalokattilalla havupuuta puhtaasti polttaen, voi todeta että kattilasi säädöt ovat pielessä. Ainoastaan se puitten varastopesän seinämät ovat pikiset ja ne pikeentyivät jo sekapuuta käyttäessä, mutta eihän se palo tapahdu siellä , vaan palopesässä. Syksyllä ja keväällä on päiviä, että hiilos odottaa valmiina puupesän pohjalla uusia puita
Vedassa taitaa olla se ongelmana että polttamiseen tarvittava happi puhalletaan aika epämääräisesti palotapahtumaan. Käänteispalokattiloissa suurin osa ilmasta ohjataan suoraan siihen siihen palotapahtumaan palopesässä.

  • Vieras
Vs: klapikattila uusiksi
Maksimissaan tuohon kolmen kuution varaajaan mahtuu noin 140 kWh:n lataus, jos oletetaan maksimilämpötilaksi 90 ja kiertovesi on 50 asteista. Siis varaajalla voi pitää 14 kW:n tehoa yllä 10 tuntia. Mutta kun kattilassa on tulet, niin se samalla lämmittää taloa ja tuohon kymmeneen tuntiin voi lisätä varaajan lataamiseen menevä aika eli se 3-4 tuntia, siis lämmitysväli on 13-14 tuntia kovilla pakkasilla. Mutta lämpimän veden käyttö lisää lämmönkulutusta melko paljon talouden koosta riippuen, esim. lämmin suihku ottaa helposti jopa 50 kW:n hetkellisen tehon.
Käänteispalolla kyllä onnistuu(kokemusta on) myös tuo, että kattilan teho menee lähes nollille, kun kattilaveden lämpötila saavuttaa määrätyn arvon, siis puhallin sammuu. On vaan niin, että ainakin havupuulla kattila toimii sillon kuin tervamiilu eli tevaantuu sekä kattila että savupiippu. Itse olen Veda 35:n tuollaisen systeemin viritellyt vain sen vuoksi, että ei pääse lämpötilat liian korkeiksi, jos sattuu olemaan puuta liikaa pesässä. Olin alunperin ajatuksena tuo jatkuvan palamisen idea, mutta tervanmuodostus muutti ajatukset.
Lämpimän käyttöveden kierto lähellä käyttöpaikkaa vie myös "jonkin verran" lämpöä. Meillä lämpökeskus on navetalla (=lähes ainoa moka 90-luvun navetassa) ja asunto kanaalin päässä. Lämmin käyttövesi käy kääntymässä asuinrakennuksen kattilahuoneessa, että hanoista tulis säädyllisessä ajassa vettä. Laiton muutama vuosi tuon kiertovesipumpun kellolle niin, että ei kierrä öisin. Ainakin lumevaikutus toimii eli kuvittelen säästävän varaajalämpöä.

Ulkona tällä hetkellä lämmintä muutama aste. Eilen illalla poltettu reilu pesällinen riitti niin että äsken viritin uuden valkian. Ja senkin käyttöveden vuoksi, mukavampi pestä ämpäreitä ilta-askareilla.

Meillä noita suihkussakävijöitä on aika paljonkin joskus, kun jo muuallakin asuvat nuoret joskus haluaa meillä suihkutella.
Jos on tilaa talossa, niin laita sisälle joku 500-600 litran hybridivaraaja ja latauspumppu ohjaamaan vedenlämpötilaa. Laddomatilla on valmiita paketteja jossa on aika yksinkertaiset säätimet tälläisen "orja"varaajan lämpötilan ohjaamiseen. Jos olet sopivasti laiska, niin kesän lämmitys hoituu sillä hybridivaraajalla sähköllä, auringolla tai pienellä ilma-vesilämpöpumpulla.

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6553
Vs: klapikattila uusiksi
Maksimissaan tuohon kolmen kuution varaajaan mahtuu noin 140 kWh:n lataus, jos oletetaan maksimilämpötilaksi 90 ja kiertovesi on 50 asteista. Siis varaajalla voi pitää 14 kW:n tehoa yllä 10 tuntia. Mutta kun kattilassa on tulet, niin se samalla lämmittää taloa ja tuohon kymmeneen tuntiin voi lisätä varaajan lataamiseen menevä aika eli se 3-4 tuntia, siis lämmitysväli on 13-14 tuntia kovilla pakkasilla. Mutta lämpimän veden käyttö lisää lämmönkulutusta melko paljon talouden koosta riippuen, esim. lämmin suihku ottaa helposti jopa 50 kW:n hetkellisen tehon.
Käänteispalolla kyllä onnistuu(kokemusta on) myös tuo, että kattilan teho menee lähes nollille, kun kattilaveden lämpötila saavuttaa määrätyn arvon, siis puhallin sammuu. On vaan niin, että ainakin havupuulla kattila toimii sillon kuin tervamiilu eli tevaantuu sekä kattila että savupiippu. Itse olen Veda 35:n tuollaisen systeemin viritellyt vain sen vuoksi, että ei pääse lämpötilat liian korkeiksi, jos sattuu olemaan puuta liikaa pesässä. Olin alunperin ajatuksena tuo jatkuvan palamisen idea, mutta tervanmuodostus muutti ajatukset.
Lämpimän käyttöveden kierto lähellä käyttöpaikkaa vie myös "jonkin verran" lämpöä. Meillä lämpökeskus on navetalla (=lähes ainoa moka 90-luvun navetassa) ja asunto kanaalin päässä. Lämmin käyttövesi käy kääntymässä asuinrakennuksen kattilahuoneessa, että hanoista tulis säädyllisessä ajassa vettä. Laiton muutama vuosi tuon kiertovesipumpun kellolle niin, että ei kierrä öisin. Ainakin lumevaikutus toimii eli kuvittelen säästävän varaajalämpöä.

Ulkona tällä hetkellä lämmintä muutama aste. Eilen illalla poltettu reilu pesällinen riitti niin että äsken viritin uuden valkian. Ja senkin käyttöveden vuoksi, mukavampi pestä ämpäreitä ilta-askareilla.

Meillä noita suihkussakävijöitä on aika paljonkin joskus, kun jo muuallakin asuvat nuoret joskus haluaa meillä suihkutella.
Jos on tilaa talossa, niin laita sisälle joku 500-600 litran hybridivaraaja ja latauspumppu ohjaamaan vedenlämpötilaa. Laddomatilla on valmiita paketteja jossa on aika yksinkertaiset säätimet tälläisen "orja"varaajan lämpötilan ohjaamiseen. Jos olet sopivasti laiska, niin kesän lämmitys hoituu sillä hybridivaraajalla sähköllä, auringolla tai pienellä ilma-vesilämpöpumpulla.


Tuo ilma-vesilämpöpumppu on vaan turhan kallis. Pieni on suhteessa kallis suureen verrattuna ja lopuksi se maksaa saman kuin maalämpö ilman "putkea"

Jätkä

  • Vieras
Vs: klapikattila uusiksi
Maksimissaan tuohon kolmen kuution varaajaan mahtuu noin 140 kWh:n lataus, jos oletetaan maksimilämpötilaksi 90 ja kiertovesi on 50 asteista. Siis varaajalla voi pitää 14 kW:n tehoa yllä 10 tuntia. Mutta kun kattilassa on tulet, niin se samalla lämmittää taloa ja tuohon kymmeneen tuntiin voi lisätä varaajan lataamiseen menevä aika eli se 3-4 tuntia, siis lämmitysväli on 13-14 tuntia kovilla pakkasilla. Mutta lämpimän veden käyttö lisää lämmönkulutusta melko paljon talouden koosta riippuen, esim. lämmin suihku ottaa helposti jopa 50 kW:n hetkellisen tehon.
Käänteispalolla kyllä onnistuu(kokemusta on) myös tuo, että kattilan teho menee lähes nollille, kun kattilaveden lämpötila saavuttaa määrätyn arvon, siis puhallin sammuu. On vaan niin, että ainakin havupuulla kattila toimii sillon kuin tervamiilu eli tevaantuu sekä kattila että savupiippu. Itse olen Veda 35:n tuollaisen systeemin viritellyt vain sen vuoksi, että ei pääse lämpötilat liian korkeiksi, jos sattuu olemaan puuta liikaa pesässä. Olin alunperin ajatuksena tuo jatkuvan palamisen idea, mutta tervanmuodostus muutti ajatukset.
Lämpimän käyttöveden kierto lähellä käyttöpaikkaa vie myös "jonkin verran" lämpöä. Meillä lämpökeskus on navetalla (=lähes ainoa moka 90-luvun navetassa) ja asunto kanaalin päässä. Lämmin käyttövesi käy kääntymässä asuinrakennuksen kattilahuoneessa, että hanoista tulis säädyllisessä ajassa vettä. Laiton muutama vuosi tuon kiertovesipumpun kellolle niin, että ei kierrä öisin. Ainakin lumevaikutus toimii eli kuvittelen säästävän varaajalämpöä.

Ulkona tällä hetkellä lämmintä muutama aste. Eilen illalla poltettu reilu pesällinen riitti niin että äsken viritin uuden valkian. Ja senkin käyttöveden vuoksi, mukavampi pestä ämpäreitä ilta-askareilla.

Meillä noita suihkussakävijöitä on aika paljonkin joskus, kun jo muuallakin asuvat nuoret joskus haluaa meillä suihkutella.
Jos on tilaa talossa, niin laita sisälle joku 500-600 litran hybridivaraaja ja latauspumppu ohjaamaan vedenlämpötilaa. Laddomatilla on valmiita paketteja jossa on aika yksinkertaiset säätimet tälläisen "orja"varaajan lämpötilan ohjaamiseen. Jos olet sopivasti laiska, niin kesän lämmitys hoituu sillä hybridivaraajalla sähköllä, auringolla tai pienellä ilma-vesilämpöpumpulla.


Tuo ilma-vesilämpöpumppu on vaan turhan kallis. Pieni on suhteessa kallis suureen verrattuna ja lopuksi se maksaa saman kuin maalämpö ilman "putkea"

Eihän tuo ole kallis, vaan pirunkallis.  :o
Piti ihan tarkastaa

nestori2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2079
Vs: klapikattila uusiksi
 Ainoastaan se puitten varastopesän seinämät ovat pikiset ja ne pikeentyivät jo sekapuuta käyttäessä, mutta eihän se palo tapahdu siellä , vaan palopesässä.
Niin, kyllä minulla normaalisti ovat tuliputket ja palotila harmaat ja putkissa on nk. lentotuhkaa, joka lähtee helposti harjaamalla. Mutta jos systeemi katkaisee virrat puhaltimelta kattilaveden tullessa lähelle 100 astetta ja pesään jää palamatonta puuta, niin silloin tuo puumassa "kitupalaa" ja aiheuttaa tervanmuodostusta. Ihan samoin kuin tapahtuu näissä ilman varaaja toimivissa kattiloissa kuten esim. Laka. Eräällä tässä kylällä on tuo Laka ja jatkuvasti on pelko, että iskee piippuun nokivalkea.

Jätkä

  • Vieras
Vs: klapikattila uusiksi
Ainoastaan se puitten varastopesän seinämät ovat pikiset ja ne pikeentyivät jo sekapuuta käyttäessä, mutta eihän se palo tapahdu siellä , vaan palopesässä.
Niin, kyllä minulla normaalisti ovat tuliputket ja palotila harmaat ja putkissa on nk. lentotuhkaa, joka lähtee helposti harjaamalla. Mutta jos systeemi katkaisee virrat puhaltimelta kattilaveden tullessa lähelle 100 astetta ja pesään jää palamatonta puuta, niin silloin tuo puumassa "kitupalaa" ja aiheuttaa tervanmuodostusta. Ihan samoin kuin tapahtuu näissä ilman varaaja toimivissa kattiloissa kuten esim. Laka. Eräällä tässä kylällä on tuo Laka ja jatkuvasti on pelko, että iskee piippuun nokivalkea.

Eikös ne siellä varastopesässähän sen puun pidäkkin kaasuuntua? Ja kun se kaasuuntuu niin kyllä siinä silloin tisleetkin irtoaa. Ainoa viileä paikka on ne seinämät jonne se kastepiste tulee on ne seinämät ja siksi se piki jää niihin kiinni ja kaikki alas kaasuuntuu tai muuttuu tuhkaksi. Puukaasut syttyvät polttokanavassa esilämmitetyn toisioilman sytyttäminä ja palavat sitten kattilan tulipesässä kaasuliekin tapaan

Rampe

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 510
Vs: klapikattila uusiksi
  Ihan samoin kuin tapahtuu näissä ilman varaaja toimivissa kattiloissa kuten esim. Laka. Eräällä tässä kylällä on tuo Laka ja jatkuvasti on pelko, että iskee piippuun nokivalkea.

Mulla on kespeksen pannu tulilla ympäri vuoden. Melkein aina konvektion voi putsailla harjalla. Pikeä ei juuri löydy. Kesällä toki noki on tummenpaa ja tulee vähän enemmän ja varsinaisella lämmityskaudella vaaleampaa. Piipussa vain nokea.
Säädöt pitää olla tikissä ja kattila kuuma. Ilmavuotoja ei saa olla.

Mun käsitykseni mukaan kaukana tervamiilusta, vaikka edelleen monen mielestä onkin sellainen.

nestori2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2079
Vs: klapikattila uusiksi
Tuo Laka lienee ihan vapaalla vedolla toimiva alapalokattila ja siinä vetoläppän kiinni/auki-asennoilla ainostaan säädetään, onko pannussa tulet vai ei. Se vetoläppä tuskin on täysin ilmatiivis ja niin siellä pannussa on lepohetkelläkin pieni kyty päällä. Kespeksestä en tiedä,  kattila lienee kehittynyt, jossain testeissä valitettiin tuota tervanmuodostus-ilmiötä.

karvankasvattaja

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 558
Vs: klapikattila uusiksi
Eikö nuo kituvalkeet vältä sillä, ettei lappaa pesää täyteen jos kuitenkin varaajanmittarista näkee veden lämpötilan?

Noin mun oma automatiikka pelaa tämän vanhan pannun kanssa. Yks pesällinen antaa varaajaan 40c nousun, jos ylämittari on 80c ja alhaalla 60c mä laitan vielä puita  3/4 pesällistä jos pihalla nenäkarvat jäätyy..