Miksi maatalouden taloudellinen tulos ei kehity samaa tahtia tilakoon kasvaessa? Kun tulos paranee ja kassaan pitäisi jäädä rahaa, astuu kehiin "Inhimillinen Tekijä". Ikänsä naapureita kadehtinut maajussi alkaa toteuttamaan itseään. Tämä näkyy hankinnoilla jotka lisäävät viihtyvyyttä, ergonomiaa ja ns. peltouskottavuutta kanssaviljelijöiden keskuudessa. Näillä investoinneilla ei ole mitään tekemistä liiketoiminnan tarpeiden kanssa. Kannattavuuden kannalta ne ovat usein tuhoisia. Mutta se on inhimillistä.
Ainoa keino eliminoida tämä inhimillinen tekijä, on eriyttää omistus ja päivittäinen työnteko tilalla. Kun maatilan pääasiallinen tavoite on tuottaa osinkoa omistajille, se joutuu elämään liiketalouden lakien mukaan. Jos omistaja itse ei aja traktorilla, se on vain tuotannontekijä muiden joukossa. Viityvyys-ja ergonomiatekijät mitoitetaan sen mukaan että työntekijät pysyvät tilalla, ei yhtään enempää.
Jotta tämä toimisi, pitää mittakaavan tilakoossa olla aivan toinen kuin nykyään. Ehkä luokkaa yksi Farmiosakeyhtiö pitäjää kohti tai suurempi.
Maitopuolella se tarkoittaisi ehkä näitä 800 lehmän yksiköitä hajasijoitettuna logistisesti järkevin välein.
Mutta minusta yksi 800 lehmän yksikkö ei riitä eliminoimaan tätä inhimillistä tekijä vaan kokonaisuuden pitää olla moninkertainen kooltaan.
Koska tämä on saavutettavissa?
Ei ehkä ikinä. Mutta aikaisemmin kannattavuusongelmat eivät maataloudesta poistu.
Luin tätä nyt oikeen ajatuksella, mut ei avaudu. Pointti? Mikä on tämä inhimillinen tekijä? Hyväkö vaiko huonokokö? Ja miks ei saa toteuttaa itseään? Pitää säästää et saa setelit hautaansa mukaan siäl niitä tarvitaan! Aiemmin hautaan seteleitä pääsee laskemaa kun erkonoomia on ekonoomiaa vastaan.
Kirjoitan maatalouden kannattavuudesta, sanallakaan en ole väittänyt että rahat pitäisi säästää hautaan. Inhimillinen tekijä on pahasta kannattavuuden kannalta, koska se kannustaa typeriin hankintoihin. Tottakai ergonomiaan pitää panostaa, mutta missä menee raja, jossa lisäpanostuksella saatu ergonominen etu on niin pieni että se ei tuota itseään takaisin? Jos investoinnilla tuotetaan vain mielihyvää itselle on liiketalouden periaatteet aika kaukana toiminnasta...
Pointti on siinä että monella on ehkä pää liian syvällä omassa p*rseessä ettei näe tekemiensä investointien vaikutusta tilan tulokseen. Ihmetellään ehkä veroilmoituksen tekoaikoihin muutama hetki ja kirotaan hiljaisesti aina silloin kun rahat tilillä eivät riitäkään kaikkien laskujen maksuun. Mutta syy-yhteyttä ei nähdä. Verojakin pidetään täysin turhana kulueränä ja maksetaan rahat mieluummin konekauppiaalle.
Jos teet hankinnat vain "toteuttaaksesi itseäsi" on melko kornia vinkua lisää tukia ja valittaa huonoa maatalouden huonoa kannattavuutta. Sehän on oma valinta silloin, eikä yhteiskunnan syy. Vai pitääkö veronmaksajien maksaa siitä että sinusta tuntuu hyvältä kylän suurimman traktorin ratissa?
Mihinkä minusta ne rahat kuuluu käyttää? Samaan mihinkä palkkatyössä tienatut rahatkin: vapaa-aikaan (jota voi ostaa lisää), perheen hyvinvointiin, asuntoon, autoon, kirjoihin, elokuviin ym... Pysyy akkakin paremmin talossa
