Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Koeman - 06.10.16 - klo:09:26
-
Ihan mielenkiintoinen tapa. Isoilla kertoimilla pienetkin säästöt tuntuu.
https://www.youtube.com/watch?v=jCSna7mWDXg
-
Olen Finnmilkiin liittyen edelleen sitä mieltä että samat lehmät kahden eri yhtiön/perheen navetoissa, toisi nykyisellä tukipolitiikalla paremman tuloksen. Voisi tehdä esim. niin että hommassa olisi paljon synergiajuttuja, ehkä yhteinen apemylly, yhteinen hiehojen kasvatus, yhteinen rehuketju jne. Voisi vaikka olla yhteinen kolmas yritys yhteistyökuvioita ja peltohommia varten. Ja toinen navetta olisi roboteilla, toinen perinteisellä 2x12 tms. yhden tehokkaan lypsäjän asemalla. Ja elukat valikoituisi navettoihin aina sen mukaan kumpaan rakenteen ja luonteen puolesta paremmin sopii. Jotkut lehmät eivät sovi asemalypsyyn yhtä hyvin kuin robotille, eli kyse ei olisi pelkästään huonoutareisten tai laiskojen siirrosta asemapihattoon.
Ei muuten mutta se yli 200 000 euroa enemmän vuosittaisia tuotantotukia joita voisi saada tällä kahden tilan systeemillä, on aika iso juttu.
Ja rehuun liittyen on hyvä vahtia raaka-aineen sokerin määrää ja varsinkin matalalla sokerilla harkita kemiallisia aineita. Raaka-ainenäytteet ovat tänä vuonna näyttäneet usein alle 80g sokeria täällä päin.
-
Jestas, olisko aika ihan oikeesti siirtyä ajattelemaan kuin yrittäjä eikä taas optimoida tukia. Katsos kun tuet eivät tulevaisuudessa ainakaan nouse, mutta esim. Finnmilkin tapauksessa rahoittajat on varmasti ollut helpompi saada, kun isossa yrityksessä vastuun jakajia on paljon.
Kyllä minä pyrin suunnittelemaan toimintani, niin että vaikka tuet poistuisivat niin silti pärjäisin.
-
Jestas, olisko aika ihan oikeesti siirtyä ajattelemaan kuin yrittäjä eikä taas optimoida tukia. Katsos kun tuet eivät tulevaisuudessa ainakaan nouse, mutta esim. Finnmilkin tapauksessa rahoittajat on varmasti ollut helpompi saada, kun isossa yrityksessä vastuun jakajia on paljon.
Kyllä minä pyrin suunnittelemaan toimintani, niin että vaikka tuet poistuisivat niin silti pärjäisin.
Siis olet luopunut maataloudesta jo kokonaan? Vai mitä maatalotta uskot järkevänä yritystoimintana pyörittäväsi ilman mitään tukia?
Ja yrittäjä optimoi tuloksen, kokonaistuloksen kaikkine rahavirtoineen. Joku aatteelinen urpo voi jättää 200 000 euroa vuodessa huomioitta, mutta ei yrittäjä.
2 navettakompleksia saisi muuten suhteessa paremmat investointituetkin, jolloin lehmäpaikan omakustannushinta jäisi joka tapauksessa korkeintaan samaksi kuin yhdessä 600 lehmän navetassa. Ja investointitukia nyt ei ainakaan peritä takaisin (ellei jotenkin törttöile kunnolla), eli ne eivät tulevaisuudessa putoa valmiilta navetalta.
edit: En siis epäile etteikö Finnmilkin systeemi pystyssä pysyisi. On pääomia ja osaamista sen verran että varmasti pysyy. En vain pidä navetan kokoa optimaalisena tuloksen tekoon nykyolosuhteissa. Ja olosuhteet ovat olleet nykyisen kaltaiset tuotantotukien suhteen jo aika pitkään, eli ei ole suurta todennäköisyyttä että radikaalisti muuuttuisivat.
-
Jestas, olisko aika ihan oikeesti siirtyä ajattelemaan kuin yrittäjä eikä taas optimoida tukia.
Ja yrittäjä optimoi tuloksen, kokonaistuloksen kaikkine rahavirtoineen. Joku aatteelinen urpo voi jättää 200 000 euroa vuodessa huomioitta, mutta ei yrittäjä.
Kanapuolellahan näitä optimointiyrittäjiä nähtiin taannoin.
-
Jestas, olisko aika ihan oikeesti siirtyä ajattelemaan kuin yrittäjä eikä taas optimoida tukia.
Ja yrittäjä optimoi tuloksen, kokonaistuloksen kaikkine rahavirtoineen. Joku aatteelinen urpo voi jättää 200 000 euroa vuodessa huomioitta, mutta ei yrittäjä.
Kanapuolellahan näitä optimointiyrittäjiä nähtiin taannoin.
Hallinto pakkaa noi porsaanreiät ennemmin tai myöhemmin tukkimaan? Mutta pohtia voi tietysti sitäkin että onko järkevämpää optimoida nykyiset tuet vai pyrkiä sellaiseen tuotantoon joka pysyisi hengissä merkittävästi pienemmillä tuilla?
Mutta muuten katsoin sen toisen videon. Noin sen pitää mennä? Isoilla peltoaukeilla isoilla kuvioilla tehokkailla koneilla urakoitsijoita apuna käyttäen korjataan rehua. Ei miltään pahuksen hehtaarin p..seenaloilta pitkin maakuntaa...
-
Jestas, olisko aika ihan oikeesti siirtyä ajattelemaan kuin yrittäjä eikä taas optimoida tukia.
Ja yrittäjä optimoi tuloksen, kokonaistuloksen kaikkine rahavirtoineen. Joku aatteelinen urpo voi jättää 200 000 euroa vuodessa huomioitta, mutta ei yrittäjä.
Kanapuolellahan näitä optimointiyrittäjiä nähtiin taannoin.
Hallinto pakkaa noi porsaanreiät ennemmin tai myöhemmin tukkimaan? Mutta pohtia voi tietysti sitäkin että onko järkevämpää optimoida nykyiset tuet vai pyrkiä sellaiseen tuotantoon joka pysyisi hengissä merkittävästi pienemmillä tuilla?
Tanskalaisten tilastojen mukaan lehmämäärän nostaminen 200 lehmästä ylöspäin ei laske tuotantokustannusta. Eli siinä suhteessä yli 200 lehmän meneminen ei nosta kykyä selvitä matalista hinnoista. Se suurentaa toki voittoa silloin kun hinnat ovat hyvät. Jos hinnat taas ovat sellaiset että 200 lehmän tehokas tila tekee tappiota, 600 lehmän tehokas tila tekee tappiota kolme kertaa enemmän.
Tämä tuli yhden tanskalaisen konsultin pitämässä esitelmässä esille. Ja pitää huomioida että Tanskassa on sentään mahdollista tehdä aika iso navetta niin että pelloille on aika vähän matkaa.
-
Jestas, olisko aika ihan oikeesti siirtyä ajattelemaan kuin yrittäjä eikä taas optimoida tukia.
Ja yrittäjä optimoi tuloksen, kokonaistuloksen kaikkine rahavirtoineen. Joku aatteelinen urpo voi jättää 200 000 euroa vuodessa huomioitta, mutta ei yrittäjä.
Kanapuolellahan näitä optimointiyrittäjiä nähtiin taannoin.
Hallinto pakkaa noi porsaanreiät ennemmin tai myöhemmin tukkimaan? Mutta pohtia voi tietysti sitäkin että onko järkevämpää optimoida nykyiset tuet vai pyrkiä sellaiseen tuotantoon joka pysyisi hengissä merkittävästi pienemmillä tuilla?
Tanskalaisten tilastojen mukaan lehmämäärän nostaminen 200 lehmästä ylöspäin ei laske tuotantokustannusta. Eli siinä suhteessä yli 200 lehmän meneminen ei nosta kykyä selvitä matalista hinnoista. Se suurentaa toki voittoa silloin kun hinnat ovat hyvät. Jos hinnat taas ovat sellaiset että 200 lehmän tehokas tila tekee tappiota, 600 lehmän tehokas tila tekee tappiota kolme kertaa enemmän.
Tämä tuli yhden tanskalaisen konsultin pitämässä esitelmässä esille. Ja pitää huomioida että Tanskassa on sentään mahdollista tehdä aika iso navetta niin että pelloille on aika vähän matkaa.
Tanskassa kun ei ole litrakohtaisia tuotantotukia niin paljon varmaankaan. Ja taidettiin laittaa kaikkien tukien maksimirajoja jo Suomea aikaisemmin. Paikallinen kartanoyhdistyshän julkaisi lausuman, että suurtiloilta putoaa pohja pois näiden tukikattojen takia. Sitten kun alempi maidon hinta ja lähes samat kustannukset ja korkeampi maan hinta, eikös se olekin selvää, että Tanskassa kannattaa huonommin kuin Suomessa, toistaiseksi.
-SS-
-
Jestas, olisko aika ihan oikeesti siirtyä ajattelemaan kuin yrittäjä eikä taas optimoida tukia.
Ja yrittäjä optimoi tuloksen, kokonaistuloksen kaikkine rahavirtoineen. Joku aatteelinen urpo voi jättää 200 000 euroa vuodessa huomioitta, mutta ei yrittäjä.
Kanapuolellahan näitä optimointiyrittäjiä nähtiin taannoin.
Hallinto pakkaa noi porsaanreiät ennemmin tai myöhemmin tukkimaan? Mutta pohtia voi tietysti sitäkin että onko järkevämpää optimoida nykyiset tuet vai pyrkiä sellaiseen tuotantoon joka pysyisi hengissä merkittävästi pienemmillä tuilla?
Tanskalaisten tilastojen mukaan lehmämäärän nostaminen 200 lehmästä ylöspäin ei laske tuotantokustannusta. Eli siinä suhteessä yli 200 lehmän meneminen ei nosta kykyä selvitä matalista hinnoista. Se suurentaa toki voittoa silloin kun hinnat ovat hyvät. Jos hinnat taas ovat sellaiset että 200 lehmän tehokas tila tekee tappiota, 600 lehmän tehokas tila tekee tappiota kolme kertaa enemmän.
Tämä tuli yhden tanskalaisen konsultin pitämässä esitelmässä esille. Ja pitää huomioida että Tanskassa on sentään mahdollista tehdä aika iso navetta niin että pelloille on aika vähän matkaa.
Koittakaa nyt ensin itse saada se 200 lehmää, vai onko rima liian korkeella?
-
Tanskalaisten tilastojen mukaan lehmämäärän nostaminen 200 lehmästä ylöspäin ei laske tuotantokustannusta. Eli siinä suhteessä yli 200 lehmän meneminen ei nosta kykyä selvitä matalista hinnoista. Se suurentaa toki voittoa silloin kun hinnat ovat hyvät. Jos hinnat taas ovat sellaiset että 200 lehmän tehokas tila tekee tappiota, 600 lehmän tehokas tila tekee tappiota kolme kertaa enemmän.
Tämä tuli yhden tanskalaisen konsultin pitämässä esitelmässä esille. Ja pitää huomioida että Tanskassa on sentään mahdollista tehdä aika iso navetta niin että pelloille on aika vähän matkaa.
Tanskassa kun ei ole litrakohtaisia tuotantotukia niin paljon varmaankaan. Ja taidettiin laittaa kaikkien tukien maksimirajoja jo Suomea aikaisemmin. Paikallinen kartanoyhdistyshän julkaisi lausuman, että suurtiloilta putoaa pohja pois näiden tukikattojen takia. Sitten kun alempi maidon hinta ja lähes samat kustannukset ja korkeampi maan hinta, eikös se olekin selvää, että Tanskassa kannattaa huonommin kuin Suomessa, toistaiseksi.
-SS-
Siis tanskassa ei ole mitään hallinnollsia esteitä isoille yksiköille, ei tukikattoja tms. Peltotukia ja ehkä jotain pieniä hyvinvointitukia lähinnä. Ja investointitukia kanssa.
Ja tältä avoimen markkinatalouden pohjalta siis reilu 200 lehmää jo on yksikkö jolla saa litrakohtaiset kustannukset niin alas kuin ne voi saada.
Eli jos Suomessa tipppuisi tuet alas Tanskan tasolle, niin siinä tilanteessa 600 lehmää ei olisi ollenkaan parempi turva kannattavuudelle kuin 200 lehmää. Jos osaaminen on molemmissa tapauksissa korkeaa tasoa.
Maidontuotanto noin kokonaisuutena kannattaa Tanskassa tällä hetkellä huonommin kuin Suomessa, ja siellä on tosi paljon yli 500 lehmän navetoita. Ja maatiloilla kymmeniä miljardeja euroja velkaa.
Koittakaa nyt ensin itse saada se 200 lehmää, vai onko rima liian korkeella?
Täytyy katsoa mihin rahkeet riittää. :) Mutta noin periaatteessa olen kyllä sillä kannalla että uudet lehmäpaikat Suomessa kannattasi rakentaa pelkästään olemassa olevien pihattojen halpoina laajennuksina (siis niiden joissa jo ei ole 200-300 lehmää), tai ainakin käyttämään olemassa olevaa sopivan kokoista lypsyasemaa. Täysin uudet navetat ovat tyhmä veto tällä hetkellä, oli iso tai pieni. Vaikka olisi vanhoja tiloja sitten hiehoille/umppareille.
-
Jestas, olisko aika ihan oikeesti siirtyä ajattelemaan kuin yrittäjä eikä taas optimoida tukia.
Ja yrittäjä optimoi tuloksen, kokonaistuloksen kaikkine rahavirtoineen. Joku aatteelinen urpo voi jättää 200 000 euroa vuodessa huomioitta, mutta ei yrittäjä.
Kanapuolellahan näitä optimointiyrittäjiä nähtiin taannoin.
Hallinto pakkaa noi porsaanreiät ennemmin tai myöhemmin tukkimaan? Mutta pohtia voi tietysti sitäkin että onko järkevämpää optimoida nykyiset tuet vai pyrkiä sellaiseen tuotantoon joka pysyisi hengissä merkittävästi pienemmillä tuilla?
Tanskalaisten tilastojen mukaan lehmämäärän nostaminen 200 lehmästä ylöspäin ei laske tuotantokustannusta. Eli siinä suhteessä yli 200 lehmän meneminen ei nosta kykyä selvitä matalista hinnoista. Se suurentaa toki voittoa silloin kun hinnat ovat hyvät. Jos hinnat taas ovat sellaiset että 200 lehmän tehokas tila tekee tappiota, 600 lehmän tehokas tila tekee tappiota kolme kertaa enemmän.
Tämä tuli yhden tanskalaisen konsultin pitämässä esitelmässä esille. Ja pitää huomioida että Tanskassa on sentään mahdollista tehdä aika iso navetta niin että pelloille on aika vähän matkaa.
Koittakaa nyt ensin itse saada se 200 lehmää, vai onko rima liian korkeella?
Jokos sulla ropot lypsää,vai onko rima liian korkeella?
-
Jestas, olisko aika ihan oikeesti siirtyä ajattelemaan kuin yrittäjä eikä taas optimoida tukia.
Ja yrittäjä optimoi tuloksen, kokonaistuloksen kaikkine rahavirtoineen. Joku aatteelinen urpo voi jättää 200 000 euroa vuodessa huomioitta, mutta ei yrittäjä.
Kanapuolellahan näitä optimointiyrittäjiä nähtiin taannoin.
Hallinto pakkaa noi porsaanreiät ennemmin tai myöhemmin tukkimaan? Mutta pohtia voi tietysti sitäkin että onko järkevämpää optimoida nykyiset tuet vai pyrkiä sellaiseen tuotantoon joka pysyisi hengissä merkittävästi pienemmillä tuilla?
Mutta muuten katsoin sen toisen videon. Noin sen pitää mennä? Isoilla peltoaukeilla isoilla kuvioilla tehokkailla koneilla urakoitsijoita apuna käyttäen korjataan rehua. Ei miltään pahuksen hehtaarin p..seenaloilta pitkin maakuntaa...
on se kähverätä ajella suurilla konneilla.
-
Se taisi mennä tossa Tanskan aineistossa niin, että 200 lehmää oli perhetila ja ne isommat lähes palkkatyövoimalla pyöritettäviä. Niissä kannattavuus putosi, mutta itse ei tarvinnut tehdä enää mitään.
-
Se taisi mennä tossa Tanskan aineistossa niin, että 200 lehmää oli perhetila ja ne isommat lähes palkkatyövoimalla pyöritettäviä. Niissä kannattavuus putosi, mutta itse ei tarvinnut tehdä enää mitään.
Sehän tekee isoista vähän kankeita/riskialttiita, että palkkatyövoima ei jousta kovina aikoina. Minun mielestäni liikaa töitä ei kannattaisi vapaaehtoisesti koskaan tehdä koska laatu kärsii pitkässä juoksussa liikaa, mutta 200 lehmän omistajat voivat hyvin organisoidussa vakiintuneessa (eli ainakin 4-5 vuotta pyöritetyssä) systeemissä sentään tehdä melkein kaiken itse vuoden tai pari jos rahat vaan on loppu ja joka litra tuottaa about nollatulosta. Isommissa yksiköissä palkat on maksettava ajallaan ja kokonaan tai osaavat tyypit häipyy ja koko homma kaatuu hetkessä, viimeistään vuodessa.
Puhtaasta markkinataloudesta vielä sen verran, että USA:ssa valitetaan tällä hetkellä maidon hinnasta, selvästi alle tuotantokustannusten kuulemma. Tilaston mukaan se hintavon siellä kuitenkin nytkin parempi kuin Suomessa:
http://www.milkprices.nl/Reviews/eng201608.pdf
edit: Ja kyllä jo hyvin hoidetulla 200 lehmän navetalla voi järjestää hommat niin, että hyvinä aikoina (en lupaa että sellaisia enää koskaan tulisi) on varaa pitää aika paljonkin lomaa. Joko niin että on useampi yrittäjä, tai sitten niin että on joku karjamestari-tyyppinen kaveri koulutettu tilan perämieheksi.
-
Jestas, olisko aika ihan oikeesti siirtyä ajattelemaan kuin yrittäjä eikä taas optimoida tukia.
Ja yrittäjä optimoi tuloksen, kokonaistuloksen kaikkine rahavirtoineen. Joku aatteelinen urpo voi jättää 200 000 euroa vuodessa huomioitta, mutta ei yrittäjä.
Kanapuolellahan näitä optimointiyrittäjiä nähtiin taannoin.
Hallinto pakkaa noi porsaanreiät ennemmin tai myöhemmin tukkimaan? Mutta pohtia voi tietysti sitäkin että onko järkevämpää optimoida nykyiset tuet vai pyrkiä sellaiseen tuotantoon joka pysyisi hengissä merkittävästi pienemmillä tuilla?
Tanskalaisten tilastojen mukaan lehmämäärän nostaminen 200 lehmästä ylöspäin ei laske tuotantokustannusta. Eli siinä suhteessä yli 200 lehmän meneminen ei nosta kykyä selvitä matalista hinnoista. Se suurentaa toki voittoa silloin kun hinnat ovat hyvät. Jos hinnat taas ovat sellaiset että 200 lehmän tehokas tila tekee tappiota, 600 lehmän tehokas tila tekee tappiota kolme kertaa enemmän.
Tämä tuli yhden tanskalaisen konsultin pitämässä esitelmässä esille. Ja pitää huomioida että Tanskassa on sentään mahdollista tehdä aika iso navetta niin että pelloille on aika vähän matkaa.
Koittakaa nyt ensin itse saada se 200 lehmää, vai onko rima liian korkeella?
Jokos sulla ropot lypsää,vai onko rima liian korkeella?
Hasita vitu.
-
Koittakaa nyt ensin itse saada se 200 lehmää, vai onko rima liian korkeella?
Jokos sulla ropot lypsää,vai onko rima liian korkeella?
Hasita vitu.
Tämä on muuten hieno kommentti. Jos molemmat sanat ovat tarkoituksella väärin kirjoitettu, se on aika hauskaa. Ja jos ne molemmat ovat vahingossa väärin, niin se on kanssa aika hauskaa. :)
-
Koittakaa nyt ensin itse saada se 200 lehmää, vai onko rima liian korkeella?
Jokos sulla ropot lypsää,vai onko rima liian korkeella?
Hasita vitu.
Tämä on muuten hieno kommentti. Jos molemmat sanat ovat tarkoituksella väärin kirjoitettu, se on aika hauskaa. Ja jos ne molemmat ovat vahingossa väärin, niin se on kanssa aika hauskaa. :)
Muuan kuuluisa nimimerkki kehitti tuon sanamuodon vodkapäissään :-\
-
Koittakaa nyt ensin itse saada se 200 lehmää, vai onko rima liian korkeella?
Jokos sulla ropot lypsää,vai onko rima liian korkeella?
Hasita vitu.
JoHaRa .
Tämä on muuten hieno kommentti. Jos molemmat sanat ovat tarkoituksella väärin kirjoitettu, se on aika hauskaa. Ja jos ne molemmat ovat vahingossa väärin, niin se on kanssa aika hauskaa. :)
Muuan kuuluisa nimimerkki kehitti tuon sanamuodon vodkapäissään :-\
-
Koittakaa nyt ensin itse saada se 200 lehmää, vai onko rima liian korkeella?
Jokos sulla ropot lypsää,vai onko rima liian korkeella?
Hasita vitu.
Tämä on muuten hieno kommentti. Jos molemmat sanat ovat tarkoituksella väärin kirjoitettu, se on aika hauskaa. Ja jos ne molemmat ovat vahingossa väärin, niin se on kanssa aika hauskaa. :)
ilman muuta noin kirjoitettuna.
-
Koittakaa nyt ensin itse saada se 200 lehmää, vai onko rima liian korkeella?
Jokos sulla ropot lypsää,vai onko rima liian korkeella?
Hasita vitu.
JoHaRa .
Tämä on muuten hieno kommentti. Jos molemmat sanat ovat tarkoituksella väärin kirjoitettu, se on aika hauskaa. Ja jos ne molemmat ovat vahingossa väärin, niin se on kanssa aika hauskaa. :)
Muuan kuuluisa nimimerkki kehitti tuon sanamuodon vodkapäissään :-\
Nyt tarkemmin ajatellen, ja pienen foorumihaun jälkeen tuntuu että ehkä olen silloin 2015 jopa nähnyt tuon oman elämänsä sankarin, kaurankasvattajien ylijumalan tekemän alkuperäisen julkaisun. Täysi kunnioitus joka tapauksessa molemmille, seikä alkuperäiselle elämäntapataiteilijalle, että mesenaatille jonka ansiosta se taide jää ehkä varmemmin elämään. :)
-
Koittakaa nyt ensin itse saada se 200 lehmää, vai onko rima liian korkeella?
Jokos sulla ropot lypsää,vai onko rima liian korkeella?
Hasita vitu.
JoHaRa .
Tämä on muuten hieno kommentti. Jos molemmat sanat ovat tarkoituksella väärin kirjoitettu, se on aika hauskaa. Ja jos ne molemmat ovat vahingossa väärin, niin se on kanssa aika hauskaa. :)
Muuan kuuluisa nimimerkki kehitti tuon sanamuodon vodkapäissään :-\
Nyt tarkemmin ajatellen, ja pienen foorumihaun jälkeen tuntuu että ehkä olen silloin 2015 jopa nähnyt tuon oman elämänsä sankarin, kaurankasvattajien ylijumalan tekemän alkuperäisen julkaisun. Täysi kunnioitus joka tapauksessa molemmille, seikä alkuperäiselle elämäntapataiteilijalle, että mesenaatille jonka ansiosta se taide jää ehkä varmemmin elämään. :)
Jo sai Timppa saarnan ja ehki kunnian osoituksen .
-
Täällä taas antti koittaa saada riitaa aikaan tukiaisten määrästä (aika ironista että hän itse yhtymäkumppaneidensa kanssa on ilmeisesti hyödyntänyt järjestelmän kaikki mahdolliset reiät investointivaiheessa) ja koittaa hillitä muiden investointihaluja että itse pääsisi joskus siitä hyötymään.
Sit taas maidontuottaja heittää "pahan" kuitin suoraan parsinavetasta lehmän perseen alta.
Lopuissa viesteissä koitetaan sitten tehdä iänikuisesta internetissä ja oikeassa elämässäkin käytetystä sanonnasta agronetin™ omaa sanontaa.
-
Täällä taas antti koittaa saada riitaa aikaan tukiaisten määrästä (aika ironista että hän itse yhtymäkumppaneidensa kanssa on ilmeisesti hyödyntänyt järjestelmän kaikki mahdolliset reiät investointivaiheessa) ja koittaa hillitä muiden investointihaluja että itse pääsisi joskus siitä hyötymään.
Sit taas maidontuottaja heittää "pahan" kuitin suoraan parsinavetasta lehmän perseen alta.
Lopuissa viesteissä koitetaan sitten tehdä iänikuisesta internetissä ja oikeassa elämässäkin käytetystä sanonnasta agronetin™ omaa sanontaa.
Onko sinulla jotenkin huono omatunto tästä "lapin lisästä"? Minä en mitenkään maininnut mitään Suomen sisäisiä tukieroja tässä ketjussa. Jostain syystä sellasia on, en tiedä miksi. Lapissa perus peltotuet eivät ole 1500 euroa / ha ,mutta eläimet kyllä saavat tukia kolme tai viisi kertaa enemmän kuin etelässä. Jostain systä. Mutta en minä siitä jaksa riidellä. On mitä on.
Ja "hasita vitu" on aika puhdasta Agronettiä, ei löydy googlellakaan paljon mitään muita lähteitä termille.
Niin ja on aika kunnioitettavaa ostaa eikä periä tila ja lypsää yli 60 lehmää pienellä velalla. Lypsytavasta riippumatta. Montako lehmää itsellesi olet ostanut tai montako hehtaaria?
edit: Ja kyllä kuka tahansa jolla on varaa voi rakentaa uuden navetan. Jos on 100 tai 200 ha velatonta peltoa niin ei uusi navetta konkurssia tuo. Tosin omaisuutta ehkä on parin vuoden päästä vähemmän kuin nyt, samoin tuloja, mutta työtä sentään on paljon enemmän. :)
-
Niin, meinaa unohtua, ettei tilanpidon aloittamiseen riitä aina pelkkä innostus. Se on aika monimutkainen prosessi, jossa eri osasten on asetuttava kohdilleen. Ja kehittäminen sitten monesti aikaa vievää eri osioiden haalimista kasaan, ehkä jonkun tavoitteen mukaan, tai sattuman varaisesti eteen tulevien mahdollisuuksien. Joskus siinä onnistuu, kun taas toisinaan voi joutua nielemään katkeraa pettymystä.
-
Koittakaa nyt ensin itse saada se 200 lehmää, vai onko rima liian korkeella?
Jokos sulla ropot lypsää,vai onko rima liian korkeella?
Hasita vitu.
JoHaRa .
Tämä on muuten hieno kommentti. Jos molemmat sanat ovat tarkoituksella väärin kirjoitettu, se on aika hauskaa. Ja jos ne molemmat ovat vahingossa väärin, niin se on kanssa aika hauskaa. :)
Muuan kuuluisa nimimerkki kehitti tuon sanamuodon vodkapäissään :-\
Nyt tarkemmin ajatellen, ja pienen foorumihaun jälkeen tuntuu että ehkä olen silloin 2015 jopa nähnyt tuon oman elämänsä sankarin, kaurankasvattajien ylijumalan tekemän alkuperäisen julkaisun. Täysi kunnioitus joka tapauksessa molemmille, seikä alkuperäiselle elämäntapataiteilijalle, että mesenaatille jonka ansiosta se taide jää ehkä varmemmin elämään. :)
Jo sai Timppa saarnan ja ehki kunnian osoituksen .
Alkuperäinen sanamuoto "Hasita vitu, runkari" on kylläkin a-net persoona sorkkiksen kynästä
-
Koittakaa nyt ensin itse saada se 200 lehmää, vai onko rima liian korkeella?
Jokos sulla ropot lypsää,vai onko rima liian korkeella?
Hasita vitu.
JoHaRa .
Tämä on muuten hieno kommentti. Jos molemmat sanat ovat tarkoituksella väärin kirjoitettu, se on aika hauskaa. Ja jos ne molemmat ovat vahingossa väärin, niin se on kanssa aika hauskaa. :)
Muuan kuuluisa nimimerkki kehitti tuon sanamuodon vodkapäissään :-\
Nyt tarkemmin ajatellen, ja pienen foorumihaun jälkeen tuntuu että ehkä olen silloin 2015 jopa nähnyt tuon oman elämänsä sankarin, kaurankasvattajien ylijumalan tekemän alkuperäisen julkaisun. Täysi kunnioitus joka tapauksessa molemmille, seikä alkuperäiselle elämäntapataiteilijalle, että mesenaatille jonka ansiosta se taide jää ehkä varmemmin elämään. :)
Jo sai Timppa saarnan ja ehki kunnian osoituksen .
Alkuperäinen sanamuoto "Hasita vitu, runkari" on kylläkin a-net persoona sorkkiksen kynästä
Niin minäkin muistelisin. Ehkä lievässä luovuuden tilassa syntynyt ilmaisu kuitenkaan ilman kiihtymystä.
-
Olen Finnmilkiin liittyen edelleen sitä mieltä että samat lehmät kahden eri yhtiön/perheen navetoissa, toisi nykyisellä tukipolitiikalla paremman tuloksen. Voisi tehdä esim. niin että hommassa olisi paljon synergiajuttuja, ehkä yhteinen apemylly, yhteinen hiehojen kasvatus, yhteinen rehuketju jne. Voisi vaikka olla yhteinen kolmas yritys yhteistyökuvioita ja peltohommia varten. Ja toinen navetta olisi roboteilla, toinen perinteisellä 2x12 tms. yhden tehokkaan lypsäjän asemalla. Ja elukat valikoituisi navettoihin aina sen mukaan kumpaan rakenteen ja luonteen puolesta paremmin sopii. Jotkut lehmät eivät sovi asemalypsyyn yhtä hyvin kuin robotille, eli kyse ei olisi pelkästään huonoutareisten tai laiskojen siirrosta asemapihattoon.
Ei muuten mutta se yli 200 000 euroa enemmän vuosittaisia tuotantotukia joita voisi saada tällä kahden tilan systeemillä, on aika iso juttu.
Ja rehuun liittyen on hyvä vahtia raaka-aineen sokerin määrää ja varsinkin matalalla sokerilla harkita kemiallisia aineita. Raaka-ainenäytteet ovat tänä vuonna näyttäneet usein alle 80g sokeria täällä päin.
Täällä taas raaka-ainenäytteet on märänneet matkalla labraan,en tiedä ketä tuo Valion säästökuuri näissä näytteidenkulussa oikein hyödyttää.Paska meijeri...Seisotetaan nyt jossain v.tun hörökökkölässä toisellapuolen suomea vähintään vrk kaikkia näytteitä,ei ole tullut kenellekkään mieleen säilyvyys.Niin ja ihan tiedoksi,kahtena päivänä,jos auto likkuu,niin edellisenä päivänä on näytteet otettu,miksi reitti on merkattu.Idiootteja...
-
Olen Finnmilkiin liittyen edelleen sitä mieltä että samat lehmät kahden eri yhtiön/perheen navetoissa, toisi nykyisellä tukipolitiikalla paremman tuloksen. Voisi tehdä esim. niin että hommassa olisi paljon synergiajuttuja, ehkä yhteinen apemylly, yhteinen hiehojen kasvatus, yhteinen rehuketju jne. Voisi vaikka olla yhteinen kolmas yritys yhteistyökuvioita ja peltohommia varten. Ja toinen navetta olisi roboteilla, toinen perinteisellä 2x12 tms. yhden tehokkaan lypsäjän asemalla. Ja elukat valikoituisi navettoihin aina sen mukaan kumpaan rakenteen ja luonteen puolesta paremmin sopii. Jotkut lehmät eivät sovi asemalypsyyn yhtä hyvin kuin robotille, eli kyse ei olisi pelkästään huonoutareisten tai laiskojen siirrosta asemapihattoon.
Ei muuten mutta se yli 200 000 euroa enemmän vuosittaisia tuotantotukia joita voisi saada tällä kahden tilan systeemillä, on aika iso juttu.
Ja rehuun liittyen on hyvä vahtia raaka-aineen sokerin määrää ja varsinkin matalalla sokerilla harkita kemiallisia aineita. Raaka-ainenäytteet ovat tänä vuonna näyttäneet usein alle 80g sokeria täällä päin.
Täällä taas raaka-ainenäytteet on märänneet matkalla labraan,en tiedä ketä tuo Valion säästökuuri näissä näytteidenkulussa oikein hyödyttää.Paska meijeri...Seisotetaan nyt jossain v.tun hörökökkölässä toisellapuolen suomea vähintään vrk kaikkia näytteitä,ei ole tullut kenellekkään mieleen säilyvyys.Niin ja ihan tiedoksi,kahtena päivänä,jos auto likkuu,niin edellisenä päivänä on näytteet otettu,miksi reitti on merkattu.Idiootteja...
Kai säästöt yleensä hyödyttää firman omistajaa eli Valion tuottajia...
Mikä meijeri muuten hoitaa rehunäytelogistiikan nopeammin ja paremmin kuin Valio?
Ja meillä on reittimuutoksen jälkeen tilanne se että maitonäytteet on aika usein analysoitu alle 24h siitä kun maitoauto käy, ja rehunäytteet vajaa 2 vrk maitoauton käynnistä. Nämä riippuu aika paljon siitä miten reitit sattuu naksahtamaan kohdalleen.
Eikä taida olla kielletty toimittaa näytteitä labraan jollain itse fiksusti järjestetyllä omalla kyydillä jos siltä tuntuu?
-
Olen Finnmilkiin liittyen edelleen sitä mieltä että samat lehmät kahden eri yhtiön/perheen navetoissa, toisi nykyisellä tukipolitiikalla paremman tuloksen. Voisi tehdä esim. niin että hommassa olisi paljon synergiajuttuja, ehkä yhteinen apemylly, yhteinen hiehojen kasvatus, yhteinen rehuketju jne. Voisi vaikka olla yhteinen kolmas yritys yhteistyökuvioita ja peltohommia varten. Ja toinen navetta olisi roboteilla, toinen perinteisellä 2x12 tms. yhden tehokkaan lypsäjän asemalla. Ja elukat valikoituisi navettoihin aina sen mukaan kumpaan rakenteen ja luonteen puolesta paremmin sopii. Jotkut lehmät eivät sovi asemalypsyyn yhtä hyvin kuin robotille, eli kyse ei olisi pelkästään huonoutareisten tai laiskojen siirrosta asemapihattoon.
Ei muuten mutta se yli 200 000 euroa enemmän vuosittaisia tuotantotukia joita voisi saada tällä kahden tilan systeemillä, on aika iso juttu.
Ja rehuun liittyen on hyvä vahtia raaka-aineen sokerin määrää ja varsinkin matalalla sokerilla harkita kemiallisia aineita. Raaka-ainenäytteet ovat tänä vuonna näyttäneet usein alle 80g sokeria täällä päin.
Täällä taas raaka-ainenäytteet on märänneet matkalla labraan,en tiedä ketä tuo Valion säästökuuri näissä näytteidenkulussa oikein hyödyttää.Paska meijeri...Seisotetaan nyt jossain v.tun hörökökkölässä toisellapuolen suomea vähintään vrk kaikkia näytteitä,ei ole tullut kenellekkään mieleen säilyvyys.Niin ja ihan tiedoksi,kahtena päivänä,jos auto likkuu,niin edellisenä päivänä on näytteet otettu,miksi reitti on merkattu.Idiootteja...
Kai säästöt yleensä hyödyttää firman omistajaa eli Valion tuottajia...
Mikä meijeri muuten hoitaa rehunäytelogistiikan nopeammin ja paremmin kuin Valio?
Ja meillä on reittimuutoksen jälkeen tilanne se että maitonäytteet on aika usein analysoitu alle 24h siitä kun maitoauto käy, ja rehunäytteet vajaa 2 vrk maitoauton käynnistä. Nämä riippuu aika paljon siitä miten reitit sattuu naksahtamaan kohdalleen.
Eikä taida olla kielletty toimittaa näytteitä labraan jollain itse fiksusti järjestetyllä omalla kyydillä jos siltä tuntuu?
Joo.. ja kun imee ilmat pussista pois niin pilaantuminen loppuu.Sellaisia löysiä höttöpusseja ei tuonne kannata lähettää ellei halua "kerskua" rasvahapoillaan ;D ;D
-
Koittakaa nyt ensin itse saada se 200 lehmää, vai onko rima liian korkeella?
Jokos sulla ropot lypsää,vai onko rima liian korkeella?
Hasita vitu.
JoHaRa .
Tämä on muuten hieno kommentti. Jos molemmat sanat ovat tarkoituksella väärin kirjoitettu, se on aika hauskaa. Ja jos ne molemmat ovat vahingossa väärin, niin se on kanssa aika hauskaa. :)
Muuan kuuluisa nimimerkki kehitti tuon sanamuodon vodkapäissään :-\
Nyt tarkemmin ajatellen, ja pienen foorumihaun jälkeen tuntuu että ehkä olen silloin 2015 jopa nähnyt tuon oman elämänsä sankarin, kaurankasvattajien ylijumalan tekemän alkuperäisen julkaisun. Täysi kunnioitus joka tapauksessa molemmille, seikä alkuperäiselle elämäntapataiteilijalle, että mesenaatille jonka ansiosta se taide jää ehkä varmemmin elämään. :)
Jo sai Timppa saarnan ja ehki kunnian osoituksen .
Alkuperäinen sanamuoto "Hasita vitu, runkari" on kylläkin a-net persoona sorkkiksen kynästä
Kunnian a-netin suurimmasta juoposta saat kyllä Sinä .
-
Koittakaa nyt ensin itse saada se 200 lehmää, vai onko rima liian korkeella?
Jokos sulla ropot lypsää,vai onko rima liian korkeella?
Hasita vitu.
JoHaRa .
Tämä on muuten hieno kommentti. Jos molemmat sanat ovat tarkoituksella väärin kirjoitettu, se on aika hauskaa. Ja jos ne molemmat ovat vahingossa väärin, niin se on kanssa aika hauskaa. :)
Muuan kuuluisa nimimerkki kehitti tuon sanamuodon vodkapäissään :-\
Nyt tarkemmin ajatellen, ja pienen foorumihaun jälkeen tuntuu että ehkä olen silloin 2015 jopa nähnyt tuon oman elämänsä sankarin, kaurankasvattajien ylijumalan tekemän alkuperäisen julkaisun. Täysi kunnioitus joka tapauksessa molemmille, seikä alkuperäiselle elämäntapataiteilijalle, että mesenaatille jonka ansiosta se taide jää ehkä varmemmin elämään. :)
Jo sai Timppa saarnan ja ehki kunnian osoituksen .
Alkuperäinen sanamuoto "Hasita vitu, runkari" on kylläkin a-net persoona sorkkiksen kynästä
Kunnian a-netin suurimmasta juoposta saat kyllä Sinä .
Sää oot kyl aika lyhyt, jotain 154 senttiä ?
-
Koittakaa nyt ensin itse saada se 200 lehmää, vai onko rima liian korkeella?
Jokos sulla ropot lypsää,vai onko rima liian korkeella?
Hasita vitu.
JoHaRa .
Tämä on muuten hieno kommentti. Jos molemmat sanat ovat tarkoituksella väärin kirjoitettu, se on aika hauskaa. Ja jos ne molemmat ovat vahingossa väärin, niin se on kanssa aika hauskaa. :)
Muuan kuuluisa nimimerkki kehitti tuon sanamuodon vodkapäissään :-\
Nyt tarkemmin ajatellen, ja pienen foorumihaun jälkeen tuntuu että ehkä olen silloin 2015 jopa nähnyt tuon oman elämänsä sankarin, kaurankasvattajien ylijumalan tekemän alkuperäisen julkaisun. Täysi kunnioitus joka tapauksessa molemmille, seikä alkuperäiselle elämäntapataiteilijalle, että mesenaatille jonka ansiosta se taide jää ehkä varmemmin elämään. :)
Jo sai Timppa saarnan ja ehki kunnian osoituksen .
Alkuperäinen sanamuoto "Hasita vitu, runkari" on kylläkin a-net persoona sorkkiksen kynästä
Kunnian a-netin suurimmasta juoposta saat kyllä Sinä .
Sää oot kyl aika lyhyt, jotain 154 senttiä ?
Sataseitkytä senttii .
-
Jestas, olisko aika ihan oikeesti siirtyä ajattelemaan kuin yrittäjä eikä taas optimoida tukia.
Ja yrittäjä optimoi tuloksen, kokonaistuloksen kaikkine rahavirtoineen. Joku aatteelinen urpo voi jättää 200 000 euroa vuodessa huomioitta, mutta ei yrittäjä.
Kanapuolellahan näitä optimointiyrittäjiä nähtiin taannoin.
Hallinto pakkaa noi porsaanreiät ennemmin tai myöhemmin tukkimaan? Mutta pohtia voi tietysti sitäkin että onko järkevämpää optimoida nykyiset tuet vai pyrkiä sellaiseen tuotantoon joka pysyisi hengissä merkittävästi pienemmillä tuilla?
Mutta muuten katsoin sen toisen videon. Noin sen pitää mennä? Isoilla peltoaukeilla isoilla kuvioilla tehokkailla koneilla urakoitsijoita apuna käyttäen korjataan rehua. Ei miltään pahuksen hehtaarin p..seenaloilta pitkin maakuntaa...
on se kähverätä ajella suurilla konneilla.
Ei ne suuret ja varsinkaan uudet koneet ole siinä mikään pääasia. Pääasia on se että jos haluaa kustannusten pysyvän kunnossa niin logistiikan on oltava kunnossa. Esimerkkinä että on halvempaa vuokrata 10 hehtaaria peltoa kahdessa lohkossa alle kilometrin päästä 700 / ha kuin kerätä 200 / ha vuokralla samat rehut 15 kilometrin päästä kymmeneltä hehtaarin lohkolta. Noin heittona, laskekoon kuka osaa sen todellisen kustannuksen.
-
Koittakaa nyt ensin itse saada se 200 lehmää, vai onko rima liian korkeella?
Jokos sulla ropot lypsää,vai onko rima liian korkeella?
Hasita vitu.
JoHaRa .
Tämä on muuten hieno kommentti. Jos molemmat sanat ovat tarkoituksella väärin kirjoitettu, se on aika hauskaa. Ja jos ne molemmat ovat vahingossa väärin, niin se on kanssa aika hauskaa. :)
Muuan kuuluisa nimimerkki kehitti tuon sanamuodon vodkapäissään :-\
Nyt tarkemmin ajatellen, ja pienen foorumihaun jälkeen tuntuu että ehkä olen silloin 2015 jopa nähnyt tuon oman elämänsä sankarin, kaurankasvattajien ylijumalan tekemän alkuperäisen julkaisun. Täysi kunnioitus joka tapauksessa molemmille, seikä alkuperäiselle elämäntapataiteilijalle, että mesenaatille jonka ansiosta se taide jää ehkä varmemmin elämään. :)
Jo sai Timppa saarnan ja ehki kunnian osoituksen .
Alkuperäinen sanamuoto "Hasita vitu, runkari" on kylläkin a-net persoona sorkkiksen kynästä
Kunnian a-netin suurimmasta juoposta saat kyllä Sinä .
Sää oot kyl aika lyhyt, jotain 154 senttiä ?
Sataseitkytä senttii .
Eli ilman "Henriettan asua" 5 tuumaa tuosta pois. Jää 161,5senttiä ?
-
Onko sinulla jotenkin huono omatunto tästä "lapin lisästä"? Minä en mitenkään maininnut mitään Suomen sisäisiä tukieroja tässä ketjussa. Jostain syystä sellasia on, en tiedä miksi. Lapissa perus peltotuet eivät ole 1500 euroa / ha ,mutta eläimet kyllä saavat tukia kolme tai viisi kertaa enemmän kuin etelässä. Jostain systä. Mutta en minä siitä jaksa riidellä. On mitä on.
En kommentoi kansallisen tuen määrän oikeellisuutta.
Mut peltotuissa hävitään aika paljon verrattuna eteläiseen suomeen, se antaa aika paljon tasoitusta vrt. samanlainen tila "huonommalla" tukialueella.
Lähinnä korostin viestilläni sitä, kuinka oikeastaan jokainen tällainen ketju tällä alueella noudattaa samaa kaavaa.
Ja uskon että Finnmilkillä itse tiedetään mitä tehdään aika paljon paremmin kuin agronetissä.
-
Onko sinulla jotenkin huono omatunto tästä "lapin lisästä"? Minä en mitenkään maininnut mitään Suomen sisäisiä tukieroja tässä ketjussa. Jostain syystä sellasia on, en tiedä miksi. Lapissa perus peltotuet eivät ole 1500 euroa / ha ,mutta eläimet kyllä saavat tukia kolme tai viisi kertaa enemmän kuin etelässä. Jostain systä. Mutta en minä siitä jaksa riidellä. On mitä on.
En kommentoi kansallisen tuen määrän oikeellisuutta.
Mut peltotuissa hävitään aika paljon verrattuna eteläiseen suomeen, se antaa aika paljon tasoitusta vrt. samanlainen tila "huonommalla" tukialueella.
Lähinnä korostin viestilläni sitä, kuinka oikeastaan jokainen tällainen ketju tällä alueella noudattaa samaa kaavaa.
Ja uskon että Finnmilkillä itse tiedetään mitä tehdään aika paljon paremmin kuin agronetissä.
Finnmilkillä on mukana porukka joka on lypsänyt hyvin tuloksin jo aika pitkään yhteensä saman kokoista tai isompaa karjaa kuin Kallion karja. Jo ennen koko uutta navettaa. Veikkaan että aika pitkään menee silti, ennen kuin Finnmilk tekee samaa tulosta kuin Kallio tai pari muuta hyvin hoidettua 200-300 lehmän projektia.
Nykyisillä hinnoilla ja tukitasoilla en vaan näe miksi kannattaisi tuottaa yli pohjoisen tuen katon. Ei tee tosiaan Iskola Oy myöskään tulosta. Vaikka maitotuotoskin on ollut aika kova ja vaihtoivat jo 2015 alkuvuodesta kovaa hintaa maksavalle Maitomaalle.
Haluaisin oikeasti nähdä ne laskelmat joilla se 200 000€ tai yli kuitataan mittakaavaeduilla kun maidosta saa 35 senttiä tai alle, sitä ennen en usko että on kannattavaa rakentaa niin isoa.
-
Onko sinulla jotenkin huono omatunto tästä "lapin lisästä"? Minä en mitenkään maininnut mitään Suomen sisäisiä tukieroja tässä ketjussa. Jostain syystä sellasia on, en tiedä miksi. Lapissa perus peltotuet eivät ole 1500 euroa / ha ,mutta eläimet kyllä saavat tukia kolme tai viisi kertaa enemmän kuin etelässä. Jostain systä. Mutta en minä siitä jaksa riidellä. On mitä on.
En kommentoi kansallisen tuen määrän oikeellisuutta.
Mut peltotuissa hävitään aika paljon verrattuna eteläiseen suomeen, se antaa aika paljon tasoitusta vrt. samanlainen tila "huonommalla" tukialueella.
Lähinnä korostin viestilläni sitä, kuinka oikeastaan jokainen tällainen ketju tällä alueella noudattaa samaa kaavaa.
Ja uskon että Finnmilkillä itse tiedetään mitä tehdään aika paljon paremmin kuin agronetissä.
Finnmilkillä on mukana porukka joka on lypsänyt hyvin tuloksin jo aika pitkään yhteensä saman kokoista tai isompaa karjaa kuin Kallion karja. Jo ennen koko uutta navettaa. Veikkaan että aika pitkään menee silti, ennen kuin Finnmilk tekee samaa tulosta kuin Kallio tai pari muuta hyvin hoidettua 200-300 lehmän projektia.
Nykyisillä hinnoilla ja tukitasoilla en vaan näe miksi kannattaisi tuottaa yli pohjoisen tuen katon. Ei tee tosiaan Iskola Oy myöskään tulosta. Vaikka maitotuotoskin on ollut aika kova ja vaihtoivat jo 2015 alkuvuodesta kovaa hintaa maksavalle Maitomaalle.
Haluaisin oikeasti nähdä ne laskelmat joilla se 200 000€ tai yli kuitataan mittakaavaeduilla kun maidosta saa 35 senttiä tai alle, sitä ennen en usko että on kannattavaa rakentaa niin isoa.
Hyvin tekee Iskola tulosta....tappiollista vaikka hyry mykket.
-
Nykyisillä hinnoilla ja tukitasoilla en vaan näe miksi kannattaisi tuottaa yli pohjoisen tuen katon. Ei tee tosiaan Iskola Oy myöskään tulosta. Vaikka maitotuotoskin on ollut aika kova ja vaihtoivat jo 2015 alkuvuodesta kovaa hintaa maksavalle Maitomaalle.
Joo siinä paljon 23 tonnin tappio painaa kun takana on sadoissa tuhansissa pyöriviä tuloksia. Noidenosakeyhtiöiden tulosten tarkastelu on aika turhaa muutenkin, ainoastaan silloin jos vuodesta toiseen tulos on rankasti voitollinen/tappiollinen, voidaan tehdä oikeita johtopäätöksiä. En usko että iskolassakaan osakkaat palkatta työskentelee.
Voihan tavoite olla myös vastuunjako ja sen tuomat mahdollisuudet vapaa-aikaan.
-
Koittakaa nyt ensin itse saada se 200 lehmää, vai onko rima liian korkeella?
Jokos sulla ropot lypsää,vai onko rima liian korkeella?
Hasita vitu.
JoHaRa .
Tämä on muuten hieno kommentti. Jos molemmat sanat ovat tarkoituksella väärin kirjoitettu, se on aika hauskaa. Ja jos ne molemmat ovat vahingossa väärin, niin se on kanssa aika hauskaa. :)
Muuan kuuluisa nimimerkki kehitti tuon sanamuodon vodkapäissään :-\
Nyt tarkemmin ajatellen, ja pienen foorumihaun jälkeen tuntuu että ehkä olen silloin 2015 jopa nähnyt tuon oman elämänsä sankarin, kaurankasvattajien ylijumalan tekemän alkuperäisen julkaisun. Täysi kunnioitus joka tapauksessa molemmille, seikä alkuperäiselle elämäntapataiteilijalle, että mesenaatille jonka ansiosta se taide jää ehkä varmemmin elämään. :)
Jo sai Timppa saarnan ja ehki kunnian osoituksen .
Alkuperäinen sanamuoto "Hasita vitu, runkari" on kylläkin a-net persoona sorkkiksen kynästä
Kunnian a-netin suurimmasta juoposta saat kyllä Sinä .
Sää oot kyl aika lyhyt, jotain 154 senttiä ?
Sataseitkytä senttii .
Eli ilman "Henriettan asua" 5 tuumaa tuosta pois. Jää 161,5senttiä ?
Korkokenkiä käyttää vain Agrologit . Kauheeta .
-
Jestas, olisko aika ihan oikeesti siirtyä ajattelemaan kuin yrittäjä eikä taas optimoida tukia. Katsos kun tuet eivät tulevaisuudessa ainakaan nouse, mutta esim. Finnmilkin tapauksessa rahoittajat on varmasti ollut helpompi saada, kun isossa yrityksessä vastuun jakajia on paljon.
Kyllä minä pyrin suunnittelemaan toimintani, niin että vaikka tuet poistuisivat niin silti pärjäisin.
Siis olet luopunut maataloudesta jo kokonaan? Vai mitä maatalotta uskot järkevänä yritystoimintana pyörittäväsi ilman mitään tukia?
Ja yrittäjä optimoi tuloksen, kokonaistuloksen kaikkine rahavirtoineen. Joku aatteelinen urpo voi jättää 200 000 euroa vuodessa huomioitta, mutta ei yrittäjä.
2 navettakompleksia saisi muuten suhteessa paremmat investointituetkin, jolloin lehmäpaikan omakustannushinta jäisi joka tapauksessa korkeintaan samaksi kuin yhdessä 600 lehmän navetassa. Ja investointitukia nyt ei ainakaan peritä takaisin (ellei jotenkin törttöile kunnolla), eli ne eivät tulevaisuudessa putoa valmiilta navetalta.
edit: En siis epäile etteikö Finnmilkin systeemi pystyssä pysyisi. On pääomia ja osaamista sen verran että varmasti pysyy. En vain pidä navetan kokoa optimaalisena tuloksen tekoon nykyolosuhteissa. Ja olosuhteet ovat olleet nykyisen kaltaiset tuotantotukien suhteen jo aika pitkään, eli ei ole suurta todennäköisyyttä että radikaalisti muuuttuisivat.
Ei, olen vasta aloittelemassa, mutta tukien varaan en laske elantoani.
-
Se taisi mennä tossa Tanskan aineistossa niin, että 200 lehmää oli perhetila ja ne isommat lähes palkkatyövoimalla pyöritettäviä. Niissä kannattavuus putosi, mutta itse ei tarvinnut tehdä enää mitään.
Jos on peeaa kuten bs niin silloinkaan ei tarvitse tehdä mitään.
-
Se taisi mennä tossa Tanskan aineistossa niin, että 200 lehmää oli perhetila ja ne isommat lähes palkkatyövoimalla pyöritettäviä. Niissä kannattavuus putosi, mutta itse ei tarvinnut tehdä enää mitään.
Jos on peeaa kuten bs niin silloinkaan ei tarvitse tehdä mitään.
Mikä navetta on tuo bs. Kerro onko ihan tuore varattomuus kyseessä, jokin uusi jo ennestään täällä mainittujen lisäksi ?
-SS-
-
Tusinalle virolaiselle/ukrainalaiselle töitä Kesti-Suomessa:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ksml-suuria-unelmia-saarij%C3%A4rvell%C3%A4-suunnitteilla-600-lehm%C3%A4n-j%C3%A4ttinavetta-1.165302
-
Tusinalle virolaiselle/ukrainalaiselle töitä Kesti-Suomessa:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ksml-suuria-unelmia-saarij%C3%A4rvell%C3%A4-suunnitteilla-600-lehm%C3%A4n-j%C3%A4ttinavetta-1.165302
Ja taas Sassi pääsee laulamaan, ettei nykynuorisosta ole mihinkään, kun ovat niin velttoa porukkaa..taitaa enemmän olla rahakysymys kuitenkin tuo palkkaaminen.
-
Tusinalle virolaiselle/ukrainalaiselle töitä Kesti-Suomessa:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ksml-suuria-unelmia-saarij%C3%A4rvell%C3%A4-suunnitteilla-600-lehm%C3%A4n-j%C3%A4ttinavetta-1.165302
Mitähän Veeti mahtaa tuumata, toisaalle miljoonien vähentämistuet, tundralle jättinavetan investointituet ;D
-
Ihan järjettömiä tuollaiset 600 kantturan kolhoosit. Aatelkaa nyt ite millaiset riskit. Tulee joku pöpö niinkuin englannissa hullun lehmän tauti. Leviää tuollasessa kuin kulovalkea. Tai jokin väkirehupöpö. Kalliit vakuutukset on oltava. Vähintään pitäs tuo kantturalauma pilkkoa kolmeen eri osaan ja tilaan erillisillä ruokinnoilla jo riskien hallinnan vuoksi.
Ennen se oli toista kun 20 lypsävää ja nuori karja päälle oli keskikokoinen maatila. Kun oli vielä vähän metsää niin ei ollu suurista veloista huolta pankin torpparina ja orjana. Tilan ulkopuoliset tienestit oli plussaa. Kalaa sai järvistä ja maaseutu oli asuttuna ja lavoilla oli nuoria ja sorjia tyttöjäkin tanssitettavana.......kaukainen muisto vain. Kiitos Esko Ahon ja kepun EU kiiman.
-
https://www.youtube.com/watch?v=dsWK5402NCU
-
Ihan järjettömiä tuollaiset 600 kantturan kolhoosit. Aatelkaa nyt ite millaiset riskit. Tulee joku pöpö niinkuin englannissa hullun lehmän tauti. Leviää tuollasessa kuin kulovalkea. Tai jokin väkirehupöpö. Kalliit vakuutukset on oltava. Vähintään pitäs tuo kantturalauma pilkkoa kolmeen eri osaan ja tilaan erillisillä ruokinnoilla jo riskien hallinnan vuoksi.
Ennen se oli toista kun 20 lypsävää ja nuori karja päälle oli keskikokoinen maatila. Kun oli vielä vähän metsää niin ei ollu suurista veloista huolta pankin torpparina ja orjana. Tilan ulkopuoliset tienestit oli plussaa. Kalaa sai järvistä ja maaseutu oli asuttuna ja lavoilla oli nuoria ja sorjia tyttöjäkin tanssitettavana.......kaukainen muisto vain. Kiitos Esko Ahon ja kepun EU kiiman.
Ihan järjettömiä tuommoset ajatukset. Ihan järkeviä tuollaiset 600 kantturan kolhoosit, paljon mahdollisuuksia ja etuja.
-
Ihan järjettömiä tuollaiset 600 kantturan kolhoosit. Aatelkaa nyt ite millaiset riskit. Tulee joku pöpö niinkuin englannissa hullun lehmän tauti. Leviää tuollasessa kuin kulovalkea. Tai jokin väkirehupöpö. Kalliit vakuutukset on oltava. Vähintään pitäs tuo kantturalauma pilkkoa kolmeen eri osaan ja tilaan erillisillä ruokinnoilla jo riskien hallinnan vuoksi.
Ennen se oli toista kun 20 lypsävää ja nuori karja päälle oli keskikokoinen maatila. Kun oli vielä vähän metsää niin ei ollu suurista veloista huolta pankin torpparina ja orjana. Tilan ulkopuoliset tienestit oli plussaa. Kalaa sai järvistä ja maaseutu oli asuttuna ja lavoilla oli nuoria ja sorjia tyttöjäkin tanssitettavana.......kaukainen muisto vain. Kiitos Esko Ahon ja kepun EU kiiman.
Ihan järjettömiä tuommoset ajatukset. Ihan järkeviä tuollaiset 600 kantturan kolhoosit, paljon mahdollisuuksia ja etuja.
Doddii......löytyhän sieltä debattiin yksi konsultin höynäyttämä utareuskovainen. Paappa faktalukemia pöytään verrannnaislaskelmilla per tuotantoyksikkö kulut ja riskit huomioiden. Aläkä unohda sijoitetun pääoman tuottoa nykyisellä korkokannalla + 2% lisättynä (riskivara).
-
Jotenkin jäin ihmettelemän tuota palkkatyövoiman määrää, jos kerran yrittäjätkin osallistuvat navetan pyörittämiseen. Aika isolta määrältä kuulosti. Eikös isossa yksikössä pitäisi irrota paljon litroja vähällä porukalla? Joku on tietysti 12 henkilöstä aina lomalla tai saikulla, mutta silti.
-
Jotenkin jäin ihmettelemän tuota palkkatyövoiman määrää, jos kerran yrittäjätkin osallistuvat navetan pyörittämiseen. Aika isolta määrältä kuulosti. Eikös isossa yksikössä pitäisi irrota paljon litroja vähällä porukalla? Joku on tietysti 12 henkilöstä aina lomalla tai saikulla, mutta silti.
Mutta onhan se ymmärrettävää, että tuollainen kolhoosi kaipaa jo täyspäiväisen johtajan ja työnjohtokin olla pitää, joten ei siinä omistajat jouda paskaa kolaamaan..
-
Jotenkin jäin ihmettelemän tuota palkkatyövoiman määrää, jos kerran yrittäjätkin osallistuvat navetan pyörittämiseen. Aika isolta määrältä kuulosti. Eikös isossa yksikössä pitäisi irrota paljon litroja vähällä porukalla? Joku on tietysti 12 henkilöstä aina lomalla tai saikulla, mutta silti.
Mutta onhan se ymmärrettävää, että tuollainen kolhoosi kaipaa jo täyspäiväisen johtajan ja työnjohtokin olla pitää, joten ei siinä omistajat jouda paskaa kolaamaan..
+ Hiehojen kasvattelu niiden osakkaiden vanhoissa navetoissa.
600 lehmän lypsämiseen pitää melkeen olla 2 henkeä ilta- sekä aamuvuoroon 1 appeentekijä ja 1 paskankolaaja/vasikanjuottaja. 6 henkilöä tarvitaan siis päivittäin ja jos vuodessa on se 200 työpäivää ja joku on aina saikulla yms niin melkeen sitä 12 työntekijää tarvitaan. Lypsylehmä on ihan yhtä työläs elukka oli niitä sitten 30 tai 600.
-
Tässä eräitä lukuja Finnmilk OY:stä:
2015/03 2016/03
Liikevaihto (tuhatta euroa) 260 1981
Liikevaihdon muutos 979,4%
Tilikauden tulos (tuhatta euroa) 0 5
Liikevoitto 27,6% 6,9%
Henkilöstö 6 8
Lähde: Suomen Asiakastieto
Joku viisasteli että isossa yksikössa pienetkin säästöt tuntuu. Käänteisesti voidaan sanoa että pienikin vahinko kertaantuu. Kun tulot (liikevahto kasvaa) myös kulut tahtoo kasvaa. Siten suhteellinen voitto pienenee. Työvoiman määrä on vain yksi parametri. Jotta vähemmällä työvoimalla saadaan suurempi tulos on investoitava kalustoon ja sen huoltoon joka taasen leikkaa voittoa. Ja ne riskit. Ne kasvaa. Ja jo 1%:n nousu lainanhoitokuluissa tuntuu.
Ylläolevat luvut eivät kerro kaikkea. Esim. työvoiman kokonaismäärää tilikauden aikana koska osa on ostettava palveluina ulkopuolelta. Esim. rehunteko, eläinlääkäripalvelut jne.
Jokainen voi tilata patentti-ja rekisterihallituksen kaupparekisteristä ko. yhtiön tilinpäätöksen ja taseen ja tarkastella lukuja lähemmin. Noin 3-5 vuoden kuluessa alkaa nähdä todellisen tuloksen ja liikevoiton tason.
-
Hyvinhän Finnmilkillä on mennyt, kun ei ole tarvinnut edes tappiota tehdä alkuvaiheessa.
Eiks täs ihan just jossain ketjussa puhuttu tuosta yli 200 lehmän jälkeen katoavasta suuruuden ekonomiasta.
10:ssä 60 lehmän navetassa olis varmasti enemmän työntekijöitä kuin 12:sta
Sitä vaan ihmettelen, että paljonko se hiehonavetan tekeminen sitten maksaa jos kannattaa kuskata pitkin kyliä noita elukoita.
Varmaan kyllä kuskataan rehuakin ja sitä myöden on liikennettä siellä hieholoissakin.
-
Hyvinhän Finnmilkillä on mennyt, kun ei ole tarvinnut edes tappiota tehdä alkuvaiheessa.
Eiks täs ihan just jossain ketjussa puhuttu tuosta yli 200 lehmän jälkeen katoavasta suuruuden ekonomiasta.
10:ssä 60 lehmän navetassa olis varmasti enemmän työntekijöitä kuin 12:ssa.
Sitä vaan ihmettelen, että paljonko se hiehonavetan tekeminen sitten maksaa jos kannattaa kuskata pitkin kyliä noita elukoita.
Varmaan kyllä kuskataan rehuakin ja sitä myöden on liikennettä siellä hieholoissakin.
Täällähän on mielenkiintoista keskustelua, kun näin vuosien jälkeen palstalle palasin.
On siinä omat hyvät puolensa noissa erillisissä hiehonavetoissakin. Tautiriskiä voidaan hajauttaa, rehu-/lantaliikennettä voidaan optimoida, YVA menettelyyn joutuu jos hiehotkin luvassa mukana jne jne.
600 lehmän mittakaavassa ei ole taloudellisesti ratkaisevaa onko työntekijöitä 8, 10 vai 12. Paljon tärkeämpää on miten lehmät pysyvät terveinä ja tuleeko maitoa lehmää kohden meijeriin 25 , 30, 35 vai 40 kg päivässä. Huipputuotokseen pääseminen vaatii myös työtä ja sitä kautta työntekijöitä.
-
Joo itse uskon 200-300 lehmän navetan + riittävän ison (ei mitään 10 henkeä mutta 5 tai enemmän) henkilökunnan olevan paras toimintamalli. Mutta jos isomman haluaa, niin toki siinäkin tärkeintä on se, että tuotanto pyörii hyvin. Eikä se että henkilöstökulut on minimoitu ja sitten koko korttitalo kaatuu johonkin epidemiaan + sairaslomiin yms.
Mutta tuohon Finnmilk-menetelmään sen verran, että tehdäänkö kaikki sadot siis yhdistämälle alle E-koodattua säilöntäliuosta (ei siis biologista liuosta) ja päälle sitten happoa? Vai mikä se yhdistelmä on? Tuli Bernerin esite tänään aiheesta.
"Finnmilk Oy on kokeillut vuosien aikana useita erilaisia säilöntäaineita, mutta parhaimmaksi vaihtoehdoksi he mainitsevat GrasAAT –hapot ja KOFASIL –säilöntäliuokset, joilla he säilövät nurmisäilörehun hyödyntäen molempien tuotteiden hyviä ominaisuuksia. Finnmilk –menetelmässä rehunteko aloitetaan KOFASIL-säilöntäliuoksella (annostelu 2-3,5 l/tn) ja pintarehu säilötään GrasAAT –hapolla (annostelu 4 l/tn)."
Eli mikä Kofasil-aine on käytössä?
-
Navetan pitäisi olla niin iso, että kriittisiin työvaiheisiintyövaiheeseen olisi oma ja puhdas työntekijä...
Eli näihin:
1. Poijitus ja vasikan ensihoito
2. Lypsy. Eli se vaihe kun puhtaat lypsimet kiinnitetään puhtaisiin vetimiin.
Eli lannankolaajat, lehmänajajat, traktorikuskit ja tissinpesijät erikseen.
-> likaiset työvaiheet eivät siirrä likaa noihin puhtautta vaativiin. Suurin oivallus on siis se, että se tissinpesijä ei koske niihin lypsimiin likaisilla käsillään..
Siks nää pienet perhetilat ovat syvältä... sama ihminen tekee joka työvaiheen ja yskii ja kaivaa hanuriaan joka välissä. Kaikki taudit kulkevat näpeissä lehmiin..
-
Navetan pitäisi olla niin iso, että kriittisiin työvaiheisiintyövaiheeseen olisi oma ja puhdas työntekijä...
Eli näihin:
1. Poijitus ja vasikan ensihoito
2. Lypsy. Eli se vaihe kun puhtaat lypsimet kiinnitetään puhtaisiin vetimiin.
Eli lannankolaajat, lehmänajajat, traktorikuskit ja tissinpesijät erikseen.
-> likaiset työvaiheet eivät siirrä likaa noihin puhtautta vaativiin. Suurin oivallus on siis se, että se tissinpesijä ei koske niihin lypsimiin likaisilla käsillään..
Siks nää pienet perhetilat ovat syvältä... sama ihminen tekee joka työvaiheen ja yskii ja kaivaa hanuriaan joka välissä. Kaikki taudit kulkevat näpeissä lehmiin..
Eikös suomen käytännössä jokaisessa yli 300 lehmän navetassa ole tissinpesijät erikseen, kun robotit (tai robottikaruselli) pesee tissit? Ja ylin 200 lehmän asemanavetoissa taitaa kanssa olla aika usein lypsäjät erikseen.
-
Backspace taisi unohtaa että lypsyrobotti on keksitty.
Ei suomessa kenelläkään ole varaa palkata ihmistä työhön jonka konekkin voi hoitaa.
-
Backspace taisi unohtaa että lypsyrobotti on keksitty.
Ei suomessa kenelläkään ole varaa palkata ihmistä työhön jonka konekkin voi hoitaa.
Siinähän just se sama "henkilö" pesee ja lypsää ;D ;D Jos se on kipeä, niin tauti menee joka tissiin.
Mut yksikkökoon pitäisi olla niin suuri, että jokaiseen kriittiseen tehtävään olisi oma henkilö. Sitten koon kasvattamisesta olisi hyötyä. Miksi vaikkapa asemalypsyssä ei voisi olla pesijä ja "lypsinten kiinnittäjä" erikseen? Usein siellä montussa on 2 ihmistä. Jos työtehtävät eriytettäisiin, niin puhtaus paranisi.
Sivistysmaissa toimitaan siis näin. Maidon hinta on niin alhainen, että utareterveyden kanssa ei ole varaa leikkiä. Suomessa on riittänyt se, että 90% maidosta menee meijeriin. Nykyään ei siis enää riitä.
-
Backspace taisi unohtaa että lypsyrobotti on keksitty.
Ei suomessa kenelläkään ole varaa palkata ihmistä työhön jonka konekkin voi hoitaa.
Siinähän just se sama "henkilö" pesee ja lypsää ;D ;D Jos se on kipeä, niin tauti menee joka tissiin.
Mut yksikkökoon pitäisi olla niin suuri, että jokaiseen kriittiseen tehtävään olisi oma henkilö. Sitten koon kasvattamisesta olisi hyötyä. Miksi vaikkapa asemalypsyssä ei voisi olla pesijä ja "lypsinten kiinnittäjä" erikseen? Usein siellä montussa on 2 ihmistä. Jos työtehtävät eriytettäisiin, niin puhtaus paranisi.
Sivistysmaissa toimitaan siis näin. Maidon hinta on niin alhainen, että utareterveyden kanssa ei ole varaa leikkiä. Suomessa on riittänyt se, että 90% maidosta menee meijeriin. Nykyään ei siis enää riitä.
Kokonaisuudessaan hienoin tila jonka saksassa olen nähnyt, varsinkin lehmien hoidon ja ymmärtämisen osalta, lypsi 800 lehmän karjaa yksi lypsäjä montussa.
-
Backspace taisi unohtaa että lypsyrobotti on keksitty.
Ei suomessa kenelläkään ole varaa palkata ihmistä työhön jonka konekkin voi hoitaa.
Siinähän just se sama "henkilö" pesee ja lypsää ;D ;D Jos se on kipeä, niin tauti menee joka tissiin.
Mut yksikkökoon pitäisi olla niin suuri, että jokaiseen kriittiseen tehtävään olisi oma henkilö. Sitten koon kasvattamisesta olisi hyötyä. Miksi vaikkapa asemalypsyssä ei voisi olla pesijä ja "lypsinten kiinnittäjä" erikseen? Usein siellä montussa on 2 ihmistä. Jos työtehtävät eriytettäisiin, niin puhtaus paranisi.
Sivistysmaissa toimitaan siis näin. Maidon hinta on niin alhainen, että utareterveyden kanssa ei ole varaa leikkiä. Suomessa on riittänyt se, että 90% maidosta menee meijeriin. Nykyään ei siis enää riitä.
Kokonaisuudessaan hienoin tila jonka saksassa olen nähnyt, varsinkin lehmien hoidon ja ymmärtämisen osalta, lypsi 800 lehmän karjaa yksi lypsäjä montussa.
Se ei vissiin kauheasti lutrannut siellä vedellä, ei ottanut alkutippoja, eika hänellä ollut aikaa kaivaa nenäänsä?
-
Se ei vissiin kauheasti lutrannut siellä vedellä, ei ottanut alkutippoja, eika hänellä ollut aikaa kaivaa nenäänsä?
Eipä juuri :)
Mutta edelleen minua kiinnostaa mikä Kofasil aine "Finnmilk-menetelmässä" on ollut eniten käytössä, jos joku sattuu tietämään.
-
Se ei vissiin kauheasti lutrannut siellä vedellä, ei ottanut alkutippoja, eika hänellä ollut aikaa kaivaa nenäänsä?
Eipä juuri :)
Mutta edelleen minua kiinnostaa mikä Kofasil aine "Finnmilk-menetelmässä" on ollut eniten käytössä, jos joku sattuu tietämään.
Mitä tuota ruikutat ja itket. Soita sylttytehtaalle ja kysy;
Finnmilk Oy, Vastuuhenkilöt;
Juhani Antti Olavi Korkiamäki, toimitusjohtaja, hallituksen jäsen
Ari Juhani Teppo, hallituksen puheenjohtaja
Katja Annukka Korkiamäki, hallituksen jäsen
Petter Gustav Alexander Sandelin, hallituksen jäsen
Siinä nimet. Kai nää ossaat puhelintakin käyttää?? Veivaa vaikka 020202 ja hönkäse joku noista nimistä. Kertoovat numeron. Tai sitten soita; 050 4100072.
-
Hyvinhän Finnmilkillä on mennyt, kun ei ole tarvinnut edes tappiota tehdä alkuvaiheessa.
Eiks täs ihan just jossain ketjussa puhuttu tuosta yli 200 lehmän jälkeen katoavasta suuruuden ekonomiasta.
10:ssä 60 lehmän navetassa olis varmasti enemmän työntekijöitä kuin 12:sta
Sitä vaan ihmettelen, että paljonko se hiehonavetan tekeminen sitten maksaa jos kannattaa kuskata pitkin kyliä noita elukoita.
Varmaan kyllä kuskataan rehuakin ja sitä myöden on liikennettä siellä hieholoissakin.
No eipä nuo luvut vielä kerro paljoakaan. Ja niinkuin kirjoitin tilinpäätös ja tase kertoo missä firma menee. Tietysti ko. dokumentteja pitää osata tulkita. Esim. lainanlyhennysvapaat, investointituet jne.
-
Backspace taisi unohtaa että lypsyrobotti on keksitty.
Ei suomessa kenelläkään ole varaa palkata ihmistä työhön jonka konekkin voi hoitaa.
Siinähän just se sama "henkilö" pesee ja lypsää ;D ;D Jos se on kipeä, niin tauti menee joka tissiin.
Kyl robokarusellissa on omat kätensä molemmille toimenpiteille.
Sivistymaissa kuten yhdysvalloissa on tosiaan meksikaanoja jotka vain pesevät tai lypsävät. En tiedä miten sitten muualla euroopassa on unkarilaisia tuohon hommaan tarjolla.
-
Se ei vissiin kauheasti lutrannut siellä vedellä, ei ottanut alkutippoja, eika hänellä ollut aikaa kaivaa nenäänsä?
Eipä juuri :)
Mutta edelleen minua kiinnostaa mikä Kofasil aine "Finnmilk-menetelmässä" on ollut eniten käytössä, jos joku sattuu tietämään.
***Oletpa sä malttamaton. Tässä joutuu välillä tekemään ihan töitäkin :-)
Kovasil LP-säilömtäliuos on käytössä. Viime kesänä tehtiin ykkössadon pohjat kovasil-liuoksella ja pintakerros Grassaat-hapolla. Kakkonen puhtaasta Grassaatilla ja kolmonen Aiv 2 hapolla. Tulevana kesänä tehdään myös kakkosen pohja kovasil-liuoksella. Tämä siis normiolosuhteissa, mutta jos joudutaan ns. piskojen välissä tekemään, tehdään koko läjä hapolla.
-
Se ei vissiin kauheasti lutrannut siellä vedellä, ei ottanut alkutippoja, eika hänellä ollut aikaa kaivaa nenäänsä?
Eipä juuri :)
Mutta edelleen minua kiinnostaa mikä Kofasil aine "Finnmilk-menetelmässä" on ollut eniten käytössä, jos joku sattuu tietämään.
***Oletpa sä malttamaton. Tässä joutuu välillä tekemään ihan töitäkin :-)
Kovasil LP-säilömtäliuos on käytössä. Viime kesänä tehtiin ykkössadon pohjat kovasil-liuoksella ja pintakerros Grassaat-hapolla. Kakkonen puhtaasta Grassaatilla ja kolmonen Aiv 2 hapolla. Tulevana kesänä tehdään myös kakkosen pohja kovasil-liuoksella. Tämä siis normiolosuhteissa, mutta jos joudutaan ns. piskojen välissä tekemään, tehdään koko läjä hapolla.
Kiitos paljon tiedosta. Ei ollut tarkoitus niinkään hoputtaa, vaan nostaa kysymys esille uudestaan. :)
Täällä tuli raision myymällä Silosolve FC:llä (+ pohjimmaiset Bernerin halvimmalla maitohappobakteerilla) aika helkkarin huonosti säilyvää rehua ykkössadosta. Kyllä lehmät jotain saa lypsämään kun leikkaa ohutta siivua ja täydentää apetta tarpeeksi, eikä pinnastakaan juurikaan tarvitse kuoria, mutta täytyy silti keksiä jotain muuta ensi kesäksi. Noita E-koodiaineita ei olekaan koskaan tullut kokeiltua.
edit:Ja ennen kuin joku veistelee Raision boikotoinnistani, niin aineet ostettiin ennen rahkoja.