Lainaus käyttäjältä: ilkka - 05.09.16 - klo:10:04

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 05.09.16 - klo:09:26

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 05.09.16 - klo:08:19

ja eiks tuolla ole vielä se alvietu turvana?    luulis olevan kannattavaa kun aina hoetaan että suomen kallis alvi on syynä huonoon kauppaan...

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Ahvenanmaan_veroraja_arvonlisaverotukses#2_Tavaroiden%20kaupallinen%20vienti%20ja%20tuonti

tuosta kun tavaat ja oman mielen mukaan tulkihtet niin asia selviää


tuohon viljanviljelijöiden viljavalioon palaan vielä sen verran että jos kun toiminta viljapuolella olisi niin osuuskuntahenkistä kuin maitopuolella niin nyhtökaurahan ei olisi siinä mittakaavassa mikään sensaatio vaan esimerkiksi gefilus-brändin mukainen osa suuressa kokonaisuudessa

Nyt suhteellisuutta lisää peliin.

Nyhtökaurassa kotimaasta saatava osuus on noin 10 % (siis vilja, EI vesi). 250g pakkauksesta n.25g. Valmistusmäärät haastattelun mukaan useita tuhansia pakkauksia/päivä (n.2000 kpl x 250g = 500 kg/pv -> n. 10 tn/kk). Jossain kerrottiin tuotannon kymmenkertaistuvan --> 100 tn/kk = 25 hehtaarin kaurat. Eli vuodessa 300 ha:n kaurat.

2016 kauran kylvöala 331 000 ha. Tarvittava 300 ha on 0.09 % viljellystä alasta.


Ja ne tupailtapuheet.

Tehtaalla töissä 100 henkeä. Pelkästään perunan kuljetuksesta toimeentulon saavia ei ole yhtään. Perunanviljelijöitä 60 kpl, viljelevät toki myös muuta. En saa millään noista luvuista 250 työpaikkaa aikaiseksi.

Mitenkään väheksymättä manner-Suomen orkla-sopimusviljelijöitä, ruokateollisuustehtaat jalostavat raaka-aine tonneja. Viljelijä lukumäärällä ei ole kovinkaan suurta merkitystä. Hiukka sama asia kun maitotilojen lukumäärän vähentyminen. Suurin merkitys tupailtapuheissa.

Mtk:n näkemys viljelyaloista poikkeaa hieman Slc:n näkemyksestä; "Perunan viljely on viime vuosikymmenten aikana keskittynyt läntiselle rannikkoalueelle. Ruokaperunasta viljellään kaksi kolmannesta Pohjanmaalla. Ruokateollisuusperunan viljelyalasta reilu puolet on Pohjanmaalla, yli viidennes Ahvenanmaalla ja 15 % Satakunnassa."

Herää kysymys mitä slc:n määrä pitää sisällään ? Siis kokonaisala Suomessa 2015 oli 3150 ha.

Siinä ois ollut mahdolista alkaa kehittämään härkäpavun ja herneen viljelyä Suomessa, vai eikö siihen taidot riitä?

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 05.09.16 - klo:12:23

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 05.09.16 - klo:10:04

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 05.09.16 - klo:09:26

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 05.09.16 - klo:08:19

ja eiks tuolla ole vielä se alvietu turvana?    luulis olevan kannattavaa kun aina hoetaan että suomen kallis alvi on syynä huonoon kauppaan...

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Ahvenanmaan_veroraja_arvonlisaverotukses#2_Tavaroiden%20kaupallinen%20vienti%20ja%20tuonti

tuosta kun tavaat ja oman mielen mukaan tulkihtet niin asia selviää


tuohon viljanviljelijöiden viljavalioon palaan vielä sen verran että jos kun toiminta viljapuolella olisi niin osuuskuntahenkistä kuin maitopuolella niin nyhtökaurahan ei olisi siinä mittakaavassa mikään sensaatio vaan esimerkiksi gefilus-brändin mukainen osa suuressa kokonaisuudessa

Nyt suhteellisuutta lisää peliin.

Nyhtökaurassa kotimaasta saatava osuus on noin 10 % (siis vilja, EI vesi). 250g pakkauksesta n.25g. Valmistusmäärät haastattelun mukaan useita tuhansia pakkauksia/päivä (n.2000 kpl x 250g = 500 kg/pv -> n. 10 tn/kk). Jossain kerrottiin tuotannon kymmenkertaistuvan --> 100 tn/kk = 25 hehtaarin kaurat. Eli vuodessa 300 ha:n kaurat.

2016 kauran kylvöala 331 000 ha. Tarvittava 300 ha on 0.09 % viljellystä alasta.


Ja ne tupailtapuheet.

Tehtaalla töissä 100 henkeä. Pelkästään perunan kuljetuksesta toimeentulon saavia ei ole yhtään. Perunanviljelijöitä 60 kpl, viljelevät toki myös muuta. En saa millään noista luvuista 250 työpaikkaa aikaiseksi.

Mitenkään väheksymättä manner-Suomen orkla-sopimusviljelijöitä, ruokateollisuustehtaat jalostavat raaka-aine tonneja. Viljelijä lukumäärällä ei ole kovinkaan suurta merkitystä. Hiukka sama asia kun maitotilojen lukumäärän vähentyminen. Suurin merkitys tupailtapuheissa.

Mtk:n näkemys viljelyaloista poikkeaa hieman Slc:n näkemyksestä; "Perunan viljely on viime vuosikymmenten aikana keskittynyt läntiselle rannikkoalueelle. Ruokaperunasta viljellään kaksi kolmannesta Pohjanmaalla. Ruokateollisuusperunan viljelyalasta reilu puolet on Pohjanmaalla, yli viidennes Ahvenanmaalla ja 15 % Satakunnassa."

Herää kysymys mitä slc:n määrä pitää sisällään ? Siis kokonaisala Suomessa 2015 oli 3150 ha.

Siinä ois ollut mahdolista alkaa kehittämään härkäpavun ja herneen viljelyä Suomessa, vai eikö siihen taidot riitä?

Maankuulut agronet-sadot härkäpavusta kyllä kertovat ammattitaidosta....

Lainaus käyttäjältä: SKN - 05.09.16 - klo:19:59

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 05.09.16 - klo:12:23

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 05.09.16 - klo:10:04

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 05.09.16 - klo:09:26

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 05.09.16 - klo:08:19

ja eiks tuolla ole vielä se alvietu turvana?    luulis olevan kannattavaa kun aina hoetaan että suomen kallis alvi on syynä huonoon kauppaan...

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Ahvenanmaan_veroraja_arvonlisaverotukses#2_Tavaroiden%20kaupallinen%20vienti%20ja%20tuonti

tuosta kun tavaat ja oman mielen mukaan tulkihtet niin asia selviää


tuohon viljanviljelijöiden viljavalioon palaan vielä sen verran että jos kun toiminta viljapuolella olisi niin osuuskuntahenkistä kuin maitopuolella niin nyhtökaurahan ei olisi siinä mittakaavassa mikään sensaatio vaan esimerkiksi gefilus-brändin mukainen osa suuressa kokonaisuudessa

Nyt suhteellisuutta lisää peliin.

Nyhtökaurassa kotimaasta saatava osuus on noin 10 % (siis vilja, EI vesi). 250g pakkauksesta n.25g. Valmistusmäärät haastattelun mukaan useita tuhansia pakkauksia/päivä (n.2000 kpl x 250g = 500 kg/pv -> n. 10 tn/kk). Jossain kerrottiin tuotannon kymmenkertaistuvan --> 100 tn/kk = 25 hehtaarin kaurat. Eli vuodessa 300 ha:n kaurat.

2016 kauran kylvöala 331 000 ha. Tarvittava 300 ha on 0.09 % viljellystä alasta.


Ja ne tupailtapuheet.

Tehtaalla töissä 100 henkeä. Pelkästään perunan kuljetuksesta toimeentulon saavia ei ole yhtään. Perunanviljelijöitä 60 kpl, viljelevät toki myös muuta. En saa millään noista luvuista 250 työpaikkaa aikaiseksi.

Mitenkään väheksymättä manner-Suomen orkla-sopimusviljelijöitä, ruokateollisuustehtaat jalostavat raaka-aine tonneja. Viljelijä lukumäärällä ei ole kovinkaan suurta merkitystä. Hiukka sama asia kun maitotilojen lukumäärän vähentyminen. Suurin merkitys tupailtapuheissa.

Mtk:n näkemys viljelyaloista poikkeaa hieman Slc:n näkemyksestä; "Perunan viljely on viime vuosikymmenten aikana keskittynyt läntiselle rannikkoalueelle. Ruokaperunasta viljellään kaksi kolmannesta Pohjanmaalla. Ruokateollisuusperunan viljelyalasta reilu puolet on Pohjanmaalla, yli viidennes Ahvenanmaalla ja 15 % Satakunnassa."

Herää kysymys mitä slc:n määrä pitää sisällään ? Siis kokonaisala Suomessa 2015 oli 3150 ha.

Siinä ois ollut mahdolista alkaa kehittämään härkäpavun ja herneen viljelyä Suomessa, vai eikö siihen taidot riitä?

Maankuulut agronet-sadot härkäpavusta kyllä kertovat ammattitaidosta....

No mistäs se wsitten kiikastaa? bisnes uskallusko puuttuu?

Lainaus käyttäjältä: SKN - 05.09.16 - klo:19:59

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 05.09.16 - klo:12:23

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 05.09.16 - klo:10:04

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 05.09.16 - klo:09:26

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 05.09.16 - klo:08:19

ja eiks tuolla ole vielä se alvietu turvana?    luulis olevan kannattavaa kun aina hoetaan että suomen kallis alvi on syynä huonoon kauppaan...

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Ahvenanmaan_veroraja_arvonlisaverotukses#2_Tavaroiden%20kaupallinen%20vienti%20ja%20tuonti

tuosta kun tavaat ja oman mielen mukaan tulkihtet niin asia selviää


tuohon viljanviljelijöiden viljavalioon palaan vielä sen verran että jos kun toiminta viljapuolella olisi niin osuuskuntahenkistä kuin maitopuolella niin nyhtökaurahan ei olisi siinä mittakaavassa mikään sensaatio vaan esimerkiksi gefilus-brändin mukainen osa suuressa kokonaisuudessa

Nyt suhteellisuutta lisää peliin.

Nyhtökaurassa kotimaasta saatava osuus on noin 10 % (siis vilja, EI vesi). 250g pakkauksesta n.25g. Valmistusmäärät haastattelun mukaan useita tuhansia pakkauksia/päivä (n.2000 kpl x 250g = 500 kg/pv -> n. 10 tn/kk). Jossain kerrottiin tuotannon kymmenkertaistuvan --> 100 tn/kk = 25 hehtaarin kaurat. Eli vuodessa 300 ha:n kaurat.

2016 kauran kylvöala 331 000 ha. Tarvittava 300 ha on 0.09 % viljellystä alasta.


Ja ne tupailtapuheet.

Tehtaalla töissä 100 henkeä. Pelkästään perunan kuljetuksesta toimeentulon saavia ei ole yhtään. Perunanviljelijöitä 60 kpl, viljelevät toki myös muuta. En saa millään noista luvuista 250 työpaikkaa aikaiseksi.

Mitenkään väheksymättä manner-Suomen orkla-sopimusviljelijöitä, ruokateollisuustehtaat jalostavat raaka-aine tonneja. Viljelijä lukumäärällä ei ole kovinkaan suurta merkitystä. Hiukka sama asia kun maitotilojen lukumäärän vähentyminen. Suurin merkitys tupailtapuheissa.

Mtk:n näkemys viljelyaloista poikkeaa hieman Slc:n näkemyksestä; "Perunan viljely on viime vuosikymmenten aikana keskittynyt läntiselle rannikkoalueelle. Ruokaperunasta viljellään kaksi kolmannesta Pohjanmaalla. Ruokateollisuusperunan viljelyalasta reilu puolet on Pohjanmaalla, yli viidennes Ahvenanmaalla ja 15 % Satakunnassa."

Herää kysymys mitä slc:n määrä pitää sisällään ? Siis kokonaisala Suomessa 2015 oli 3150 ha.

Siinä ois ollut mahdolista alkaa kehittämään härkäpavun ja herneen viljelyä Suomessa, vai eikö siihen taidot riitä?

Maankuulut agronet-sadot härkäpavusta kyllä kertovat ammattitaidosta....

No mistäs se wsitten kiikastaa? bisnes uskallusko puuttuu?

sämä nyhtökauran keksijä kivelä ja sitte olikohan nyt kauhavalta jonku härkis-tuotteen valmistaja puhumassa ihan täyttä asiaa, viljelijöitä kaivataan mukaan tuotekehitystalkoisiin että saataisiin kaikki raaka-aineet kotimaasta...


Paino sanalla talkoisiin.........

Osallistuttu kasvintuotantoTALKOISIIN jo vuodesta 1995, yli 20 vuotta....ja vielä jotkut tosissaan kuvittelee viljelijöiden pystyvän osallistumaan lisätalkoisiin,
osallistukoon ne kenellä on vielä varaa.

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 06.09.16 - klo:22:40

sämä nyhtökauran keksijä kivelä ja sitte olikohan nyt kauhavalta jonku härkis-tuotteen valmistaja puhumassa ihan täyttä asiaa, viljelijöitä kaivataan mukaan tuotekehitystalkoisiin että saataisiin kaikki raaka-aineet kotimaasta...


Paino sanalla talkoisiin.........

Osallistuttu kasvintuotantoTALKOISIIN jo vuodesta 1995, yli 20 vuotta....ja vielä jotkut tosissaan kuvittelee viljelijöiden pystyvän osallistumaan lisätalkoisiin,
osallistukoon ne kenellä on vielä varaa.

no mutta kun tuo kiveläkin on käynyt varmaan mitättömillä opintotuilla koulua ltatöitä tehden ja yöllä tenttiin lukien, sen jälkeen kovaa duunia työssä pienellä palkalla ja varmaan jatkuvasti itseään kehittäen työajan ulkopuolellakin...

jos ei talkoisiin halua osallistua niin sitte pitää keksiä ite joku nyhtökauran tapainen innovaatio, maidontuottajankin tilinauha oisi hetken leveämpi jos tuotekehitysrahat maksettaisiin tuottajalle, mutta vain hetken

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 07.09.16 - klo:07:19

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 06.09.16 - klo:22:40

sämä nyhtökauran keksijä kivelä ja sitte olikohan nyt kauhavalta jonku härkis-tuotteen valmistaja puhumassa ihan täyttä asiaa, viljelijöitä kaivataan mukaan tuotekehitystalkoisiin että saataisiin kaikki raaka-aineet kotimaasta...


Paino sanalla talkoisiin.........

Osallistuttu kasvintuotantoTALKOISIIN jo vuodesta 1995, yli 20 vuotta....ja vielä jotkut tosissaan kuvittelee viljelijöiden pystyvän osallistumaan lisätalkoisiin,
osallistukoon ne kenellä on vielä varaa.

no mutta kun tuo kiveläkin on käynyt varmaan mitättömillä opintotuilla koulua ltatöitä tehden ja yöllä tenttiin lukien, sen jälkeen kovaa duunia työssä pienellä palkalla ja varmaan jatkuvasti itseään kehittäen työajan ulkopuolellakin...

jos ei talkoisiin halua osallistua niin sitte pitää keksiä ite joku nyhtökauran tapainen innovaatio, maidontuottajankin tilinauha oisi hetken leveämpi jos tuotekehitysrahat maksettaisiin tuottajalle, mutta vain hetken

 Tuotteen kehittäminen on sinänsä helppoa, mutta markkinoille pääsy ja niitten kasvattaminen on vaikeampi juttu.
Tämä nyhtökaura osaa markkinoille tulon, mutta kuinka pitkälle riittää lehdistötiedoteet että tuote on suosittu, mutta tuotetta ei ole kysynnän vuoksi kaupasta saatavilla?
 Puolen vuoden päästä, ei ne ihmiset viitsi edes kokeilla sitä tuotetta, etenkin jos se on hinnakasta, silloin jos ja kun tuote tulee kauppaan. Etenkään se on ylähyllyllä (Jos Paulig ei maksa sitä suurempaa markkinointi maksua silmän korkeudelle pääsystä).
Toivottavasti saivat Pauligilta sen verran massia, etteivät tehneet palkatonta työtä.
 

onhan ne jo mininkertaistaneet tuotantonsa joten varmaan juuri kapasiteetinkin takia valittiin paulig

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 07.09.16 - klo:12:57

onhan ne jo mininkertaistaneet tuotantonsa joten varmaan juuri kapasiteetinkin takia valittiin paulig

 Minä olen niin yksinkertainen että minulle pitää näyttää numeroita ja määreitä, että ymmärtäisin sen. Puhutaanko 100kg nostosta 1000kg/ viikko vai 5000kg ,sta 30000kiloon vuorokausi.