Lainaus käyttäjältä: kylmis - 04.09.16 - klo:11:44

Se on jännä juttu, että tuo halpuus ei näy ruotsalaisissa maatalouskoneissa. Pitäisi olla selvästi halvempia kuin monet muut länsimerkit. Joku vetää ison potin välistä.

Koneharmin edustaja oli kertonut ettei sisäänostohinnan ja ulosmyyntihinnan välillä ole mitään yhteistä. Myydään sillä hintaa kuin mikä on markkinoilta saatava korkein hinta.

No tietysti se on näin.

On aina ollutkin

Se on jännä juttu, että tuo halpuus ei näy ruotsalaisissa maatalouskoneissa. Pitäisi olla selvästi halvempia kuin monet muut länsimerkit. Joku vetää ison potin välistä.

Laatu maksaa.
Toisaalta käytetyt maatalouskoneet näyttäisivät olevan Ruotsissa halvempia kuin täällä.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 04.09.16 - klo:13:33

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 04.09.16 - klo:11:44

Se on jännä juttu, että tuo halpuus ei näy ruotsalaisissa maatalouskoneissa. Pitäisi olla selvästi halvempia kuin monet muut länsimerkit. Joku vetää ison potin välistä.

Koneharmin edustaja oli kertonut ettei sisäänostohinnan ja ulosmyyntihinnan välillä ole mitään yhteistä. Myydään sillä hintaa kuin mikä on markkinoilta saatava korkein hinta.

No tietysti se on näin.

On aina ollutkin

Näkeehän sen mchhalessa. Paras pyynti on ollut 140k€ kombista. Sillä hinnalla alkaa muita merkkejä saamaan 2 pihaan. Tai rivin käytettynä muita varaosakoneiksi.

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 04.09.16 - klo:13:15

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 04.09.16 - klo:12:08

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 04.09.16 - klo:11:44

Se on jännä juttu, että tuo halpuus ei näy ruotsalaisissa maatalouskoneissa. Pitäisi olla selvästi halvempia kuin monet muut länsimerkit. Joku vetää ison potin välistä.

jos tehtaalla on tilauskirja yhtä täynnä kuin suomen pankilla velkakirjoja niin eivät tiesti aivan täysimääräisesti hyödynnä tuota 25% kilpailuetuaan 

mielenkiintoista leikkiä ajatuksella että viljanviljelijöillä olisi ollut joku vahva  valion kaltainen osuuskunta joka olisi tehnyt kunnon tarjouksen nyhtökaurasta, oltaisiinko silloin päästy saamaan viljasta kunnon hintaa jos vielä nyhtökaura on jollain patenteilla suojattu

No siinähän leikit. Valion kaltainen osuuskunta ja kunnon tarjous nyhtökaurasta....kissmyass.

Elämme markkinataloudessa.

Jos firman nimi on Gold&Green Foods Ltd Oy luuletko tosiaan että kotimaisuus kovin paljoa painaa raaka-aineissa ? 

Varsinkin kun kyseessä on oikea Oy, jonka tehtävänä on tuottaa voittoa. No ensimmäinen tavoite fimalla on saavutettu.

Mikä tuon ois oikeasti muu estänyt kuin asenne? Yhtiöllä ois ollut raaka-aineet omasta takaa ynm. ja siihen päälle rajattomat markkinat. No se kait on helppoa kun viljarekka häviää mutkan taakse ja pääsee agroon narisemaan halpaa viljan hintaa.

Asenne hyvinkin. Melestäni äärimmäisen nolo korjaus innovaattoreilta kotimaisuusaste uutisointiin;

"2.9.2016 kello 16.01: Muokattu otsikkoa, joka oli aikaisemmin "Suomalaisinnovaatio Nyhtökauran raaka-aineesta vain reilu kymmenes kotimaista". Nyhtökaurasta on tekijöiden mukaan kotimaista yli 60 prosenttia, koska noin puolet on vettä ja se on kotimaista."

Totta kuitenkin.

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 04.09.16 - klo:13:15

Elämme markkinataloudessa.

Jos firman nimi on Gold&Green Foods Ltd Oy luuletko tosiaan että kotimaisuus kovin paljoa painaa raaka-aineissa ? 

Mikä tuon ois oikeasti muu estänyt kuin asenne? Yhtiöllä ois ollut raaka-aineet omasta takaa ynm. ja siihen päälle rajattomat markkinat. No se kait on helppoa kun viljarekka häviää mutkan taakse ja pääsee agroon narisemaan halpaa viljan hintaa.

Vähän muukin kuin asenne? Tuossa firmassahan ei tuottajilla ole mitään ja vielä vähemmän osuutta. Olisi täytynyt ostaa kyseinen firma pois. Ja sitten kun ajatellaan Valiota niin enää olisi tarvinnut saada 80% kauramarkkinoista hallintaansa. Sitten olisi raaka-aineen halllinnalla voinut kuvitella jotain saavansa aikaan. Tosin kun kauraa on vain 10% ja loppu on jotakin muuta niin aika heikkoa olisi ollut. Lisäksi jotta sillä olisi ollut merkitystä niin kauran tuotannosta vähintään 30-50% olisi täytynyt saada muunnettua nyhtökauraksi. Vaikka kulutus on kasvanut rajusti niin utopiaa tuollaiset luvut ottaen huomiooon kauran vähäisen osuuden.

Niin että aika turhaan keuhkoat, realistinen analyysi tilanteesta on toinen. Kuin asenne.

No se kait on helppoa kun maitorekka häviää mutkan taakse ja pääsee agroon narisemaan halpaa maidon hintaa.

Korjattu...

Laiskat riitaisat reportterit eivät tulleet toimeen keskenään.

Paikallislehdellä oli toimitusvaikeuksia.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 04.09.16 - klo:13:31

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 04.09.16 - klo:13:15

Elämme markkinataloudessa.

Jos firman nimi on Gold&Green Foods Ltd Oy luuletko tosiaan että kotimaisuus kovin paljoa painaa raaka-aineissa ? 

Mikä tuon ois oikeasti muu estänyt kuin asenne? Yhtiöllä ois ollut raaka-aineet omasta takaa ynm. ja siihen päälle rajattomat markkinat. No se kait on helppoa kun viljarekka häviää mutkan taakse ja pääsee agroon narisemaan halpaa viljan hintaa.

Vähän muukin kuin asenne? Tuossa firmassahan ei tuottajilla ole mitään ja vielä vähemmän osuutta. Olisi täytynyt ostaa kyseinen firma pois. Ja sitten kun ajatellaan Valiota niin enää olisi tarvinnut saada 80% kauramarkkinoista hallintaansa. Sitten olisi raaka-aineen halllinnalla voinut kuvitella jotain saavansa aikaan. Tosin kun kauraa on vain 10% ja loppu on jotakin muuta niin aika heikkoa olisi ollut. Lisäksi jotta sillä olisi ollut merkitystä niin kauran tuotannosta vähintään 30-50% olisi täytynyt saada muunnettua nyhtökauraksi. Vaikka kulutus on kasvanut rajusti niin utopiaa tuollaiset luvut ottaen huomiooon kauran vähäisen osuuden.

Niin että aika turhaan keuhkoat, realistinen analyysi tilanteesta on toinen. Kuin asenne.

Ainiin ainoa viljeltävä kasvi on kaura.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 04.09.16 - klo:16:21

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 04.09.16 - klo:13:31

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 04.09.16 - klo:13:15

Elämme markkinataloudessa.

Jos firman nimi on Gold&Green Foods Ltd Oy luuletko tosiaan että kotimaisuus kovin paljoa painaa raaka-aineissa ? 

Mikä tuon ois oikeasti muu estänyt kuin asenne? Yhtiöllä ois ollut raaka-aineet omasta takaa ynm. ja siihen päälle rajattomat markkinat. No se kait on helppoa kun viljarekka häviää mutkan taakse ja pääsee agroon narisemaan halpaa viljan hintaa.

Vähän muukin kuin asenne? Tuossa firmassahan ei tuottajilla ole mitään ja vielä vähemmän osuutta. Olisi täytynyt ostaa kyseinen firma pois. Ja sitten kun ajatellaan Valiota niin enää olisi tarvinnut saada 80% kauramarkkinoista hallintaansa. Sitten olisi raaka-aineen halllinnalla voinut kuvitella jotain saavansa aikaan. Tosin kun kauraa on vain 10% ja loppu on jotakin muuta niin aika heikkoa olisi ollut. Lisäksi jotta sillä olisi ollut merkitystä niin kauran tuotannosta vähintään 30-50% olisi täytynyt saada muunnettua nyhtökauraksi. Vaikka kulutus on kasvanut rajusti niin utopiaa tuollaiset luvut ottaen huomiooon kauran vähäisen osuuden.

Niin että aika turhaan keuhkoat, realistinen analyysi tilanteesta on toinen. Kuin asenne.

Ainiin ainoa viljeltävä kasvi on kaura.

Ainoa meillä viljeltävä tuohon nyhtökauraan kelpaava? Hernettä ei löydy eikä sopivaa härkäpapua?

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 04.09.16 - klo:11:19

eemelikin pelastettiin rehellisten, veroa maksavien duunarien selkänahalla

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/nain-pelastettiin-perunalastutehdas-ahvenanmaalla---tehtaanjohtaja-se-oli-jotain-todella-suurta/NfYvbUN5?ref=iltalehti:b4bc&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal&_ga=1.236015681.1519610552.1469059215

     




Ottaisit selvää asioista. Sun kommentit on tupailtatasoa, melkein disinformaatiota.

1. Sipsitehtaan perunoista tulee pieni murto-osa mannersuomesta, jopa ruotsalaista perunaa käytetään enemmän tehtaalla.

2. Paikalliset viljelijät ovat joutuneet osallistumaan kovalla hinnalla tehtaan kannattavuuteen, eivät pelkästään duunarit.

Suomalaiset arvostavat kotimaisuutta enemmän kuin koskaan. Orkla ottaa melkoisen riskin, jos se siirtää perunalastujen tuotannon pois Suomesta. Taffel ja Suomi kuuluvat saumattomasti yhteen. Kyllä käsi kaupan sipsihyllyllä hamuaa muualle, jos alkuperä ei ole suomalaista, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila vakuuttaa.

Orklan tehtaalla jalostetaan vuodessa perunaa noin 28 miljoonaa kiloa perunalastuiksi ja perunapakasteiksi. Tehdas käyttää lähes koko Ahvenanmaan perunasadon ja lisäksi Manner-Suomessa viljeltyä perunaa. Muun muassa Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa on sopimusviljelijöitä, jotka toimittavat koko satonsa Orklan tuotantolaitokselle Ahvenanmaalle.

    Tehtaan säilyminen on Ahvenanmaan maatalouden ja koko Suomen perunatuotannon kannalta erittäin tärkeää, sillä lähes kolmannes Suomen ruokateollisuusperunasta viljellään Ahvenanmaalla, muistuttaa SLC:n puheenjohtaja Holger Falck.

Tehtaan sulkeminen veisi Ahvenanmaalta ainakin 250 työpaikkaa, kun mukaan lasketaan kuljetuksen työpaikat ja 60 perunanviljelijää, kertoo kansanedustaja Mats Löfström.

ja eiks tuolla ole vielä se alvietu turvana?    luulis olevan kannattavaa kun aina hoetaan että suomen kallis alvi on syynä huonoon kauppaan...

ja eiks tuolla ole vielä se alvietu turvana?    luulis olevan kannattavaa kun aina hoetaan että suomen kallis alvi on syynä huonoon kauppaan...

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Ahvenanmaan_veroraja_arvonlisaverotukses#2_Tavaroiden%20kaupallinen%20vienti%20ja%20tuonti

tuosta kun tavaat ja oman mielen mukaan tulkihtet niin asia selviää


tuohon viljanviljelijöiden viljavalioon palaan vielä sen verran että jos kun toiminta viljapuolella olisi niin osuuskuntahenkistä kuin maitopuolella niin nyhtökaurahan ei olisi siinä mittakaavassa mikään sensaatio vaan esimerkiksi gefilus-brändin mukainen osa suuressa kokonaisuudessa

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 05.09.16 - klo:08:19

ja eiks tuolla ole vielä se alvietu turvana?    luulis olevan kannattavaa kun aina hoetaan että suomen kallis alvi on syynä huonoon kauppaan...

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Ahvenanmaan_veroraja_arvonlisaverotukses#2_Tavaroiden%20kaupallinen%20vienti%20ja%20tuonti

tuosta kun tavaat ja oman mielen mukaan tulkihtet niin asia selviää


tuohon viljanviljelijöiden viljavalioon palaan vielä sen verran että jos kun toiminta viljapuolella olisi niin osuuskuntahenkistä kuin maitopuolella niin nyhtökaurahan ei olisi siinä mittakaavassa mikään sensaatio vaan esimerkiksi gefilus-brändin mukainen osa suuressa kokonaisuudessa

Nyt suhteellisuutta lisää peliin.

Nyhtökaurassa kotimaasta saatava osuus on noin 10 % (siis vilja, EI vesi). 250g pakkauksesta n.25g. Valmistusmäärät haastattelun mukaan useita tuhansia pakkauksia/päivä (n.2000 kpl x 250g = 500 kg/pv -> n. 10 tn/kk). Jossain kerrottiin tuotannon kymmenkertaistuvan --> 100 tn/kk = 25 hehtaarin kaurat. Eli vuodessa 300 ha:n kaurat.

2016 kauran kylvöala 331 000 ha. Tarvittava 300 ha on 0.09 % viljellystä alasta.


Ja ne tupailtapuheet.

Tehtaalla töissä 100 henkeä. Pelkästään perunan kuljetuksesta toimeentulon saavia ei ole yhtään. Perunanviljelijöitä 60 kpl, viljelevät toki myös muuta. En saa millään noista luvuista 250 työpaikkaa aikaiseksi.

Mitenkään väheksymättä manner-Suomen orkla-sopimusviljelijöitä, ruokateollisuustehtaat jalostavat raaka-aine tonneja. Viljelijä lukumäärällä ei ole kovinkaan suurta merkitystä. Hiukka sama asia kun maitotilojen lukumäärän vähentyminen. Suurin merkitys tupailtapuheissa.

Mtk:n näkemys viljelyaloista poikkeaa hieman Slc:n näkemyksestä; "Perunan viljely on viime vuosikymmenten aikana keskittynyt läntiselle rannikkoalueelle. Ruokaperunasta viljellään kaksi kolmannesta Pohjanmaalla. Ruokateollisuusperunan viljelyalasta reilu puolet on Pohjanmaalla, yli viidennes Ahvenanmaalla ja 15 % Satakunnassa."

Herää kysymys mitä slc:n määrä pitää sisällään ? Siis kokonaisala Suomessa 2015 oli 3150 ha.

 

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 05.09.16 - klo:09:26

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 05.09.16 - klo:08:19

ja eiks tuolla ole vielä se alvietu turvana?    luulis olevan kannattavaa kun aina hoetaan että suomen kallis alvi on syynä huonoon kauppaan...

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Ahvenanmaan_veroraja_arvonlisaverotukses#2_Tavaroiden%20kaupallinen%20vienti%20ja%20tuonti

tuosta kun tavaat ja oman mielen mukaan tulkihtet niin asia selviää


tuohon viljanviljelijöiden viljavalioon palaan vielä sen verran että jos kun toiminta viljapuolella olisi niin osuuskuntahenkistä kuin maitopuolella niin nyhtökaurahan ei olisi siinä mittakaavassa mikään sensaatio vaan esimerkiksi gefilus-brändin mukainen osa suuressa kokonaisuudessa

Nyt suhteellisuutta lisää peliin.

Nyhtökaurassa kotimaasta saatava osuus on noin 10 % (siis vilja, EI vesi). 250g pakkauksesta n.25g. Valmistusmäärät haastattelun mukaan useita tuhansia pakkauksia/päivä (n.2000 kpl x 250g = 500 kg/pv -> n. 10 tn/kk). Jossain kerrottiin tuotannon kymmenkertaistuvan --> 100 tn/kk = 25 hehtaarin kaurat. Eli vuodessa 300 ha:n kaurat.

2016 kauran kylvöala 331 000 ha. Tarvittava 300 ha on 0.09 % viljellystä alasta.


Ja ne tupailtapuheet.

Tehtaalla töissä 100 henkeä. Pelkästään perunan kuljetuksesta toimeentulon saavia ei ole yhtään. Perunanviljelijöitä 60 kpl, viljelevät toki myös muuta. En saa millään noista luvuista 250 työpaikkaa aikaiseksi.

Mitenkään väheksymättä manner-Suomen orkla-sopimusviljelijöitä, ruokateollisuustehtaat jalostavat raaka-aine tonneja. Viljelijä lukumäärällä ei ole kovinkaan suurta merkitystä. Hiukka sama asia kun maitotilojen lukumäärän vähentyminen. Suurin merkitys tupailtapuheissa.

Mtk:n näkemys viljelyaloista poikkeaa hieman Slc:n näkemyksestä; "Perunan viljely on viime vuosikymmenten aikana keskittynyt läntiselle rannikkoalueelle. Ruokaperunasta viljellään kaksi kolmannesta Pohjanmaalla. Ruokateollisuusperunan viljelyalasta reilu puolet on Pohjanmaalla, yli viidennes Ahvenanmaalla ja 15 % Satakunnassa."

Herää kysymys mitä slc:n määrä pitää sisällään ? Siis kokonaisala Suomessa 2015 oli 3150 ha.

Siinä ois ollut mahdolista alkaa kehittämään härkäpavun ja herneen viljelyä Suomessa, vai eikö siihen taidot riitä?

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 05.09.16 - klo:10:04

Nyt suhteellisuutta lisää peliin.

Nyhtökaurassa kotimaasta saatava osuus on noin 10 % (siis vilja, EI vesi). 250g pakkauksesta n.25g. Valmistusmäärät haastattelun mukaan useita tuhansia pakkauksia/päivä (n.2000 kpl x 250g = 500 kg/pv -> n. 10 tn/kk). Jossain kerrottiin tuotannon kymmenkertaistuvan --> 100 tn/kk = 25 hehtaarin kaurat. Eli vuodessa 300 ha:n kaurat.

2016 kauran kylvöala 331 000 ha. Tarvittava 300 ha on 0.09 % viljellystä alasta.

Siinä ois ollut mahdolista alkaa kehittämään härkäpavun ja herneen viljelyä Suomessa, vai eikö siihen taidot riitä?

Oliko tuota härkäpapua 30% ja hernettä 30%? Jotain sellaista? Tarve siis 5000 tonnia vuodessa? Maltillisella 2,5 tonnin satotasolla 2.000 hehtaaria. Ja molemmille tietty sama. Pelivaraa niin tarvitaan 5.000 hehtaaria. Siis 0.25% peltopinta-alasta. Parempi kuin kumina mutta. Ei tuosta kovin monen viljelijän rahantekokoneeksi olisi?

Ja sen verran että nykyiset ovat rehulajikkeita. Saattaa olla kun tuossa nyhtökaurassa mku aika pitkälle ratkaisee onko tuotteella menekkiä. Että ovat kokeilleet lajikkeita ja todenneet mitkä sopivat. Onko niistä meillä viljelyyn on toinen juttu. Ja siinä ei viljelijän ammattitaidolla ole vielä mitään merkitystä, tarvitaan kasvinjalostaja.