Kippaamalla se kasaan ja sitten viskellään talikolla leveäksi, ihan kuin ennenvanhaan. Sitä se luomu on parhaimmillaan... 😜

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 20.08.16 - klo:10:27

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 19.08.16 - klo:18:51

DTT, ja monia muita kielletty vuosien varella ja lisää tulee.

Onhan niitä aineita kielletty, mutta kysymys kuuluikin, mitkä torjunta-aineet ovat osoittautuneet haitallisiksi (ihmisen) terveydelle?

Torjunta-aineiden käyttöä voidaan vähentää sillä että käytettäisiin enemmän nopempi kasvuisia yksivuotisia kasveja. Itse testailen voikukan ja juolavehnän torjunnassa persian apilaa ja italian raeheinää. Italialainen kasvaa kyllä villisti. kuukausi niitosta ja ilman lannoitusta sais kohta rehun tehdä.

Uskon kemian kehittymiseen. Uudet torjunta-aineet on entistä turvallisempia, koska uusia tehoaineita tulee nykyään harvoin viljelykäyttöön siksi, kun ne käyvät ensin läpi useita vuosia kestävät  perusteelliset tutkimukset, ja ne pääsevät markkinoille vasta, kun ne on todettu turvallisiksi luonnolle ja ihmiselle.

Luomuviljely on kuulema peltoja köyhdyttävä tuotantotapa. Fosfori ja Kali vähentyvät 14 vuodessa, kun siirtyy luomuun. Liete ei riitä pitämään viljavuusluokkia, vaan tippuvat kunnes saavat taas kunnon kemiallista lantaa.

Lopputulos on, että nurmet ei enää kasva tarpeeksi ja luomu loppuu siihen.

Mitä mieltä olette, käykö pelloille noin. Eräs iso tila kertoi lehdessä noin käyneen.

On siinä perää. Lietteen kali ei välttämättä riitä linnoitukseen. Pitäisi ajaa biotiittiä lisäksi. Kasvi tilalla eri juttu jos lantaa saa naapurista ja kyntää pehkut peltoon.

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 20.08.16 - klo:18:26

Luomuviljely on kuulema peltoja köyhdyttävä tuotantotapa. Fosfori ja Kali vähentyvät 14 vuodessa, kun siirtyy luomuun. Liete ei riitä pitämään viljavuusluokkia, vaan tippuvat kunnes saavat taas kunnon kemiallista lantaa.

Lopputulos on, että nurmet ei enää kasva tarpeeksi ja luomu loppuu siihen.

Mitä mieltä olette, käykö pelloille noin. Eräs iso tila kertoi lehdessä noin käyneen.

On siinä perää. Lietteen kali ei välttämättä riitä linnoitukseen. Pitäisi ajaa biotiittiä lisäksi. Kasvi tilalla eri juttu jos lantaa saa naapurista ja kyntää pehkut peltoon.

Niillä mailla, joilla reservikalium on matala, lannoitekali (säkistä tai lantana) antaa hyvän satovasteen ja näistä maista kali loppuu nopeasti ilman riittävää lisäystä ja alkaa siten rajoittamaan kasvua. Normaali kaliluku viljavuusnäytteissä ei kerro reservikalista mitään, vaan siitä pitää teettää oma analyyysi, maksaa luokkaa parikymppiä ja on validi parikymmentä vuotta. Lisäksi reservikalin voi analysoida myös kyntökerroksen alapuolelta, koska siellä tilanne voi olla eri kuin pinnassa ja syväjuuriset kasvit hyötyvät mahdollisesta hyvästä kalitilanteesta syvemmällä.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 21.08.16 - klo:06:13

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 20.08.16 - klo:18:26

Luomuviljely on kuulema peltoja köyhdyttävä tuotantotapa. Fosfori ja Kali vähentyvät 14 vuodessa, kun siirtyy luomuun. Liete ei riitä pitämään viljavuusluokkia, vaan tippuvat kunnes saavat taas kunnon kemiallista lantaa.

Lopputulos on, että nurmet ei enää kasva tarpeeksi ja luomu loppuu siihen.

Mitä mieltä olette, käykö pelloille noin. Eräs iso tila kertoi lehdessä noin käyneen.

On siinä perää. Lietteen kali ei välttämättä riitä linnoitukseen. Pitäisi ajaa biotiittiä lisäksi. Kasvi tilalla eri juttu jos lantaa saa naapurista ja kyntää pehkut peltoon.

Niillä mailla, joilla reservikalium on matala, lannoitekali (säkistä tai lantana) antaa hyvän satovasteen ja näistä maista kali loppuu nopeasti ilman riittävää lisäystä ja alkaa siten rajoittamaan kasvua. Normaali kaliluku viljavuusnäytteissä ei kerro reservikalista mitään, vaan siitä pitää teettää oma analyyysi, maksaa luokkaa parikymppiä ja on validi parikymmentä vuotta. Lisäksi reservikalin voi analysoida myös kyntökerroksen alapuolelta, koska siellä tilanne voi olla eri kuin pinnassa ja syväjuuriset kasvit hyötyvät mahdollisesta hyvästä kalitilanteesta syvemmällä.

Turve/suomailla tämä tulee nopeasti esiin. kaivurilla pitäisi vähän yrittää sotkea savea sekaan syvemmältä. Tämän takia ennen on ajettu talvella savea suolle ja suolle savea.

Noniin, nyt oli tekstaripalstalla joku sitä mieltä, että luomussakin pitää olla peltoa suhteessa eläinmäärään siten, että lanta riittää lannoittamaan koko alan ja sato kerätään reunoja myöten, niin pelto ei köyhdy. Eli ne joilla on paljon peltoa suhteessa eläinmäärään ovat sitten kans syyllisiä...

Noniin, nyt oli tekstaripalstalla joku sitä mieltä, että luomussakin pitää olla peltoa suhteessa eläinmäärään siten, että lanta riittää lannoittamaan koko alan ja sato kerätään reunoja myöten, niin pelto ei köyhdy. Eli ne joilla on paljon peltoa suhteessa eläinmäärään ovat sitten kans syyllisiä...

Ehkä jos aatellaan järjellä niin luomussa 40 lehmälle sais olla enintään 80 hehtaaria jos meinaa mahdollisimman vähillä osto lannoitteilla mennä. Tätä vähemmällä voi tulla uuvelo rehuista huonona vuonna ja isommalla peltomäärällä tahtoo ravinteet loppua jos yli menemällä pelto määrällä on myynti kasvia.

Lainaus käyttäjältä: tolasvw - 18.08.16 - klo:21:44

Luomun alkaa houkuttelemaan ei niinkään ideologisista syistä vaan ihan taloudellisista.
Tuet kasvinviljelytilalla noin kolmanneksen paremmat, ei lannoituskustannukisa, ei torjunta aine kustannuksia. Viljanhinnat yli tuplat tavanomaiseen, tilastoitu satotaso yli 50 % tavanomaisen sadoista. Luomuviljelyllä on vielä mahdollisuus vaurastua, tavanomaisella alkaa menemään vaikeeksi.
Ja vielä jos on kotieläintila niin tuet on noin 300 euroa / ha paremmat, kyllä kuluttajilla rahaa on.

Niin ilman noita eläimiä tuo luomu on ihan pelleilyä. Luomu-uskovaiset helposti kertoo että tuli 4000kg ruista. Eikä siinä mitään, ihan varmaan tulikin. Tahtoo vaan unohtua se, että satoa tulee joka kolmasvuosi, eli sitä todellista myytävää vuosittain on todella surkea määrä.

Juu samaa mieltä. En ymmärrä millä pääsee yli 50 % sadoissa latausvuodet huomioiden. Ja ei ne satokasvivuodetkaan häävejä ole. Lasketaankohan nurmetkin satokasveiksi vai millä tuo saadaan? Se vaan mielestäni täytyy huomioida ettei ne sadot ole sitä 50%

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 20.08.16 - klo:08:17

Edellinen aihe tästä asiasta ei avannut mulle vieläkään sitä, että kuin tämä luomu saadaan kannattavammaksi kuin tavanomainen viljely? Heittäkää nyt jokin esimerkki laskelma millä tämä toteutuu?
Jokin tuossa mainitsi, että sadot hieman yli 50% tavanomaisesta. Oliko tähän laskettu mukaan "latausvuodet" vai? Eli jos saan nyt vaikka, 4t/ha satoja keskimäärin koko alalta niin paljon saan luomussa? 2,5t/ha kertaa 60% peltoalasta, jos se 40% on latauksessa? Vai 2,5t/ha kokoalalle kerrottuna?

Tuolla on laskelma luomun kannattavuudesta kemialliseen verrattuna:

http://www.reijokaki.com/p/talous.html?m=1

Laita laskelmaan omia lukujasi, niin homma avautuu paremmin.

Yritän ehtiä jossain välissä avaamaan omiakin lukuja. Nyt kuitenkin pitää keskittyä puinteihin enemmänkin. Josko kaura alkaisi olla puitavissa.

Joo tuota on tullut tutkittua. Siinä vain ei kerrota niitä luomun satotasoja. Tai sitä kuinka suuri osa tavarasta kelpaa korkeampaan hintaan (elintarvike, mallas, leipä) ja paljon menee alempaan hintaan rehuksi. Tähän kun lisätään vielä se, että jos saan nyt pellolta 5 tn/ha ja toiselta 3 tn/ha niin miten satotasot käyttäytyvät luomussa. Tuleeko vitosesta kolmonen ja kolmosesta ykkönen? Sen vuoksi esimerkkejä tässä kyselin. Lannoitteet, kasvinsuojelut, siemenet ja tuet on helppo laskea, mutta konetyö ja myyntitulo vaikeampaa.

Nurmien myynnille ei kannata minun tapauksessa laskea mitään, koska luomurehua ostavia tiloja ei täällä juuri ole.

Ei tässä mihinkään kiire ole. Tämä on kuitenkin sellainen pidempi pohdinta, jos näin radikaalisti aletaan tilan tuotantosuuntaa muuttamaan.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 20.08.16 - klo:10:51

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 20.08.16 - klo:08:17

Edellinen aihe tästä asiasta ei avannut mulle vieläkään sitä, että kuin tämä luomu saadaan kannattavammaksi kuin tavanomainen viljely? Heittäkää nyt jokin esimerkki laskelma millä tämä toteutuu?
Jokin tuossa mainitsi, että sadot hieman yli 50% tavanomaisesta. Oliko tähän laskettu mukaan "latausvuodet" vai? Eli jos saan nyt vaikka, 4t/ha satoja keskimäärin koko alalta niin paljon saan luomussa? 2,5t/ha kertaa 60% peltoalasta, jos se 40% on latauksessa? Vai 2,5t/ha kokoalalle kerrottuna?

Tuolla on laskelma luomun kannattavuudesta kemialliseen verrattuna:

http://www.reijokaki.com/p/talous.html?m=1

Laita laskelmaan omia lukujasi, niin homma avautuu paremmin.

Yritän ehtiä jossain välissä avaamaan omiakin lukuja. Nyt kuitenkin pitää keskittyä puinteihin enemmänkin. Josko kaura alkaisi olla puitavissa.

Joo tuota on tullut tutkittua. Siinä vain ei kerrota niitä luomun satotasoja. Tai sitä kuinka suuri osa tavarasta kelpaa korkeampaan hintaan (elintarvike, mallas, leipä) ja paljon menee alempaan hintaan rehuksi. Tähän kun lisätään vielä se, että jos saan nyt pellolta 5 tn/ha ja toiselta 3 tn/ha niin miten satotasot käyttäytyvät luomussa. Tuleeko vitosesta kolmonen ja kolmosesta ykkönen? Sen vuoksi esimerkkejä tässä kyselin. Lannoitteet, kasvinsuojelut, siemenet ja tuet on helppo laskea, mutta konetyö ja myyntitulo vaikeampaa.

Nurmien myynnille ei kannata minun tapauksessa laskea mitään, koska luomurehua ostavia tiloja ei täällä juuri ole.

Ei tässä mihinkään kiire ole. Tämä on kuitenkin sellainen pidempi pohdinta, jos näin radikaalisti aletaan tilan tuotantosuuntaa muuttamaan.

Luomurypsiä ja jotain muuta arvo kasvia. Loput nurmelle.

Ei tässä mihinkään kiire ole. Tämä on kuitenkin sellainen pidempi pohdinta, jos näin radikaalisti aletaan tilan tuotantosuuntaa muuttamaan.

Hienoa, että mietit asiaa kunnolla. Näitä tarinoita parinkymmenenvuoden takaa, jossa EU-jäsenyyden myötä naapuri houkuteltiin touhuun yhden yön miettimisajalla, jäljet olivat aika hurjia.

Lainaus käyttäjältä: meidän Isä - 19.08.16 - klo:08:09

Lainaus käyttäjältä: tolasvw - 18.08.16 - klo:21:44

Luomun alkaa houkuttelemaan ei niinkään ideologisista syistä vaan ihan taloudellisista.
Tuet kasvinviljelytilalla noin kolmanneksen paremmat, ei lannoituskustannukisa, ei torjunta aine kustannuksia. Viljanhinnat yli tuplat tavanomaiseen, tilastoitu satotaso yli 50 % tavanomaisen sadoista. Luomuviljelyllä on vielä mahdollisuus vaurastua, tavanomaisella alkaa menemään vaikeeksi.
Ja vielä jos on kotieläintila niin tuet on noin 300 euroa / ha paremmat, kyllä kuluttajilla rahaa on.

Niin ilman noita eläimiä tuo luomu on ihan pelleilyä. Luomu-uskovaiset helposti kertoo että tuli 4000kg ruista. Eikä siinä mitään, ihan varmaan tulikin. Tahtoo vaan unohtua se, että satoa tulee joka kolmasvuosi, eli sitä todellista myytävää vuosittain on todella surkea määrä.

Juu samaa mieltä. En ymmärrä millä pääsee yli 50 % sadoissa latausvuodet huomioiden. Ja ei ne satokasvivuodetkaan häävejä ole. Lasketaankohan nurmetkin satokasveiksi vai millä tuo saadaan? Se vaan mielestäni täytyy huomioida ettei ne sadot ole sitä 50%

Riippuu satokasvista. Herne on esimerkiksi lataava kasvi. Eli kierrossa rypsi-herne-vija-apilanurmi-apilanurmi-apilanurmi sulla on jo 3 vuotta satokasvia.

   Latauskasvi...Eiks tavanomasessakin voisi sanoa latauskasveiksi sitä osaa sadosta mikä menee jaran ja myrkkyjen ostoon..

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 23.08.16 - klo:08:36

Ei tässä mihinkään kiire ole. Tämä on kuitenkin sellainen pidempi pohdinta, jos näin radikaalisti aletaan tilan tuotantosuuntaa muuttamaan.

Hienoa, että mietit asiaa kunnolla. Näitä tarinoita parinkymmenenvuoden takaa, jossa EU-jäsenyyden myötä naapuri houkuteltiin touhuun yhden yön miettimisajalla, jäljet olivat aika hurjia.

merkittävä muutos on ainakin se, että tukien ja tuotannosta saatavan tulon osuudet muuttuu olennaisesti. Kasvitilalla normaalisti noin puolet tulee kuitenkin sadon myynnistä, jos viissataa tulee tukena, niin saman verran saa tiliä. Myös menoihin pystyy vaikuttamaan enemmän kun ostettavaa on enemmän.

Paljonko muuten suhteessa tukiin tulee myyntituloa luomussa? Hinnat on kuitenkin paljon korkeampia.... 70-50-30-prosenttia?

Lainaus käyttäjältä: Luteikko - 22.08.16 - klo:23:29

Lainaus käyttäjältä: meidän Isä - 19.08.16 - klo:08:09

Lainaus käyttäjältä: tolasvw - 18.08.16 - klo:21:44

Luomun alkaa houkuttelemaan ei niinkään ideologisista syistä vaan ihan taloudellisista.
Tuet kasvinviljelytilalla noin kolmanneksen paremmat, ei lannoituskustannukisa, ei torjunta aine kustannuksia. Viljanhinnat yli tuplat tavanomaiseen, tilastoitu satotaso yli 50 % tavanomaisen sadoista. Luomuviljelyllä on vielä mahdollisuus vaurastua, tavanomaisella alkaa menemään vaikeeksi.
Ja vielä jos on kotieläintila niin tuet on noin 300 euroa / ha paremmat, kyllä kuluttajilla rahaa on.

Niin ilman noita eläimiä tuo luomu on ihan pelleilyä. Luomu-uskovaiset helposti kertoo että tuli 4000kg ruista. Eikä siinä mitään, ihan varmaan tulikin. Tahtoo vaan unohtua se, että satoa tulee joka kolmasvuosi, eli sitä todellista myytävää vuosittain on todella surkea määrä.

Juu samaa mieltä. En ymmärrä millä pääsee yli 50 % sadoissa latausvuodet huomioiden. Ja ei ne satokasvivuodetkaan häävejä ole. Lasketaankohan nurmetkin satokasveiksi vai millä tuo saadaan? Se vaan mielestäni täytyy huomioida ettei ne sadot ole sitä 50%

Riippuu satokasvista. Herne on esimerkiksi lataava kasvi. Eli kierrossa rypsi-herne-vija-apilanurmi-apilanurmi-apilanurmi sulla on jo 3 vuotta satokasvia.

Eli noina kolmena vuotena pitää saada sama sato kuin tavanomaisella. Joku voi saada, suurin osa ei. Ja silloin kun saadaan sama sato kuin tavanomaisella on panostukset luomussakin melkoisia. Veikkaisin että keskiarvo luomutila saa satovuosilta puolet mitä tavanomaiset ja sitten vielä pois latausvuodet.