Mitäs raati mieltä tuosta? Taitaa olla tuon äijän neuvoissa perää. Mä oon ainakin uskoaksi ajanu kela liian tiukalla ja aion kokeilla suurentaa puintiväliä.

Joo kovaa ajoa vaan. Sain Sampo 360:sta suuremman tehon ulos noilla ohjeilla,
Seuraava muutos pitänee tehdä ketjuveto variaattoriin, ettei kolmosella luista
kun oikein lykitään laihoon.

-SS-

ahaaa, siis siinäpä se syy miksi miun vaari tekee niiin hiton puhasta jälkee ...  kun on paikat jo kuluneet ja väljiä niin kestää ajaa vari täysillä pystyohraa sen kun jaksaa vaan nellä elevaattori tankille...                 ja tuuletkin täysillä...   peltoon ei kyllä mitään muuta kuin olkia ja ruumenet...                       2n ja pakki ovat sopivasti sitten yhtä nopsia  ja käännös nopea..   

Olen huomannut kaksikelaisessa Sampossa että puintivälin suurentaminen pienentää seulaston kuormitusta ja siten lisää puintitehoa melko paljon jos vilja on hyvin valmista ja korsi herkästi hajoavaa. 

fysiikan lait on sittenkin olemassa nykyäänkin.       ja saabiko sillä sitten jo puhdasta jälkeä tankkiin?

Olen huomannut kaksikelaisessa Sampossa että puintivälin suurentaminen pienentää seulaston kuormitusta ja siten lisää puintitehoa melko paljon jos vilja on hyvin valmista ja korsi herkästi hajoavaa.

Ohran olki menee helposti nuuskaksi jos alkaa olla ylituleentunutta sateen ränsistämää.Seuloille kyllä siinä tapauksessa tulee turhaa silppua.On kyllä merkkikohtainenkin juttu.

Olen huomannut kaksikelaisessa Sampossa että puintivälin suurentaminen pienentää seulaston kuormitusta ja siten lisää puintitehoa melko paljon jos vilja on hyvin valmista ja korsi herkästi hajoavaa.

Millasta puintiväli oot pitäny esikelalla ohralla?

Mielestäni ihan hyvä juttu! Itellä ainakin pisti miettimään uusiks tota puimurin säätöhommaa, ei sen puoleen, ihan siistiä tavaraa on tullut säiliöön tähänkin asti mutta jos noilla opeilla saisi puinnin tehokkuutta kasvatettua niin tosi bueno homma!

Minkä verran antiikkia antiikkia 48 dominaattoria uskaltaa kiusata tehopuintihommilla onkin sitten ihan eri juttu, tiedä vaikka ottais vanhus itteensä ja sanois sopimuksensa irti turhasta kuormittamisesta eläkepäivillä. Niin ja kuinka asiaan suhtautuu eläkepäiviään myös viettävä vanhaisäntä joka puintihommat pääasiassa hoitaa, sanoo pian sekin sopimuksen irti 

Lainaus käyttäjältä: SamiT - 06.08.16 - klo:22:02

Olen huomannut kaksikelaisessa Sampossa että puintivälin suurentaminen pienentää seulaston kuormitusta ja siten lisää puintitehoa melko paljon jos vilja on hyvin valmista ja korsi herkästi hajoavaa.

Millasta puintiväli oot pitäny esikelalla ohralla?

Perskule kun en ole sillä koneella ohraa puinut juurikaan niin ei ole muistissa tarkemmin mutta selvästi ohjekirjan ohran säätöä enemmän on ollut puintiväliä. Vehnällä murskaantuneen viljankorren aiheuttama seulaston kuormitus ollut selkeästi havattavissa ja puintiväli myös isompi kuin ohjekirjan säätöarvoissa.

Mielestäni ihan hyvä juttu! Itellä ainakin pisti miettimään uusiks tota puimurin säätöhommaa, ei sen puoleen, ihan siistiä tavaraa on tullut säiliöön tähänkin asti mutta jos noilla opeilla saisi puinnin tehokkuutta kasvatettua niin tosi bueno homma!

Minkä verran antiikkia antiikkia 48 dominaattoria uskaltaa kiusata tehopuintihommilla onkin sitten ihan eri juttu, tiedä vaikka ottais vanhus itteensä ja sanois sopimuksensa irti turhasta kuormittamisesta eläkepäivillä. Niin ja kuinka asiaan suhtautuu eläkepäiviään myös viettävä vanhaisäntä joka puintihommat pääasiassa hoitaa, sanoo pian sekin sopimuksen irti 

Viiskasilla, jossa samat hilut, puintitehoa rajoittaa ainakin kauralla viljalelevaattori. Muutenkin siinä ja tässä. Sama pullonkaula näyttää olevan kuuskasissa ja samoin 430 Tucanossa. Tehdas ilmoittaa puintitehon ja siinä se raja näyttää olevan, satomittarista näkee nykyisessä hetkellisen tehon ja se sama hetkellinen maksimiteho tehtaan ilmoittama yläraja. Keskiarvo paaljon alle tuon, johtuu käännöksistä, lakopaikoista ym. seikoista. Jollei tuohon tehtaan ilmoittamaan pääse edes hetkellisesti, silloin jotain säädöissä vialla.

Kokonaan toinen juttu, kannattaako ihan ylärajoilla korvakuulolla ajaa... Jokin viljaelevaattori vie kaiken mitä ehtii, hiljalleen kertyy viljaa seulojen alle kunnes remmit luistaa, kohlimilla niin paljon olkea ettei ehdi läpäistä jne. Pöytä ja puintikelahan nielee melkeen mitä vaan kun säädöt kohdallaan, hyvässä kasvustossa rajat tulee vastaan ihan muualla.

Tehtaan arvot kuivalla viljalla. Eikä Euroopassa olkea ehkä niin paljon.

Tehtaan arvot kuivalla viljalla. Eikä Euroopassa olkea ehkä niin paljon.

Hehheh..ootko käyny "Euroopassa"?

Ohjeet noudattavat niitä ohjeita mitä annoin viime syksynä ,eli tähkiin saa hieman jäädä jyviä sinne tänne niin irtipuinti on sopiva,sille täällä kokemattomat ilkkuivat ,mutta nyt taitaa taas hymy hyytyä.

Riippuu myös viljalajista. Kyllä ohra on puitavissa täysin irti vihneistään, mutta vehnä taas hankalampi. Siinä on joutunut jättämään hiukan jyvää kiinni. Voi johtua myös puimurin ominaisuuksista. Kyllä mää lähtökohtaisesti pidän hyvää irtipuintia olennaisena asiana, sanoo gurut mitä hyvänsä.

Riippuu myös viljalajista. Kyllä ohra on puitavissa täysin irti vihneistään, mutta vehnä taas hankalampi. Siinä on joutunut jättämään hiukan jyvää kiinni. Voi johtua myös puimurin ominaisuuksista. Kyllä mää lähtökohtaisesti pidän hyvää irtipuintia olennaisena asiana, sanoo gurut mitä hyvänsä.

Liian raju irtipuinti kostautuu  muualla ja aiheuttaa merkittävän tappion..Muutamaan tähkään vaikka jää hyviä
se on kokonaistappioissa hyvin pieni osa . Raju irtipuinti tuo seulastolle  hirveen määrä tavaraa ja jos vielä kosteutta on soppa valmis.
Hellävarainen ja tehokas irtipuinti on ensimmäinen peruste mikä kannattaa opetella jos se onnistuu niin loppu on helppoa.Nykyajan puimureissa tämä korostuu koska niissä on ylileveä pöytä puintikoneistoon nähden varsinkin Suomen oloissa.