Ihan hyvä juttu vaihteeksi Mt:ssä. Muistuu omatkin asiat mieleen uran alkuajoilta; Vasikkaluottoa oli runsaanlaisesti, noin 400000 silloista markkaa, korko huiteli 16% tietämillä. Ymmärsin hyvin että, eläinpääoma on saatava itselle ja eläinten hankinnan voisi myöskin ottaa omiin käsiin, silloin voisi vähän kilpailuttaa teurastamoja (tuohon aikaan se onnistui edes jotenkin). Tarvittavan rahamäärän sain haalittua kasaan muutaman vuoden sitkeällä säästämisellä ja kiitos silloisen kantohintojen reippaan nousun, tuli aika maksaa luotto maksaa kerralla pois. Tilitapahtuman jälkeen olivat teurastamon kaverit sitten soittaneet pankin "agrologiveljelle" ; ette kai te luotottaneet!? Aikaa tuosta on reilut parikymmentä vuotta.
Täytyy muistaa erikoistuneen tuotannon kääntöpuoli, tiukka ketjuohjaus oman hinnoittelun mahdottomuus. Epäluuloisesti tulee suhtautua myöskin teurastamojen tarjoamaan talousneuvontaan, varsinkin jos suunnittelee aloittavansa tuotantoa tai ratkaisevan isoa laajennusta.
Olisi hauska tietää jos vaikka tekee esim, Atrian konseptinavetan, niin mihin siinä sitten sitoutuu?

Aika pitkään orjuuteen Atrialle. Se on varmaa. Jos niiden navettaan retkahtaa...
Tällaisena aikana on kummassakin puolensa, tuossa nahkansa myynnissä tai sen pitämisessä itsellään.. Aika näyttää, kumpi valittu tie on sitten parempi.

Paljonkos noista lehmistä maksetaan kantohintaa ja miten se muodostuu? Miten pitkälle esim. 100 €llä saa kannettua.

Huomionarvoista on sekin, että tällä palstalla ei ole aloituksia aiheesta "Ostakaa nyt sikatila, niin pääsette kultaa vuolemaan".

Eli kaikki, tuotantosuunnasta huolimatta, tietävät että sikabisneksellä menee nyt erityisen kurjasti

mutta veeti eemeli ei ole neuvoneet kumpikaan mitä tuon kanssa pitäsi tehdä....   on tää kyllä aika outoa alkutuotannon kanssa täällä... kun maailman menon saa jo julki netissä....

Huomionarvoista on sekin, että tällä palstalla ei ole aloituksia aiheesta "Ostakaa nyt sikatila, niin pääsette kultaa vuolemaan".

Eli kaikki, tuotantosuunnasta huolimatta, tietävät että sikabisneksellä menee nyt erityisen kurjasti

Keskustelun niukkuutta minäkin olen ihmetellyt.
Teurastamot maksavat Mtk:n lihavaliokuntien kuluista osan, lisäksi niillä on siellä edustaja, (Lso:n vuosikertomuksen mukaan "valvomassa etuja").
Voisiko tuon nyt enää selvemmin sanoa ; Pörssiyhtiön edustaja istuu tuottajien edunvalvonnassa valvomassa etuja!?, kenen?

Paljonkos noista lehmistä maksetaan kantohintaa ja miten se muodostuu? Miten pitkälle esim. 100 €llä saa kannettua.

Ei pääse navetan kynnyksen yli, kun Honkajoen kyydistäkin taitaa se 150 mennä.. ja kantamalla tuskin sitäkään.

Ihan hyvä juttu vaihteeksi Mt:ssä. Muistuu omatkin asiat mieleen uran alkuajoilta; Vasikkaluottoa oli runsaanlaisesti, noin 400000 silloista markkaa, korko huiteli 16% tietämillä. Ymmärsin hyvin että, eläinpääoma on saatava itselle ja eläinten hankinnan voisi myöskin ottaa omiin käsiin, silloin voisi vähän kilpailuttaa teurastamoja (tuohon aikaan se onnistui edes jotenkin). Tarvittavan rahamäärän sain haalittua kasaan muutaman vuoden sitkeällä säästämisellä ja kiitos silloisen kantohintojen reippaan nousun, tuli aika maksaa luotto maksaa kerralla pois. Tilitapahtuman jälkeen olivat teurastamon kaverit sitten soittaneet pankin "agrologiveljelle" ; ette kai te luotottaneet!? Aikaa tuosta on reilut parikymmentä vuotta.
Täytyy muistaa erikoistuneen tuotannon kääntöpuoli, tiukka ketjuohjaus oman hinnoittelun mahdottomuus. Epäluuloisesti tulee suhtautua myöskin teurastamojen tarjoamaan talousneuvontaan, varsinkin jos suunnittelee aloittavansa tuotantoa tai ratkaisevan isoa laajennusta.
Olisi hauska tietää jos vaikka tekee esim, Atrian konseptinavetan, niin mihin siinä sitten sitoutuu?

Silloin kun itsekkin erehdyin kokeilemaan sonnin kasvatusta, niin otin alkuun 20kpl. 2kk valikoita ja 20kpl 6kk . Hinnan kun näin laskusta tajusin että nää kannattaa hommata suoraan muualta. Sen jäljeen kasvatin vain omat ja appiukon vasikat.

Sikacolla oli asiakas joka ei halunnut jatkaa ostamista ja irtisanoi sopimuksen. Nyt ilmeisesti pankit katsovat tarkemmin millaiset sopimukset tiloilla on lihatalojen kanssa ja ihan hyvä niin. Mutta koska pankit alkavat katsoa ei ainoastaan asiakkaan halua vaan myös sen kykyä jatkaa sopimuksia? Mietin tässä lähinnä ongelmissa olevia pieniä meijereitä ja niiden tuottajia. Voivatko ne tilat ja pankkinsa luottaa että Valiolle saa aina siirryttyä ja maitotilit rullaamaan?

Voivatko ne tilat ja pankkinsa luottaa että Valiolle saa aina siirryttyä ja maitotilit rullaamaan?

Eivät

Sikacolla oli asiakas joka ei halunnut jatkaa ostamista ja irtisanoi sopimuksen. Nyt ilmeisesti pankit katsovat tarkemmin millaiset sopimukset tiloilla on lihatalojen kanssa ja ihan hyvä niin. Mutta koska pankit alkavat katsoa ei ainoastaan asiakkaan halua vaan myös sen kykyä jatkaa sopimuksia? Mietin tässä lähinnä ongelmissa olevia pieniä meijereitä ja niiden tuottajia. Voivatko ne tilat ja pankkinsa luottaa että Valiolle saa aina siirryttyä ja maitotilit rullaamaan?

Tuosta voisi kehitellä ajatusta edelleen. Pellolla tai maalla on ylipäätään aina jotain käyttöä mikä määrittää edes jonkunlaisen tuottoarvon ja riski on matala. Tuotantorakennuksella ja eritoten erikoistuneella rakennuksella esim sikala, navetta ei juuri muuta käyttöä käytännössä ole. Tästä seuraa se ettei investointiin kannata ryhtyä kuin valmiiksi isohkolla riskilisällä ja lyhyellä takaisinmaksuajalla. Se lienee sikacon ainakin yksi opetus.

Mielenkiintoinen artikkeli. Vaikutelmaksi jäi, että varsin mulkku yhtiö tuo HKScan. Ei sinänsä yllättävää, kun isäntien hoitama puulaaki.

Tehtiinköhän varoittava esimerkki muille, että pitää sitoutua tiukemmin teurastamoon, jotta homma toimii. Eikös omistaja jutussa maininnut, ettei otettu luototusta teurastamolta, koska muuten olisi tullut oy:n hallitukseen teurastamon edustaja. Haluttiin olla hiukan itsenäisempiä.

Kaikkiin laskelmiin pitää suhtautua kriittisesti, vielä kriittisemmin teurastamon tekemiin. Ne laskee parhaan neljänneksen luvuilla ja silloin kun homma pyörii täysillä. Laajennuksen aloitus on monelle se kompastuskivi ja niitä taitaa teurastamon laskelmat vähempi ottaa huomioon. Lisäksi ainakin iso A pyrkii tuomaan tän osuuspääomankorkojuttunsa joka laskelmaan, muttei kerro, mistä se raha sinne maksimi osuuspääomaan otetaan ja millä aikataululla. Harvalla sitä on heti lyödä tiskiin ja verohyöty ei olekaan sitten sitä, mitä laskelma näyttää.

Kun tekee "teurastamon navetan", ottaa eläimet ja rehut luotolla ja tiukan paikan tullen vielä ennakkoa tilityksestä, tietää varmasti, ketä varten aamulla pitää herätä.

Tehtiinköhän varoittava esimerkki muille, että pitää sitoutua tiukemmin teurastamoon, jotta homma toimii. Eikös omistaja jutussa maininnut, ettei otettu luototusta teurastamolta, koska muuten olisi tullut oy:n hallitukseen teurastamon edustaja. Haluttiin olla hiukan itsenäisempiä.

Kaikkiin laskelmiin pitää suhtautua kriittisesti, vielä kriittisemmin teurastamon tekemiin. Ne laskee parhaan neljänneksen luvuilla ja silloin kun homma pyörii täysillä. Laajennuksen aloitus on monelle se kompastuskivi ja niitä taitaa teurastamon laskelmat vähempi ottaa huomioon. Lisäksi ainakin iso A pyrkii tuomaan tän osuuspääomankorkojuttunsa joka laskelmaan, muttei kerro, mistä se raha sinne maksimi osuuspääomaan otetaan ja millä aikataululla. Harvalla sitä on heti lyödä tiskiin ja verohyöty ei olekaan sitten sitä, mitä laskelma näyttää.

Kun tekee "teurastamon navetan", ottaa eläimet ja rehut luotolla ja tiukan paikan tullen vielä ennakkoa tilityksestä, tietää varmasti, ketä varten aamulla pitää herätä.

Mullilaskelmissa on sellaisia heittoja, että 80 000€ pitäis jäädä, mutta 20 000€ jää 😅😅

siinä se pieni - isi pääte joka kertoo kaikki!      isis hakee parempaa tuottoa...                                      pitäisi tuottaa 80 ja tuottaa 20 !   aika kiva haarukka ...