Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: optimisti - 29.07.16 - klo:07:01
-
Ihan hyvä juttu vaihteeksi Mt:ssä. Muistuu omatkin asiat mieleen uran alkuajoilta; Vasikkaluottoa oli runsaanlaisesti, noin 400000 silloista markkaa, korko huiteli 16% tietämillä. Ymmärsin hyvin että, eläinpääoma on saatava itselle ja eläinten hankinnan voisi myöskin ottaa omiin käsiin, silloin voisi vähän kilpailuttaa teurastamoja (tuohon aikaan se onnistui edes jotenkin). Tarvittavan rahamäärän sain haalittua kasaan muutaman vuoden sitkeällä säästämisellä ja kiitos silloisen kantohintojen reippaan nousun, tuli aika maksaa luotto maksaa kerralla pois. Tilitapahtuman jälkeen olivat teurastamon kaverit sitten soittaneet pankin "agrologiveljelle" ; ette kai te luotottaneet!? Aikaa tuosta on reilut parikymmentä vuotta.
Täytyy muistaa erikoistuneen tuotannon kääntöpuoli, tiukka ketjuohjaus oman hinnoittelun mahdottomuus. Epäluuloisesti tulee suhtautua myöskin teurastamojen tarjoamaan talousneuvontaan, varsinkin jos suunnittelee aloittavansa tuotantoa tai ratkaisevan isoa laajennusta.
Olisi hauska tietää jos vaikka tekee esim, Atrian konseptinavetan, niin mihin siinä sitten sitoutuu? 8)
-
Aika pitkään orjuuteen Atrialle. Se on varmaa. Jos niiden navettaan retkahtaa...
Tällaisena aikana on kummassakin puolensa, tuossa nahkansa myynnissä tai sen pitämisessä itsellään.. Aika näyttää, kumpi valittu tie on sitten parempi.
-
Paljonkos noista lehmistä maksetaan kantohintaa ja miten se muodostuu? Miten pitkälle esim. 100 €llä saa kannettua.
-
Huomionarvoista on sekin, että tällä palstalla ei ole aloituksia aiheesta "Ostakaa nyt sikatila, niin pääsette kultaa vuolemaan".
Eli kaikki, tuotantosuunnasta huolimatta, tietävät että sikabisneksellä menee nyt erityisen kurjasti
-
mutta veeti eemeli ei ole neuvoneet kumpikaan mitä tuon kanssa pitäsi tehdä.... on tää kyllä aika outoa alkutuotannon kanssa täällä... kun maailman menon saa jo julki netissä....
-
Huomionarvoista on sekin, että tällä palstalla ei ole aloituksia aiheesta "Ostakaa nyt sikatila, niin pääsette kultaa vuolemaan".
Eli kaikki, tuotantosuunnasta huolimatta, tietävät että sikabisneksellä menee nyt erityisen kurjasti
Keskustelun niukkuutta minäkin olen ihmetellyt.
Teurastamot maksavat Mtk:n lihavaliokuntien kuluista osan, lisäksi niillä on siellä edustaja, (Lso:n vuosikertomuksen mukaan "valvomassa etuja").
Voisiko tuon nyt enää selvemmin sanoa ; Pörssiyhtiön edustaja istuu tuottajien edunvalvonnassa valvomassa etuja!?, kenen?
-
Paljonkos noista lehmistä maksetaan kantohintaa ja miten se muodostuu? Miten pitkälle esim. 100 €llä saa kannettua.
Ei pääse navetan kynnyksen yli, kun Honkajoen kyydistäkin taitaa se 150 mennä.. ja kantamalla tuskin sitäkään.
-
Ihan hyvä juttu vaihteeksi Mt:ssä. Muistuu omatkin asiat mieleen uran alkuajoilta; Vasikkaluottoa oli runsaanlaisesti, noin 400000 silloista markkaa, korko huiteli 16% tietämillä. Ymmärsin hyvin että, eläinpääoma on saatava itselle ja eläinten hankinnan voisi myöskin ottaa omiin käsiin, silloin voisi vähän kilpailuttaa teurastamoja (tuohon aikaan se onnistui edes jotenkin). Tarvittavan rahamäärän sain haalittua kasaan muutaman vuoden sitkeällä säästämisellä ja kiitos silloisen kantohintojen reippaan nousun, tuli aika maksaa luotto maksaa kerralla pois. Tilitapahtuman jälkeen olivat teurastamon kaverit sitten soittaneet pankin "agrologiveljelle" ; ette kai te luotottaneet!? Aikaa tuosta on reilut parikymmentä vuotta.
Täytyy muistaa erikoistuneen tuotannon kääntöpuoli, tiukka ketjuohjaus oman hinnoittelun mahdottomuus. Epäluuloisesti tulee suhtautua myöskin teurastamojen tarjoamaan talousneuvontaan, varsinkin jos suunnittelee aloittavansa tuotantoa tai ratkaisevan isoa laajennusta.
Olisi hauska tietää jos vaikka tekee esim, Atrian konseptinavetan, niin mihin siinä sitten sitoutuu? 8)
Silloin kun itsekkin erehdyin kokeilemaan sonnin kasvatusta, niin otin alkuun 20kpl. 2kk valikoita ja 20kpl 6kk . Hinnan kun näin laskusta tajusin että nää kannattaa hommata suoraan muualta. Sen jäljeen kasvatin vain omat ja appiukon vasikat.
-
Sikacolla oli asiakas joka ei halunnut jatkaa ostamista ja irtisanoi sopimuksen. Nyt ilmeisesti pankit katsovat tarkemmin millaiset sopimukset tiloilla on lihatalojen kanssa ja ihan hyvä niin. Mutta koska pankit alkavat katsoa ei ainoastaan asiakkaan halua vaan myös sen kykyä jatkaa sopimuksia? Mietin tässä lähinnä ongelmissa olevia pieniä meijereitä ja niiden tuottajia. Voivatko ne tilat ja pankkinsa luottaa että Valiolle saa aina siirryttyä ja maitotilit rullaamaan?
-
Voivatko ne tilat ja pankkinsa luottaa että Valiolle saa aina siirryttyä ja maitotilit rullaamaan?
Eivät
-
Sikacolla oli asiakas joka ei halunnut jatkaa ostamista ja irtisanoi sopimuksen. Nyt ilmeisesti pankit katsovat tarkemmin millaiset sopimukset tiloilla on lihatalojen kanssa ja ihan hyvä niin. Mutta koska pankit alkavat katsoa ei ainoastaan asiakkaan halua vaan myös sen kykyä jatkaa sopimuksia? Mietin tässä lähinnä ongelmissa olevia pieniä meijereitä ja niiden tuottajia. Voivatko ne tilat ja pankkinsa luottaa että Valiolle saa aina siirryttyä ja maitotilit rullaamaan?
Tuosta voisi kehitellä ajatusta edelleen. Pellolla tai maalla on ylipäätään aina jotain käyttöä mikä määrittää edes jonkunlaisen tuottoarvon ja riski on matala. Tuotantorakennuksella ja eritoten erikoistuneella rakennuksella esim sikala, navetta ei juuri muuta käyttöä käytännössä ole. Tästä seuraa se ettei investointiin kannata ryhtyä kuin valmiiksi isohkolla riskilisällä ja lyhyellä takaisinmaksuajalla. Se lienee sikacon ainakin yksi opetus.
-
Mielenkiintoinen artikkeli. Vaikutelmaksi jäi, että varsin mulkku yhtiö tuo HKScan. Ei sinänsä yllättävää, kun isäntien hoitama puulaaki.
-
Tehtiinköhän varoittava esimerkki muille, että pitää sitoutua tiukemmin teurastamoon, jotta homma toimii. Eikös omistaja jutussa maininnut, ettei otettu luototusta teurastamolta, koska muuten olisi tullut oy:n hallitukseen teurastamon edustaja. Haluttiin olla hiukan itsenäisempiä.
Kaikkiin laskelmiin pitää suhtautua kriittisesti, vielä kriittisemmin teurastamon tekemiin. Ne laskee parhaan neljänneksen luvuilla ja silloin kun homma pyörii täysillä. Laajennuksen aloitus on monelle se kompastuskivi ja niitä taitaa teurastamon laskelmat vähempi ottaa huomioon. Lisäksi ainakin iso A pyrkii tuomaan tän osuuspääomankorkojuttunsa joka laskelmaan, muttei kerro, mistä se raha sinne maksimi osuuspääomaan otetaan ja millä aikataululla. Harvalla sitä on heti lyödä tiskiin ja verohyöty ei olekaan sitten sitä, mitä laskelma näyttää.
Kun tekee "teurastamon navetan", ottaa eläimet ja rehut luotolla ja tiukan paikan tullen vielä ennakkoa tilityksestä, tietää varmasti, ketä varten aamulla pitää herätä.
-
Tehtiinköhän varoittava esimerkki muille, että pitää sitoutua tiukemmin teurastamoon, jotta homma toimii. Eikös omistaja jutussa maininnut, ettei otettu luototusta teurastamolta, koska muuten olisi tullut oy:n hallitukseen teurastamon edustaja. Haluttiin olla hiukan itsenäisempiä.
Kaikkiin laskelmiin pitää suhtautua kriittisesti, vielä kriittisemmin teurastamon tekemiin. Ne laskee parhaan neljänneksen luvuilla ja silloin kun homma pyörii täysillä. Laajennuksen aloitus on monelle se kompastuskivi ja niitä taitaa teurastamon laskelmat vähempi ottaa huomioon. Lisäksi ainakin iso A pyrkii tuomaan tän osuuspääomankorkojuttunsa joka laskelmaan, muttei kerro, mistä se raha sinne maksimi osuuspääomaan otetaan ja millä aikataululla. Harvalla sitä on heti lyödä tiskiin ja verohyöty ei olekaan sitten sitä, mitä laskelma näyttää.
Kun tekee "teurastamon navetan", ottaa eläimet ja rehut luotolla ja tiukan paikan tullen vielä ennakkoa tilityksestä, tietää varmasti, ketä varten aamulla pitää herätä.
Mullilaskelmissa on sellaisia heittoja, että 80 000€ pitäis jäädä, mutta 20 000€ jää 😅😅
-
siinä se pieni - isi pääte joka kertoo kaikki! isis hakee parempaa tuottoa... pitäisi tuottaa 80 ja tuottaa 20 ! aika kiva haarukka ...
-
siinä se pieni - isi pääte joka kertoo kaikki! isis hakee parempaa tuottoa... pitäisi tuottaa 80 ja tuottaa 20 ! aika kiva haarukka ...
Neuvonnan likweissä asia oli oikein, joten rahoituspäätöksiä haettiin sitten noilla teurastamon laskelmilla 😅😅
-
Tehtiinköhän varoittava esimerkki muille, että pitää sitoutua tiukemmin teurastamoon, jotta homma toimii. Eikös omistaja jutussa maininnut, ettei otettu luototusta teurastamolta, koska muuten olisi tullut oy:n hallitukseen teurastamon edustaja. Haluttiin olla hiukan itsenäisempiä.
Henkilöitä en yhtään tiedä, mutta lehtijuttujen mukaan ei vaikuta joustavammalta tyypiltä tuon firman toimitusjohtaja. Laajennuksen suunnitelmiakin on sanottu tehdyn ja jotain alustavia töitä, mutta varsinaista rakennuspäätöstä ei. Siinä on voinut teurastamo kyllästyä jos asioita ei tapahdu.
Eli siis toimittaja, joka on syrjässä jalostuskapasiteetista ja pitäisi investoida jotta ketjulle kannattava. Toimittajalla ei ole ollut varallisuutta, tai ei vaan ole halunnut panostaa, osuuspääomaan. Toimittaja ei saa itse rahoitusta laajennukseen, mutta ei suostu ottamaan teurastamon rahoitusta koska haluaa pitää täyden päätösvallan. Eihän siitä voi muuta päätellä kuin että investointia ei ole tulossa.
-
Mielenkiintoinen artikkeli. Vaikutelmaksi jäi, että varsin mulkku yhtiö tuo HKScan. Ei sinänsä yllättävää, kun isäntien hoitama puulaaki.
Sopimusmaatalous on suuressa maailmassa sellaista, että viljelijä on renki,
ja renkiä kilpailutetaan toisten renkien kanssa, laadussa, tehokkuudessa, jopa hinnassa.
Ja koska rengit eivät ole työsuhteisia, kyykyttäminen on okei.
Jokin 100000 ha plantaasi tietenkin voi sanella omat ehtonsa.
-SS-
-
Kyllä mä pitäisin rahoittajan ja teurastamon/meijerin erillään toisistaan. Jopa ite hommasin mahdollisuuksien mukaan elukat.
Muuten teurastamo/meijeri voi halutessaan vaihtaa vaikka isäntää/renkiä.
-
Voivatko ne tilat ja pankkinsa luottaa että Valiolle saa aina siirryttyä ja maitotilit rullaamaan?
Eivät
varmaan ensin arlalle, sitten todellisen pakon edessä kätyreille... ;) :D
-
eräälle vehmaalaiselle sikala ryppäällä näyttää olevan velkomustuomioita a-tuottajilta reilulla 900 000€, mitäköhän siinä mahtaa olla taustalla?
-
Mielenkiintoinen artikkeli. Vaikutelmaksi jäi, että varsin mulkku yhtiö tuo HKScan. Ei sinänsä yllättävää, kun isäntien hoitama puulaaki.
Sopimusmaatalous on suuressa maailmassa sellaista, että viljelijä on renki,
ja renkiä kilpailutetaan toisten renkien kanssa, laadussa, tehokkuudessa, jopa hinnassa.
Ja koska rengit eivät ole työsuhteisia, kyykyttäminen on okei.
Jokin 100000 ha plantaasi tietenkin voi sanella omat ehtonsa.
-SS-
Just näin.
-
eräälle vehmaalaiselle sikala ryppäällä näyttää olevan velkomustuomioita a-tuottajilta reilulla 900 000€, mitäköhän siinä mahtaa olla taustalla?
Varmaan huono kannattavuus.
-
eräälle vehmaalaiselle sikala ryppäällä näyttää olevan velkomustuomioita a-tuottajilta reilulla 900 000€, mitäköhän siinä mahtaa olla taustalla?
Varmaan huono kannattavuus.
Tili otettu vakuutusyhtiöistä
-
siinä se pieni - isi pääte joka kertoo kaikki! isis hakee parempaa tuottoa... pitäisi tuottaa 80 ja tuottaa 20 ! aika kiva haarukka ...
Neuvonnan likweissä asia oli oikein, joten rahoituspäätöksiä haettiin sitten noilla teurastamon laskelmilla 😅😅
Aivan varmasti ;D ;D ;D :'(
-
Että 27000 porsasta vuodessa, tuhannella emakolla 27 per kärsä. Mihinhän ne porsaat hävis kun ei niitä mistään ole löytynyt? Ei niitä ainakaan välitykseen asti ole tullut. Näin huhutaan...
-
Jos tää sikatouhu olis hyvää hommaa, niin joka teurastamolla olis omat sikalat. Kyllähän ne osaa laskea ettei tää homma pelaa järkevällä liikevoitolla.
-
Mielenkiintoinen artikkeli. Vaikutelmaksi jäi, että varsin mulkku yhtiö tuo HKScan. Ei sinänsä yllättävää, kun isäntien hoitama puulaaki.
Sopimusmaatalous on suuressa maailmassa sellaista, että viljelijä on renki,
ja renkiä kilpailutetaan toisten renkien kanssa, laadussa, tehokkuudessa, jopa hinnassa.
Ja koska rengit eivät ole työsuhteisia, kyykyttäminen on okei.
Jokin 100000 ha plantaasi tietenkin voi sanella omat ehtonsa.
-SS-
Heikkilä toi sopimuskasvatusta Suomeen. Siinä hintariski on kasvatuttajalla ja sikopaimen-isännällä tasainen tili. Ei taida olla helppo toteuttaa tilanteessa, jossa miinu tulee liian varhaisessa vaiheessa laskelmaa lukujen eteen?
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/452622/met11.pdf?sequence=1
-
Mielenkiintoinen artikkeli. Vaikutelmaksi jäi, että varsin mulkku yhtiö tuo HKScan. Ei sinänsä yllättävää, kun isäntien hoitama puulaaki.
Sopimusmaatalous on suuressa maailmassa sellaista, että viljelijä on renki,
ja renkiä kilpailutetaan toisten renkien kanssa, laadussa, tehokkuudessa, jopa hinnassa.
Ja koska rengit eivät ole työsuhteisia, kyykyttäminen on okei.
Jokin 100000 ha plantaasi tietenkin voi sanella omat ehtonsa.
-SS-
Heikkilä toi sopimuskasvatusta Suomeen. Siinä hintariski on kasvatuttajalla ja sikopaimen-isännällä tasainen tili. Ei taida olla helppo toteuttaa tilanteessa, jossa miinu tulee liian varhaisessa vaiheessa laskelmaa lukujen eteen?
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/452622/met11.pdf?sequence=1
Ehkä on hyvä kuvio teoriassa, mutta nämä systeemit toimivat hyvin niin kauan
kun pelataan monopolirahalla jossakin businesspelissä, sitten kun sitä oikeaa rahaa
pitäisi näyttää, onkin ehkä toinen juttu.
-SS-
-
Mielenkiintoinen artikkeli. Vaikutelmaksi jäi, että varsin mulkku yhtiö tuo HKScan. Ei sinänsä yllättävää, kun isäntien hoitama puulaaki.
Sopimusmaatalous on suuressa maailmassa sellaista, että viljelijä on renki,
ja renkiä kilpailutetaan toisten renkien kanssa, laadussa, tehokkuudessa, jopa hinnassa.
Ja koska rengit eivät ole työsuhteisia, kyykyttäminen on okei.
Jokin 100000 ha plantaasi tietenkin voi sanella omat ehtonsa.
-SS-
Heikkilä toi sopimuskasvatusta Suomeen. Siinä hintariski on kasvatuttajalla ja sikopaimen-isännällä tasainen tili. Ei taida olla helppo toteuttaa tilanteessa, jossa miinu tulee liian varhaisessa vaiheessa laskelmaa lukujen eteen?
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/452622/met11.pdf?sequence=1
Ehkä on hyvä kuvio teoriassa, mutta nämä systeemit toimivat hyvin niin kauan
kun pelataan monopolirahalla jossakin businesspelissä, sitten kun sitä oikeaa rahaa
pitäisi näyttää, onkin ehkä toinen juttu.
-SS-
Samaa ajattelen. Tulon jako saadaan onnistumaan, mutta tappioiden jakaminen on sitkeää askaretta.
-
Mitä minä olen kuullut, niin Sikaco ei ollut mikään ihanteellinen kumppani koskaan. Enemmän sellainen parhaan hinnan perässä mahdollisuuksiensa mukaan juossut opportunisti.
Ja silloin kun HK tekee varsinkin porsaspuolella tappiota, on aika vähentää ostettujen porsaiden määrää kaikin mahdollisin tavoin. Jos joku on halunnut mahdollisimman löyhät sopimukset, niin sitten siitä päästä.
Toisaalta artikkelissa kyllä sanottiin että myös investointeihin olisi kannustettu. Ehkä tämän kaltaisen suuruudenhulluuden takia HK on jo tajunnut vaihtaa toimitusjohtajansa ja sen kautta tapaansa tehdä bisnestä.
Vastaavaa ei valitettavasti varmaan kannata odottaa aina oikeassa olevalta Atrialta.
-
Mitä minä olen kuullut, niin Sikaco ei ollut mikään ihanteellinen kumppani koskaan. Enemmän sellainen parhaan hinnan perässä mahdollisuuksiensa mukaan juossut opportunisti.
Ja silloin kun HK tekee varsinkin porsaspuolella tappiota, on aika vähentää ostettujen porsaiden määrää kaikin mahdollisin tavoin. Jos joku on halunnut mahdollisimman löyhät sopimukset, niin sitten siitä päästä.
Toisaalta artikkelissa kyllä sanottiin että myös investointeihin olisi kannustettu. Ehkä tämän kaltaisen suuruudenhulluuden takia HK on jo tajunnut vaihtaa toimitusjohtajansa ja sen kautta tapaansa tehdä bisnestä.
Vastaavaa ei valitettavasti varmaan kannata odottaa aina oikeassa olevalta Atrialta.
sopimustuotanto maataloudessa ei ole enää pitkään aikaan vastannut nykypäivän vaatimuksia... entisaikaan saattoi luottaa "miehen sanaan", siksi löyhästikin laaditut sopimukset katsottiin luotettaviksi ja ehdoista pidettiin kiinni viimeiseen asti, puolin ja toisin.
Viljapuolella 2007 oli merkittävä vuosi, kun silloin viljan hinta lähti huimaan nousuun jo puintiaikana ja aikaisemmin hinnan kiinnittäneet sopimusviljelijät olivat aikeissa suurin joukoin vetäytyä sopimuksistaan ja myydä satonsa muualle. Käviköhän joku ihan raastuvassa asti...meille ainakin tehtiin vastatarjous, jolla vapauduimme omasta osuudestamme tosin alun perin so*****a hintaa korkeammalla hinnalla.
Alkutuottaja on aina vähän samassa asemassa kuin aliurakoitsija on pääurakoitsijaan nähden... jos tuotantoketjun loppupää sakkaa, niin alkupäästä aloitetaan kulujen karsiminen, toimintojen alasajo ja sopimusten "soveltaminen". Pitiskö näihin sopimuksiin ottaa jyrkempää juridista pohjaa sopimussakkoineen ja vahingonkorvauksineen... vai löyhentää yhteistoimintasopimuksiksi, joissa molemmat osapuolet vaan yrittää parhaansa mukaan, eikä sopimus sisällä turhia odotuksia?
-
Mitä minä olen kuullut, niin Sikaco ei ollut mikään ihanteellinen kumppani koskaan. Enemmän sellainen parhaan hinnan perässä mahdollisuuksiensa mukaan juossut opportunisti.
Ja silloin kun HK tekee varsinkin porsaspuolella tappiota, on aika vähentää ostettujen porsaiden määrää kaikin mahdollisin tavoin. Jos joku on halunnut mahdollisimman löyhät sopimukset, niin sitten siitä päästä.
Toisaalta artikkelissa kyllä sanottiin että myös investointeihin olisi kannustettu. Ehkä tämän kaltaisen suuruudenhulluuden takia HK on jo tajunnut vaihtaa toimitusjohtajansa ja sen kautta tapaansa tehdä bisnestä.
Vastaavaa ei valitettavasti varmaan kannata odottaa aina oikeassa olevalta Atrialta.
sopimustuotanto maataloudessa ei ole enää pitkään aikaan vastannut nykypäivän vaatimuksia... entisaikaan saattoi luottaa "miehen sanaan", siksi löyhästikin laaditut sopimukset katsottiin luotettaviksi ja ehdoista pidettiin kiinni viimeiseen asti, puolin ja toisin.
Viljapuolella 2007 oli merkittävä vuosi, kun silloin viljan hinta lähti huimaan nousuun jo puintiaikana ja aikaisemmin hinnan kiinnittäneet sopimusviljelijät olivat aikeissa suurin joukoin vetäytyä sopimuksistaan ja myydä satonsa muualle. Käviköhän joku ihan raastuvassa asti...meille ainakin tehtiin vastatarjous, jolla vapauduimme omasta osuudestamme tosin alun perin so*****a hintaa korkeammalla hinnalla.
Alkutuottaja on aina vähän samassa asemassa kuin aliurakoitsija on pääurakoitsijaan nähden... jos tuotantoketjun loppupää sakkaa, niin alkupäästä aloitetaan kulujen karsiminen, toimintojen alasajo ja sopimusten "soveltaminen". Pitiskö näihin sopimuksiin ottaa jyrkempää juridista pohjaa sopimussakkoineen ja vahingonkorvauksineen... vai löyhentää yhteistoimintasopimuksiksi, joissa molemmat osapuolet vaan yrittää parhaansa mukaan, eikä sopimus sisällä turhia odotuksia?
Juurikin tuo sopimuksiin painostaminen on tätä, että alkutuottajalla ei olisi mitään "villiä"
mahdollisuutta hyödyntää markkinoiden vaihteluja myös omaksi hyödykseen. Tosiasia on,
että se business-välikäsi rikastuu ja pöhöttyy, kun hinnat ovat korkeat, ja kun menee huonosti,
karsii välittäjä omat riskinsä minimiin ja antaa alkutuottajan kärvistellä, ja mikä vastenmielisintä,
alkutuottajat jaetaan vuohiin ja lampaisiin, ja osa jätetään lehdelle soittelemaan, ja joitakin
sitten pidetään hyvänä vaikeinakin aikoina, jotta taas olisi rikastumisvaiheessa alihankkija-
pohjaa.
Markkinoiden vaihdellessa houkutellaan - tai pakotetaan - heittopussiviljelijät
kysyntävaihtelujen puskuriksi.
Eli maalia siirrellään pärstäkertoimen mukaan. Eipä tätä voi todistaa, mutta kyllä mennen
ajan tuntemuksilla ja ilmapiirin haistelulla jonkinlainen todistusarvo on.
-SS-
-
sopimustuotanto maataloudessa ei ole enää pitkään aikaan vastannut nykypäivän vaatimuksia... entisaikaan saattoi luottaa "miehen sanaan", siksi löyhästikin laaditut sopimukset katsottiin luotettaviksi ja ehdoista pidettiin kiinni viimeiseen asti, puolin ja toisin.
Viljapuolella 2007 oli merkittävä vuosi, kun silloin viljan hinta lähti huimaan nousuun jo puintiaikana ja aikaisemmin hinnan kiinnittäneet sopimusviljelijät olivat aikeissa suurin joukoin vetäytyä sopimuksistaan ja myydä satonsa muualle. Käviköhän joku ihan raastuvassa asti...meille ainakin tehtiin vastatarjous, jolla vapauduimme omasta osuudestamme tosin alun perin so*****a hintaa korkeammalla hinnalla.
Alkutuottaja on aina vähän samassa asemassa kuin aliurakoitsija on pääurakoitsijaan nähden... jos tuotantoketjun loppupää sakkaa, niin alkupäästä aloitetaan kulujen karsiminen, toimintojen alasajo ja sopimusten "soveltaminen". Pitiskö näihin sopimuksiin ottaa jyrkempää juridista pohjaa sopimussakkoineen ja vahingonkorvauksineen... vai löyhentää yhteistoimintasopimuksiksi, joissa molemmat osapuolet vaan yrittää parhaansa mukaan, eikä sopimus sisällä turhia odotuksia?
Juurikin tuo sopimuksiin painostaminen on tätä, että alkutuottajalla ei olisi mitään "villiä"
mahdollisuutta hyödyntää markkinoiden vaihteluja myös omaksi hyödykseen. Tosiasia on,
että se business-välikäsi rikastuu ja pöhöttyy, kun hinnat ovat korkeat, ja kun menee huonosti,
karsii välittäjä omat riskinsä minimiin ja antaa alkutuottajan kärvistellä, ja mikä vastenmielisintä,
alkutuottajat jaetaan vuohiin ja lampaisiin, ja osa jätetään lehdelle soittelemaan, ja joitakin
sitten pidetään hyvänä vaikeinakin aikoina, jotta taas olisi rikastumisvaiheessa alihankkija-
pohjaa.
Markkinoiden vaihdellessa houkutellaan - tai pakotetaan - heittopussiviljelijät
kysyntävaihtelujen puskuriksi.
Eli maalia siirrellään pärstäkertoimen mukaan. Eipä tätä voi todistaa, mutta kyllä mennen
ajan tuntemuksilla ja ilmapiirin haistelulla jonkinlainen todistusarvo on.
-SS-
juuri näin. Meillä kilpailulainsäädäntö ja sen valvonta on ottanut huimia askeleita, ei saa "ylikilpailla" tai saa sanktiota kartelleista tai saalistuksesta. Jokaista työntekijän irtisanomista edeltää yt-neuvottelut, jossa pitää perustella tuotannollisin ja taloudellisin syin toteutettavat irtisanomiset. Tiedotusvälineet ja salakuvaajat valvoo jatkuvasti tuotantoeläinten kohtelua. Kaikilla muilla sektoreilla lainsäädäntö ja edunvalvonta yleisesti on edennyt selvästi paremmille tasoille.....paitsi viljelijöillä
Monikohan sikala kilpailuttaa omien eläintensä arvon ennen valintaa, mihin lähetetään teuraaksi...tai maitoauto meneekin tänään toiselle meijerille, kun sieltä tuli parempi tarjous maidosta?
-
En tiedä sikaloista, mutta takavuosina tuli punnittua ja laskettua kaikille pihvivasikoille hinta eri teurastamoiden hinnastoilla ja laitettua vasikat sinne, mistä sai parhaan hinnan. Joskus kävi niinkin, että osa vasikoista meni toiseen paikkaan ja osa toiseen. Ja keväällä meni yleensä eri paikkaan kuin syksyllä. Nykyisin menee suoramyyntinä tietylle tilalle. Riskinä on tietysti ylituotantotilanteessa, että jää tuote käsiin. Ja tietysti voi saada mulkun maineen, mutta niinhän teurastamotkin pelaa, parasta tuottoa haetaan. Ja jos pieleen menee (esim. Atrian Venäjä-"bisnekset"), niin sopimustuottajalta on helppo nyysiä nekin rahat osinkoihin, kun se reppana ei muutakaan voi kuin tyytyä kohtaloonsa.
-
Monikohan sikala kilpailuttaa omien eläintensä arvon ennen valintaa, mihin lähetetään teuraaksi...tai maitoauto meneekin tänään toiselle meijerille, kun sieltä tuli parempi tarjous maidosta?
Tässä on nyt se hieno pointti, että me OLETAMME kuluttajien valitsevan kalleinta, puhtainta ja parasta. Mutta itse jääräpäisesti oma tuotanto myydään sinne minne isoisä päätti vaikka ostajana toimintatapa voisikin olla väärä.
Alkutuotantoa tietysti sitoo sopimukset, mutta tietyllä tavalla nuo Bonus/Plus -kortitkin ovat sellaisia henkisiä sopimuksia kuluttajan halusta ostaa tietystä yritysryppäästä.
-
Monikohan sikala kilpailuttaa omien eläintensä arvon ennen valintaa, mihin lähetetään teuraaksi...tai maitoauto meneekin tänään toiselle meijerille, kun sieltä tuli parempi tarjous maidosta?
Tässä on nyt se hieno pointti, että me OLETAMME kuluttajien valitsevan kalleinta, puhtainta ja parasta. Mutta itse jääräpäisesti oma tuotanto myydään sinne minne isoisä päätti vaikka ostajana toimintatapa voisikin olla väärä.
Alkutuotantoa tietysti sitoo sopimukset, mutta tietyllä tavalla nuo Bonus/Plus -kortitkin ovat sellaisia henkisiä sopimuksia kuluttajan halusta ostaa tietystä yritysryppäästä.
tämä olettamus kotimaisuuden, laadun ja puhtauden vaikutuksesta ostopäätökseen yliarvioidaan kaikissa tutkimuksissa, koska siinä yleensä hintaa on vaikea huomioida. Lopulta hinta vaikuttanee yhtä paljon ja jos tuotteen alkuperä voidaan peittää esim kaupan omilla tuotemerkeillä, niin hinta nousee selvästi merkittävimmäksi yksittäiseksi tekijäksi, näin luulisin? Kaupalle tuonti on myös keino pitää yllä sopivaa ylitarjontaa, joka auttaa raaka-ainehintoja pysymään täällä alhaalla.
Sikacon osalta varmaan kukaan ei halunnut tuotannon loppuvan, ei lihafirma, ei pankki, eivät viranomaiset, eivät varsinkaan osakkaat, jotka tekivät kaikkensa selvittääkseen muita väyliä possujen saamiseksi markkinoille....possuille ei vaan löytynyt sopivaa maksukykyistä suuta syöjäksi
-
onkohan tuo possu samanlainen kuin ternivasikka? kun miettii kuin paljon ravintolassa maksaa vasikanlihainen tuote niin olisiko joku pienteurastamo hyvä perustaa ja siellä jalostaa pienet elikot? ai perhana; se lihan tarkastusmaksuhan on sama vaikka elikkona olisi 7 kiloinen kili tai 1600 kiloinen norsu! mutta hinta sitten sen mukaan... ja eiks ransakassa ole vasikan liha curmeeta?
-
Minä sain paremman hintatarjouksen toiselta teurastamolta mutten vaihtanut. Sitten sain paremman tarjouksen myös maidosta ja taaskin jänistin. Nyt mietin että miten paljon enempi olis euroja laarissa jos en olis jänistänyt. Vieläköhän vaihto kannattaisi? Vai annetaanko mennä entisellään eikä murehdita menneitä.
-
Minä sain paremman hintatarjouksen toiselta teurastamolta mutten vaihtanut. Sitten sain paremman tarjouksen myös maidosta ja taaskin jänistin. Nyt mietin että miten paljon enempi olis euroja laarissa jos en olis jänistänyt. Vieläköhän vaihto kannattaisi? Vai annetaanko mennä entisellään eikä murehdita menneitä.
ei niin hyvää hintaa olemassa, että vaihtais meijeriä. arvelen nykyisen yhteistyökumppanin hakevan maidon "aina", kunhan se täyttää sille asetetut ehdot. sellainen aika, jotta kaikkien tilojen maitoja ei haeta, ei ole mahdottomuus.
-
Totta turiset ! Heti helpottui olo. Tahtoo väliin unohtua nuo asiat.
-
ei niin hyvää hintaa olemassa, että vaihtais meijeriä. arvelen nykyisen yhteistyökumppanin hakevan maidon "aina", kunhan se täyttää sille asetetut ehdot. sellainen aika, jotta kaikkien tilojen maitoja ei haeta, ei ole mahdottomuus.
sellainen aika, että jonkun tilan maitoja ei kukaan ole kiinnostunut hakemaan, on lähempänä kuin moni uskoo
-
ei niin hyvää hintaa olemassa, että vaihtais meijeriä. arvelen nykyisen yhteistyökumppanin hakevan maidon "aina", kunhan se täyttää sille asetetut ehdot. sellainen aika, jotta kaikkien tilojen maitoja ei haeta, ei ole mahdottomuus.
sellainen aika, että jonkun tilan maitoja ei kukaan ole kiinnostunut hakemaan, on lähempänä kuin moni uskoo
Sopivan vähän, syrjässä pääteiltä ja laatu heittelee..ikävä kyllä ei ole mikään neuvotteluetu meijeriä vaihtaessa.
-
ei niin hyvää hintaa olemassa, että vaihtais meijeriä. arvelen nykyisen yhteistyökumppanin hakevan maidon "aina", kunhan se täyttää sille asetetut ehdot. sellainen aika, jotta kaikkien tilojen maitoja ei haeta, ei ole mahdottomuus.
sellainen aika, että jonkun tilan maitoja ei kukaan ole kiinnostunut hakemaan, on lähempänä kuin moni uskoo
Jo vuosia sitten on eräälle "kaukana kaikesta" maitotilalle tarjottu rahaa että laittaisi ne muutamat lehmät teuraaksi. Ei kiinnostanut. :D
-
Minä sain paremman hintatarjouksen toiselta teurastamolta mutten vaihtanut. Sitten sain paremman tarjouksen myös maidosta ja taaskin jänistin. Nyt mietin että miten paljon enempi olis euroja laarissa jos en olis jänistänyt. Vieläköhän vaihto kannattaisi? Vai annetaanko mennä entisellään eikä murehdita menneitä.
Ei tuota kannata vielä märehtiä...märehtii sitten kymmenen vuojen päästä,että oisko kannattanu... :P
-
https://huutokaupat.com/3023235/sikala-sikaco-niminen-tila-parikkalasarkisalmi
-
https://huutokaupat.com/3023235/sikala-sikaco-niminen-tila-parikkalasarkisalmi
Mikähän siinä on ettei Itäisessä Suomessa isomman puoleinen sikatouhu onnistu? Länsi-Suomessahan ne on kaikki Suomen suuret sikalat nykyään.
Onko syynä ammattitaidon puute, osaavan työvoiman puute, sijainti vai mikä?
Vieläkö muuten se Luumäen iso sikala on toiminnassa?
-
Olikos tämä nyt se sikayrittäjä jolta HK ykspuolisesti sanoi tuotantosopimuksen irti perusteena pitkä matka teurastamolle?
Mulla on oletuksena että Parikkala olis aivan ok seutua periaatteessa viljellä.
Korjatkaa joku jos oletus on väärä.
-
Olikos tämä nyt se sikayrittäjä jolta HK ykspuolisesti sanoi tuotantosopimuksen irti perusteena pitkä matka teurastamolle?
Mulla on oletuksena että Parikkala olis aivan ok seutua periaatteessa viljellä.
Korjatkaa joku jos oletus on väärä.
En ole ikinä parikkalassa käynyt mut kai se ihan ok seutua viljellä.
Matkaahan tuolta on tähän meillekkin kai reilu parisataa ja tästä samanmoinen forssaan teurastamolle. Kyllähän se matka kai yksi syy oli mut ehkä se vähäpätösin. Todellinen syy taisi liittyä porsaiden laatuun. Ja kai siellä muitakin syitä oli, en tiedä.
https://huutokaupat.com/3023235/sikala-sikaco-niminen-tila-parikkalasarkisalmi
Mikähän siinä on ettei Itäisessä Suomessa isomman puoleinen sikatouhu onnistu? Länsi-Suomessahan ne on kaikki Suomen suuret sikalat nykyään.
Onko syynä ammattitaidon puute, osaavan työvoiman puute, sijainti vai mikä?
Vieläkö muuten se Luumäen iso sikala on toiminnassa?
Kyl se luumäen sikala vielä pyörii mut ei kai se nykysen mittapuun mukaan ole edes mikään iso.
Niin kyllähän se on jännä että mikä siinä on et ne sikalat on keskittyneet länteen. Tarkkaa syytä en tiedä mut itse ajatellut et nykyään sijainti on se ratkasevin. Aikoinaan varmaan se et helpompiakin työpaikkoja on löytynyt esim. Paperitehtaista jolloin on jääty sivutoimisesti viljelemään ja kaikki elukat ovat saaneet lähteä. Kymenlaaksohan on aika vähä elukkaista seutua.