Tässä samalla voiki kysyä että minkälaista toi kumina oikeesti on viljellä. Kuinka paljo tarvii ruiskuttaa ja ketä vastaan? Eka vuosiko haastavin? Onko yhtä työlästä ku rapsi?

Tekisi mieli kokeilla ku oon ottanu tavotteeks maanrakenteen parantamisen, tekis varmaan pellolle hyvää! Ja verrattuna vln:n tai lhp:n, voisi kuminasta vaikka saada jotain myytävääkin. Minkä takia sitä siis ei sen enempää viljellä? Eikä tarvi kylvääkään joka vuosi.

Taitaa kuminanviljely olla semmoista pienen kellokasryhmän talutusnuorassa kulkemista, eli 100% sopimusviljelyä. Eli siihen hommaan tulee lähinnä kutsu, ei siihen haeta pystymetsästä. Kuminan tukeakaan ei saane ihan vaan kuminaa kylvämällä, eli pitänee näyttää sopimuspaperi.

Kyllä kumina olisi nimenomaan viherkesannoksi ja maanparannuskesannoksi oiva, koska tuen saa kylvökesäksi, esim. syysrapsista poiketen, ja seuraavaksi kesäksi, ja sitten alkusyksystä ruista tai syysvehnää perään. Puinti- kuivaus - ja kasvinsuojelukysymykset tarvinnevat teflonhermot, että sietää katsella totaalisia epäonnistumisia ja rikkojen valtaamia rytöjä.

Valituilla sopimusviljelijöillä lienee konsulentti mukana toiminnassa, tuo aineet ja kasvinsuojeluohjelmat paikalle, pitänevät kurssejakin, ja nettimainoksissa kuminaa vilautellaan koko Suomen peltoviljelyn vaihtoehdoksi, vaikka eihän se sitä ole.

-SS-

Ei, ei ja ei. Kuminan viljelijöistä on pulaa ja esim. Artic taste tekee heti sopimuksen kanssasi, kun vaan otat yhteyttä, samoin Transfarmin tilanne on hyvä. Olin viimeksi mainitun tilaisuudessa keväällä ja tuli hyvinkin positiivinen kuva hommasta.

Miksiköhän kuminanviljelijöistä olisi pulaa ? Nii, luvataan 2 tonnia/ha ja todellisuus on 300 kg/ha ? Eli tonnin bruttotuotto hupenee pariinsataan, joka kuluu pelkästään matrigoniin targaan ja tusinaan kuminakoin torjuntaan tautiaineineen...

-SS-

Jo on taas suuria selityksiä.. kas kunnei purnata ja pidetä syynä sitä, ettei enää saa ainakaan tukiehtoja noudattamalla levittää vanhaa kunnon typpirikasta tuhatta kg/ha tai mieluummin vielä oikein sitä fosforirikasta vaikkapa kaksi tonnia hehtaarille... niin ja unohtamatta kirjoituksista Roxionin pruuttailun kiellettyä nautintoa ja autuutta

Suurimat hankaluudet kuminassa ovat rikkakasvit ja tasaisen sekä riittävän tiheän kasvun saaminen kylvövuonna. Ja talvehtiminen kuten kaikilla syyskylvöisillä kasveilla. Rikkakasvit pitää torjua ensimmäisenä vuonna huolellesesti ja vielä siinä onnistuen. Ja mielellään myös parina aikaisempanakin vuonna, koska kuminavuosille ei taida olla vieläkään oikein kunnolla toimivia ja halpoja aineita. Sitä en tiedä pystyisikö laikuittain hunosti talvehtinutta kuminaa paikkakylvämään jos haluaa oikein monta vuotta pitää samalla lohkolla. Jotain lentäviä ötököitä kuminasta torjutaan ja niiden tulemista pellolle voidaan seurata liima-ansoilla. Muistaakseni oikean puintiajan päättäminen voi olla hankalaa. Osa siemenistä jo varisee kun on on vielä raakoja. Puinin jälkeen sekä puimuri että kuivuri saattavat tuoksahtaa raikkaan kuminaiselle sen verran voimakkasti, että seuraavaksi puitu ja kuivattu leipävehnä tulee takaisin kuminan tuoksun vuoksi. Kaffepaketillinen kuivuriin pyörimään kuminan jälkeen ennen muuta kuin rehuviljaa kuulemma auttaa.

Tuossa kait ne suurimmat ongelmat ja hankaluudet. Kyllä niitä nättejäki kuminapeltoja näkyy. Mutta se vaatii vaivaa ja oikeaa ajoitusta enemmän kuin viljat. Kasvinsuojeluvinkkejä saanee parhainten joko Berneriltä tai Kylmiksen mainitsemilta sopimusviljelyttäjiltä. Ainakin Transfarmilta on saanut ihan asiallisia ja realistisen tuntuisia vastauksia kysymyksiin.

Jossain lehtijutussa kerrottiin uudesta ideasta, että kylvetään keväällä harvaan ohra ja samalla kertaa siihen aluskasvina kumina.
Syksyllä saa kohtalaisen ohrasadon, ja seuraavana vuonna saa jo ensimmäisen sadon kuminasta. Mahtaako tuo olla käytännössä toimiva systeemi?

Rikkakasvit pitää torjua ensimmäisenä vuonna huolellesesti ja vielä siinä onnistuen. Ja mielellään myös parina aikaisempanakin vuonna

Toi lienee aika olennaista, että koittaa hoitaa pellon kuntoon etukäteen. Kumina-aineet on koko lailla huonoja, ainakin kollegan mielipide on, että joutuu ajamaan maksimiannokset sillä rajoilla, että kumina ottaa jo hiukan takkiinsa.

Aika kuvaavaa, että pitää hoitaa pelto kuntoon ennen kuminaa

Että semmoisia rytöjä hoidetaankin sitten jollakin Tooler Heavylla Ally Classilla Ariane S:llä kuntoon. Ja kuminan jälkeen sitten toinen kerta peliin.

Jos kuminalla on vakaa sopimusviljelytilanne, miksi maailmanmarkkinoilla niin pienen tuotteen hinta halutaan pilata houkuttelemalla holtittomia harrastelijoita mukaan ?  Myös tämän kauden viljanko ympäristötukiosuuksista joudutaan nipistämään, jotta lisääntyvä kumina saisi pitää sen lisäkorvauksensa ?

Minä itse asiassa luuli näitä peltoja joksikin tuleentuneeksi ja viljelijän sairastumisen takia niittämättä jääneeksi saunakukaksi, mutta nyt käsitän, että se saunakukan alla rusottava pohjakasvusto on kuminaa . Eli on täällä etelässä ainakin kaksi peltoa. Toinen on suuremman tilan sivubisneksiä, juurikkaan, maissin, rapsien, herneen, härkäpavun, auringonkukan, hunajakukan, pellavan , riistapeltojen ja hampun ohella.

Toinen näkyisi olevan himmenevän kartanon seuraava pitkä projekti jonkin 20 v suojavyöhykesopimuksen jälkeen. En tiedä, mitä vaikuttaa viherryttämistukeen, mutta voihan se olla jonkun naapurin nimissä.

-SS-

Kuminan esikasviarvo on todella hyvä. Jos viljanviljelijä kammoaa nurmikesannointia tai "hömppäheinää", niin kumina niille hyvä vaihtoehto. Se on aika uskomatonta, miten maanrakenne muuttuu, kun pelto on välillä 3-4 vuotta kuminalla. Viljan satotaso ongelmapellolla nousee kuminan jälkeen helposti jopa tonnilla hehtaari.  Eikä kuminan jälkeen tarvitse viljalla käyttää tautiaineita, siis vähemmillä kuluilla enemmän ja laadukkaampaa satoa.

Eikös kuminalla oo joku kahden satovuoden vuoden raja?

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 06.07.16 - klo:08:39

Kuminan esikasviarvo on todella hyvä. Jos viljanviljelijä kammoaa nurmikesannointia tai "hömppäheinää", niin kumina niille hyvä vaihtoehto. Se on aika uskomatonta, miten maanrakenne muuttuu, kun pelto on välillä 3-4 vuotta kuminalla. Viljan satotaso ongelmapellolla nousee kuminan jälkeen helposti jopa tonnilla hehtaari.  Eikä kuminan jälkeen tarvitse viljalla käyttää tautiaineita, siis vähemmillä kuluilla enemmän ja laadukkaampaa satoa.

Eikös kuminalla oo joku kahden satovuoden vuoden raja?

No kylvövuosi + kaksi satovuotta on kolme. Ehkä kolmaskin satovuosi onnistuu, täydennyskylvö ?
Caraway kehuu ohjedokumentissa, että sato on jopa 2500 kg/ha. Eli kyse varmaankin on mainostamisesta, niin kuin
esimerkiksi, että kevätrapsista saa ainakin 3500 kg/ha ja syyrapsista jopa 5000 kg/ha. Kunhan kylvää.

-SS-

Miksiköhän kuminanviljelijöistä olisi pulaa ? Nii, luvataan 2 tonnia/ha ja todellisuus on 300 kg/ha ? Eli tonnin bruttotuotto hupenee pariinsataan, joka kuluu pelkästään matrigoniin targaan ja tusinaan kuminakoin torjuntaan tautiaineineen...

-SS-

Ei missään luvata kahden tonnin satoja. Viljelyttäjien nettisivuilla kyllä kerrotaan, että keskisato on luokkaa 800 € /ha. Vaihteluväli oli itselläni viime vuonna 0 - 1800 keskisadon ollessa noin 1300. Tänä vuonna näyttää siltä, että kaikki ylivuotiset lohkot tuottavat hyvän sadon. Kukinta oli ainakin parempaa kuin viime vuonna eikä pahoja rikkakasvisaastuntojakaan ole. Tänä keväänä kylvetty kumina on sekin hyvin taimettunut. Jännitys koskee lähinnä rikkaruiskutusten onnistumista; tehosiko cocteil paremmin rikkoihin vai kuminaan.

Kuminan viljely on tarkkuutta vaativaa ja pitkäjännitteistä toimintaa, jossa tulee usein esille tilanteita, joissa ainakin aloittelevan viljelijän on käännyttävä osaavampien puoleen. Itse olen aina saanut apua ja vertaistukea helposti viljelyttäjältä (Transfarm), Berneriltä (Lasse Matikainen on hurahtanut kuminaan) ja muilta viljelijöitä.

Jos on kumina vähän vaativampi kasvi, on sillä sitten hyviäkin puolia. Raha menee siinä paljon tiiviimpään tilaan kuin viljan tai öljykasvien viljelyssä.
- 100 hl mallasohraa = 1000 €
- 100 hl rypsiä = 2000 €
- 100 hl kuminaa = 4000 €. Kuljetus ja varastointi on vähän mielekkäämpää, kun koko sadon hinta ei mene rahteihin.

Kylvö tapahtuu kaikessa rauhassa viljan kylvön jälkeen. Kylvövuonna kuminasta ei tokikaan saa myyntuloja, mutta eipä rasita puintikaan miestä eikä lompakkoa. Satovuonna taas ei rasitu kylvökone ja puinti tapahtuu ennen muiden puintien alkua. Tämä ihan tosissaan tasaa työhuippuja eikä kasaa niitä, kuten joku syysviljan viljely.

Yhdellä kylvöllä otetaan tyypillisimmin 2-3 satoa, jos taimettuminen on ollut taista ja rikkatorjunnassa on onnistuttu. Jos saunakukka valtaa kasvuston, peli ei ole välttämättä menetetty. Pari kolme niittoa kesän aikana niin, ettei saunio pääse siementämään ja satopotentiaali siirtyy seuraavalle vuodelle. Siinä on enemmän järkeä kuin kasvuston hävittämisessä ja uudelleen kylvössö. Syksyllä voi myös ruiskuttaa Matrigonia, mutta onhan se kallis aine. Toisaalta ruiskuttaminen on sekin halvempaa kuin koko kasvuston uusiminen.

Yksi hankaluus on sitten tuo kuminan aromi, jota ei mallas-, leipä- eikä öljyteollisuus juurikaan arvosta. Itse olen ratkaisuut ongelman niin, että kuminan jälkeen ensiksi putsataan puimuri ja kuivuri ja sitten puidaan ja kuivataan omaan käyttöön tarkoitettu ohran siemen. Näin kaupalliseen viljaan ei päädy sivumakua. Jotkut myös puivat pienen pätkän viljaa ja tyhjentävät sen kylmän viileästi peltoon.

Kuminan viljely ei ole salatiedettä eikä salaseuratoimintaa, mutta paneutumista se vaatii ja sopimusviljelyä se on isolla äSSällä. Sopimuksettomia eriä ei osteta eikä sopimuksia pyritään tekemään vain markkinoiden kysyntää vastaavasti.

Transfarmin kylvöopas on realistisemman tuntuinen kuin Carawayn. Yhteenvetona lukukokemuksesta voisin makustella, että kumina on semmoinen kasvi, että se on semmoinen kerran viljelijäsukupolvessa kokeiltava vitsaus. Sitten systeemi siirtyy seuraavaa ensikertalais-uhria houkuttelemaan. Vakiviljelijät ja vientipäälliköt välitysvirmoissa tietenkin huolta kantavat, että saadaan siilot täyteen, siihen tarvitaan niitä piruparkoja, jotka vuorollaan kaatavat rahansa saunakukkakankkulankaivoviljelyyn, ja mahdollistavat kellokkaille leppoisamman viljelijäelämän erikoiskasvisenioreina.

-SS-

Jossain lehtijutussa kerrottiin uudesta ideasta, että kylvetään keväällä harvaan ohra ja samalla kertaa siihen aluskasvina kumina.
Syksyllä saa kohtalaisen ohrasadon, ja seuraavana vuonna saa jo ensimmäisen sadon kuminasta. Mahtaako tuo olla käytännössä toimiva systeemi?

No saako sen kuminan tuen vai kerääjäkasvituen vai kummankin yhtaikaa ohran kanssa. Miten tuo voisi olla edes lähelläkään tuotoltaan sitä kuminan perustukea, jos ei saa kuin viljan tuet  ? Kahden tonnin huonohintainen ohrasato siis jo jää saamatta jos kuminatuki poistuu ?

-SS-

Kuminan tavanomainen sato, kun tosissaan viljelee, niin on 800-1000 kg/ha. Aikoinaan oma paras sato oli noin 1800 kg/ha. Paras sato, minkä tiedän saadun oli päälle 2500 kg/ha. Paras maalaji kuminalle ovat karkeat kivennäismaat, siis perinteelliset perunanviljelymaat. Suurin ongelma kuminanviljellyssä ovat eräät rikkakasvit, erityisesti saunakukka. Satoja mielestäni kannattaa ottaa kaksi, sen jälkeen alkaa satotaso laskea ja saunakukka lisääntyä
Viljelijäksi kyllä pääsee, kun ottaa firmoihin yhteyttä, ei se mikään suljettu piiri ole. Sadon voi varastoida suursäkkeihin, tavallinen siilokuivuri käy kuivaamiseen, vaihtaa vaan pienemmän suuttimen, jottei kuivauslämpötila nouse päälle 55 asteen. Jos sattuu omistamaan kylmäilmakuivurin, vielä parempi.
Ei kuminaviljely ole mitää salatiedettä, samat koneet käy kuin viljanviljelyssäkin. Kylvö- ja korjuuajat eri kuin viljoilla, tasaa työhuippuja.

Kuminan tavanomainen sato, kun tosissaan viljelee, niin on 800-1000 kg/ha. Aikoinaan oma paras sato oli noin 1800 kg/ha. Paras sato, minkä tiedän saadun oli päälle 2500 kg/ha. Paras maalaji kuminalle ovat karkeat kivennäismaat, siis perinteelliset perunanviljelymaat. Suurin ongelma kuminanviljellyssä ovat eräät rikkakasvit, erityisesti saunakukka. Satoja mielestäni kannattaa ottaa kaksi, sen jälkeen alkaa satotaso laskea ja saunakukka lisääntyä
Viljelijäksi kyllä pääsee, kun ottaa firmoihin yhteyttä, ei se mikään suljettu piiri ole. Sadon voi varastoida suursäkkeihin, tavallinen siilokuivuri käy kuivaamiseen, vaihtaa vaan pienemmän suuttimen, jottei kuivauslämpötila nouse päälle 55 asteen. Jos sattuu omistamaan kylmäilmakuivurin, vielä parempi.
Ei kuminaviljely ole mitää salatiedettä, samat koneet käy kuin viljanviljelyssäkin. Kylvö- ja korjuuajat eri kuin viljoilla, tasaa työhuippuja.

http://www.farmit.net/kasvinviljely/2016/07/08/etanat-kuminan-kimpussa-suorakylvetyilla-lohkoilla

Kuminan hidas orastuminen lienee etanojen osalta tarkkailtava asia.
Syysrapsilla Sluxx on Ruotsissa normaali levitystoimenpide, ilman tarkkailua.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 08.07.16 - klo:17:04

Kuminan tavanomainen sato, kun tosissaan viljelee, niin on 800-1000 kg/ha. Aikoinaan oma paras sato oli noin 1800 kg/ha. Paras sato, minkä tiedän saadun oli päälle 2500 kg/ha. Paras maalaji kuminalle ovat karkeat kivennäismaat, siis perinteelliset perunanviljelymaat. Suurin ongelma kuminanviljellyssä ovat eräät rikkakasvit, erityisesti saunakukka. Satoja mielestäni kannattaa ottaa kaksi, sen jälkeen alkaa satotaso laskea ja saunakukka lisääntyä
Viljelijäksi kyllä pääsee, kun ottaa firmoihin yhteyttä, ei se mikään suljettu piiri ole. Sadon voi varastoida suursäkkeihin, tavallinen siilokuivuri käy kuivaamiseen, vaihtaa vaan pienemmän suuttimen, jottei kuivauslämpötila nouse päälle 55 asteen. Jos sattuu omistamaan kylmäilmakuivurin, vielä parempi.
Ei kuminaviljely ole mitää salatiedettä, samat koneet käy kuin viljanviljelyssäkin. Kylvö- ja korjuuajat eri kuin viljoilla, tasaa työhuippuja.

http://www.farmit.net/kasvinviljely/2016/07/08/etanat-kuminan-kimpussa-suorakylvetyilla-lohkoilla

Kuminan hidas orastuminen lienee etanojen osalta tarkkailtava asia.
Syysrapsilla Sluxx on Ruotsissa normaali levitystoimenpide, ilman tarkkailua.

-SS-

Totta tuokin. Kyllä minultakin etanat söivät 5 ha kuminat pari vuotta sitten. Siitä huolimatta olen alaa lisäillyt.