Miksiköhän kuminanviljelijöistä olisi pulaa ? Nii, luvataan 2 tonnia/ha ja todellisuus on 300 kg/ha ? Eli tonnin bruttotuotto hupenee pariinsataan, joka kuluu pelkästään matrigoniin targaan ja tusinaan kuminakoin torjuntaan tautiaineineen...
-SS-
Ei missään luvata kahden tonnin satoja. Viljelyttäjien nettisivuilla kyllä kerrotaan, että keskisato on luokkaa 800 € /ha. Vaihteluväli oli itselläni viime vuonna 0 - 1800 keskisadon ollessa noin 1300. Tänä vuonna näyttää siltä, että kaikki ylivuotiset lohkot tuottavat hyvän sadon. Kukinta oli ainakin parempaa kuin viime vuonna eikä pahoja rikkakasvisaastuntojakaan ole. Tänä keväänä kylvetty kumina on sekin hyvin taimettunut. Jännitys koskee lähinnä rikkaruiskutusten onnistumista; tehosiko cocteil paremmin rikkoihin vai kuminaan.
Kuminan viljely on tarkkuutta vaativaa ja pitkäjännitteistä toimintaa, jossa tulee usein esille tilanteita, joissa ainakin aloittelevan viljelijän on käännyttävä osaavampien puoleen. Itse olen aina saanut apua ja vertaistukea helposti viljelyttäjältä (Transfarm), Berneriltä (Lasse Matikainen on hurahtanut kuminaan) ja muilta viljelijöitä.
Jos on kumina vähän vaativampi kasvi, on sillä sitten hyviäkin puolia. Raha menee siinä paljon tiiviimpään tilaan kuin viljan tai öljykasvien viljelyssä.
- 100 hl mallasohraa = 1000 €
- 100 hl rypsiä = 2000 €
- 100 hl kuminaa = 4000 €. Kuljetus ja varastointi on vähän mielekkäämpää, kun koko sadon hinta ei mene rahteihin.
Kylvö tapahtuu kaikessa rauhassa viljan kylvön jälkeen. Kylvövuonna kuminasta ei tokikaan saa myyntuloja, mutta eipä rasita puintikaan miestä eikä lompakkoa. Satovuonna taas ei rasitu kylvökone ja puinti tapahtuu ennen muiden puintien alkua. Tämä ihan tosissaan tasaa työhuippuja eikä kasaa niitä, kuten joku syysviljan viljely.
Yhdellä kylvöllä otetaan tyypillisimmin 2-3 satoa, jos taimettuminen on ollut taista ja rikkatorjunnassa on onnistuttu. Jos saunakukka valtaa kasvuston, peli ei ole välttämättä menetetty. Pari kolme niittoa kesän aikana niin, ettei saunio pääse siementämään ja satopotentiaali siirtyy seuraavalle vuodelle. Siinä on enemmän järkeä kuin kasvuston hävittämisessä ja uudelleen kylvössö. Syksyllä voi myös ruiskuttaa Matrigonia, mutta onhan se kallis aine. Toisaalta ruiskuttaminen on sekin halvempaa kuin koko kasvuston uusiminen.
Yksi hankaluus on sitten tuo kuminan aromi, jota ei mallas-, leipä- eikä öljyteollisuus juurikaan arvosta. Itse olen ratkaisuut ongelman niin, että kuminan jälkeen ensiksi putsataan puimuri ja kuivuri ja sitten puidaan ja kuivataan omaan käyttöön tarkoitettu ohran siemen. Näin kaupalliseen viljaan ei päädy sivumakua. Jotkut myös puivat pienen pätkän viljaa ja tyhjentävät sen kylmän viileästi peltoon.
Kuminan viljely ei ole salatiedettä eikä salaseuratoimintaa, mutta paneutumista se vaatii ja sopimusviljelyä se on isolla äSSällä. Sopimuksettomia eriä ei osteta eikä sopimuksia pyritään tekemään vain markkinoiden kysyntää vastaavasti.