Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: petrikoh - 03.07.16 - klo:20:03
-
Ensimmäinen vuosi menossa kuminan viljelyssä. Olen kyllä tietoinen pitkästä taimettumisajasta mutta nyt kylvöstä on kulunut 4 vko ja näkyvissä on vain hyvin hentoiset rivit ja 1-2 cm pituiset taimenatapit. Itävyys epätasaista. Kylvöä ei saanut oikein 3cm lähemmäs pintaa suosituksen ollesssa 1-2cm. Kelitkin ovat olleet täällä etelässä ok. Ainoa joka jäi vähän arvelluttamaan oli kesäkuun sateet, jotka liejuttivat pinnnan ja siihen päälle tullut helle/kuuma jakso, joka kovetti hieman pintaa. Mutten usko tämä olevan ihan tuomiopäivän tarina. Mikä on taimettumisen suhteen päivän tilanne muilla viljelijöillä ?
-
Taitaa kuminaamailu olla menneen talven lumia?
Nyt valkuaiskasvit ja pellava se eturivin juttu?
-
Kun aukealla alkaa olla enemmän niitä kuminapeltoja, lentelee varmaan samalla tavalla öhtiäiset syömään ja pilaamaan sadon, kuin rapsilla ikään.
-SS-
-
Tänä vuonna kylvettyä kuminaa ei ole mutta vanhojen kokemusten perusteella ihan tutun kuuloinen juttu. Älä hermostu, kyllä se sieltä tulee, juuren kasvattaminen vaan vie aikaa. Rikkakasvit vaan koitat pitää kurissa.
-
Kaura on pop, kaurassa on suomalaisen viljanviljelyn tulevaisuus.
-
Kyllä se taimettuminen vie aikansa. Tänä vuonna samaten, nytten alkaa olla pari kolme kasvulehteä näkysissä.
Kylväessä ei liian syvään ja täytyy odottaa sitkeästi. Ne rikat pois kuten joku kirjoitti.
Ei se perusviljan tusinatuottaminen näillä kustannuksilla ole kummoista. Vielä kun itse ei pysty vaikuttamaan suuresti lopputulokseen, tuleeko satoa vai lakoa vaiko katoa...myös kukkaroon.
-
Onhan kuminalla - myös kylvövuonna - merkittävä eurotukikin, aika hankala verrata viljaan.
-SS-
-
Muistaako joku kuminan tuet?
-
616 Euroa kasvitila C2..
-
Kuminan esikasviarvo on todella hyvä. Jos viljanviljelijä kammoaa nurmikesannointia tai "hömppäheinää", niin kumina niille hyvä vaihtoehto. Se on aika uskomatonta, miten maanrakenne muuttuu, kun pelto on välillä 3-4 vuotta kuminalla. Viljan satotaso ongelmapellolla nousee kuminan jälkeen helposti jopa tonnilla hehtaari. Eikä kuminan jälkeen tarvitse viljalla käyttää tautiaineita, siis vähemmillä kuluilla enemmän ja laadukkaampaa satoa.
-
Taimettuminen on aina hidasta, samoin ensimmäisten lehtien kehitys. Sitten vauhti kiihtyy.
Jumittamiseen voi joskus olla oikeitakin syitä. Esim. edellisen vuoden maavaikutteinen gramma-aine (Logran, Ally tms.) voi jarrutella, varsinkin jos syysmuokkaus on vähäistä tai olematonta. Rikkatorjuntaan ennen taimettumista käytetty glyfosaatti saattaa häiritä kuminaa jos itäminen on jo tapahtunut ja sirkkavarret lähellä maan pintaa. Ei pidäty riittävästi jos tulee vettä riittävästi päälle.
-
Onhan kuminakesannoinnilla hyvä tuki verrattuna tavanomaiseen viherkesannointiin. Lisäksi kuminakesannoinnilla ei tule kesannointiraja vastaan, eli täydet LHK vaikka enemmän kuin 25%
-SS-
-
Onhan kuminakesannoinnilla hyvä tuki verrattuna tavanomaiseen viherkesannointiin. Lisäksi kuminakesannoinnilla ei tule kesannointiraja vastaan, eli täydet LHK vaikka enemmän kuin 25%
-SS-
:D :D
-
Tässä samalla voiki kysyä että minkälaista toi kumina oikeesti on viljellä. Kuinka paljo tarvii ruiskuttaa ja ketä vastaan? Eka vuosiko haastavin? Onko yhtä työlästä ku rapsi?
Tekisi mieli kokeilla ku oon ottanu tavotteeks maanrakenteen parantamisen, tekis varmaan pellolle hyvää! Ja verrattuna vln:n tai lhp:n, voisi kuminasta vaikka saada jotain myytävääkin. Minkä takia sitä siis ei sen enempää viljellä? Eikä tarvi kylvääkään joka vuosi.
-
Täälläpäin sivusta seuraten näyttää siltä, että ensimmäisenä satovuonna tulee saunakukan sekaista kuminaa, toisena pelkkää saunakukkaa.
-
Tässä samalla voiki kysyä että minkälaista toi kumina oikeesti on viljellä. Kuinka paljo tarvii ruiskuttaa ja ketä vastaan? Eka vuosiko haastavin? Onko yhtä työlästä ku rapsi?
Tekisi mieli kokeilla ku oon ottanu tavotteeks maanrakenteen parantamisen, tekis varmaan pellolle hyvää! Ja verrattuna vln:n tai lhp:n, voisi kuminasta vaikka saada jotain myytävääkin. Minkä takia sitä siis ei sen enempää viljellä? Eikä tarvi kylvääkään joka vuosi.
Taitaa kuminanviljely olla semmoista pienen kellokasryhmän talutusnuorassa kulkemista, eli 100% sopimusviljelyä. Eli siihen hommaan tulee lähinnä kutsu, ei siihen haeta pystymetsästä. Kuminan tukeakaan ei saane ihan vaan kuminaa kylvämällä, eli pitänee näyttää sopimuspaperi.
Kyllä kumina olisi nimenomaan viherkesannoksi ja maanparannuskesannoksi oiva, koska tuen saa kylvökesäksi, esim. syysrapsista poiketen, ja seuraavaksi kesäksi, ja sitten alkusyksystä ruista tai syysvehnää perään. Puinti- kuivaus - ja kasvinsuojelukysymykset tarvinnevat teflonhermot, että sietää katsella totaalisia epäonnistumisia ja rikkojen valtaamia rytöjä.
Valituilla sopimusviljelijöillä lienee konsulentti mukana toiminnassa, tuo aineet ja kasvinsuojeluohjelmat paikalle, pitänevät kurssejakin, ja nettimainoksissa kuminaa vilautellaan koko Suomen peltoviljelyn vaihtoehdoksi, vaikka eihän se sitä ole.
-SS-
-
Ei, ei ja ei. Kuminan viljelijöistä on pulaa ja esim. Artic taste tekee heti sopimuksen kanssasi, kun vaan otat yhteyttä, samoin Transfarmin tilanne on hyvä. Olin viimeksi mainitun tilaisuudessa keväällä ja tuli hyvinkin positiivinen kuva hommasta.
-
Miksiköhän kuminanviljelijöistä olisi pulaa ? Nii, luvataan 2 tonnia/ha ja todellisuus on 300 kg/ha ? Eli tonnin bruttotuotto hupenee pariinsataan, joka kuluu pelkästään matrigoniin targaan ja tusinaan kuminakoin torjuntaan tautiaineineen...
-SS-
-
Jo on taas suuria selityksiä.. kas kunnei purnata ja pidetä syynä sitä, ettei enää saa ainakaan tukiehtoja noudattamalla levittää vanhaa kunnon typpirikasta tuhatta kg/ha tai mieluummin vielä oikein sitä fosforirikasta vaikkapa kaksi tonnia hehtaarille... niin ja unohtamatta kirjoituksista Roxionin pruuttailun kiellettyä nautintoa ja autuutta
Suurimat hankaluudet kuminassa ovat rikkakasvit ja tasaisen sekä riittävän tiheän kasvun saaminen kylvövuonna. Ja talvehtiminen kuten kaikilla syyskylvöisillä kasveilla. Rikkakasvit pitää torjua ensimmäisenä vuonna huolellesesti ja vielä siinä onnistuen. Ja mielellään myös parina aikaisempanakin vuonna, koska kuminavuosille ei taida olla vieläkään oikein kunnolla toimivia ja halpoja aineita. Sitä en tiedä pystyisikö laikuittain hunosti talvehtinutta kuminaa paikkakylvämään jos haluaa oikein monta vuotta pitää samalla lohkolla. Jotain lentäviä ötököitä kuminasta torjutaan ja niiden tulemista pellolle voidaan seurata liima-ansoilla. Muistaakseni oikean puintiajan päättäminen voi olla hankalaa. Osa siemenistä jo varisee kun on on vielä raakoja. Puinin jälkeen sekä puimuri että kuivuri saattavat tuoksahtaa raikkaan kuminaiselle sen verran voimakkasti, että seuraavaksi puitu ja kuivattu leipävehnä tulee takaisin kuminan tuoksun vuoksi. Kaffepaketillinen kuivuriin pyörimään kuminan jälkeen ennen muuta kuin rehuviljaa kuulemma auttaa.
Tuossa kait ne suurimmat ongelmat ja hankaluudet. Kyllä niitä nättejäki kuminapeltoja näkyy. Mutta se vaatii vaivaa ja oikeaa ajoitusta enemmän kuin viljat. Kasvinsuojeluvinkkejä saanee parhainten joko Berneriltä tai Kylmiksen mainitsemilta sopimusviljelyttäjiltä. Ainakin Transfarmilta on saanut ihan asiallisia ja realistisen tuntuisia vastauksia kysymyksiin.
-
Jossain lehtijutussa kerrottiin uudesta ideasta, että kylvetään keväällä harvaan ohra ja samalla kertaa siihen aluskasvina kumina.
Syksyllä saa kohtalaisen ohrasadon, ja seuraavana vuonna saa jo ensimmäisen sadon kuminasta. Mahtaako tuo olla käytännössä toimiva systeemi?
-
Rikkakasvit pitää torjua ensimmäisenä vuonna huolellesesti ja vielä siinä onnistuen. Ja mielellään myös parina aikaisempanakin vuonna
Toi lienee aika olennaista, että koittaa hoitaa pellon kuntoon etukäteen. Kumina-aineet on koko lailla huonoja, ainakin kollegan mielipide on, että joutuu ajamaan maksimiannokset sillä rajoilla, että kumina ottaa jo hiukan takkiinsa.
-
Aika kuvaavaa, että pitää hoitaa pelto kuntoon ennen kuminaa
Että semmoisia rytöjä hoidetaankin sitten jollakin Tooler Heavylla Ally Classilla Ariane S:llä kuntoon. Ja kuminan jälkeen sitten toinen kerta peliin.
Jos kuminalla on vakaa sopimusviljelytilanne, miksi maailmanmarkkinoilla niin pienen tuotteen hinta halutaan pilata houkuttelemalla holtittomia harrastelijoita mukaan ? Myös tämän kauden viljanko ympäristötukiosuuksista joudutaan nipistämään, jotta lisääntyvä kumina saisi pitää sen lisäkorvauksensa ?
Minä itse asiassa luuli näitä peltoja joksikin tuleentuneeksi ja viljelijän sairastumisen takia niittämättä jääneeksi saunakukaksi, mutta nyt käsitän, että se saunakukan alla rusottava pohjakasvusto on kuminaa . Eli on täällä etelässä ainakin kaksi peltoa. Toinen on suuremman tilan sivubisneksiä, juurikkaan, maissin, rapsien, herneen, härkäpavun, auringonkukan, hunajakukan, pellavan , riistapeltojen ja hampun ohella.
Toinen näkyisi olevan himmenevän kartanon seuraava pitkä projekti jonkin 20 v suojavyöhykesopimuksen jälkeen. En tiedä, mitä vaikuttaa viherryttämistukeen, mutta voihan se olla jonkun naapurin nimissä.
-SS-
-
Kuminan esikasviarvo on todella hyvä. Jos viljanviljelijä kammoaa nurmikesannointia tai "hömppäheinää", niin kumina niille hyvä vaihtoehto. Se on aika uskomatonta, miten maanrakenne muuttuu, kun pelto on välillä 3-4 vuotta kuminalla. Viljan satotaso ongelmapellolla nousee kuminan jälkeen helposti jopa tonnilla hehtaari. Eikä kuminan jälkeen tarvitse viljalla käyttää tautiaineita, siis vähemmillä kuluilla enemmän ja laadukkaampaa satoa.
Eikös kuminalla oo joku kahden satovuoden vuoden raja?
-
Kuminan esikasviarvo on todella hyvä. Jos viljanviljelijä kammoaa nurmikesannointia tai "hömppäheinää", niin kumina niille hyvä vaihtoehto. Se on aika uskomatonta, miten maanrakenne muuttuu, kun pelto on välillä 3-4 vuotta kuminalla. Viljan satotaso ongelmapellolla nousee kuminan jälkeen helposti jopa tonnilla hehtaari. Eikä kuminan jälkeen tarvitse viljalla käyttää tautiaineita, siis vähemmillä kuluilla enemmän ja laadukkaampaa satoa.
Eikös kuminalla oo joku kahden satovuoden vuoden raja?
No kylvövuosi + kaksi satovuotta on kolme. Ehkä kolmaskin satovuosi onnistuu, täydennyskylvö ?
Caraway kehuu ohjedokumentissa, että sato on jopa 2500 kg/ha. Eli kyse varmaankin on mainostamisesta, niin kuin
esimerkiksi, että kevätrapsista saa ainakin 3500 kg/ha ja syyrapsista jopa 5000 kg/ha. Kunhan kylvää.
-SS-
-
Miksiköhän kuminanviljelijöistä olisi pulaa ? Nii, luvataan 2 tonnia/ha ja todellisuus on 300 kg/ha ? Eli tonnin bruttotuotto hupenee pariinsataan, joka kuluu pelkästään matrigoniin targaan ja tusinaan kuminakoin torjuntaan tautiaineineen...
-SS-
Ei missään luvata kahden tonnin satoja. Viljelyttäjien nettisivuilla kyllä kerrotaan, että keskisato on luokkaa 800 € /ha. Vaihteluväli oli itselläni viime vuonna 0 - 1800 keskisadon ollessa noin 1300. Tänä vuonna näyttää siltä, että kaikki ylivuotiset lohkot tuottavat hyvän sadon. Kukinta oli ainakin parempaa kuin viime vuonna eikä pahoja rikkakasvisaastuntojakaan ole. Tänä keväänä kylvetty kumina on sekin hyvin taimettunut. Jännitys koskee lähinnä rikkaruiskutusten onnistumista; tehosiko cocteil paremmin rikkoihin vai kuminaan.
Kuminan viljely on tarkkuutta vaativaa ja pitkäjännitteistä toimintaa, jossa tulee usein esille tilanteita, joissa ainakin aloittelevan viljelijän on käännyttävä osaavampien puoleen. Itse olen aina saanut apua ja vertaistukea helposti viljelyttäjältä (Transfarm), Berneriltä (Lasse Matikainen on hurahtanut kuminaan) ja muilta viljelijöitä.
Jos on kumina vähän vaativampi kasvi, on sillä sitten hyviäkin puolia. Raha menee siinä paljon tiiviimpään tilaan kuin viljan tai öljykasvien viljelyssä.
- 100 hl mallasohraa = 1000 €
- 100 hl rypsiä = 2000 €
- 100 hl kuminaa = 4000 €. Kuljetus ja varastointi on vähän mielekkäämpää, kun koko sadon hinta ei mene rahteihin.
Kylvö tapahtuu kaikessa rauhassa viljan kylvön jälkeen. Kylvövuonna kuminasta ei tokikaan saa myyntuloja, mutta eipä rasita puintikaan miestä eikä lompakkoa. Satovuonna taas ei rasitu kylvökone ja puinti tapahtuu ennen muiden puintien alkua. Tämä ihan tosissaan tasaa työhuippuja eikä kasaa niitä, kuten joku syysviljan viljely.
Yhdellä kylvöllä otetaan tyypillisimmin 2-3 satoa, jos taimettuminen on ollut taista ja rikkatorjunnassa on onnistuttu. Jos saunakukka valtaa kasvuston, peli ei ole välttämättä menetetty. Pari kolme niittoa kesän aikana niin, ettei saunio pääse siementämään ja satopotentiaali siirtyy seuraavalle vuodelle. Siinä on enemmän järkeä kuin kasvuston hävittämisessä ja uudelleen kylvössö. Syksyllä voi myös ruiskuttaa Matrigonia, mutta onhan se kallis aine. Toisaalta ruiskuttaminen on sekin halvempaa kuin koko kasvuston uusiminen.
Yksi hankaluus on sitten tuo kuminan aromi, jota ei mallas-, leipä- eikä öljyteollisuus juurikaan arvosta. Itse olen ratkaisuut ongelman niin, että kuminan jälkeen ensiksi putsataan puimuri ja kuivuri ja sitten puidaan ja kuivataan omaan käyttöön tarkoitettu ohran siemen. Näin kaupalliseen viljaan ei päädy sivumakua. Jotkut myös puivat pienen pätkän viljaa ja tyhjentävät sen kylmän viileästi peltoon.
Kuminan viljely ei ole salatiedettä eikä salaseuratoimintaa, mutta paneutumista se vaatii ja sopimusviljelyä se on isolla äSSällä. Sopimuksettomia eriä ei osteta eikä sopimuksia pyritään tekemään vain markkinoiden kysyntää vastaavasti.
-
Transfarmin kylvöopas on realistisemman tuntuinen kuin Carawayn. Yhteenvetona lukukokemuksesta voisin makustella, että kumina on semmoinen kasvi, että se on semmoinen kerran viljelijäsukupolvessa kokeiltava vitsaus. Sitten systeemi siirtyy seuraavaa ensikertalais-uhria houkuttelemaan. Vakiviljelijät ja vientipäälliköt välitysvirmoissa tietenkin huolta kantavat, että saadaan siilot täyteen, siihen tarvitaan niitä piruparkoja, jotka vuorollaan kaatavat rahansa saunakukkakankkulankaivoviljelyyn, ja mahdollistavat kellokkaille leppoisamman viljelijäelämän erikoiskasvisenioreina.
-SS-
-
Jossain lehtijutussa kerrottiin uudesta ideasta, että kylvetään keväällä harvaan ohra ja samalla kertaa siihen aluskasvina kumina.
Syksyllä saa kohtalaisen ohrasadon, ja seuraavana vuonna saa jo ensimmäisen sadon kuminasta. Mahtaako tuo olla käytännössä toimiva systeemi?
No saako sen kuminan tuen vai kerääjäkasvituen vai kummankin yhtaikaa ohran kanssa. Miten tuo voisi olla edes lähelläkään tuotoltaan sitä kuminan perustukea, jos ei saa kuin viljan tuet ? Kahden tonnin huonohintainen ohrasato siis jo jää saamatta jos kuminatuki poistuu ?
-SS-
-
Kuminan tavanomainen sato, kun tosissaan viljelee, niin on 800-1000 kg/ha. Aikoinaan oma paras sato oli noin 1800 kg/ha. Paras sato, minkä tiedän saadun oli päälle 2500 kg/ha. Paras maalaji kuminalle ovat karkeat kivennäismaat, siis perinteelliset perunanviljelymaat. Suurin ongelma kuminanviljellyssä ovat eräät rikkakasvit, erityisesti saunakukka. Satoja mielestäni kannattaa ottaa kaksi, sen jälkeen alkaa satotaso laskea ja saunakukka lisääntyä
Viljelijäksi kyllä pääsee, kun ottaa firmoihin yhteyttä, ei se mikään suljettu piiri ole. Sadon voi varastoida suursäkkeihin, tavallinen siilokuivuri käy kuivaamiseen, vaihtaa vaan pienemmän suuttimen, jottei kuivauslämpötila nouse päälle 55 asteen. Jos sattuu omistamaan kylmäilmakuivurin, vielä parempi.
Ei kuminaviljely ole mitää salatiedettä, samat koneet käy kuin viljanviljelyssäkin. Kylvö- ja korjuuajat eri kuin viljoilla, tasaa työhuippuja.
-
Kuminan tavanomainen sato, kun tosissaan viljelee, niin on 800-1000 kg/ha. Aikoinaan oma paras sato oli noin 1800 kg/ha. Paras sato, minkä tiedän saadun oli päälle 2500 kg/ha. Paras maalaji kuminalle ovat karkeat kivennäismaat, siis perinteelliset perunanviljelymaat. Suurin ongelma kuminanviljellyssä ovat eräät rikkakasvit, erityisesti saunakukka. Satoja mielestäni kannattaa ottaa kaksi, sen jälkeen alkaa satotaso laskea ja saunakukka lisääntyä
Viljelijäksi kyllä pääsee, kun ottaa firmoihin yhteyttä, ei se mikään suljettu piiri ole. Sadon voi varastoida suursäkkeihin, tavallinen siilokuivuri käy kuivaamiseen, vaihtaa vaan pienemmän suuttimen, jottei kuivauslämpötila nouse päälle 55 asteen. Jos sattuu omistamaan kylmäilmakuivurin, vielä parempi.
Ei kuminaviljely ole mitää salatiedettä, samat koneet käy kuin viljanviljelyssäkin. Kylvö- ja korjuuajat eri kuin viljoilla, tasaa työhuippuja.
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2016/07/08/etanat-kuminan-kimpussa-suorakylvetyilla-lohkoilla
Kuminan hidas orastuminen lienee etanojen osalta tarkkailtava asia.
Syysrapsilla Sluxx on Ruotsissa normaali levitystoimenpide, ilman tarkkailua.
-SS-
-
Kuminan tavanomainen sato, kun tosissaan viljelee, niin on 800-1000 kg/ha. Aikoinaan oma paras sato oli noin 1800 kg/ha. Paras sato, minkä tiedän saadun oli päälle 2500 kg/ha. Paras maalaji kuminalle ovat karkeat kivennäismaat, siis perinteelliset perunanviljelymaat. Suurin ongelma kuminanviljellyssä ovat eräät rikkakasvit, erityisesti saunakukka. Satoja mielestäni kannattaa ottaa kaksi, sen jälkeen alkaa satotaso laskea ja saunakukka lisääntyä
Viljelijäksi kyllä pääsee, kun ottaa firmoihin yhteyttä, ei se mikään suljettu piiri ole. Sadon voi varastoida suursäkkeihin, tavallinen siilokuivuri käy kuivaamiseen, vaihtaa vaan pienemmän suuttimen, jottei kuivauslämpötila nouse päälle 55 asteen. Jos sattuu omistamaan kylmäilmakuivurin, vielä parempi.
Ei kuminaviljely ole mitää salatiedettä, samat koneet käy kuin viljanviljelyssäkin. Kylvö- ja korjuuajat eri kuin viljoilla, tasaa työhuippuja.
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2016/07/08/etanat-kuminan-kimpussa-suorakylvetyilla-lohkoilla
Kuminan hidas orastuminen lienee etanojen osalta tarkkailtava asia.
Syysrapsilla Sluxx on Ruotsissa normaali levitystoimenpide, ilman tarkkailua.
-SS-
Totta tuokin. Kyllä minultakin etanat söivät 5 ha kuminat pari vuotta sitten. Siitä huolimatta olen alaa lisäillyt.
-
Kuminaa ekaa kertaa viljelyksessä, taimettuminen vaatii malttia. Ruiskutukset ovat tehonneet hyvin, ehkä liiankin hyvin. Kasvustot vaan on epätasaisia, ei kannata odottaa että huonolla vuokramaalla kasvaa huippusatoa.
-
Tässä samalla voiki kysyä että minkälaista toi kumina oikeesti on viljellä. Kuinka paljo tarvii ruiskuttaa ja ketä vastaan? Eka vuosiko haastavin? Onko yhtä työlästä ku rapsi?
Tekisi mieli kokeilla ku oon ottanu tavotteeks maanrakenteen parantamisen, tekis varmaan pellolle hyvää! Ja verrattuna vln:n tai lhp:n, voisi kuminasta vaikka saada jotain myytävääkin. Minkä takia sitä siis ei sen enempää viljellä? Eikä tarvi kylvääkään joka vuosi.
Taitaa kuminanviljely olla semmoista pienen kellokasryhmän talutusnuorassa kulkemista, eli 100% sopimusviljelyä. Eli siihen hommaan tulee lähinnä kutsu, ei siihen haeta pystymetsästä. Kuminan tukeakaan ei saane ihan vaan kuminaa kylvämällä, eli pitänee näyttää sopimuspaperi.
Kyllä kumina olisi nimenomaan viherkesannoksi ja maanparannuskesannoksi oiva, koska tuen saa kylvökesäksi, esim. syysrapsista poiketen, ja seuraavaksi kesäksi, ja sitten alkusyksystä ruista tai syysvehnää perään. Puinti- kuivaus - ja kasvinsuojelukysymykset tarvinnevat teflonhermot, että sietää katsella totaalisia epäonnistumisia ja rikkojen valtaamia rytöjä.
Valituilla sopimusviljelijöillä lienee konsulentti mukana toiminnassa, tuo aineet ja kasvinsuojeluohjelmat paikalle, pitänevät kurssejakin, ja nettimainoksissa kuminaa vilautellaan koko Suomen peltoviljelyn vaihtoehdoksi, vaikka eihän se sitä ole.
-SS-
Mistä SS:n epäluulot, alat kuulostaa SASsilta?? Otas ny vähän asioista selvää ennenkö meuhkaat...
Sopimusviljelijäksi pääsee kyllä halukkaat, niin mekin eikä olla mitään "eturivin täppäreitä". Järkevä etäisyys tehtaaseen lienee avainasia, kuten vaikka jurtillakin. Kasvinsuojeluaineet hain ihan ite marmoritiskiltä samalla kun viljojenkin aineet, ei oo konsulentteja näkyny aineiden kanssa.. Viljelyyn saa kyllä neuvoja tehtaan suunnasta kun kysyy, onko siinä jotain väärää?? ::) ::)
Kuten edellä todettu, maan rakenteelle todella hyvä välikasvi ja onnistuessaan pesee viljat taloudellisesti mennentullen. Tasaa kevään työhuippuja ja aikaistaa puintikauden aloitusta. Pelto pitää olla rikoista puhdas ennen kylvöä.
Itsellä ensimmäinen kumina kylvetty vuonna 2010 pääosin savimaille. Osin meni harjoittelun piikkiin kasvinsuojelun ja kylvöajankohdan osalta. Kuitenkin kaksi kohtuullista satoa otettiin.
Nykyinen kasvusto kylvetty 2013, erittäin kevyille maalajeille. Eka sato huonohko, viime vuonna erinomainen. Pienellä riskillä koemielessä nyt kolmas satovuosi. Kumina lähes yhtä hyvä kuin viime vuonna mutta saunakukkaa tahtoo vähän tulla läpi. Omilla mailla kolme satovuotta varmaan ehdoton maksimi.
-
Tässä samalla voiki kysyä että minkälaista toi kumina oikeesti on viljellä. Kuinka paljo tarvii ruiskuttaa ja ketä vastaan? Eka vuosiko haastavin? Onko yhtä työlästä ku rapsi?
Tekisi mieli kokeilla ku oon ottanu tavotteeks maanrakenteen parantamisen, tekis varmaan pellolle hyvää! Ja verrattuna vln:n tai lhp:n, voisi kuminasta vaikka saada jotain myytävääkin. Minkä takia sitä siis ei sen enempää viljellä? Eikä tarvi kylvääkään joka vuosi.
Taitaa kuminanviljely olla semmoista pienen kellokasryhmän talutusnuorassa kulkemista, eli 100% sopimusviljelyä. Eli siihen hommaan tulee lähinnä kutsu, ei siihen haeta pystymetsästä. Kuminan tukeakaan ei saane ihan vaan kuminaa kylvämällä, eli pitänee näyttää sopimuspaperi.
Kyllä kumina olisi nimenomaan viherkesannoksi ja maanparannuskesannoksi oiva, koska tuen saa kylvökesäksi, esim. syysrapsista poiketen, ja seuraavaksi kesäksi, ja sitten alkusyksystä ruista tai syysvehnää perään. Puinti- kuivaus - ja kasvinsuojelukysymykset tarvinnevat teflonhermot, että sietää katsella totaalisia epäonnistumisia ja rikkojen valtaamia rytöjä.
Valituilla sopimusviljelijöillä lienee konsulentti mukana toiminnassa, tuo aineet ja kasvinsuojeluohjelmat paikalle, pitänevät kurssejakin, ja nettimainoksissa kuminaa vilautellaan koko Suomen peltoviljelyn vaihtoehdoksi, vaikka eihän se sitä ole.
-SS-
Mistä SS:n epäluulot, alat kuulostaa SASsilta?? Otas ny vähän asioista selvää ennenkö meuhkaat...
Sopimusviljelijäksi pääsee kyllä halukkaat, niin mekin eikä olla mitään "eturivin täppäreitä". Järkevä etäisyys tehtaaseen lienee avainasia, kuten vaikka jurtillakin. Kasvinsuojeluaineet hain ihan ite marmoritiskiltä samalla kun viljojenkin aineet, ei oo konsulentteja näkyny aineiden kanssa.. Viljelyyn saa kyllä neuvoja tehtaan suunnasta kun kysyy, onko siinä jotain väärää?? ::) ::)
Kuten edellä todettu, maan rakenteelle todella hyvä välikasvi ja onnistuessaan pesee viljat taloudellisesti mennentullen. Tasaa kevään työhuippuja ja aikaistaa puintikauden aloitusta. Pelto pitää olla rikoista puhdas ennen kylvöä.
Itsellä ensimmäinen kumina kylvetty vuonna 2010 pääosin savimaille. Osin meni harjoittelun piikkiin kasvinsuojelun ja kylvöajankohdan osalta. Kuitenkin kaksi kohtuullista satoa otettiin.
Nykyinen kasvusto kylvetty 2013, erittäin kevyille maalajeille. Eka sato huonohko, viime vuonna erinomainen. Pienellä riskillä koemielessä nyt kolmas satovuosi. Kumina lähes yhtä hyvä kuin viime vuonna mutta saunakukkaa tahtoo vähän tulla läpi. Omilla mailla kolme satovuotta varmaan ehdoton maksimi.
Joskus vuosikymmeniä sitten, kun öljykasvitkin olivat sopimuksen takana,
ei kyllä tullut mieleenkään kokeilla niitäkään. Nyttemmin ilman mitään ennekkopainetta on mukava
kokeilla öljykasveja ihan itse, vaikka 20 aarilla, ja todeta tuholais- ja tautihavainnoista
epäluulot siitäkin aivan täysin perustelluiksi.
Nyt kun korjuuvelvoite on tukipolitiikassa poistunut, tuntuu kuminan sopimusmonopoli
hiukan kohtuuttomalta, koska todellakin sitä voisi viljellä myös viherkesantokasvina,
maanparannukseen ja vaikka sitten tukiautomaattina. Tulisi viherkesannollekin
kerrankin kunnon korvaus. Ja pääsisi harjoittelemaan.
Uskon, että syitä tämmöisen toiminnan kieltämiseen löytyy tulevissa kommenteissa
useitakin, ja ne vahvistanevat eivätkä poista epäröintiäni.
Itselläni on tattarin siementä hiukan, ja tavoitteena on lisätä omaksi iloksi tuota
kasvia kesannolla. Toivottavasti tattariosuuskunta ei haasta oikeuteen luvattomasta
viljelystä !
http://www.tattariosk.fi
-SS-
-
Kuminaa ekaa kertaa viljelyksessä, taimettuminen vaatii malttia. Ruiskutukset ovat tehonneet hyvin, ehkä liiankin hyvin. Kasvustot vaan on epätasaisia, ei kannata odottaa että huonolla vuokramaalla kasvaa huippusatoa.
Itskin kylvin uutta kuminaa kahdelle lohkolle, yhteensä 11 ha tänä keväänä. Toisella lohkolla kumina taimettunut erittäin hyvin, mutta rikkatorjunta jätti toivomisenvaraa. Voi joutua vielä syksyllä turvautumaan Matrigonin. Tälle lohkolle levitettiin ennen pintaan tuloa Fenix-Goltix-Glyfosaatti ja taimettumisen jälkeen jälkeen Fenix-Goltix-Lentagran.
Toisella lohkolla rikat ovat kaputt, mutta niin on saanut kuminakin vähän siipeensä. Tälle lohkolle meni Fenix-Goltix ekassa ruikutuksessa ja toisessa Fenix-Lentagran. Vähemmän aineita, mutta väkevämmin. Se tuntui olevan tällä kertaa myrkkyä niin rikoille kuin kuminallekin. Luja usko on kuitenkin, että kumina siitä selviää paremmin, mutta kyllä sen jo tietää, että ensi vuonna puimurilla ratsastetaan kuin von Döbeln - aukkoja katsellen.
Kyllä tässä lajissa oppimista riittää vielä vuosiksi. Onneksi kuitenkin iloisiakin yllätyksiä esiintyy. Nytkin näyttää siltä, että on tulossa hyvä sato vanhoista kuminoista, puimaan pääsee jo heinäkuun puolella ja kaikki toisen satovuoden kuminat saavat jatkaa kolmannelle.
-
Tässä samalla voiki kysyä että minkälaista toi kumina oikeesti on viljellä. Kuinka paljo tarvii ruiskuttaa ja ketä vastaan? Eka vuosiko haastavin? Onko yhtä työlästä ku rapsi?
Tekisi mieli kokeilla ku oon ottanu tavotteeks maanrakenteen parantamisen, tekis varmaan pellolle hyvää! Ja verrattuna vln:n tai lhp:n, voisi kuminasta vaikka saada jotain myytävääkin. Minkä takia sitä siis ei sen enempää viljellä? Eikä tarvi kylvääkään joka vuosi.
Taitaa kuminanviljely olla semmoista pienen kellokasryhmän talutusnuorassa kulkemista, eli 100% sopimusviljelyä. Eli siihen hommaan tulee lähinnä kutsu, ei siihen haeta pystymetsästä. Kuminan tukeakaan ei saane ihan vaan kuminaa kylvämällä, eli pitänee näyttää sopimuspaperi.
Kyllä kumina olisi nimenomaan viherkesannoksi ja maanparannuskesannoksi oiva, koska tuen saa kylvökesäksi, esim. syysrapsista poiketen, ja seuraavaksi kesäksi, ja sitten alkusyksystä ruista tai syysvehnää perään. Puinti- kuivaus - ja kasvinsuojelukysymykset tarvinnevat teflonhermot, että sietää katsella totaalisia epäonnistumisia ja rikkojen valtaamia rytöjä.
Valituilla sopimusviljelijöillä lienee konsulentti mukana toiminnassa, tuo aineet ja kasvinsuojeluohjelmat paikalle, pitänevät kurssejakin, ja nettimainoksissa kuminaa vilautellaan koko Suomen peltoviljelyn vaihtoehdoksi, vaikka eihän se sitä ole.
-SS-
Mistä SS:n epäluulot, alat kuulostaa SASsilta?? Otas ny vähän asioista selvää ennenkö meuhkaat...
Sopimusviljelijäksi pääsee kyllä halukkaat, niin mekin eikä olla mitään "eturivin täppäreitä". Järkevä etäisyys tehtaaseen lienee avainasia, kuten vaikka jurtillakin. Kasvinsuojeluaineet hain ihan ite marmoritiskiltä samalla kun viljojenkin aineet, ei oo konsulentteja näkyny aineiden kanssa.. Viljelyyn saa kyllä neuvoja tehtaan suunnasta kun kysyy, onko siinä jotain väärää?? ::) ::)
Kuten edellä todettu, maan rakenteelle todella hyvä välikasvi ja onnistuessaan pesee viljat taloudellisesti mennentullen. Tasaa kevään työhuippuja ja aikaistaa puintikauden aloitusta. Pelto pitää olla rikoista puhdas ennen kylvöä.
Itsellä ensimmäinen kumina kylvetty vuonna 2010 pääosin savimaille. Osin meni harjoittelun piikkiin kasvinsuojelun ja kylvöajankohdan osalta. Kuitenkin kaksi kohtuullista satoa otettiin.
Nykyinen kasvusto kylvetty 2013, erittäin kevyille maalajeille. Eka sato huonohko, viime vuonna erinomainen. Pienellä riskillä koemielessä nyt kolmas satovuosi. Kumina lähes yhtä hyvä kuin viime vuonna mutta saunakukkaa tahtoo vähän tulla läpi. Omilla mailla kolme satovuotta varmaan ehdoton maksimi.
Joskus vuosikymmeniä sitten, kun öljykasvitkin olivat sopimuksen takana,
ei kyllä tullut mieleenkään kokeilla niitäkään. Nyttemmin ilman mitään ennekkopainetta on mukava
kokeilla öljykasveja ihan itse, vaikka 20 aarilla, ja todeta tuholais- ja tautihavainnoista
epäluulot siitäkin aivan täysin perustelluiksi.
Nyt kun korjuuvelvoite on tukipolitiikassa poistunut, tuntuu kuminan sopimusmonopoli
hiukan kohtuuttomalta, koska todellakin sitä voisi viljellä myös viherkesantokasvina,
maanparannukseen ja vaikka sitten tukiautomaattina. Tulisi viherkesannollekin
kerrankin kunnon korvaus. Ja pääsisi harjoittelemaan.
Uskon, että syitä tämmöisen toiminnan kieltämiseen löytyy tulevissa kommenteissa
useitakin, ja ne vahvistanevat eivätkä poista epäröintiäni.
Itselläni on tattarin siementä hiukan, ja tavoitteena on lisätä omaksi iloksi tuota
kasvia kesannolla. Toivottavasti tattariosuuskunta ei haasta oikeuteen luvattomasta
viljelystä !
http://www.tattariosk.fi
-SS-
Nyt olet kyllä ymmärtänyt jotain aika pahasti väärin. Ei kuminalla ole mitään sopimus- saatika viljelymonopolia. Kolme firmaa Suomessa tekee viljelysopimuksia, niistä valitset mieleisesi. Ja jos ei mikään ole mieleen, voit toki vapaasti viljellä ilmankin sopimusta, mutta ostajan löytymisessä sadolle voi olla ongelmia, koska kyseiset firmat ostavat vain sopimustuottajilta, missä ei kai sentään ole mitään ihmeellistä eikä tuomittavaa. Yritäpä tarjota jotain maitoa meijeriin tyyliin "ostin lehmän ja lypsin sen, kuka ostaisi multa maitoa".
En ole perehtynyt kuminan kelpoisuuteen viherkesanto tai lhp-kasvina, mutta jos se ei sellaiseksi kelpaa, ei se ainakaan kuminan viljelijöiden syytä ole enempää kuin viljelyttäjienkään. Ei muuta kuin kuminaa kylvämään, jos mieli tekee. Ja jos ei tee, niin sitten vain suupielet ylöspäin siitä ilosta, että joku edes viitsii yrittää muuta kuin bulkkiviljaa täpötäysille markkinoille.
Itse en ole huomannut, että tämä kumina olisi mitenkään poikkeuksellisen hyvä tukiautomaatti. Onkohan multa jäänyt jotain juomaamatta (hakematta)..?
-
Nyt olet kyllä ymmärtänyt jotain aika pahasti väärin. Ei kuminalla ole mitään sopimus- saatika viljelymonopolia.
Siementä nähtävästi saa vain sopimuksen allekirjoittamalla. Maatalouskaupoissa ei juurikaan näy, vaikka sieltä saa apilaa, heinää, jopa tattaria.
Yritäpä tarjota jotain maitoa meijeriin
No Kivi-maito - tapaus on juurikin näitä kasvukipuja tuommoisessa tilanteessa.
En ole perehtynyt kuminan kelpoisuuteen viherkesanto tai lhp-kasvina, mutta jos se ei sellaiseksi kelpaa
Joo vanhan ajan palkkiokesantojen kautta kuminanviljely alkujaan levisikin. Ja tattarin viljely. Ja hunajakukan ja ja ja.
Itse en ole huomannut, että tämä kumina olisi mitenkään poikkeuksellisen hyvä tukiautomaatti.
On se 200 euroa parempi kuin muun viherkesannon. Ja kun ala nousee, ero repeää edelleen.
Mutta, voiko kuminan ilmoittaa tukihakemukseen sallitusti, vaikka ei ole sopimusta. Eli onko
se korotettu ympäristökorvaus riippuvainen sopimuksista ?
Kyllä minäkin uskon, että kuminaa saa viljellä ilman lupia. Yksikään nykyisistä maatalouden
hyväntekijöistä kuminabusineksessa ei nähtävästi ole ostanut yksinoikeuksia
alkuperäiseen kuminansiemeneen, ja osa lajikkeista lienee tullut jo 1970-luvulla
jostakin ulkomailta. Jalostajanoikeudet lienevät jo vanhentuneet.
-SS-
-
Nyt olet kyllä ymmärtänyt jotain aika pahasti väärin. Ei kuminalla ole mitään sopimus- saatika viljelymonopolia.
Siementä nähtävästi saa vain sopimuksen allekirjoittamalla. Maatalouskaupoissa ei juurikaan näy, vaikka sieltä saa apilaa, heinää, jopa tattaria.
Yritäpä tarjota jotain maitoa meijeriin
No Kivi-maito - tapaus on juurikin näitä kasvukipuja tuommoisessa tilanteessa.
En ole perehtynyt kuminan kelpoisuuteen viherkesanto tai lhp-kasvina, mutta jos se ei sellaiseksi kelpaa
Joo vanhan ajan palkkiokesantojen kautta kuminanviljely alkujaan levisikin. Ja tattarin viljely. Ja hunajakukan ja ja ja.
Itse en ole huomannut, että tämä kumina olisi mitenkään poikkeuksellisen hyvä tukiautomaatti.
On se 200 euroa parempi kuin muun viherkesannon. Ja kun ala nousee, ero repeää edelleen.
Mutta, voiko kuminan ilmoittaa tukihakemukseen sallitusti, vaikka ei ole sopimusta. Eli onko
se korotettu ympäristökorvaus riippuvainen sopimuksista ?
Kyllä minäkin uskon, että kuminaa saa viljellä ilman lupia. Yksikään nykyisistä maatalouden
hyväntekijöistä kuminabusineksessa ei nähtävästi ole ostanut yksinoikeuksia
alkuperäiseen kuminansiemeneen, ja osa lajikkeista lienee tullut jo 1970-luvulla
jostakin ulkomailta. Jalostajanoikeudet lienevät jo vanhentuneet.
-SS-
Jos maatalouskaupat eivät toimita siementä, se ei ole merkki mistään monopolista, ainoastaan siitä, ettei kiinnosta. Vähäinen kiinnostavuus on ongelma myös torjunta-ainepuolella. Koska kuminan merkitys aineiden menekin kannalta on niin pieni, aineille jätetään hyväksyntä hakematta, vaikka aine sopisi hyvin käytekkäväksi kuminan viljelyssä. Lähihistoriassa esim. Kestak / Fastak ja Agil ovat tästä syystä jääneet pois kuminan laillisten aineiden luettelosta.
Kuminakauppa on kansainvälistä ja ostajat ovat hyvin tarkkoja. Siksi viljelyttäjätkin ovat vahvasti mukana tuotannossa ohjeistaen ja kouluttaen. Ostaja ovat hyvin tarkkoja mm. torjunta-ainejäämistä ja siksi viljelyttäjien vaatimukset vaikkapa varoaikojen suhteen ovat jopa ankarampia kuin aineen hyväksynnän mukaiset käyttötavat edellyttävät. Esim. Mavrikia ei saa käyttää kukkivalle kasvustolle.
Tietyt ostajat haluavat myös tiettyä lajiketta tai tietynlaista sekoitusta. Viljelyttäjän on tiedettävä, mitä lajiketta sille toimitetaan ja kuinka paljon. Sopimuksia tehdään vain tietyistä lajikkeista ja tiettyjä määriä. Kun itse on myynyt siemenen viljleijälle, tietää mitä tämä toimittaa tehtaalle.
Yhtä tai vieläkin ketjuohjatumpaa on esim. broilertuotanto. Kesäkanoja on turha tarjota Kariniemelle.
Käsittääkseni kuminan tukimix v. 2016 on A7B-alueella seuraavanlainen:
Perustuki: 118
Viherryttämistuki: 74
LFA: 217
Ympäristökorvaus: 200
YHTEENSÄ: 609
Kumina lasketaan talviaikaiseen kasvipeitteisyysalaan.
Se on varmaan parempi kuin viherkesannon, mutta verrattuna viljaan ja öljykasveihin en minä ainakaan löydä tuosta mitään, minkä takia juuri kuminaa pitäisi viljellä. Kyllä se viljelymotivaatio ainakin itselläni lähtee ihan tuottajahinnasta, työhuippujen tasaamisesta, viljelykierrosta ja esikasviarvosta ja suoraan sanottuna siitäkin, että on kiva asioida sellaisen sopimuskumppanin kanssa, joka ei koko ajan yritä pissiä silmään ja veeteillä. Viimeksi mainitussa asiassa esimerkiksi Viking Maltilla olisi runsaasti opittavaa.
-
Yhtä tai vieläkin ketjuohjatumpaa on esim. broilertuotanto. Kesäkanoja on turha tarjota Kariniemelle.
Käsittääkseni kuminan tukimix v. 2016 on A7B-alueella seuraavanlainen:
Perustuki: 118
Viherryttämistuki: 74
LFA: 217
Ympäristökorvaus: 200
YHTEENSÄ: 609
Kumina lasketaan talviaikaiseen kasvipeitteisyysalaan.
Se on varmaan parempi kuin viherkesannon, mutta verrattuna viljaan ja öljykasveihin en minä ainakaan löydä tuosta mitään, minkä takia juuri kuminaa pitäisi viljellä. Kyllä se viljelymotivaatio ainakin itselläni lähtee ihan tuottajahinnasta, työhuippujen tasaamisesta, viljelykierrosta ja esikasviarvosta ja suoraan sanottuna siitäkin, että on kiva asioida sellaisen sopimuskumppanin kanssa, joka ei koko ajan yritä pissiä silmään ja veeteillä. Viimeksi mainitussa asiassa esimerkiksi Viking Maltilla olisi runsaasti opittavaa.
Onhan tuki 150 euroa parempi kuin syysvehnällä, 200-250 euroa parempi kuin viherkesannolla (kesannolla ei kasvipeitteisyyskorvausta, enkä oikein ole ilahtunut siitä) . Rukiilla ehkä satasen ero. Ainoa joka pääsee lähelle, on syysrapsi.
Ja varsin perinpohjaisesti perussyy tuli, kuminan sopimuskumppanin kanssa siis henkilökemia toimii, tämä saattaa olla sattumaa, koska muutakin viljelyä tehdään sopimusviljelynä, kuitenkin ns. "villi" tuotantomahdollisuus pitää näissä tapauksissa viljelyttäjät varuillaan. Yleisesti maailmalla tällainen 100% sopimusviljely on yleisempää, varsinkin kehitysmaissa. On todellakin teollisessa broilerituotannossa (muualla kuin Suomessa) tunnettua, että hyvät markkinat eivät heijastu enää viljelijäportaaseen asti, vaan esimerkiksi 10% tuottajista irtisanotaan säännöllisesti laadun ja suoritustason perusteella, parhaimmat saavat lisätuotanto-oikeuksia, ja vasta viime hädässä värvätään uusia sopimustuottajia. Ja kaikki tuottavuusloikat palkitsevat sopimusisäntäporrasta, ei viljelijöitä.
Ja joissakin paikoin sopimuskumppanit kilpailevat sopimusviljelijöittensä kanssa suoraan, herää kysymys, miten reilua kilpailu sellaisessa tilanteessa oikeastaan on...
Uskoisin, että kuminankin keskisato nousisi nopeasti, jos tuet olisivat pienemmät, ja viljelyttäjät pitäisivät laatu- ja määrätarkkailutuloksia sopimuksen uusimisen perusteena. En tietenkään usko näin täällä tehtävän, suomalainen kuminasopimusviljely lienee Reilun Kaupan tuotantoa muutenkin.
-SS-
-
Yhtä tai vieläkin ketjuohjatumpaa on esim. broilertuotanto. Kesäkanoja on turha tarjota Kariniemelle.
Käsittääkseni kuminan tukimix v. 2016 on A7B-alueella seuraavanlainen:
Perustuki: 118
Viherryttämistuki: 74
LFA: 217
Ympäristökorvaus: 200
YHTEENSÄ: 609
Kumina lasketaan talviaikaiseen kasvipeitteisyysalaan.
Se on varmaan parempi kuin viherkesannon, mutta verrattuna viljaan ja öljykasveihin en minä ainakaan löydä tuosta mitään, minkä takia juuri kuminaa pitäisi viljellä. Kyllä se viljelymotivaatio ainakin itselläni lähtee ihan tuottajahinnasta, työhuippujen tasaamisesta, viljelykierrosta ja esikasviarvosta ja suoraan sanottuna siitäkin, että on kiva asioida sellaisen sopimuskumppanin kanssa, joka ei koko ajan yritä pissiä silmään ja veeteillä. Viimeksi mainitussa asiassa esimerkiksi Viking Maltilla olisi runsaasti opittavaa.
Onhan tuki 150 euroa parempi kuin syysvehnällä, 200-250 euroa parempi kuin viherkesannolla (kesannolla ei kasvipeitteisyyskorvausta, enkä oikein ole ilahtunut siitä) . Rukiilla ehkä satasen ero. Ainoa joka pääsee lähelle, on syysrapsi.
Ja varsin perinpohjaisesti perussyy tuli, kuminan sopimuskumppanin kanssa siis henkilökemia toimii, tämä saattaa olla sattumaa, koska muutakin viljelyä tehdään sopimusviljelynä, kuitenkin ns. "villi" tuotantomahdollisuus pitää näissä tapauksissa viljelyttäjät varuillaan. Yleisesti maailmalla tällainen 100% sopimusviljely on yleisempää, varsinkin kehitysmaissa. On todellakin teollisessa broilerituotannossa (muualla kuin Suomessa) tunnettua, että hyvät markkinat eivät heijastu enää viljelijäportaaseen asti, vaan esimerkiksi 10% tuottajista irtisanotaan säännöllisesti laadun ja suoritustason perusteella, parhaimmat saavat lisätuotanto-oikeuksia, ja vasta viime hädässä värvätään uusia sopimustuottajia. Ja kaikki tuottavuusloikat palkitsevat sopimusisäntäporrasta, ei viljelijöitä.
Ja joissakin paikoin sopimuskumppanit kilpailevat sopimusviljelijöittensä kanssa suoraan, herää kysymys, miten reilua kilpailu sellaisessa tilanteessa oikeastaan on...
Uskoisin, että kuminankin keskisato nousisi nopeasti, jos tuet olisivat pienemmät, ja viljelyttäjät pitäisivät laatu- ja määrätarkkailutuloksia sopimuksen uusimisen perusteena. En tietenkään usko näin täällä tehtävän, suomalainen kuminasopimusviljely lienee Reilun Kaupan tuotantoa muutenkin.
-SS-
Katkeran miehen(?) katkeraa puhetta. Jotenkin ei nyt tämä kitinä aukene yhtään. Ja aika tympeää epäsuorasti rinnastaa kumina näennäisviljelyyn, vaativa kasvi joten epäonnistumisiakin tulee väistämättä.
-
Katkeran miehen(?) katkeraa puhetta. Jotenkin ei nyt tämä kitinä aukene yhtään. Ja aika tympeää epäsuorasti rinnastaa kumina näennäisviljelyyn, vaativa kasvi joten epäonnistumisiakin tulee väistämättä.
Kuminan (rivien välissä) mainostajat lähettävät ristiriitaista viestiä. Ensiksi korostetaan, että markkinat pysyvät tuottoisina, koska tuotanto on täysin sopimuspainotteista, historiassa on aikoja, jolloin kuminan hinta on romahtanut, ylituotannon vuoksi. Tätä historiaa vasten ei ole järkevää laajentaa viljelypinta-alaa, vaan pyrkiä rajoittamaan sitä, eikö ?
Toinen, lähes päinvastainen viesti on, että lisää viljelijöitä mahtuu ja viljelysuunnan muutos kuminaan on toivottava yhä useammalla tilalla.
Ymmärrän kyllä erikoiskasviviljelyn tarpeet, samalla tavalla kuin juurikkaalla, tärkkelysperunalla, tuoreherneellä. Mutta miten kumina sitten edes eroaisi tyypillisestä erikoiskasvisopimustilasta, kuminanviljelijöiden tilojen keskikoko on lähes kaksinkertainen muihin tiloihin verrattuna, yksittäisen sopimusalan keskikoko on vajaat 15 ha. Merkittävin huomio on, että 37% valtakunnan kumina-alasta sijaitsee Pohjanmaalla. (MTT raportti 136. Kumina tuotantokasvina)
Eli kuminan ura on ollut kirkas ja nousujohteinen, vanhan ajan ojanpyörtänöiden keräily-yrtistä palkkiokesantojen kokeiluihin, siitä edelleen ammattilaisten korkean tukitason sopimuskasviksi. Ja korostan, korkean suhteellisen tukitason kasviksi, koska kustannukset lienevät kuitenkin alemmat kuin sokerijuurikkaalla, perunalla tahi kasvihuoneviljelyllä.
Mutta hyvä, että kiihkeitä kommentteja purkautuu, mikä on viljelijöiden rooli ja hyöty saada laajentumista aikaiseksi.
-SS-
-
Katkeran miehen(?) katkeraa puhetta. Jotenkin ei nyt tämä kitinä aukene yhtään. Ja aika tympeää epäsuorasti rinnastaa kumina näennäisviljelyyn, vaativa kasvi joten epäonnistumisiakin tulee väistämättä.
Kuminan (rivien välissä) mainostajat lähettävät ristiriitaista viestiä. Ensiksi korostetaan, että markkinat pysyvät tuottoisina, koska tuotanto on täysin sopimuspainotteista, historiassa on aikoja, jolloin kuminan hinta on romahtanut, ylituotannon vuoksi. Tätä historiaa vasten ei ole järkevää laajentaa viljelypinta-alaa, vaan pyrkiä rajoittamaan sitä, eikö ?
Toinen, lähes päinvastainen viesti on, että lisää viljelijöitä mahtuu ja viljelysuunnan muutos kuminaan on toivottava yhä useammalla tilalla.
Ymmärrän kyllä erikoiskasviviljelyn tarpeet, samalla tavalla kuin juurikkaalla, tärkkelysperunalla, tuoreherneellä. Mutta miten kumina sitten edes eroaisi tyypillisestä erikoiskasvisopimustilasta, kuminanviljelijöiden tilojen keskikoko on lähes kaksinkertainen muihin tiloihin verrattuna, yksittäisen sopimusalan keskikoko on vajaat 15 ha. Merkittävin huomio on, että 37% valtakunnan kumina-alasta sijaitsee Pohjanmaalla. (MTT raportti 136. Kumina tuotantokasvina)
Eli kuminan ura on ollut kirkas ja nousujohteinen, vanhan ajan ojanpyörtänöiden keräily-yrtistä palkkiokesantojen kokeiluihin, siitä edelleen ammattilaisten korkean tukitason sopimuskasviksi. Ja korostan, korkean suhteellisen tukitason kasviksi, koska kustannukset lienevät kuitenkin alemmat kuin sokerijuurikkaalla, perunalla tahi kasvihuoneviljelyllä.
Mutta hyvä, että kiihkeitä kommentteja purkautuu, mikä on viljelijöiden rooli ja hyöty saada laajentumista aikaiseksi.
-SS-
Täälläpäin näkyy kumina kukkivan, vai onko se saunakukkaa?
-
Täälläpäin näkyy kumina kukkivan, vai onko se saunakukkaa?
Punaruskea pohjakasvillisuus varmaan löytyy alta, onhan puintiaika
jo kohta. Mutta voit sekoittaa havaintosi epäonnistuneeseen heinän
siemenviljelykseen tai niittämättömään LHP:hen.
15 vuotta sitten kuminanviljelijä oli vanhentuva partainen jäähdyttelevä ukkeli,
joka oli vähän outo. Nyt jos näet hylyn hallussa olevan pellon, se ei liene kuminaa
ollenkaan.
Nyt kun itse olen vanhentuva partainen jäähdyttelevä ukkeli, eipä ole enää
sitä roolia tarjolla, nääs.
-SS-
-
Täälläpäin näkyy kumina kukkivan, vai onko se saunakukkaa?
Punaruskea pohjakasvillisuus varmaan löytyy alta, onhan puintiaika
jo kohta. Mutta voit sekoittaa havaintosi epäonnistuneeseen heinän
siemenviljelykseen tai niittämättömään LHP:hen.
15 vuotta sitten kuminanviljelijä oli vanhentuva partainen jäähdyttelevä ukkeli,
joka oli vähän outo. Nyt jos näet hylyn hallussa olevan pellon, se ei liene kuminaa
ollenkaan.
Nyt kun itse olen vanhentuva partainen jäähdyttelevä ukkeli, eipä ole enää
sitä roolia tarjolla, nääs.
-SS-
Mää luulin et se ruskehtava aluskasvillisuus on edellisen vuoden saunakukkaa.
-
Oon ehkä vähän tyhmä mutta en ymmärrä mikä tässä kuminassa nyt hiertää. Jos se pikkuisen parantaa kannattavuutta bulkkiviljan tuotantoon verrattuna niin keneltä se on pois?
Kai sen nyt tyhmäkin tajuaa että jos tuotanto ylittää kysynnän niin hinta putoaa, tarviiko sitä täällä suu vaahdossa meuhkata. Niin markkinat toimii. Jos tällä hetkellä kuminalle olisi enemmän käyttöä kuin sitä tuotetaan niin lienee ihan luonnollista että jalostajat houkuttelee uusia viljelijöitä. Niinhän jurttipuolellakin tehdään vaikka kukaan tuskin oikeasti tietää mitä tapahtuu kun kiintiöt poistuu. Muutama vuosi sitten jurtinviljelijä sai pienen bonuksen jos houkutteli esim naapurinsa aloittamaan viljelyn. Kymmenen vuotta sitten viljelijälle maksettiin jos lopetti jurtinviljelyn. Ei tämä kuminahomma sen kummempaa ole.
Jossain vaiheessa tämä "buumi" menee ohi, se on selvä. Tai sitten halukkaita tosiaan ilmaantuu liikaa. Toistaiseksi kyseessä on varsin kannattava välikasvi, ja jos siitä joku jonkun euron hyötyy viljaan verrattuna niin tarviiko täällä sivukaupalla itkeä?
-
Erikoiskasvien viljelijät ovat usein itsekin enemmän tai vähemmän erikoisia persoonia.
-
Höpöhöpö ei täällä kukaan itke. Mutta kiivas reaktio kysymyksiini kertoo kyllä kuminayhteisöstä jotakin, vai kertooko.
Eli jonkinlainen suosittelubonus olisikin käytössä ? Se selittääkin sen kuminan työnnön. Onko se sitten hyödyksi ennestään viljeleville, se onkin sitten toinen kysymys. Tuota työntöä joo ihmettelen, Bernerkin on monta kertaa lähestynyt tiedotteella, ymmärtäisin, jos Berner itse olisi viljelyttäjä, mutta ei taida olla.
Hinnoittelu siis on jonkinlainen takuuhinta ja siihen jälkitili jos hinnat nousevat. Miten hinnan lasku esimerkiksi kolmevuotiskaudella, onko sopimus sinne asti, vai pyritäänkö sopimukselle joka kesäksi erikseen, vanhallakin kasvustolla ?
Tukipolitiikka on todella hyvin lobattu, mutta uusien mukaan tulevien viljelijöiden perustoimenpiteen nousu noin 150:llä on jostakin rahoitettava. Eli jos lisähehtaareja hankitaan vaikkapa 3000, tekee se vuosittain noin puoli miljoonaa ympäristökorvauksen lisäkuluja. Tämä on luonteeltaan erilainen kuin tuotantopalkkio, joka jaetaan kulloinkin viljelyssä olevien alojen kesken.
Onko kolmen toimijan välillä alueellinen ja hintapoliittinen aluejako. Vientiyhtiö näyttäisi ainakin kahdella toimijalla olevan yhteinen. Eli onko kolmeen osaan jaettu viljelyttämistoiminta jonkinlainen näennäinen kilpailuasetelma.
-SS-
-
Höpöhöpö ei täällä kukaan itke. Mutta kiivas reaktio kysymyksiini kertoo kyllä kuminayhteisöstä jotakin, vai kertooko.
Eli jonkinlainen suosittelubonus olisikin käytössä ? Se selittääkin sen kuminan työnnön. Onko se sitten hyödyksi ennestään viljeleville, se onkin sitten toinen kysymys. Tuota työntöä joo ihmettelen, Bernerkin on monta kertaa lähestynyt tiedotteella, ymmärtäisin, jos Berner itse olisi viljelyttäjä, mutta ei taida olla.
Hinnoittelu siis on jonkinlainen takuuhinta ja siihen jälkitili jos hinnat nousevat. Miten hinnan lasku esimerkiksi kolmevuotiskaudella, onko sopimus sinne asti, vai pyritäänkö sopimukselle joka kesäksi erikseen, vanhallakin kasvustolla ?
Tukipolitiikka on todella hyvin lobattu, mutta uusien mukaan tulevien viljelijöiden perustoimenpiteen nousu noin 150:llä on jostakin rahoitettava. Eli jos lisähehtaareja hankitaan vaikkapa 3000, tekee se vuosittain noin puoli miljoonaa ympäristökorvauksen lisäkuluja. Tämä on luonteeltaan erilainen kuin tuotantopalkkio, joka jaetaan kulloinkin viljelyssä olevien alojen kesken.
Onko kolmen toimijan välillä alueellinen ja hintapoliittinen aluejako. Vientiyhtiö näyttäisi ainakin kahdella toimijalla olevan yhteinen. Eli onko kolmeen osaan jaettu viljelyttämistoiminta jonkinlainen näennäinen kilpailuasetelma.
-SS-
Elä SS kesken kesää vaihda kasvia, keskity nyt vain siihen rapsiin tänä kesänä ja otat sitten tulevana kesänä kumina käsittelyyn. Eiköhän Bernerin
toiminta liity siihen havaintoon ,että kuminaa viljellään suurin piirtein saman verran kuin perunaa ja näin ollen kemikaalien myyntiäkin löytyisi kumina
lohkoille.
-
http://yritys.taloussanomat.fi/y/trans-farm-oy/hausjarvi/0832364-8/
Aika kannattavaa vaikuttaisi olevan?
-
Löysin kuminan siementen hankintakanavan, kyseessä on keskieurooppalainen Demeter - siemeniä välittävä putiikki. Kai ne kelpaavat sertifioiduksi kun kerran luomuunkin kelpaavat. Kuminaa lisätään jossakin päin maailmaa laitumiin tai nurmirehupelloille (?) , näinköhän on ?
-SS-
-
Voiko lämpöyrittäjä tehdä kuminasopimuksia? Jos sieltä jotain satoa tulee, niin heittää pesään.
-
Voiko lämpöyrittäjä tehdä kuminasopimuksia? Jos sieltä jotain satoa tulee, niin heittää pesään.
Kai ne voi lämpöyrittäjälle lahjoittaa. Tizzinkoittajille pitää lyödä vielä 500-euroa/hehtaari massiä näppiin, että ovat tyytyväisiä :D
-
Millaista hintaa ne kuminalle maksavat? Paljonko rahti tekee ja kuka sen maksaa?
-
Millaista hintaa ne kuminalle maksavat? Paljonko rahti tekee ja kuka sen maksaa?
Tiedon saa soittamalla numeroon (019) 779620. Hinta lienee 500 - 1000€tonni, vaihtelee voimakkaasti,
viimeksi varmaankin neljä vuotta sitten (?) on ollut matalat hinnat. Rahdin rahoitus lienee
aivan sama kuin viljalla ja öljykasveilla, eli artisti maksaa.
Värväys oli kovaa 2009.
http://www.urakointiuutiset.fi/uutiset/kumina-viljelykasvina-uusia-sopimusviljelijoita-tarvitaan/
2009 - 2011 buumin jälkeen oli ongelmiakin nähtävästi:
Arctic Taste Oy:n lausunto Berner Oy:n 2014 kuminapäivillä:
Kokonaishehtaarimääriä ei tulisi nostaa Suomessa ylituotannon torjumiseksi.
Kuminanviljelyn ainoa epävarmuustekijä on tukikehitys.
-SS-
-
Millaista hintaa ne kuminalle maksavat? Paljonko rahti tekee ja kuka sen maksaa?
Caraway Finland viime vuoden sadosta maksoi huippuhintaa eli 1,12 e/kg ja näyttäisi samaa luokkaa olevan tulevallakin kaudella.
-
Höpöhöpö ei täällä kukaan itke. Mutta kiivas reaktio kysymyksiini kertoo kyllä kuminayhteisöstä jotakin, vai kertooko.
Eli jonkinlainen suosittelubonus olisikin käytössä ? Se selittääkin sen kuminan työnnön. Onko se sitten hyödyksi ennestään viljeleville, se onkin sitten toinen kysymys. Tuota työntöä joo ihmettelen, Bernerkin on monta kertaa lähestynyt tiedotteella, ymmärtäisin, jos Berner itse olisi viljelyttäjä, mutta ei taida olla.
Hinnoittelu siis on jonkinlainen takuuhinta ja siihen jälkitili jos hinnat nousevat. Miten hinnan lasku esimerkiksi kolmevuotiskaudella, onko sopimus sinne asti, vai pyritäänkö sopimukselle joka kesäksi erikseen, vanhallakin kasvustolla ?
Tukipolitiikka on todella hyvin lobattu, mutta uusien mukaan tulevien viljelijöiden perustoimenpiteen nousu noin 150:llä on jostakin rahoitettava. Eli jos lisähehtaareja hankitaan vaikkapa 3000, tekee se vuosittain noin puoli miljoonaa ympäristökorvauksen lisäkuluja. Tämä on luonteeltaan erilainen kuin tuotantopalkkio, joka jaetaan kulloinkin viljelyssä olevien alojen kesken.
Onko kolmen toimijan välillä alueellinen ja hintapoliittinen aluejako. Vientiyhtiö näyttäisi ainakin kahdella toimijalla olevan yhteinen. Eli onko kolmeen osaan jaettu viljelyttämistoiminta jonkinlainen näennäinen kilpailuasetelma.
-SS-
Asiallisiin kysymyksiin asiallisia vastauksia. Yhteisöistäsi en tiedä, itse tunnen yhden kuminanviljelijän ja hänen kanssaan jaetaan kokemuksia ja vinkkejä, oletko kateellinen siitäkin?
Jos viitsit lukea viestini niin "suosittelubonukset" mainitsin jurtin yhteydessä. Kuminalla en moisista ole kuullut. Viestintäsi muistuttaa Vihreitä: Ymmärretään tahallaan väärin ja väännetään vastapuolen sanomiset tavalla tai toisella omiin tarkoitusperiin sopiviksi.
Jos oikeesti vaivaa niin pistä yv, vastailen parhaan kykyni mukaan.
-
Vieläkö näin myöhään kuminaa uskaltaa kylvää? Sijainti lounais-suomi.
-
Vieläkö näin myöhään kuminaa uskaltaa kylvää? Sijainti lounais-suomi.
Kylvää voi - ja voi ehkä talvehtiakin, mutta tuskimpa ehtii niin isoksi, että ensi kesänä jo alkaisi kukkimaan.
-
Vieläkö näin myöhään kuminaa uskaltaa kylvää? Sijainti lounais-suomi.
jätä aamuksi, on jo aika pimeää tuolla ulkona ja mörköjäkin on liikkeellä.