Ensimmäinen vuosi menossa kuminan viljelyssä. Olen kyllä tietoinen pitkästä taimettumisajasta mutta nyt kylvöstä on kulunut 4 vko ja näkyvissä on vain hyvin hentoiset rivit ja 1-2 cm pituiset taimenatapit. Itävyys epätasaista. Kylvöä ei saanut oikein 3cm lähemmäs pintaa suosituksen ollesssa 1-2cm.  Kelitkin ovat olleet täällä etelässä ok. Ainoa joka jäi vähän arvelluttamaan oli kesäkuun sateet, jotka liejuttivat pinnnan ja siihen päälle tullut helle/kuuma jakso, joka kovetti hieman pintaa. Mutten usko tämä olevan ihan tuomiopäivän tarina. Mikä on taimettumisen suhteen päivän tilanne muilla viljelijöillä ?

Taitaa kuminaamailu olla menneen talven lumia?

Nyt valkuaiskasvit ja pellava se eturivin juttu?

Kun aukealla alkaa olla enemmän niitä kuminapeltoja, lentelee varmaan samalla tavalla öhtiäiset syömään ja pilaamaan sadon, kuin rapsilla ikään.

-SS-

Tänä vuonna kylvettyä kuminaa ei ole mutta vanhojen kokemusten perusteella ihan tutun kuuloinen juttu. Älä hermostu, kyllä se sieltä tulee, juuren kasvattaminen vaan vie aikaa. Rikkakasvit vaan koitat pitää kurissa.

Kaura on pop, kaurassa on suomalaisen viljanviljelyn tulevaisuus.

Kyllä se taimettuminen vie aikansa. Tänä vuonna samaten, nytten alkaa olla pari kolme kasvulehteä näkysissä.
Kylväessä ei liian syvään ja täytyy odottaa sitkeästi. Ne rikat pois kuten joku kirjoitti.
Ei se perusviljan tusinatuottaminen näillä kustannuksilla ole kummoista. Vielä kun itse ei pysty vaikuttamaan suuresti lopputulokseen, tuleeko satoa vai lakoa vaiko katoa...myös kukkaroon.

Onhan kuminalla - myös kylvövuonna - merkittävä eurotukikin, aika hankala verrata viljaan.

-SS-

Muistaako joku kuminan tuet?

616 Euroa kasvitila C2..

Kuminan esikasviarvo on todella hyvä. Jos viljanviljelijä kammoaa nurmikesannointia tai "hömppäheinää", niin kumina niille hyvä vaihtoehto. Se on aika uskomatonta, miten maanrakenne muuttuu, kun pelto on välillä 3-4 vuotta kuminalla. Viljan satotaso ongelmapellolla nousee kuminan jälkeen helposti jopa tonnilla hehtaari.  Eikä kuminan jälkeen tarvitse viljalla käyttää tautiaineita, siis vähemmillä kuluilla enemmän ja laadukkaampaa satoa.

Taimettuminen on aina hidasta, samoin ensimmäisten lehtien kehitys. Sitten vauhti kiihtyy.

Jumittamiseen voi joskus olla oikeitakin syitä. Esim. edellisen vuoden maavaikutteinen gramma-aine (Logran, Ally tms.) voi jarrutella, varsinkin jos syysmuokkaus on vähäistä tai olematonta. Rikkatorjuntaan ennen taimettumista käytetty glyfosaatti saattaa häiritä kuminaa jos itäminen on jo tapahtunut ja sirkkavarret lähellä maan pintaa. Ei pidäty riittävästi jos tulee vettä riittävästi päälle.

Onhan kuminakesannoinnilla hyvä tuki verrattuna tavanomaiseen viherkesannointiin. Lisäksi kuminakesannoinnilla ei tule kesannointiraja vastaan, eli täydet LHK vaikka enemmän kuin 25%

-SS-

Onhan kuminakesannoinnilla hyvä tuki verrattuna tavanomaiseen viherkesannointiin. Lisäksi kuminakesannoinnilla ei tule kesannointiraja vastaan, eli täydet LHK vaikka enemmän kuin 25%

-SS-

Tässä samalla voiki kysyä että minkälaista toi kumina oikeesti on viljellä. Kuinka paljo tarvii ruiskuttaa ja ketä vastaan? Eka vuosiko haastavin? Onko yhtä työlästä ku rapsi?

Tekisi mieli kokeilla ku oon ottanu tavotteeks maanrakenteen parantamisen, tekis varmaan pellolle hyvää! Ja verrattuna vln:n tai lhp:n, voisi kuminasta vaikka saada jotain myytävääkin. Minkä takia sitä siis ei sen enempää viljellä? Eikä tarvi kylvääkään joka vuosi.

Täälläpäin sivusta seuraten näyttää siltä, että ensimmäisenä satovuonna tulee saunakukan sekaista kuminaa, toisena pelkkää saunakukkaa.