Kuminaa ekaa kertaa viljelyksessä, taimettuminen vaatii malttia. Ruiskutukset ovat tehonneet hyvin, ehkä liiankin hyvin. Kasvustot vaan on epätasaisia, ei kannata odottaa että huonolla vuokramaalla kasvaa huippusatoa.

Lainaus käyttäjältä: aveii - 06.07.16 - klo:19:32

Tässä samalla voiki kysyä että minkälaista toi kumina oikeesti on viljellä. Kuinka paljo tarvii ruiskuttaa ja ketä vastaan? Eka vuosiko haastavin? Onko yhtä työlästä ku rapsi?

Tekisi mieli kokeilla ku oon ottanu tavotteeks maanrakenteen parantamisen, tekis varmaan pellolle hyvää! Ja verrattuna vln:n tai lhp:n, voisi kuminasta vaikka saada jotain myytävääkin. Minkä takia sitä siis ei sen enempää viljellä? Eikä tarvi kylvääkään joka vuosi.

Taitaa kuminanviljely olla semmoista pienen kellokasryhmän talutusnuorassa kulkemista, eli 100% sopimusviljelyä. Eli siihen hommaan tulee lähinnä kutsu, ei siihen haeta pystymetsästä. Kuminan tukeakaan ei saane ihan vaan kuminaa kylvämällä, eli pitänee näyttää sopimuspaperi.

Kyllä kumina olisi nimenomaan viherkesannoksi ja maanparannuskesannoksi oiva, koska tuen saa kylvökesäksi, esim. syysrapsista poiketen, ja seuraavaksi kesäksi, ja sitten alkusyksystä ruista tai syysvehnää perään. Puinti- kuivaus - ja kasvinsuojelukysymykset tarvinnevat teflonhermot, että sietää katsella totaalisia epäonnistumisia ja rikkojen valtaamia rytöjä.

Valituilla sopimusviljelijöillä lienee konsulentti mukana toiminnassa, tuo aineet ja kasvinsuojeluohjelmat paikalle, pitänevät kurssejakin, ja nettimainoksissa kuminaa vilautellaan koko Suomen peltoviljelyn vaihtoehdoksi, vaikka eihän se sitä ole.

-SS-

Mistä SS:n epäluulot, alat kuulostaa SASsilta?? Otas ny vähän asioista selvää ennenkö meuhkaat...
Sopimusviljelijäksi pääsee kyllä halukkaat, niin mekin eikä olla mitään "eturivin täppäreitä". Järkevä etäisyys tehtaaseen lienee avainasia, kuten vaikka jurtillakin. Kasvinsuojeluaineet hain ihan ite marmoritiskiltä samalla kun viljojenkin aineet, ei oo konsulentteja näkyny aineiden kanssa.. Viljelyyn saa kyllä neuvoja tehtaan suunnasta kun kysyy, onko siinä jotain väärää?? 
Kuten edellä todettu, maan rakenteelle todella hyvä välikasvi ja onnistuessaan pesee viljat taloudellisesti mennentullen. Tasaa kevään työhuippuja ja aikaistaa puintikauden aloitusta. Pelto pitää olla rikoista puhdas ennen kylvöä.

Itsellä ensimmäinen kumina kylvetty vuonna 2010 pääosin savimaille. Osin meni harjoittelun piikkiin kasvinsuojelun ja kylvöajankohdan osalta. Kuitenkin kaksi kohtuullista satoa otettiin.
Nykyinen kasvusto kylvetty 2013, erittäin kevyille maalajeille. Eka sato huonohko, viime vuonna erinomainen. Pienellä riskillä koemielessä nyt kolmas satovuosi. Kumina lähes yhtä hyvä kuin viime vuonna mutta saunakukkaa tahtoo vähän tulla läpi. Omilla mailla kolme satovuotta varmaan ehdoton maksimi. 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.07.16 - klo:20:59

Lainaus käyttäjältä: aveii - 06.07.16 - klo:19:32

Tässä samalla voiki kysyä että minkälaista toi kumina oikeesti on viljellä. Kuinka paljo tarvii ruiskuttaa ja ketä vastaan? Eka vuosiko haastavin? Onko yhtä työlästä ku rapsi?

Tekisi mieli kokeilla ku oon ottanu tavotteeks maanrakenteen parantamisen, tekis varmaan pellolle hyvää! Ja verrattuna vln:n tai lhp:n, voisi kuminasta vaikka saada jotain myytävääkin. Minkä takia sitä siis ei sen enempää viljellä? Eikä tarvi kylvääkään joka vuosi.

Taitaa kuminanviljely olla semmoista pienen kellokasryhmän talutusnuorassa kulkemista, eli 100% sopimusviljelyä. Eli siihen hommaan tulee lähinnä kutsu, ei siihen haeta pystymetsästä. Kuminan tukeakaan ei saane ihan vaan kuminaa kylvämällä, eli pitänee näyttää sopimuspaperi.

Kyllä kumina olisi nimenomaan viherkesannoksi ja maanparannuskesannoksi oiva, koska tuen saa kylvökesäksi, esim. syysrapsista poiketen, ja seuraavaksi kesäksi, ja sitten alkusyksystä ruista tai syysvehnää perään. Puinti- kuivaus - ja kasvinsuojelukysymykset tarvinnevat teflonhermot, että sietää katsella totaalisia epäonnistumisia ja rikkojen valtaamia rytöjä.

Valituilla sopimusviljelijöillä lienee konsulentti mukana toiminnassa, tuo aineet ja kasvinsuojeluohjelmat paikalle, pitänevät kurssejakin, ja nettimainoksissa kuminaa vilautellaan koko Suomen peltoviljelyn vaihtoehdoksi, vaikka eihän se sitä ole.

-SS-

Mistä SS:n epäluulot, alat kuulostaa SASsilta?? Otas ny vähän asioista selvää ennenkö meuhkaat...
Sopimusviljelijäksi pääsee kyllä halukkaat, niin mekin eikä olla mitään "eturivin täppäreitä". Järkevä etäisyys tehtaaseen lienee avainasia, kuten vaikka jurtillakin. Kasvinsuojeluaineet hain ihan ite marmoritiskiltä samalla kun viljojenkin aineet, ei oo konsulentteja näkyny aineiden kanssa.. Viljelyyn saa kyllä neuvoja tehtaan suunnasta kun kysyy, onko siinä jotain väärää?? 
Kuten edellä todettu, maan rakenteelle todella hyvä välikasvi ja onnistuessaan pesee viljat taloudellisesti mennentullen. Tasaa kevään työhuippuja ja aikaistaa puintikauden aloitusta. Pelto pitää olla rikoista puhdas ennen kylvöä.

Itsellä ensimmäinen kumina kylvetty vuonna 2010 pääosin savimaille. Osin meni harjoittelun piikkiin kasvinsuojelun ja kylvöajankohdan osalta. Kuitenkin kaksi kohtuullista satoa otettiin.
Nykyinen kasvusto kylvetty 2013, erittäin kevyille maalajeille. Eka sato huonohko, viime vuonna erinomainen. Pienellä riskillä koemielessä nyt kolmas satovuosi. Kumina lähes yhtä hyvä kuin viime vuonna mutta saunakukkaa tahtoo vähän tulla läpi. Omilla mailla kolme satovuotta varmaan ehdoton maksimi.

Joskus vuosikymmeniä sitten, kun öljykasvitkin olivat sopimuksen takana,
ei kyllä tullut mieleenkään kokeilla niitäkään. Nyttemmin ilman mitään ennekkopainetta on mukava
kokeilla öljykasveja ihan itse, vaikka 20 aarilla, ja todeta tuholais- ja tautihavainnoista
epäluulot siitäkin  aivan täysin perustelluiksi.

Nyt kun korjuuvelvoite on tukipolitiikassa poistunut, tuntuu kuminan sopimusmonopoli
hiukan kohtuuttomalta, koska todellakin sitä voisi viljellä myös viherkesantokasvina,
maanparannukseen ja vaikka sitten tukiautomaattina. Tulisi viherkesannollekin
kerrankin kunnon korvaus. Ja pääsisi harjoittelemaan.

Uskon, että syitä tämmöisen toiminnan kieltämiseen löytyy tulevissa kommenteissa
useitakin, ja ne vahvistanevat eivätkä poista epäröintiäni.

Itselläni on tattarin siementä hiukan, ja tavoitteena on lisätä omaksi iloksi tuota
kasvia kesannolla. Toivottavasti tattariosuuskunta ei haasta oikeuteen luvattomasta
viljelystä !

http://www.tattariosk.fi

-SS-

Kuminaa ekaa kertaa viljelyksessä, taimettuminen vaatii malttia. Ruiskutukset ovat tehonneet hyvin, ehkä liiankin hyvin. Kasvustot vaan on epätasaisia, ei kannata odottaa että huonolla vuokramaalla kasvaa huippusatoa.

Itskin kylvin uutta kuminaa kahdelle lohkolle, yhteensä 11 ha tänä keväänä. Toisella lohkolla kumina taimettunut erittäin hyvin, mutta rikkatorjunta jätti toivomisenvaraa. Voi joutua vielä syksyllä turvautumaan Matrigonin. Tälle lohkolle levitettiin ennen pintaan tuloa Fenix-Goltix-Glyfosaatti ja taimettumisen jälkeen jälkeen Fenix-Goltix-Lentagran.

Toisella lohkolla rikat ovat kaputt, mutta niin on saanut kuminakin vähän siipeensä. Tälle lohkolle meni Fenix-Goltix ekassa ruikutuksessa ja toisessa Fenix-Lentagran. Vähemmän aineita, mutta väkevämmin. Se tuntui olevan tällä kertaa myrkkyä niin rikoille kuin kuminallekin. Luja usko on kuitenkin, että kumina siitä selviää paremmin, mutta kyllä sen jo tietää, että ensi vuonna puimurilla ratsastetaan kuin von Döbeln - aukkoja katsellen.

Kyllä tässä lajissa oppimista riittää vielä vuosiksi. Onneksi kuitenkin iloisiakin yllätyksiä esiintyy. Nytkin näyttää siltä, että on tulossa hyvä sato vanhoista kuminoista, puimaan pääsee jo heinäkuun puolella ja kaikki toisen satovuoden kuminat saavat jatkaa kolmannelle. 

Lainaus käyttäjältä: _Jarppi_ - 15.07.16 - klo:19:51

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.07.16 - klo:20:59

Lainaus käyttäjältä: aveii - 06.07.16 - klo:19:32

Tässä samalla voiki kysyä että minkälaista toi kumina oikeesti on viljellä. Kuinka paljo tarvii ruiskuttaa ja ketä vastaan? Eka vuosiko haastavin? Onko yhtä työlästä ku rapsi?

Tekisi mieli kokeilla ku oon ottanu tavotteeks maanrakenteen parantamisen, tekis varmaan pellolle hyvää! Ja verrattuna vln:n tai lhp:n, voisi kuminasta vaikka saada jotain myytävääkin. Minkä takia sitä siis ei sen enempää viljellä? Eikä tarvi kylvääkään joka vuosi.

Taitaa kuminanviljely olla semmoista pienen kellokasryhmän talutusnuorassa kulkemista, eli 100% sopimusviljelyä. Eli siihen hommaan tulee lähinnä kutsu, ei siihen haeta pystymetsästä. Kuminan tukeakaan ei saane ihan vaan kuminaa kylvämällä, eli pitänee näyttää sopimuspaperi.

Kyllä kumina olisi nimenomaan viherkesannoksi ja maanparannuskesannoksi oiva, koska tuen saa kylvökesäksi, esim. syysrapsista poiketen, ja seuraavaksi kesäksi, ja sitten alkusyksystä ruista tai syysvehnää perään. Puinti- kuivaus - ja kasvinsuojelukysymykset tarvinnevat teflonhermot, että sietää katsella totaalisia epäonnistumisia ja rikkojen valtaamia rytöjä.

Valituilla sopimusviljelijöillä lienee konsulentti mukana toiminnassa, tuo aineet ja kasvinsuojeluohjelmat paikalle, pitänevät kurssejakin, ja nettimainoksissa kuminaa vilautellaan koko Suomen peltoviljelyn vaihtoehdoksi, vaikka eihän se sitä ole.

-SS-

Mistä SS:n epäluulot, alat kuulostaa SASsilta?? Otas ny vähän asioista selvää ennenkö meuhkaat...
Sopimusviljelijäksi pääsee kyllä halukkaat, niin mekin eikä olla mitään "eturivin täppäreitä". Järkevä etäisyys tehtaaseen lienee avainasia, kuten vaikka jurtillakin. Kasvinsuojeluaineet hain ihan ite marmoritiskiltä samalla kun viljojenkin aineet, ei oo konsulentteja näkyny aineiden kanssa.. Viljelyyn saa kyllä neuvoja tehtaan suunnasta kun kysyy, onko siinä jotain väärää?? 
Kuten edellä todettu, maan rakenteelle todella hyvä välikasvi ja onnistuessaan pesee viljat taloudellisesti mennentullen. Tasaa kevään työhuippuja ja aikaistaa puintikauden aloitusta. Pelto pitää olla rikoista puhdas ennen kylvöä.

Itsellä ensimmäinen kumina kylvetty vuonna 2010 pääosin savimaille. Osin meni harjoittelun piikkiin kasvinsuojelun ja kylvöajankohdan osalta. Kuitenkin kaksi kohtuullista satoa otettiin.
Nykyinen kasvusto kylvetty 2013, erittäin kevyille maalajeille. Eka sato huonohko, viime vuonna erinomainen. Pienellä riskillä koemielessä nyt kolmas satovuosi. Kumina lähes yhtä hyvä kuin viime vuonna mutta saunakukkaa tahtoo vähän tulla läpi. Omilla mailla kolme satovuotta varmaan ehdoton maksimi.

Joskus vuosikymmeniä sitten, kun öljykasvitkin olivat sopimuksen takana,
ei kyllä tullut mieleenkään kokeilla niitäkään. Nyttemmin ilman mitään ennekkopainetta on mukava
kokeilla öljykasveja ihan itse, vaikka 20 aarilla, ja todeta tuholais- ja tautihavainnoista
epäluulot siitäkin  aivan täysin perustelluiksi.

Nyt kun korjuuvelvoite on tukipolitiikassa poistunut, tuntuu kuminan sopimusmonopoli
hiukan kohtuuttomalta, koska todellakin sitä voisi viljellä myös viherkesantokasvina,
maanparannukseen ja vaikka sitten tukiautomaattina. Tulisi viherkesannollekin
kerrankin kunnon korvaus. Ja pääsisi harjoittelemaan.

Uskon, että syitä tämmöisen toiminnan kieltämiseen löytyy tulevissa kommenteissa
useitakin, ja ne vahvistanevat eivätkä poista epäröintiäni.

Itselläni on tattarin siementä hiukan, ja tavoitteena on lisätä omaksi iloksi tuota
kasvia kesannolla. Toivottavasti tattariosuuskunta ei haasta oikeuteen luvattomasta
viljelystä !

http://www.tattariosk.fi

-SS-

Nyt olet kyllä ymmärtänyt jotain aika pahasti väärin. Ei kuminalla ole mitään sopimus- saatika viljelymonopolia. Kolme firmaa Suomessa tekee viljelysopimuksia, niistä valitset mieleisesi. Ja jos ei mikään ole mieleen, voit toki vapaasti viljellä ilmankin sopimusta, mutta ostajan löytymisessä sadolle voi olla ongelmia, koska kyseiset firmat ostavat vain sopimustuottajilta, missä ei kai sentään ole mitään ihmeellistä eikä tuomittavaa. Yritäpä tarjota jotain maitoa meijeriin tyyliin "ostin lehmän ja lypsin sen, kuka ostaisi multa maitoa".

En ole perehtynyt kuminan kelpoisuuteen viherkesanto tai lhp-kasvina, mutta jos se ei sellaiseksi kelpaa, ei se ainakaan kuminan viljelijöiden syytä ole enempää kuin viljelyttäjienkään. Ei muuta kuin kuminaa kylvämään, jos mieli tekee. Ja jos ei tee, niin sitten vain suupielet ylöspäin siitä ilosta, että joku edes viitsii yrittää muuta kuin bulkkiviljaa täpötäysille markkinoille.

Itse en ole huomannut, että tämä kumina olisi mitenkään poikkeuksellisen hyvä tukiautomaatti. Onkohan multa jäänyt jotain juomaamatta (hakematta)..?

Nyt olet kyllä ymmärtänyt jotain aika pahasti väärin. Ei kuminalla ole mitään sopimus- saatika viljelymonopolia.

Siementä nähtävästi saa vain sopimuksen allekirjoittamalla. Maatalouskaupoissa ei juurikaan näy, vaikka sieltä saa apilaa, heinää, jopa tattaria.

Yritäpä tarjota jotain maitoa meijeriin

No Kivi-maito - tapaus on juurikin näitä kasvukipuja tuommoisessa tilanteessa.

En ole perehtynyt kuminan kelpoisuuteen viherkesanto tai lhp-kasvina, mutta jos se ei sellaiseksi kelpaa

Joo vanhan ajan palkkiokesantojen kautta kuminanviljely alkujaan levisikin. Ja tattarin viljely. Ja hunajakukan ja ja ja.

Itse en ole huomannut, että tämä kumina olisi mitenkään poikkeuksellisen hyvä tukiautomaatti.

On se 200 euroa parempi kuin muun viherkesannon. Ja kun ala nousee, ero repeää edelleen.
Mutta, voiko kuminan ilmoittaa tukihakemukseen sallitusti, vaikka ei ole sopimusta. Eli onko
se korotettu ympäristökorvaus riippuvainen sopimuksista ?

Kyllä minäkin uskon, että kuminaa saa viljellä ilman lupia. Yksikään nykyisistä maatalouden
hyväntekijöistä kuminabusineksessa ei nähtävästi ole ostanut yksinoikeuksia
alkuperäiseen kuminansiemeneen, ja osa lajikkeista lienee tullut jo 1970-luvulla
jostakin ulkomailta. Jalostajanoikeudet lienevät jo vanhentuneet.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 16.07.16 - klo:12:03

Nyt olet kyllä ymmärtänyt jotain aika pahasti väärin. Ei kuminalla ole mitään sopimus- saatika viljelymonopolia.

Siementä nähtävästi saa vain sopimuksen allekirjoittamalla. Maatalouskaupoissa ei juurikaan näy, vaikka sieltä saa apilaa, heinää, jopa tattaria.

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 16.07.16 - klo:12:03

Yritäpä tarjota jotain maitoa meijeriin

No Kivi-maito - tapaus on juurikin näitä kasvukipuja tuommoisessa tilanteessa.

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 16.07.16 - klo:12:03

En ole perehtynyt kuminan kelpoisuuteen viherkesanto tai lhp-kasvina, mutta jos se ei sellaiseksi kelpaa

Joo vanhan ajan palkkiokesantojen kautta kuminanviljely alkujaan levisikin. Ja tattarin viljely. Ja hunajakukan ja ja ja.

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 16.07.16 - klo:12:03

Itse en ole huomannut, että tämä kumina olisi mitenkään poikkeuksellisen hyvä tukiautomaatti.

On se 200 euroa parempi kuin muun viherkesannon. Ja kun ala nousee, ero repeää edelleen.
Mutta, voiko kuminan ilmoittaa tukihakemukseen sallitusti, vaikka ei ole sopimusta. Eli onko
se korotettu ympäristökorvaus riippuvainen sopimuksista ?

Kyllä minäkin uskon, että kuminaa saa viljellä ilman lupia. Yksikään nykyisistä maatalouden
hyväntekijöistä kuminabusineksessa ei nähtävästi ole ostanut yksinoikeuksia
alkuperäiseen kuminansiemeneen, ja osa lajikkeista lienee tullut jo 1970-luvulla
jostakin ulkomailta. Jalostajanoikeudet lienevät jo vanhentuneet.

-SS-

Jos maatalouskaupat eivät toimita siementä, se ei ole merkki mistään monopolista, ainoastaan siitä, ettei kiinnosta. Vähäinen kiinnostavuus on ongelma myös torjunta-ainepuolella. Koska kuminan merkitys aineiden menekin kannalta on niin pieni, aineille jätetään hyväksyntä hakematta, vaikka aine sopisi hyvin käytekkäväksi kuminan viljelyssä. Lähihistoriassa esim. Kestak / Fastak ja Agil ovat tästä syystä jääneet pois kuminan laillisten aineiden luettelosta.

Kuminakauppa on kansainvälistä ja ostajat ovat hyvin tarkkoja. Siksi viljelyttäjätkin ovat vahvasti mukana tuotannossa ohjeistaen ja kouluttaen. Ostaja ovat hyvin tarkkoja mm. torjunta-ainejäämistä ja siksi viljelyttäjien vaatimukset vaikkapa varoaikojen suhteen ovat jopa ankarampia kuin aineen hyväksynnän mukaiset käyttötavat edellyttävät. Esim. Mavrikia ei saa käyttää kukkivalle kasvustolle.

Tietyt ostajat haluavat myös tiettyä lajiketta tai tietynlaista sekoitusta. Viljelyttäjän on tiedettävä, mitä lajiketta sille toimitetaan ja kuinka paljon. Sopimuksia tehdään vain tietyistä lajikkeista ja tiettyjä määriä. Kun itse on myynyt siemenen viljleijälle, tietää mitä tämä toimittaa tehtaalle.

Yhtä tai vieläkin ketjuohjatumpaa on esim. broilertuotanto. Kesäkanoja on turha tarjota Kariniemelle.

Käsittääkseni kuminan tukimix v. 2016 on A7B-alueella seuraavanlainen:
Perustuki: 118
Viherryttämistuki: 74
LFA: 217
Ympäristökorvaus: 200
YHTEENSÄ: 609
Kumina lasketaan talviaikaiseen kasvipeitteisyysalaan.

Se on varmaan parempi kuin viherkesannon, mutta verrattuna viljaan ja öljykasveihin en minä ainakaan löydä tuosta mitään, minkä takia juuri kuminaa pitäisi viljellä. Kyllä se viljelymotivaatio ainakin itselläni lähtee ihan tuottajahinnasta, työhuippujen tasaamisesta, viljelykierrosta ja esikasviarvosta ja suoraan sanottuna siitäkin, että on kiva asioida sellaisen sopimuskumppanin kanssa, joka ei koko ajan yritä pissiä silmään ja veeteillä. Viimeksi mainitussa asiassa esimerkiksi Viking Maltilla olisi runsaasti opittavaa.

Yhtä tai vieläkin ketjuohjatumpaa on esim. broilertuotanto. Kesäkanoja on turha tarjota Kariniemelle.

Käsittääkseni kuminan tukimix v. 2016 on A7B-alueella seuraavanlainen:
Perustuki: 118
Viherryttämistuki: 74
LFA: 217
Ympäristökorvaus: 200
YHTEENSÄ: 609
Kumina lasketaan talviaikaiseen kasvipeitteisyysalaan.

Se on varmaan parempi kuin viherkesannon, mutta verrattuna viljaan ja öljykasveihin en minä ainakaan löydä tuosta mitään, minkä takia juuri kuminaa pitäisi viljellä. Kyllä se viljelymotivaatio ainakin itselläni lähtee ihan tuottajahinnasta, työhuippujen tasaamisesta, viljelykierrosta ja esikasviarvosta ja suoraan sanottuna siitäkin, että on kiva asioida sellaisen sopimuskumppanin kanssa, joka ei koko ajan yritä pissiä silmään ja veeteillä. Viimeksi mainitussa asiassa esimerkiksi Viking Maltilla olisi runsaasti opittavaa.

Onhan tuki 150 euroa parempi kuin syysvehnällä, 200-250 euroa parempi kuin viherkesannolla (kesannolla ei kasvipeitteisyyskorvausta, enkä oikein ole ilahtunut siitä) . Rukiilla ehkä satasen ero. Ainoa joka pääsee lähelle, on syysrapsi.

Ja varsin perinpohjaisesti perussyy tuli, kuminan sopimuskumppanin kanssa siis henkilökemia toimii, tämä saattaa olla sattumaa, koska muutakin viljelyä tehdään sopimusviljelynä, kuitenkin ns. "villi" tuotantomahdollisuus pitää näissä tapauksissa viljelyttäjät varuillaan. Yleisesti maailmalla tällainen 100% sopimusviljely on yleisempää, varsinkin kehitysmaissa. On todellakin teollisessa broilerituotannossa (muualla kuin Suomessa) tunnettua, että hyvät markkinat eivät heijastu enää viljelijäportaaseen asti, vaan esimerkiksi 10%  tuottajista irtisanotaan säännöllisesti laadun ja suoritustason perusteella, parhaimmat saavat lisätuotanto-oikeuksia, ja vasta viime hädässä värvätään uusia sopimustuottajia. Ja kaikki tuottavuusloikat palkitsevat sopimusisäntäporrasta, ei viljelijöitä.

Ja joissakin paikoin sopimuskumppanit kilpailevat sopimusviljelijöittensä kanssa suoraan, herää kysymys, miten reilua kilpailu sellaisessa tilanteessa oikeastaan on...

Uskoisin, että kuminankin keskisato nousisi nopeasti, jos tuet olisivat pienemmät, ja viljelyttäjät pitäisivät laatu- ja määrätarkkailutuloksia sopimuksen uusimisen perusteena. En tietenkään usko näin täällä tehtävän, suomalainen kuminasopimusviljely lienee Reilun Kaupan tuotantoa muutenkin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 17.07.16 - klo:12:56

Yhtä tai vieläkin ketjuohjatumpaa on esim. broilertuotanto. Kesäkanoja on turha tarjota Kariniemelle.

Käsittääkseni kuminan tukimix v. 2016 on A7B-alueella seuraavanlainen:
Perustuki: 118
Viherryttämistuki: 74
LFA: 217
Ympäristökorvaus: 200
YHTEENSÄ: 609
Kumina lasketaan talviaikaiseen kasvipeitteisyysalaan.

Se on varmaan parempi kuin viherkesannon, mutta verrattuna viljaan ja öljykasveihin en minä ainakaan löydä tuosta mitään, minkä takia juuri kuminaa pitäisi viljellä. Kyllä se viljelymotivaatio ainakin itselläni lähtee ihan tuottajahinnasta, työhuippujen tasaamisesta, viljelykierrosta ja esikasviarvosta ja suoraan sanottuna siitäkin, että on kiva asioida sellaisen sopimuskumppanin kanssa, joka ei koko ajan yritä pissiä silmään ja veeteillä. Viimeksi mainitussa asiassa esimerkiksi Viking Maltilla olisi runsaasti opittavaa.

Onhan tuki 150 euroa parempi kuin syysvehnällä, 200-250 euroa parempi kuin viherkesannolla (kesannolla ei kasvipeitteisyyskorvausta, enkä oikein ole ilahtunut siitä) . Rukiilla ehkä satasen ero. Ainoa joka pääsee lähelle, on syysrapsi.

Ja varsin perinpohjaisesti perussyy tuli, kuminan sopimuskumppanin kanssa siis henkilökemia toimii, tämä saattaa olla sattumaa, koska muutakin viljelyä tehdään sopimusviljelynä, kuitenkin ns. "villi" tuotantomahdollisuus pitää näissä tapauksissa viljelyttäjät varuillaan. Yleisesti maailmalla tällainen 100% sopimusviljely on yleisempää, varsinkin kehitysmaissa. On todellakin teollisessa broilerituotannossa (muualla kuin Suomessa) tunnettua, että hyvät markkinat eivät heijastu enää viljelijäportaaseen asti, vaan esimerkiksi 10%  tuottajista irtisanotaan säännöllisesti laadun ja suoritustason perusteella, parhaimmat saavat lisätuotanto-oikeuksia, ja vasta viime hädässä värvätään uusia sopimustuottajia. Ja kaikki tuottavuusloikat palkitsevat sopimusisäntäporrasta, ei viljelijöitä.

Ja joissakin paikoin sopimuskumppanit kilpailevat sopimusviljelijöittensä kanssa suoraan, herää kysymys, miten reilua kilpailu sellaisessa tilanteessa oikeastaan on...

Uskoisin, että kuminankin keskisato nousisi nopeasti, jos tuet olisivat pienemmät, ja viljelyttäjät pitäisivät laatu- ja määrätarkkailutuloksia sopimuksen uusimisen perusteena. En tietenkään usko näin täällä tehtävän, suomalainen kuminasopimusviljely lienee Reilun Kaupan tuotantoa muutenkin.

-SS-

Katkeran miehen(?) katkeraa puhetta. Jotenkin ei nyt tämä kitinä aukene yhtään. Ja aika tympeää epäsuorasti rinnastaa kumina näennäisviljelyyn, vaativa kasvi joten epäonnistumisiakin tulee väistämättä.

Katkeran miehen(?) katkeraa puhetta. Jotenkin ei nyt tämä kitinä aukene yhtään. Ja aika tympeää epäsuorasti rinnastaa kumina näennäisviljelyyn, vaativa kasvi joten epäonnistumisiakin tulee väistämättä.

Kuminan (rivien välissä) mainostajat lähettävät ristiriitaista viestiä. Ensiksi korostetaan, että markkinat pysyvät tuottoisina, koska tuotanto on täysin sopimuspainotteista, historiassa on aikoja, jolloin kuminan hinta on romahtanut, ylituotannon vuoksi. Tätä historiaa vasten ei ole järkevää laajentaa viljelypinta-alaa, vaan pyrkiä rajoittamaan sitä, eikö ?

Toinen, lähes päinvastainen viesti on, että lisää viljelijöitä mahtuu ja viljelysuunnan muutos kuminaan on toivottava yhä useammalla tilalla.

Ymmärrän kyllä erikoiskasviviljelyn tarpeet, samalla tavalla kuin juurikkaalla, tärkkelysperunalla, tuoreherneellä. Mutta miten kumina sitten edes eroaisi tyypillisestä erikoiskasvisopimustilasta, kuminanviljelijöiden tilojen keskikoko on lähes kaksinkertainen muihin tiloihin verrattuna, yksittäisen sopimusalan keskikoko on vajaat 15 ha. Merkittävin huomio on, että 37% valtakunnan kumina-alasta sijaitsee Pohjanmaalla. (MTT raportti 136. Kumina tuotantokasvina)

Eli kuminan ura on ollut kirkas ja nousujohteinen, vanhan ajan ojanpyörtänöiden keräily-yrtistä palkkiokesantojen kokeiluihin, siitä edelleen ammattilaisten korkean tukitason sopimuskasviksi. Ja korostan, korkean suhteellisen tukitason kasviksi, koska kustannukset lienevät kuitenkin alemmat kuin sokerijuurikkaalla, perunalla tahi kasvihuoneviljelyllä.

Mutta hyvä, että kiihkeitä kommentteja purkautuu, mikä on viljelijöiden rooli ja hyöty saada laajentumista aikaiseksi.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: _Jarppi_ - 17.07.16 - klo:19:06

Katkeran miehen(?) katkeraa puhetta. Jotenkin ei nyt tämä kitinä aukene yhtään. Ja aika tympeää epäsuorasti rinnastaa kumina näennäisviljelyyn, vaativa kasvi joten epäonnistumisiakin tulee väistämättä.

Kuminan (rivien välissä) mainostajat lähettävät ristiriitaista viestiä. Ensiksi korostetaan, että markkinat pysyvät tuottoisina, koska tuotanto on täysin sopimuspainotteista, historiassa on aikoja, jolloin kuminan hinta on romahtanut, ylituotannon vuoksi. Tätä historiaa vasten ei ole järkevää laajentaa viljelypinta-alaa, vaan pyrkiä rajoittamaan sitä, eikö ?

Toinen, lähes päinvastainen viesti on, että lisää viljelijöitä mahtuu ja viljelysuunnan muutos kuminaan on toivottava yhä useammalla tilalla.

Ymmärrän kyllä erikoiskasviviljelyn tarpeet, samalla tavalla kuin juurikkaalla, tärkkelysperunalla, tuoreherneellä. Mutta miten kumina sitten edes eroaisi tyypillisestä erikoiskasvisopimustilasta, kuminanviljelijöiden tilojen keskikoko on lähes kaksinkertainen muihin tiloihin verrattuna, yksittäisen sopimusalan keskikoko on vajaat 15 ha. Merkittävin huomio on, että 37% valtakunnan kumina-alasta sijaitsee Pohjanmaalla. (MTT raportti 136. Kumina tuotantokasvina)

Eli kuminan ura on ollut kirkas ja nousujohteinen, vanhan ajan ojanpyörtänöiden keräily-yrtistä palkkiokesantojen kokeiluihin, siitä edelleen ammattilaisten korkean tukitason sopimuskasviksi. Ja korostan, korkean suhteellisen tukitason kasviksi, koska kustannukset lienevät kuitenkin alemmat kuin sokerijuurikkaalla, perunalla tahi kasvihuoneviljelyllä.

Mutta hyvä, että kiihkeitä kommentteja purkautuu, mikä on viljelijöiden rooli ja hyöty saada laajentumista aikaiseksi.

-SS-

Täälläpäin näkyy kumina kukkivan, vai onko se saunakukkaa?

Täälläpäin näkyy kumina kukkivan, vai onko se saunakukkaa?

Punaruskea pohjakasvillisuus varmaan löytyy alta, onhan puintiaika
jo kohta. Mutta voit sekoittaa havaintosi epäonnistuneeseen heinän
siemenviljelykseen tai  niittämättömään LHP:hen.

15 vuotta sitten kuminanviljelijä oli vanhentuva partainen jäähdyttelevä ukkeli,
joka oli vähän outo. Nyt jos näet hylyn hallussa olevan pellon, se ei liene kuminaa
ollenkaan.

Nyt kun itse olen vanhentuva partainen jäähdyttelevä ukkeli, eipä ole enää
sitä roolia tarjolla, nääs.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.07.16 - klo:21:35

Täälläpäin näkyy kumina kukkivan, vai onko se saunakukkaa?

Punaruskea pohjakasvillisuus varmaan löytyy alta, onhan puintiaika
jo kohta. Mutta voit sekoittaa havaintosi epäonnistuneeseen heinän
siemenviljelykseen tai  niittämättömään LHP:hen.

15 vuotta sitten kuminanviljelijä oli vanhentuva partainen jäähdyttelevä ukkeli,
joka oli vähän outo. Nyt jos näet hylyn hallussa olevan pellon, se ei liene kuminaa
ollenkaan.

Nyt kun itse olen vanhentuva partainen jäähdyttelevä ukkeli, eipä ole enää
sitä roolia tarjolla, nääs.

-SS-

Mää luulin et se ruskehtava aluskasvillisuus on edellisen vuoden saunakukkaa.

Oon ehkä vähän tyhmä mutta en ymmärrä mikä tässä kuminassa nyt hiertää. Jos se pikkuisen parantaa kannattavuutta bulkkiviljan tuotantoon verrattuna niin keneltä se on pois?
Kai sen nyt tyhmäkin tajuaa että jos tuotanto ylittää kysynnän niin hinta putoaa, tarviiko sitä täällä suu vaahdossa meuhkata. Niin markkinat toimii. Jos tällä hetkellä kuminalle olisi enemmän käyttöä kuin sitä tuotetaan niin lienee ihan luonnollista että jalostajat houkuttelee uusia viljelijöitä. Niinhän jurttipuolellakin tehdään vaikka kukaan tuskin oikeasti tietää mitä tapahtuu kun kiintiöt poistuu. Muutama vuosi sitten jurtinviljelijä sai pienen bonuksen jos houkutteli esim naapurinsa aloittamaan viljelyn. Kymmenen vuotta sitten viljelijälle maksettiin jos lopetti jurtinviljelyn. Ei tämä kuminahomma sen kummempaa ole.
Jossain vaiheessa tämä "buumi" menee ohi, se on selvä. Tai sitten halukkaita tosiaan ilmaantuu liikaa. Toistaiseksi kyseessä on varsin kannattava välikasvi, ja jos siitä joku jonkun euron hyötyy viljaan verrattuna niin tarviiko täällä sivukaupalla itkeä?

Erikoiskasvien viljelijät ovat usein itsekin  enemmän tai vähemmän erikoisia persoonia.