Ei pysty muistamaan, eikä löytämään tietoa mistään eli: pitääkö maanäytteet jonkun tukiehdon mukaan ottaa (täydentävät ehdot, nitraattiasetus??), jos ei ole sitoutunut ympäristökorvaukseen? Ja kyllä mä ne otan kuitenkin, mutta onko tästä joku laki ja säädös jossain?

Ei pysty muistamaan, eikä löytämään tietoa mistään eli: pitääkö maanäytteet jonkun tukiehdon mukaan ottaa (täydentävät ehdot, nitraattiasetus??), jos ei ole sitoutunut ympäristökorvaukseen? Ja kyllä mä ne otan kuitenkin, mutta onko tästä joku laki ja säädös jossain?

Väittäsin että ympäristökorvauksessa on vaatimus lantanäytteelle ja maanäytteelle.

ja uusittava 5 vuoden välein.   itelle tuli just muistutus paskanäytteestä.

Kysymyshän kuului, että jos EI hae ympäristötukea, niin löytyykö jostain muusta tukiehdosta vaatimuksia maanäytteitä koskien.

Teoriassa voisi ajatella, koska typpi-lannoitusrajat nitraattidirektiivistä yms. johtuen vaativat maalajin tietämyksen, esim. eloperäinen tai kivennäismaa, niin silloin tarvitaan maanäyte? Mutta tarvitseeko sen olla 5 vuotta tai tuoreempi, se lienee se kysymys tukiehtojen kannalta. Tulkintakysymys? Tarvittaisiin jonkinlainen ennakkotapaus? Ja sitten muutos pykäliin

Täällä toinen ympäristökorvauksen pois jättänyt myös ihmettelee...
Maanäytteet on tietenkin otettu, mutta olisihan se mukava tietää.

Muuta kirjoittelua asiasta en ole nähnyt kuin nitraattidirektiivi vaatii lantanäytteen ottamisen ja karjanlannalle säilyy kirjaamisvelvoite.Periaatteessahan tuo maalaji on jo määritetty silloin kun koko Suomi on laitettu nitraattialueeksi.

Kannattaa ehkä lähestyä paikallista maaseututoimistoa ja käsket niiden kysyä mavista asiaa. Ja vastauksen otat sitten kirjallisesti.. 

Muuta kirjoittelua asiasta en ole nähnyt kuin nitraattidirektiivi vaatii lantanäytteen ottamisen ja karjanlannalle säilyy kirjaamisvelvoite.Periaatteessahan tuo maalaji on jo määritetty silloin kun koko Suomi on laitettu nitraattialueeksi.

ASETUS! Nitraattidirektiivi on eu:n määräys jota on nitraattiasetuksella tiukennettu ja tätä sitten vielä tiukennetaan ympäristökorvauksen omilla säännöillä.

Muuta kirjoittelua asiasta en ole nähnyt kuin nitraattidirektiivi vaatii lantanäytteen ottamisen ja karjanlannalle säilyy kirjaamisvelvoite.Periaatteessahan tuo maalaji on jo määritetty silloin kun koko Suomi on laitettu nitraattialueeksi.

Kirjoitteluahan löytyy  Mutta entä paikkakunnan tavanomainen viljelytapa? Voiko tähän vedota, jos kaikki muut kyläläiset on sitoutuneet ympäristökorvaukseen ja pitäisi viljellä "paikkakunnalle tavanomaisesti" niin kuin täydentävissä ehdoissa sanotaan.

Lainaus käyttäjältä: sjk - 13.04.16 - klo:07:10

Muuta kirjoittelua asiasta en ole nähnyt kuin nitraattidirektiivi vaatii lantanäytteen ottamisen ja karjanlannalle säilyy kirjaamisvelvoite.Periaatteessahan tuo maalaji on jo määritetty silloin kun koko Suomi on laitettu nitraattialueeksi.

Kirjoitteluahan löytyy  Mutta entä paikkakunnan tavanomainen viljelytapa? Voiko tähän vedota, jos kaikki muut kyläläiset on sitoutuneet ympäristökorvaukseen ja pitäisi viljellä "paikkakunnalle tavanomaisesti" niin kuin täydentävissä ehdoissa sanotaan.

Paikkakunnan tavanomainen viljelytapa tarkoittaa alueelle ominaista kylvöaikaa, muokkausta, siemenmäärää ja osin lannoitusta. Eli jos ihan etelässä jättää kylvöt kesäkuun loppuun tai käyttää vain 200 orasta neliölle siementä, tulee mahdollisesti rikkoneeksi tuollaista viljelytapaa. Eikös se Porvoon miehen heikosti kasvava rypsikin sanktioitu juuri tuommoisen syyn takia. Että oli jätetty hylyn haltuun ja kylvettykin taitamattomasti.

-SS-

Jos olet lukenut täydentävät ehdot läpi eikä siellä ole mitään mainintaa maanäytteistä, niin suoraan niitä ei vaadita. Paikkakunnan tavanomainen viljelytapa tarkoittaa juuri tuota mitä SS kirjoitti, joten sen perusteella ei tarvitse ottaa ellei oikein tosi tiukkapipoiseksi hiusten halkomiseksi valvonta muutu. Nitraattidirektiivin vuoksi ehkä pitää ottaa jos käyttämäsi typpimäärä ylittää sen perusteella määrätyn enimmäismäärän. Kannattaa kysyä jos asiasta ihan varma haluat olla.

Kun joka tapauksessa aiot ottaa näytteet, niin oletko jo miettinyt kuinka monta näytettä enemmän joudut ottamaan jos otat näytteet ymppiehtojen mukaan. Sen pitäisi riittää joka tapauksessa. Jos lohkokoko ja maalajien vaihtelu osuus sopivasti näytteiden määrä ei välttämättä lisäänny... tai voihan se moninkertaistuakin järkevään määrään nähden jos on paljon pikkuplänttejä.

Lainaus käyttäjältä: Sirkku - 13.04.16 - klo:09:12

Lainaus käyttäjältä: sjk - 13.04.16 - klo:07:10

Muuta kirjoittelua asiasta en ole nähnyt kuin nitraattidirektiivi vaatii lantanäytteen ottamisen ja karjanlannalle säilyy kirjaamisvelvoite.Periaatteessahan tuo maalaji on jo määritetty silloin kun koko Suomi on laitettu nitraattialueeksi.

Kirjoitteluahan löytyy  Mutta entä paikkakunnan tavanomainen viljelytapa? Voiko tähän vedota, jos kaikki muut kyläläiset on sitoutuneet ympäristökorvaukseen ja pitäisi viljellä "paikkakunnalle tavanomaisesti" niin kuin täydentävissä ehdoissa sanotaan.

Paikkakunnan tavanomainen viljelytapa tarkoittaa alueelle ominaista kylvöaikaa, muokkausta, siemenmäärää ja osin lannoitusta. Eli jos ihan etelässä jättää kylvöt kesäkuun loppuun tai käyttää vain 200 orasta neliölle siementä, tulee mahdollisesti rikkoneeksi tuollaista viljelytapaa. Eikös se Porvoon miehen heikosti kasvava rypsikin sanktioitu juuri tuommoisen syyn takia. Että oli jätetty hylyn haltuun ja kylvettykin taitamattomasti.

-SS-

Lantanäyte pitää ottaa täydentävien ehtojen mukaan kerran 5 vuodessa. Maanäytteistä ei puhuttu mitään, tai en ainakaan löytänyt kohtaa missä se määrättäisiin. Ainoa asia minkä löysin oli karjanlannan kokonaistypen määräksi 170kg/hehtaari.

Viljelysuunitelma ohjelmistoakaan ei vaadita missään. Pitää vain laittaa käytetyt lannoitteet ylös johonkin. Yli 150kg/hehtaari typpi määrä pitää jakaa kahteen lannoituksen ja väli olla lannoituskerroilla 2 viikkoa vähintään.

Äkkiä lukiessa tuli mieleen että nää taitaa olla ihan kotikutoisia nämä meidän säänöt.

Äkkiä lukiessa tuli mieleen että nää taitaa olla ihan kotikutoisia nämä meidän säänöt.

Kotikutoisiapa hyvinkin, ja sitten kulloisellekin hallinnon lempilapselle
tulee aina tarvittavat poikkeukset, jos menee liian vaikeaksi.
Lobbausryhmät sitten vinkuvat lopulliset tulkintaohjeet jälkilypsyllä.

Karjanlanta ja luomu ovat tällä hetkellä niitä lemppareita.

-SS-

Taisivat tänään höpistä tuosta aiheesta tuki-infossa. Menikohän jotenkin näin: jos on sitoutunut, niin analyysitulokset on oltava ennen kuin lannoittaa(kylvää), jos ei ole sitoutunut pitää noudattaa lannoituksessa runsasmultaisen maan arvoja, ja fosvorissa tasoa hyvä. En vastaa seurauksista.

Taisivat tänään höpistä tuosta aiheesta tuki-infossa. Menikohän jotenkin näin: jos on sitoutunut, niin analyysitulokset on oltava ennen kuin lannoittaa(kylvää), jos ei ole sitoutunut pitää noudattaa lannoituksessa runsasmultaisen maan arvoja, ja fosvorissa tasoa hyvä. En vastaa seurauksista.

Tuo nyt kuulostaa ihan höpöltä.
Joku viherhihhuliko siellä oli pelottelemassa?

Typpirajat oli jossain taulukossa, ei niitä tarvi keksiä. löytyi kai nitraattidirektiivistä?
Eikös lannoitusasetuksessa fosforiraja ole niinkin salliva kuin 75 kg/ha/vuosi! Sitä taisi jopa agrineuvos käyttää viimevuonna, jos ei laittanyt täppää kohtaan "ympäristötuen ehtojen mukainen lannoitus" tai jotain.
Ei vaan riittänyt uskallus  laittaa moisia määriä...

Eikö ennen ollut oltava maanäytteet ympäristötuessa korkeintaan 5 vuotta vanhoja. Päivänkin jos meni yli, niin legendan mukaan sanktiota tuli jos tarkastukseen joutui?

Lisäystä vielä muistin perukoilta.
Oliko se aikoinaan ympäristötuessa tuo ehto "runsasmultainen/fosforitaso hyvä", siis jos ei ollut olemassa uudelta vuokralohkolta yms. maanäytteitä, niin silloin käytettiin noita oletuksia.
Mutta Sirkun tapauksessahan on jo maanäytteet, nyt niiden ikä aiheuttaa kysymyksen. Siis kuinka vanhoilla näytteillä voi operoida jos ei hae ympäristötukea? Ite en lähtis suunnittelemaan ihan käytännön syistä "vanhoilla" näytteillä, mutta nythän haetaankin pykälien ehtoja, ei mikä käytännössä olisi hyvä.

Jos olet lukenut täydentävät ehdot läpi eikä siellä ole mitään mainintaa maanäytteistä, niin suoraan niitä ei vaadita. Paikkakunnan tavanomainen viljelytapa tarkoittaa juuri tuota mitä SS kirjoitti, joten sen perusteella ei tarvitse ottaa ellei oikein tosi tiukkapipoiseksi hiusten halkomiseksi valvonta muutu. Nitraattidirektiivin vuoksi ehkä pitää ottaa jos käyttämäsi typpimäärä ylittää sen perusteella määrätyn enimmäismäärän. Kannattaa kysyä jos asiasta ihan varma haluat olla.

Kun joka tapauksessa aiot ottaa näytteet, niin oletko jo miettinyt kuinka monta näytettä enemmän joudut ottamaan jos otat näytteet ymppiehtojen mukaan. Sen pitäisi riittää joka tapauksessa. Jos lohkokoko ja maalajien vaihtelu osuus sopivasti näytteiden määrä ei välttämättä lisäänny... tai voihan se moninkertaistuakin järkevään määrään nähden jos on paljon pikkuplänttejä.

Ympäristötuen vuoksi näytteitä on otettava vähemmän. 
Ilman ympäristötukea otetaan näyte jokaiselta maalajillta. Ympäristötuella otetaan näyte/ 5 ha. Jos ottaa liikaa näytteitä ja jossain näytteessä on korkea fosfori ei näistä saa laskea matemaattista keskiarvoa. Jos sensijaan sekoittaa näytteet ämpärissä ja lähettää minimimäärän näytteitä saa koko lohkon lannoittaa samalla tavalla.