Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Sirkku - 12.04.16 - klo:20:46
-
Ei pysty muistamaan, eikä löytämään tietoa mistään eli: pitääkö maanäytteet jonkun tukiehdon mukaan ottaa (täydentävät ehdot, nitraattiasetus??), jos ei ole sitoutunut ympäristökorvaukseen? Ja kyllä mä ne otan kuitenkin, mutta onko tästä joku laki ja säädös jossain?
-
Ei pysty muistamaan, eikä löytämään tietoa mistään eli: pitääkö maanäytteet jonkun tukiehdon mukaan ottaa (täydentävät ehdot, nitraattiasetus??), jos ei ole sitoutunut ympäristökorvaukseen? Ja kyllä mä ne otan kuitenkin, mutta onko tästä joku laki ja säädös jossain?
Väittäsin että ympäristökorvauksessa on vaatimus lantanäytteelle ja maanäytteelle.
-
ja uusittava 5 vuoden välein. itelle tuli just muistutus paskanäytteestä.
-
Kysymyshän kuului, että jos EI hae ympäristötukea, niin löytyykö jostain muusta tukiehdosta vaatimuksia maanäytteitä koskien.
Teoriassa voisi ajatella, koska typpi-lannoitusrajat nitraattidirektiivistä yms. johtuen vaativat maalajin tietämyksen, esim. eloperäinen tai kivennäismaa, niin silloin tarvitaan maanäyte? Mutta tarvitseeko sen olla 5 vuotta tai tuoreempi, se lienee se kysymys tukiehtojen kannalta. Tulkintakysymys? Tarvittaisiin jonkinlainen ennakkotapaus? Ja sitten muutos pykäliin :-X
Täällä toinen ympäristökorvauksen pois jättänyt myös ihmettelee...
Maanäytteet on tietenkin otettu, mutta olisihan se mukava tietää.
-
Muuta kirjoittelua asiasta en ole nähnyt kuin nitraattidirektiivi vaatii lantanäytteen ottamisen ja karjanlannalle säilyy kirjaamisvelvoite.Periaatteessahan tuo maalaji on jo määritetty silloin kun koko Suomi on laitettu nitraattialueeksi.
-
Kannattaa ehkä lähestyä paikallista maaseututoimistoa ja käsket niiden kysyä mavista asiaa. Ja vastauksen otat sitten kirjallisesti.. ;)
-
Muuta kirjoittelua asiasta en ole nähnyt kuin nitraattidirektiivi vaatii lantanäytteen ottamisen ja karjanlannalle säilyy kirjaamisvelvoite.Periaatteessahan tuo maalaji on jo määritetty silloin kun koko Suomi on laitettu nitraattialueeksi.
ASETUS! Nitraattidirektiivi on eu:n määräys jota on nitraattiasetuksella tiukennettu ja tätä sitten vielä tiukennetaan ympäristökorvauksen omilla säännöillä.
-
Muuta kirjoittelua asiasta en ole nähnyt kuin nitraattidirektiivi vaatii lantanäytteen ottamisen ja karjanlannalle säilyy kirjaamisvelvoite.Periaatteessahan tuo maalaji on jo määritetty silloin kun koko Suomi on laitettu nitraattialueeksi.
Kirjoitteluahan löytyy ;) Mutta entä paikkakunnan tavanomainen viljelytapa? Voiko tähän vedota, jos kaikki muut kyläläiset on sitoutuneet ympäristökorvaukseen ja pitäisi viljellä "paikkakunnalle tavanomaisesti" niin kuin täydentävissä ehdoissa sanotaan.
-
Muuta kirjoittelua asiasta en ole nähnyt kuin nitraattidirektiivi vaatii lantanäytteen ottamisen ja karjanlannalle säilyy kirjaamisvelvoite.Periaatteessahan tuo maalaji on jo määritetty silloin kun koko Suomi on laitettu nitraattialueeksi.
Kirjoitteluahan löytyy ;) Mutta entä paikkakunnan tavanomainen viljelytapa? Voiko tähän vedota, jos kaikki muut kyläläiset on sitoutuneet ympäristökorvaukseen ja pitäisi viljellä "paikkakunnalle tavanomaisesti" niin kuin täydentävissä ehdoissa sanotaan.
Paikkakunnan tavanomainen viljelytapa tarkoittaa alueelle ominaista kylvöaikaa, muokkausta, siemenmäärää ja osin lannoitusta. Eli jos ihan etelässä jättää kylvöt kesäkuun loppuun tai käyttää vain 200 orasta neliölle siementä, tulee mahdollisesti rikkoneeksi tuollaista viljelytapaa. Eikös se Porvoon miehen heikosti kasvava rypsikin sanktioitu juuri tuommoisen syyn takia. Että oli jätetty hylyn haltuun ja kylvettykin taitamattomasti.
-SS-
-
Jos olet lukenut täydentävät ehdot läpi eikä siellä ole mitään mainintaa maanäytteistä, niin suoraan niitä ei vaadita. Paikkakunnan tavanomainen viljelytapa tarkoittaa juuri tuota mitä SS kirjoitti, joten sen perusteella ei tarvitse ottaa ellei oikein tosi tiukkapipoiseksi hiusten halkomiseksi valvonta muutu. Nitraattidirektiivin vuoksi ehkä pitää ottaa jos käyttämäsi typpimäärä ylittää sen perusteella määrätyn enimmäismäärän. Kannattaa kysyä jos asiasta ihan varma haluat olla.
Kun joka tapauksessa aiot ottaa näytteet, niin oletko jo miettinyt kuinka monta näytettä enemmän joudut ottamaan jos otat näytteet ymppiehtojen mukaan. Sen pitäisi riittää joka tapauksessa. Jos lohkokoko ja maalajien vaihtelu osuus sopivasti näytteiden määrä ei välttämättä lisäänny... tai voihan se moninkertaistuakin järkevään määrään nähden jos on paljon pikkuplänttejä.
-
Muuta kirjoittelua asiasta en ole nähnyt kuin nitraattidirektiivi vaatii lantanäytteen ottamisen ja karjanlannalle säilyy kirjaamisvelvoite.Periaatteessahan tuo maalaji on jo määritetty silloin kun koko Suomi on laitettu nitraattialueeksi.
Kirjoitteluahan löytyy ;) Mutta entä paikkakunnan tavanomainen viljelytapa? Voiko tähän vedota, jos kaikki muut kyläläiset on sitoutuneet ympäristökorvaukseen ja pitäisi viljellä "paikkakunnalle tavanomaisesti" niin kuin täydentävissä ehdoissa sanotaan.
Paikkakunnan tavanomainen viljelytapa tarkoittaa alueelle ominaista kylvöaikaa, muokkausta, siemenmäärää ja osin lannoitusta. Eli jos ihan etelässä jättää kylvöt kesäkuun loppuun tai käyttää vain 200 orasta neliölle siementä, tulee mahdollisesti rikkoneeksi tuollaista viljelytapaa. Eikös se Porvoon miehen heikosti kasvava rypsikin sanktioitu juuri tuommoisen syyn takia. Että oli jätetty hylyn haltuun ja kylvettykin taitamattomasti.
-SS-
Lantanäyte pitää ottaa täydentävien ehtojen mukaan kerran 5 vuodessa. Maanäytteistä ei puhuttu mitään, tai en ainakaan löytänyt kohtaa missä se määrättäisiin. Ainoa asia minkä löysin oli karjanlannan kokonaistypen määräksi 170kg/hehtaari.
Viljelysuunitelma ohjelmistoakaan ei vaadita missään. Pitää vain laittaa käytetyt lannoitteet ylös johonkin. Yli 150kg/hehtaari typpi määrä pitää jakaa kahteen lannoituksen ja väli olla lannoituskerroilla 2 viikkoa vähintään.
Äkkiä lukiessa tuli mieleen että nää taitaa olla ihan kotikutoisia nämä meidän säänöt.
-
Äkkiä lukiessa tuli mieleen että nää taitaa olla ihan kotikutoisia nämä meidän säänöt.
Kotikutoisiapa hyvinkin, ja sitten kulloisellekin hallinnon lempilapselle
tulee aina tarvittavat poikkeukset, jos menee liian vaikeaksi.
Lobbausryhmät sitten vinkuvat lopulliset tulkintaohjeet jälkilypsyllä.
Karjanlanta ja luomu ovat tällä hetkellä niitä lemppareita.
-SS-
-
Taisivat tänään höpistä tuosta aiheesta tuki-infossa. Menikohän jotenkin näin: jos on sitoutunut, niin analyysitulokset on oltava ennen kuin lannoittaa(kylvää), jos ei ole sitoutunut pitää noudattaa lannoituksessa runsasmultaisen maan arvoja, ja fosvorissa tasoa hyvä. En vastaa seurauksista.
-
Taisivat tänään höpistä tuosta aiheesta tuki-infossa. Menikohän jotenkin näin: jos on sitoutunut, niin analyysitulokset on oltava ennen kuin lannoittaa(kylvää), jos ei ole sitoutunut pitää noudattaa lannoituksessa runsasmultaisen maan arvoja, ja fosvorissa tasoa hyvä. En vastaa seurauksista.
Tuo nyt kuulostaa ihan höpöltä.
Joku viherhihhuliko siellä oli pelottelemassa? :o
Typpirajat oli jossain taulukossa, ei niitä tarvi keksiä. löytyi kai nitraattidirektiivistä?
Eikös lannoitusasetuksessa fosforiraja ole niinkin salliva kuin 75 kg/ha/vuosi! Sitä taisi jopa agrineuvos käyttää viimevuonna, jos ei laittanyt täppää kohtaan "ympäristötuen ehtojen mukainen lannoitus" tai jotain.
Ei vaan riittänyt uskallus ;) laittaa moisia määriä...
Eikö ennen ollut oltava maanäytteet ympäristötuessa korkeintaan 5 vuotta vanhoja. Päivänkin jos meni yli, niin legendan mukaan sanktiota tuli jos tarkastukseen joutui?
Lisäystä vielä muistin perukoilta.
Oliko se aikoinaan ympäristötuessa tuo ehto "runsasmultainen/fosforitaso hyvä", siis jos ei ollut olemassa uudelta vuokralohkolta yms. maanäytteitä, niin silloin käytettiin noita oletuksia.
Mutta Sirkun tapauksessahan on jo maanäytteet, nyt niiden ikä aiheuttaa kysymyksen. Siis kuinka vanhoilla näytteillä voi operoida jos ei hae ympäristötukea? Ite en lähtis suunnittelemaan ihan käytännön syistä "vanhoilla" näytteillä, mutta nythän haetaankin pykälien ehtoja, ei mikä käytännössä olisi hyvä. :-X
-
Jos olet lukenut täydentävät ehdot läpi eikä siellä ole mitään mainintaa maanäytteistä, niin suoraan niitä ei vaadita. Paikkakunnan tavanomainen viljelytapa tarkoittaa juuri tuota mitä SS kirjoitti, joten sen perusteella ei tarvitse ottaa ellei oikein tosi tiukkapipoiseksi hiusten halkomiseksi valvonta muutu. Nitraattidirektiivin vuoksi ehkä pitää ottaa jos käyttämäsi typpimäärä ylittää sen perusteella määrätyn enimmäismäärän. Kannattaa kysyä jos asiasta ihan varma haluat olla.
Kun joka tapauksessa aiot ottaa näytteet, niin oletko jo miettinyt kuinka monta näytettä enemmän joudut ottamaan jos otat näytteet ymppiehtojen mukaan. Sen pitäisi riittää joka tapauksessa. Jos lohkokoko ja maalajien vaihtelu osuus sopivasti näytteiden määrä ei välttämättä lisäänny... tai voihan se moninkertaistuakin järkevään määrään nähden jos on paljon pikkuplänttejä.
Ympäristötuen vuoksi näytteitä on otettava vähemmän. :o
Ilman ympäristötukea otetaan näyte jokaiselta maalajillta. Ympäristötuella otetaan näyte/ 5 ha. Jos ottaa liikaa näytteitä ja jossain näytteessä on korkea fosfori ei näistä saa laskea matemaattista keskiarvoa. Jos sensijaan sekoittaa näytteet ämpärissä ja lähettää minimimäärän näytteitä saa koko lohkon lannoittaa samalla tavalla. >:(
-
Tuo nyt kuulostaa ihan höpöltä.
Joku viherhihhuliko siellä oli pelottelemassa? :o
Typpirajat oli jossain taulukossa, ei niitä tarvi keksiä. löytyi kai nitraattidirektiivistä?
Eikös lannoitusasetuksessa fosforiraja ole niinkin salliva kuin 75 kg/ha/vuosi! Sitä taisi jopa agrineuvos käyttää viimevuonna, jos ei laittanyt täppää kohtaan "ympäristötuen ehtojen mukainen lannoitus" tai jotain.
Ei vaan riittänyt uskallus ;) laittaa moisia määriä...
Eikö ennen ollut oltava maanäytteet ympäristötuessa korkeintaan 5 vuotta vanhoja. Päivänkin jos meni yli, niin legendan mukaan sanktiota tuli jos tarkastukseen joutui?
Näytteenottopäivämäärä ratkaisee. ;) Rasiat on sitten voineet unohtua puoleksivuodeksi autotallin hyllylle. ;D
Paperit kannattaa pitää oikein täytettyinä. ;)
-
Noita maanäytteitä on otettu ennen ja jälkeen ympäristötukikausien. Aina kannattaa tutkia mitä pellosta löytyy vaikka ei tukiehtoihin kuuluisikaan.. ;)
-
Typirajat löytyy täydentävistä ehdoista, http://maaseutuvirasto.mobiezine.fi/zine/41/article-2520 , tuolta taulukosta kivennäismaille ja eloperäisille.
Mutta maanäytteistä ja fosforista en löytänyt mitään.
Päteeköhän tuo 75kg/ha fosforia yhä? Maanäytteet ei ilmeisesti vaikuta edes fosforin käyttöön, jos ei hae ympäristötukea?
Agrineuvoksessa oli viimevuonna sivuhuomautuksena suositus käyttää kasvin tarpeen mukaista fosforitasoa tai jotain ;D ...
Ei ole vielä tämänvuoden suunnittelu edes aloitettu... :-X Kokeilkaa ny joku. ;)
-
Noita maanäytteitä on otettu ennen ja jälkeen ympäristötukikausien. Aina kannattaa tutkia mitä pellosta löytyy vaikka ei tukiehtoihin kuuluisikaan.. ;)
Ei kai tästä ole mitään erimielisyyttä.
Vain pykälien ja asetuksien täyttämisestähän tässä koko ajan onkin ollut kyse.
-
Miten noi isojen lohkojen maanäytteet nyt menikään? Eli alkavaa 5:ttä hehtaaria kohden aina yksi, mutta laitetaanko ne aina saman numeron alle vai juoksevasti ylöspäin?
-
Miten noi isojen lohkojen maanäytteet nyt menikään? Eli alkavaa 5:ttä hehtaaria kohden aina yksi, mutta laitetaanko ne aina saman numeron alle vai juoksevasti ylöspäin?
Kunhan toisistaan erottuvat niin että muutkin uskovat lohkolta otetun tai ainakin määritetyn oikea määrä näytteitä. Minä nimesin näytteet lohkon nimen mukaan ja sitten kun useampia samalta lohkolta niin lohkon nimi ja juokseva numero kullakin lohkolla ykkösestä alkaen. Purkeissa oli muistaakseni valmiina näytenumerot ja viivakoodin sen lukemiseksi.
-
Eli voi merkata vaikka 11a, 11b jne?
Tuolla http://www.farmit.net/blog/2016/05/16/ajankohtaista-asiaa-maanaytteista mainitaan että:
Pienten, alle 0,5 ha, peruslohkojen näytteenotto-ohje on muuttunut. Aikaisemmin pieniä lohkoja sai yhdistää toisiinsa, mutta nyt tämä ei ole mahdollista. Alle 0,5 ha lohkon voi näytteenotossa yhdistää viereiseen isompaan lohkoon. Viereisellä lohkolla tarkoitetaan peruslohkoa, jolla on yhteistä rajaviivaa ko. pienen lohkon kanssa tai lohkoja erottaa toisistaan tie tai oja.
Niin kai nyt saa yhdistää toisiinsa rajoittuvat 0,4 ja 0,3ha lohkot samaan näytteeseen?
-
Eli voi merkata vaikka 11a, 11b jne?
Tuolla http://www.farmit.net/blog/2016/05/16/ajankohtaista-asiaa-maanaytteista mainitaan että:
Pienten, alle 0,5 ha, peruslohkojen näytteenotto-ohje on muuttunut. Aikaisemmin pieniä lohkoja sai yhdistää toisiinsa, mutta nyt tämä ei ole mahdollista. Alle 0,5 ha lohkon voi näytteenotossa yhdistää viereiseen isompaan lohkoon. Viereisellä lohkolla tarkoitetaan peruslohkoa, jolla on yhteistä rajaviivaa ko. pienen lohkon kanssa tai lohkoja erottaa toisistaan tie tai oja.
Niin kai nyt saa yhdistää toisiinsa rajoittuvat 0,4 ja 0,3ha lohkot samaan näytteeseen?
Saa yhdistää vaikka kuinka monta lohkoa kunhan yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 ha. Kannattaako kaikilta yksittäisiltä pikkulohkoilta näytettä kuitenkaan ottaa, kun se ei ole pakollista:
Tukiehdot antavat mahdollisuuden myös olla ottamatta näytettä alle 0,5 ha lohkosta, mutta siinä tapauksessa lannoitustaso on typen osalta runsasmultaisten maiden mukainen ja fosforin osalta viljavuusluokka hyvän mukainen.
-
Eli voi merkata vaikka 11a, 11b jne?
Tuolla http://www.farmit.net/blog/2016/05/16/ajankohtaista-asiaa-maanaytteista mainitaan että:
Pienten, alle 0,5 ha, peruslohkojen näytteenotto-ohje on muuttunut. Aikaisemmin pieniä lohkoja sai yhdistää toisiinsa, mutta nyt tämä ei ole mahdollista. Alle 0,5 ha lohkon voi näytteenotossa yhdistää viereiseen isompaan lohkoon. Viereisellä lohkolla tarkoitetaan peruslohkoa, jolla on yhteistä rajaviivaa ko. pienen lohkon kanssa tai lohkoja erottaa toisistaan tie tai oja.
Niin kai nyt saa yhdistää toisiinsa rajoittuvat 0,4 ja 0,3ha lohkot samaan näytteeseen?
Saa yhdistää vaikka kuinka monta lohkoa kunhan yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 ha. Kannattaako kaikilta yksittäisiltä pikkulohkoilta näytettä kuitenkaan ottaa, kun se ei ole pakollista:
Tukiehdot antavat mahdollisuuden myös olla ottamatta näytettä alle 0,5 ha lohkosta, mutta siinä tapauksessa lannoitustaso on typen osalta runsasmultaisten maiden mukainen ja fosforin osalta viljavuusluokka hyvän mukainen.
Eli voi ottaa näytteen huonoimalta pikku lohkolta ja lannoitus sen mukaan?
-
Eli voi merkata vaikka 11a, 11b jne?
Tuolla http://www.farmit.net/blog/2016/05/16/ajankohtaista-asiaa-maanaytteista mainitaan että:
Pienten, alle 0,5 ha, peruslohkojen näytteenotto-ohje on muuttunut. Aikaisemmin pieniä lohkoja sai yhdistää toisiinsa, mutta nyt tämä ei ole mahdollista. Alle 0,5 ha lohkon voi näytteenotossa yhdistää viereiseen isompaan lohkoon. Viereisellä lohkolla tarkoitetaan peruslohkoa, jolla on yhteistä rajaviivaa ko. pienen lohkon kanssa tai lohkoja erottaa toisistaan tie tai oja.
Niin kai nyt saa yhdistää toisiinsa rajoittuvat 0,4 ja 0,3ha lohkot samaan näytteeseen?
Saa yhdistää vaikka kuinka monta lohkoa kunhan yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 ha. Kannattaako kaikilta yksittäisiltä pikkulohkoilta näytettä kuitenkaan ottaa, kun se ei ole pakollista:
Tukiehdot antavat mahdollisuuden myös olla ottamatta näytettä alle 0,5 ha lohkosta, mutta siinä tapauksessa lannoitustaso on typen osalta runsasmultaisten maiden mukainen ja fosforin osalta viljavuusluokka hyvän mukainen.
Eli voi ottaa näytteen huonoimalta pikku lohkolta ja lannoitus sen mukaan?
Ei. Menee siis yhdellä näytteellä, jos lohkot vierekkäin kuten ehdoissa mainitaan. Ja jos tarkasti luetaan, niin pienemmät lohkot voi lannoittaa suurimman lohkon näytteen perusteella. Selvästihän nämä asiat on ohjeissa kerrottu.
-
Eli voi merkata vaikka 11a, 11b jne?
Tuolla http://www.farmit.net/blog/2016/05/16/ajankohtaista-asiaa-maanaytteista mainitaan että:
Pienten, alle 0,5 ha, peruslohkojen näytteenotto-ohje on muuttunut. Aikaisemmin pieniä lohkoja sai yhdistää toisiinsa, mutta nyt tämä ei ole mahdollista. Alle 0,5 ha lohkon voi näytteenotossa yhdistää viereiseen isompaan lohkoon. Viereisellä lohkolla tarkoitetaan peruslohkoa, jolla on yhteistä rajaviivaa ko. pienen lohkon kanssa tai lohkoja erottaa toisistaan tie tai oja.
Niin kai nyt saa yhdistää toisiinsa rajoittuvat 0,4 ja 0,3ha lohkot samaan näytteeseen?
Saa yhdistää vaikka kuinka monta lohkoa kunhan yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 ha. Kannattaako kaikilta yksittäisiltä pikkulohkoilta näytettä kuitenkaan ottaa, kun se ei ole pakollista:
Tukiehdot antavat mahdollisuuden myös olla ottamatta näytettä alle 0,5 ha lohkosta, mutta siinä tapauksessa lannoitustaso on typen osalta runsasmultaisten maiden mukainen ja fosforin osalta viljavuusluokka hyvän mukainen.
Eli voi ottaa näytteen huonoimalta pikku lohkolta ja lannoitus sen mukaan?
Ei. Menee siis yhdellä näytteellä, jos lohkot vierekkäin kuten ehdoissa mainitaan. Ja jos tarkasti luetaan, niin pienemmät lohkot voi lannoittaa suurimman lohkon näytteen perusteella. Selvästihän nämä asiat on ohjeissa kerrottu.
Miksi joku haluais viljellä alle 0,5ha lohkoo ollenkaa :-\
-
Eli voi merkata vaikka 11a, 11b jne?
Tuolla http://www.farmit.net/blog/2016/05/16/ajankohtaista-asiaa-maanaytteista mainitaan että:
Pienten, alle 0,5 ha, peruslohkojen näytteenotto-ohje on muuttunut. Aikaisemmin pieniä lohkoja sai yhdistää toisiinsa, mutta nyt tämä ei ole mahdollista. Alle 0,5 ha lohkon voi näytteenotossa yhdistää viereiseen isompaan lohkoon. Viereisellä lohkolla tarkoitetaan peruslohkoa, jolla on yhteistä rajaviivaa ko. pienen lohkon kanssa tai lohkoja erottaa toisistaan tie tai oja.
Niin kai nyt saa yhdistää toisiinsa rajoittuvat 0,4 ja 0,3ha lohkot samaan näytteeseen?
Saa yhdistää vaikka kuinka monta lohkoa kunhan yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 ha. Kannattaako kaikilta yksittäisiltä pikkulohkoilta näytettä kuitenkaan ottaa, kun se ei ole pakollista:
Tukiehdot antavat mahdollisuuden myös olla ottamatta näytettä alle 0,5 ha lohkosta, mutta siinä tapauksessa lannoitustaso on typen osalta runsasmultaisten maiden mukainen ja fosforin osalta viljavuusluokka hyvän mukainen.
Eli voi ottaa näytteen huonoimalta pikku lohkolta ja lannoitus sen mukaan?
Ei. Menee siis yhdellä näytteellä, jos lohkot vierekkäin kuten ehdoissa mainitaan. Ja jos tarkasti luetaan, niin pienemmät lohkot voi lannoittaa suurimman lohkon näytteen perusteella. Selvästihän nämä asiat on ohjeissa kerrottu.
Miksi joku haluais viljellä alle 0,5ha lohkoo ollenkaa :-\
Ootko pohohohojammaalta? Heidän on vaikea käsittää, että jossakin päin suomea viljellään myös alle 0,5 ha:n lohkoja.
-
Oletteko vertailleet maanäytteiden analyysihintoja onko niissä eroja.Siis kaikki kulut huomioiden?
-
Eli voi merkata vaikka 11a, 11b jne?
Tuolla http://www.farmit.net/blog/2016/05/16/ajankohtaista-asiaa-maanaytteista mainitaan että:
Pienten, alle 0,5 ha, peruslohkojen näytteenotto-ohje on muuttunut. Aikaisemmin pieniä lohkoja sai yhdistää toisiinsa, mutta nyt tämä ei ole mahdollista. Alle 0,5 ha lohkon voi näytteenotossa yhdistää viereiseen isompaan lohkoon. Viereisellä lohkolla tarkoitetaan peruslohkoa, jolla on yhteistä rajaviivaa ko. pienen lohkon kanssa tai lohkoja erottaa toisistaan tie tai oja.
Niin kai nyt saa yhdistää toisiinsa rajoittuvat 0,4 ja 0,3ha lohkot samaan näytteeseen?
Saa yhdistää vaikka kuinka monta lohkoa kunhan yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 ha. Kannattaako kaikilta yksittäisiltä pikkulohkoilta näytettä kuitenkaan ottaa, kun se ei ole pakollista:
Tukiehdot antavat mahdollisuuden myös olla ottamatta näytettä alle 0,5 ha lohkosta, mutta siinä tapauksessa lannoitustaso on typen osalta runsasmultaisten maiden mukainen ja fosforin osalta viljavuusluokka hyvän mukainen.
Eli voi ottaa näytteen huonoimalta pikku lohkolta ja lannoitus sen mukaan?
Ei. Menee siis yhdellä näytteellä, jos lohkot vierekkäin kuten ehdoissa mainitaan. Ja jos tarkasti luetaan, niin pienemmät lohkot voi lannoittaa suurimman lohkon näytteen perusteella. Selvästihän nämä asiat on ohjeissa kerrottu.
Miksi joku haluais viljellä alle 0,5ha lohkoo ollenkaa :-\
Ootko pohohohojammaalta? Heidän on vaikea käsittää, että jossakin päin suomea viljellään myös alle 0,5 ha:n lohkoja.
Ymmärrä heitä, siellä on kriisi...
-
Eli voi merkata vaikka 11a, 11b jne?
Tuolla http://www.farmit.net/blog/2016/05/16/ajankohtaista-asiaa-maanaytteista mainitaan että:
Pienten, alle 0,5 ha, peruslohkojen näytteenotto-ohje on muuttunut. Aikaisemmin pieniä lohkoja sai yhdistää toisiinsa, mutta nyt tämä ei ole mahdollista. Alle 0,5 ha lohkon voi näytteenotossa yhdistää viereiseen isompaan lohkoon. Viereisellä lohkolla tarkoitetaan peruslohkoa, jolla on yhteistä rajaviivaa ko. pienen lohkon kanssa tai lohkoja erottaa toisistaan tie tai oja.
Niin kai nyt saa yhdistää toisiinsa rajoittuvat 0,4 ja 0,3ha lohkot samaan näytteeseen?
Saa yhdistää vaikka kuinka monta lohkoa kunhan yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 ha. Kannattaako kaikilta yksittäisiltä pikkulohkoilta näytettä kuitenkaan ottaa, kun se ei ole pakollista:
Tukiehdot antavat mahdollisuuden myös olla ottamatta näytettä alle 0,5 ha lohkosta, mutta siinä tapauksessa lannoitustaso on typen osalta runsasmultaisten maiden mukainen ja fosforin osalta viljavuusluokka hyvän mukainen.
Eli voi ottaa näytteen huonoimalta pikku lohkolta ja lannoitus sen mukaan?
Ei. Menee siis yhdellä näytteellä, jos lohkot vierekkäin kuten ehdoissa mainitaan. Ja jos tarkasti luetaan, niin pienemmät lohkot voi lannoittaa suurimman lohkon näytteen perusteella. Selvästihän nämä asiat on ohjeissa kerrottu.
Miksi joku haluais viljellä alle 0,5ha lohkoo ollenkaa :-\
Ootko pohohohojammaalta? Heidän on vaikea käsittää, että jossakin päin suomea viljellään myös alle 0,5 ha:n lohkoja.
Ymmärrä heitä, siellä on kriisi...
Kyllä itsekullekkin kriisi tulisi, jos tuollaisia pikkutillkuja pitäisi kierrellä. :o :o
-
On kaksi versiota toisessa sanotaan että näytteenotto päivä määrää alotuspäivän ,se on
väärin analysointipäivä määrää alotuspäivän.
-
On kaksi versiota toisessa sanotaan että näytteenotto päivä määrää alotuspäivän ,se on
väärin analysointipäivä määrää alotuspäivän.
Oletko tuon kuullut joltain tutultasi.Taas SAS meitä tyhmiä tolloja neuvoi.
Kuitenkin,tänä syksynä otettujen maanäytteiden perusteella tehdään vuoden 2017 viljelysuunnitelmat,joten ei ole merkitystä näytteen ottopäivällä tai analysoinnilla.Mut kyllä se näytteenottopäivä on se mikä on todellinen hopise sitten ite mitähopiset.Analysointiin saattaa mennä kuukausia, se ei vvoi ollaniin.Entä lantanäyte se on juuri sen hetkinen näyte,ei se oi enää olla kahden viikon---kuukauden päästä otettu näyte minka laboratorio on analysoinut.Mut sössötä taas omiasi. Tai esitä fakta kun kaiken tiedät.Koko EU ajan on analyyseissä kelvannut näytteenottopäivä,koska se on muuttunut SAS se.
-
On kaksi versiota toisessa sanotaan että näytteenotto päivä määrää alotuspäivän ,se on
väärin analysointipäivä määrää alotuspäivän.
Oletko tuon kuullut joltain tutultasi.Taas SAS meitä tyhmiä tolloja neuvoi.
Kuitenkin,tänä syksynä otettujen maanäytteiden perusteella tehdään vuoden 2017 viljelysuunnitelmat,joten ei ole merkitystä näytteen ottopäivällä tai analysoinnilla.Mut kyllä se näytteenottopäivä on se mikä on todellinen hopise sitten ite mitähopiset.Analysointiin saattaa mennä kuukausia, se ei vvoi ollaniin.Entä lantanäyte se on juuri sen hetkinen näyte,ei se oi enää olla kahden viikon---kuukauden päästä otettu näyte minka laboratorio on analysoinut.Mut sössötä taas omiasi. Tai esitä fakta kun kaiken tiedät.Koko EU ajan on analyyseissä kelvannut näytteenottopäivä,koska se on muuttunut SAS se.
Onks risee näkynyt?
-
On kaksi versiota toisessa sanotaan että näytteenotto päivä määrää alotuspäivän ,se on
väärin analysointipäivä määrää alotuspäivän.
Nyt saat myöntää olevasi kerrankin väärässä ! vai pitääkö sanoa että tuo toinen vaihtoehto on täysin väärä, mutta olet silti puoliksi oikeassa. Mutta ei ole kahta versiota on vaan yksi totuus !!!!!!!! Ottopäivänmäärä !!!!!!!
-
On kaksi versiota toisessa sanotaan että näytteenotto päivä määrää alotuspäivän ,se on
väärin analysointipäivä määrää alotuspäivän.
Nyt saat myöntää olevasi kerrankin väärässä ! vai pitääkö sanoa että tuo toinen vaihtoehto on täysin väärä, mutta olet silti puoliksi oikeassa. Mutta ei ole kahta versiota on vaan yksi totuus !!!!!!!! Ottopäivänmäärä !!!!!!!
Tässä lainaus Ympäristötuen ehtojen mukaan viljavuustutkimus saa olla
enintään viisi vuotta vanha. Poikkeuksena ovat linjanäytemenetelmällä
tehdyt näytteenotot ja puutarhakasvien sekä
siemenmausteiden viljavuustutkimukset, joissa näytteet otetaan
kolmen vuoden välein. Aika lasketaan edellisestä näytteenottopäivästä
tai sen puuttuessa päivästä, jolloin näyte on
saapunut laboratorioon analysoitavaksi.
2.1 Näytte
Oikeassa olin sori!
Maanantaina kävi tarkastajat oma viljavuustutkimus on analysoitu 28.05 tarkastaja sanoi että ensi kevään viljysuunnitelman voi tuolla tehdä . Näytteenotto päivää ei viljavuus pöytäkirjasta löytynyt laisinkaan muuta kuin saapumispäivä 08.05 eli millä olisin todistanut ottopäivän pellolta?
-
On kaksi versiota toisessa sanotaan että näytteenotto päivä määrää alotuspäivän ,se on
väärin analysointipäivä määrää alotuspäivän.
Nyt saat myöntää olevasi kerrankin väärässä ! vai pitääkö sanoa että tuo toinen vaihtoehto on täysin väärä, mutta olet silti puoliksi oikeassa. Mutta ei ole kahta versiota on vaan yksi totuus !!!!!!!! Ottopäivänmäärä !!!!!!!
Tässä lainaus Ympäristötuen ehtojen mukaan viljavuustutkimus saa olla
enintään viisi vuotta vanha. Poikkeuksena ovat linjanäytemenetelmällä
tehdyt näytteenotot ja puutarhakasvien sekä
siemenmausteiden viljavuustutkimukset, joissa näytteet otetaan
kolmen vuoden välein. Aika lasketaan edellisestä näytteenottopäivästä
tai sen puuttuessa päivästä, jolloin näyte on
saapunut laboratorioon analysoitavaksi.
2.1 Näytte
Oikeassa olin sori!
Koeta nyt päättää. :D
Ja ympäristötuen ehdoilla voi nykyään heittää vesilintua. Nyt tarkkuutta kirjoituksiin.
-
On kaksi versiota toisessa sanotaan että näytteenotto päivä määrää alotuspäivän ,se on
väärin analysointipäivä määrää alotuspäivän.
Nyt saat myöntää olevasi kerrankin väärässä ! vai pitääkö sanoa että tuo toinen vaihtoehto on täysin väärä, mutta olet silti puoliksi oikeassa. Mutta ei ole kahta versiota on vaan yksi totuus !!!!!!!! Ottopäivänmäärä !!!!!!!
Tässä lainaus Ympäristötuen ehtojen mukaan viljavuustutkimus saa olla
enintään viisi vuotta vanha. Poikkeuksena ovat linjanäytemenetelmällä
tehdyt näytteenotot ja puutarhakasvien sekä
siemenmausteiden viljavuustutkimukset, joissa näytteet otetaan
kolmen vuoden välein. Aika lasketaan edellisestä näytteenottopäivästä
tai sen puuttuessa päivästä, jolloin näyte on
saapunut laboratorioon analysoitavaksi.
2.1 Näytte
Oikeassa olin sori!
Koeta nyt päättää. :D
Ja ympäristötuen ehdoilla voi nykyään heittää vesilintua. Nyt tarkkuutta kirjoituksiin.
Luomussakinko?
-
On kaksi versiota toisessa sanotaan että näytteenotto päivä määrää alotuspäivän ,se on
väärin analysointipäivä määrää alotuspäivän.
Nyt saat myöntää olevasi kerrankin väärässä ! vai pitääkö sanoa että tuo toinen vaihtoehto on täysin väärä, mutta olet silti puoliksi oikeassa. Mutta ei ole kahta versiota on vaan yksi totuus !!!!!!!! Ottopäivänmäärä !!!!!!!
Tässä lainaus Ympäristötuen ehtojen mukaan viljavuustutkimus saa olla
enintään viisi vuotta vanha. Poikkeuksena ovat linjanäytemenetelmällä
tehdyt näytteenotot ja puutarhakasvien sekä
siemenmausteiden viljavuustutkimukset, joissa näytteet otetaan
kolmen vuoden välein. Aika lasketaan edellisestä näytteenottopäivästä
tai sen puuttuessa päivästä, jolloin näyte on
saapunut laboratorioon analysoitavaksi.
2.1 Näytte
Oikeassa olin sori!
Koeta nyt päättää. :D
Ja ympäristötuen ehdoilla voi nykyään heittää vesilintua. Nyt tarkkuutta kirjoituksiin.
Luomussakinko?
Ohi meni että heilahti. :D
Mieti viellä uudestaan.
-
On kaksi versiota toisessa sanotaan että näytteenotto päivä määrää alotuspäivän ,se on
väärin analysointipäivä määrää alotuspäivän.
Nyt saat myöntää olevasi kerrankin väärässä ! vai pitääkö sanoa että tuo toinen vaihtoehto on täysin väärä, mutta olet silti puoliksi oikeassa. Mutta ei ole kahta versiota on vaan yksi totuus !!!!!!!! Ottopäivänmäärä !!!!!!!
Tässä lainaus Ympäristötuen ehtojen mukaan viljavuustutkimus saa olla
enintään viisi vuotta vanha. Poikkeuksena ovat linjanäytemenetelmällä
tehdyt näytteenotot ja puutarhakasvien sekä
siemenmausteiden viljavuustutkimukset, joissa näytteet otetaan
kolmen vuoden välein. Aika lasketaan edellisestä näytteenottopäivästä
tai sen puuttuessa päivästä, jolloin näyte on
saapunut laboratorioon analysoitavaksi.
2.1 Näytte
Oikeassa olin sori!
Maanantaina kävi tarkastajat oma viljavuustutkimus on analysoitu 28.05 tarkastaja sanoi että ensi kevään viljysuunnitelman voi tuolla tehdä . Näytteenotto päivää ei viljavuus pöytäkirjasta löytynyt laisinkaan muuta kuin saapumispäivä 08.05 eli millä olisin todistanut ottopäivän pellolta?
Niin että miten se nyt sitten on?
Niin ja jos et ymmärtänyt? Niin viive siitä kun näyte saapuu laboratorioon siihen kun se analysoidaan voi olla pahimmillaan viikkoja...
-
On kaksi versiota toisessa sanotaan että näytteenotto päivä määrää alotuspäivän ,se on
väärin analysointipäivä määrää alotuspäivän.
Nyt saat myöntää olevasi kerrankin väärässä ! vai pitääkö sanoa että tuo toinen vaihtoehto on täysin väärä, mutta olet silti puoliksi oikeassa. Mutta ei ole kahta versiota on vaan yksi totuus !!!!!!!! Ottopäivänmäärä !!!!!!!
Ottopäivä on tärkeä juu... Muistuu ihan mieleeni kun tuumasimme joskus yliopiston porukoissa että pahus kun tuossa ennen Wappua on ihan liian pitkä tauko että ei ole mitään bileitä. Otto viettää nimipäivää 17.04. Niinpä päätimmekin järjestää Oton päivän bileet. Ne oli hirveät... Otto päällä... Osalla meinasi jäädä Wappu väliin kun oli niin kovat bileet...
-
Nyt SAS tarkkuutta toimintaan! Olet selvästi unohtanut myös merkata näytteenottopäivän saatelappuun kun olet maanäytteitä lähettänyt!
-
Maanantaina kävi tarkastajat oma viljavuustutkimus on analysoitu 28.05 tarkastaja sanoi että ensi kevään viljysuunnitelman voi tuolla tehdä . Näytteenotto päivää ei viljavuus pöytäkirjasta löytynyt laisinkaan muuta kuin saapumispäivä 08.05 eli millä olisin todistanut ottopäivän pellolta?
viime keväänä koulutuksessa teroitettiin, että viimeisintä viljavuustutkimusta on käytettävä eli jos on voimassa olevia useampia. Nyt jos jättää kevääseen voi tulla tilanne, että kesken kasvukauden vaihtuu myös validi tutkimustulos. Ongelmia voi tulla, jos fosforit nousseet, maalajit muuttuneet tai kylvöpäivä menee myöhäiseksi ja fosforit vielä pusseissa. Tuskin tarvii kaivaa ylös jo maahan laitettuja, mutta sitten pitää olla selostus, mihin perustuu esim P-ylitykset.
Viime keväänä sama tilanne ja totesin, että kannattaa tutkimus tehdä syksyisin, ei oo ruuhkaa ja tulos käytettävissä viljelysuunnitelmaa/lannoitehankintaa tehdessä, eikä näytteet makaa kahta kuukautta tutkimuspöydällä
-
On kaksi versiota toisessa sanotaan että näytteenotto päivä määrää alotuspäivän ,se on
väärin analysointipäivä määrää alotuspäivän.
Nyt saat myöntää olevasi kerrankin väärässä ! vai pitääkö sanoa että tuo toinen vaihtoehto on täysin väärä, mutta olet silti puoliksi oikeassa. Mutta ei ole kahta versiota on vaan yksi totuus !!!!!!!! Ottopäivänmäärä !!!!!!!
Tässä lainaus Ympäristötuen ehtojen mukaan viljavuustutkimus saa olla
enintään viisi vuotta vanha. Poikkeuksena ovat linjanäytemenetelmällä
tehdyt näytteenotot ja puutarhakasvien sekä
siemenmausteiden viljavuustutkimukset, joissa näytteet otetaan
kolmen vuoden välein. Aika lasketaan edellisestä näytteenottopäivästä
tai sen puuttuessa päivästä, jolloin näyte on
saapunut laboratorioon analysoitavaksi.
2.1 Näytte
Oikeassa olin sori!
Maanantaina kävi tarkastajat oma viljavuustutkimus on analysoitu 28.05 tarkastaja sanoi että ensi kevään viljysuunnitelman voi tuolla tehdä . Näytteenotto päivää ei viljavuus pöytäkirjasta löytynyt laisinkaan muuta kuin saapumispäivä 08.05 eli millä olisin todistanut ottopäivän pellolta?
Perkeles kun on velliperse tarkastajia. Toisilla on leikattu tukia jos näyte mennyt vanhaksi sadonkorjuun jälkeen ja uusiin näytteisiin "lipsahtanut" myöhäisempi päivänmäärä kuin edellisis , siis sen ottopäivänmäärä + 5v . Vaikka puoleen vuoteen ei koko näytteillä olisi mitään käyttöä. Toki oli edellisen ymppikauden juttuja, josko ne nyt sitten ymmärtää paremmin sellaisiakin joille ihan kaikki ei mene jakeluun :)
-
Ei luomussa mene fosforit yli varsinkaan kun ensi keväänä ei lantaa tule.
Pöytäkirjaan merkkasin ottopäivän mutta eipä valmiissa sitä näkynyt.Tarkoitus on ennen kylvöjä ensi keväänä ottaa näytteet.
-
Ei luomussa mene fosforit yli varsinkaan kun ensi keväänä ei lantaa tule.
Pöytäkirjaan merkkasin ottopäivän mutta eipä valmiissa sitä näkynyt.Tarkoitus on ennen kylvöjä ensi keväänä ottaa näytteet.
Seliseli!
-
Missään viljelyssä ei fosfori mene yli. Ja jos menee, näytteenottotekniikkaa joutuu tarkentamaan.
-
Missään viljelyssä ei fosfori mene yli. Ja jos menee, näytteenottotekniikkaa joutuu tarkentamaan.
Tai kirjaamistekniikkaa.
-
Missään viljelyssä ei fosfori mene yli. Ja jos menee, näytteenottotekniikkaa joutuu tarkentamaan.
Tai kirjaamistekniikkaa.
jos oletetaan, että näytteet otetaan "varmasti" sopivista paikoista, mitä hyötyä siitä todellisuudessa on? Mulla ainakin kiinnostaa se, mitä niissä oikeesti on ja sen perusteella lannoitus suunnitellaan. Tehdäänkö näitä viljavuuksia vain hallintoa ja tukia varten?
Jos on varaa tutkituttaa tuplamäärä näytteitä, niin sitten....
-
Missään viljelyssä ei fosfori mene yli. Ja jos menee, näytteenottotekniikkaa joutuu tarkentamaan.
Tai kirjaamistekniikkaa.
jos oletetaan, että näytteet otetaan "varmasti" sopivista paikoista, mitä hyötyä siitä todellisuudessa on? Mulla ainakin kiinnostaa se, mitä niissä oikeesti on ja sen perusteella lannoitus suunnitellaan. Tehdäänkö näitä viljavuuksia vain hallintoa ja tukia varten?
Jos on varaa tutkituttaa tuplamäärä näytteitä, niin sitten....
Jep. Bulvaanin pitää tehdä ne toiset olihan jo uutisia hallinnon tekemistä ristiintarkistuksista suoraan tutkimuslaitoksesta.
Itse jos tekisin tuplasti niin varjonäytteet Ruotsiin ?
-SS-
-
On kaksi versiota toisessa sanotaan että näytteenotto päivä määrää alotuspäivän ,se on
väärin analysointipäivä määrää alotuspäivän.
Nyt saat myöntää olevasi kerrankin väärässä ! vai pitääkö sanoa että tuo toinen vaihtoehto on täysin väärä, mutta olet silti puoliksi oikeassa. Mutta ei ole kahta versiota on vaan yksi totuus !!!!!!!! Ottopäivänmäärä !!!!!!!
Tässä lainaus Ympäristötuen ehtojen mukaan viljavuustutkimus saa olla
enintään viisi vuotta vanha. Poikkeuksena ovat linjanäytemenetelmällä
tehdyt näytteenotot ja puutarhakasvien sekä
siemenmausteiden viljavuustutkimukset, joissa näytteet otetaan
kolmen vuoden välein. Aika lasketaan edellisestä näytteenottopäivästä
tai sen puuttuessa päivästä, jolloin näyte on
saapunut laboratorioon analysoitavaksi.
2.1 Näytte
Oikeassa olin sori!
Maanantaina kävi tarkastajat oma viljavuustutkimus on analysoitu 28.05 tarkastaja sanoi että ensi kevään viljysuunnitelman voi tuolla tehdä . Näytteenotto päivää ei viljavuus pöytäkirjasta löytynyt laisinkaan muuta kuin saapumispäivä 08.05 eli millä olisin todistanut ottopäivän pellolta?
Perkeles kun on velliperse tarkastajia. Toisilla on leikattu tukia jos näyte mennyt vanhaksi sadonkorjuun jälkeen ja uusiin näytteisiin "lipsahtanut" myöhäisempi päivänmäärä kuin edellisis , siis sen ottopäivänmäärä + 5v . Vaikka puoleen vuoteen ei koko näytteillä olisi mitään käyttöä. Toki oli edellisen ymppikauden juttuja, josko ne nyt sitten ymmärtää paremmin sellaisiakin joille ihan kaikki ei mene jakeluun :)
Minä olisin SAS:ina kyllä ottanut nyt syksyllä,ensi kesänä saattaa tulla uusi tarkastus ja tulkinta olla ihan eri.Hitto ,kun ei muistanut tarkastaa tuota ottopäivää,saattoi mennä lappuun liian vanha päivämäärä.
-
Minä olisin SAS:ina kyllä ottanut nyt syksyllä,ensi kesänä saattaa tulla uusi tarkastus ja tulkinta olla ihan eri.Hitto ,kun ei muistanut tarkastaa tuota ottopäivää,saattoi mennä lappuun liian vanha päivämäärä.
Liian märkää SASsin nyt ottaa mitään maanäytteitä, joka päivä on satanut.
-
Minä olisin SAS:ina kyllä ottanut nyt syksyllä,ensi kesänä saattaa tulla uusi tarkastus ja tulkinta olla ihan eri.Hitto ,kun ei muistanut tarkastaa tuota ottopäivää,saattoi mennä lappuun liian vanha päivämäärä.
Liian märkää SASsin nyt ottaa mitään maanäytteitä, joka päivä on satanut.
Menee diesel-mönkkärillä vinssailuks kun on joka päivä KOSTEETA.
-
SAS on nyt ihan pihalla.Ja olikos se nyt niin että naapuri/yhteistyötila viljelee niitä SAS;sin perintöpeltoja.Miksi nyt yhtäkkinen hoppu niihin maanäytteisiin.
-
SAS on nyt ihan pihalla.Ja olikos se nyt niin että naapuri/yhteistyötila viljelee niitä SAS;sin perintöpeltoja.Miksi nyt yhtäkkinen hoppu niihin maanäytteisiin.
Pellot ovat hallinnassa ei vuokrattu .Ensi keväänä kun lumet sulaa otan näytteet ,otin nauhalle tarkastajan puheet .
-
SAS on nyt ihan pihalla.Ja olikos se nyt niin että naapuri/yhteistyötila viljelee niitä SAS;sin perintöpeltoja.Miksi nyt yhtäkkinen hoppu niihin maanäytteisiin.
Pellot ovat hallinnassa ei vuokrattu .Ensi keväänä kun lumet sulaa otan näytteet ,otin nauhalle tarkastajan puheet .
Rakennusviranomaiset talutetaan pois tontilta ja tarkastajien puheet nauhotellaan?
Oot sää hurja äijä.
-
SAS on nyt ihan pihalla.Ja olikos se nyt niin että naapuri/yhteistyötila viljelee niitä SAS;sin perintöpeltoja.Miksi nyt yhtäkkinen hoppu niihin maanäytteisiin.
Pellot ovat hallinnassa ei vuokrattu .Ensi keväänä kun lumet sulaa otan näytteet ,otin nauhalle tarkastajan puheet .
Rakennusviranomaiset talutetaan pois tontilta ja tarkastajien puheet nauhotellaan?
Oot sää hurja äijä.
SASan paikkakuntalaisilla olis varmaan kehveröitä tarinoita äijästä kerrottavana...
-
Missään viljelyssä ei fosfori mene yli. Ja jos menee, näytteenottotekniikkaa joutuu tarkentamaan.
Tai kirjaamistekniikkaa.
jos oletetaan, että näytteet otetaan "varmasti" sopivista paikoista, mitä hyötyä siitä todellisuudessa on? Mulla ainakin kiinnostaa se, mitä niissä oikeesti on ja sen perusteella lannoitus suunnitellaan. Tehdäänkö näitä viljavuuksia vain hallintoa ja tukia varten?
Jos on varaa tutkituttaa tuplamäärä näytteitä, niin sitten....
Mutta kun "virallinen totuus" on se, että jo tyydyttävällä fosforitasolla voi saada erinomaisia satoja, niin pakkohan tässä on näytteenottoteknisin keinoin saada maanäytteiden fosforit tyydyttävälle tasolle.