Veikkauksia nouseeko vai laskeeko hinnat?

Ite näillä main nähnyt henkilöautosta ainakin monia hyviä kaurapeltoja. Huonojakin on, mutta harvemmin. Jos on huono, niin se on usein luamu. Vehnän sato vaikuttaisi myös hyvältä ainakin näillä main. Ei ihan pommeja juuri näy. Rukiit mitä oon nähnyt niin hyviltä näyttää nekin.  Ohraa ei itellä ole niin en ole seurannut.

Yleisesti veikkaisin että hinnat laskisi mutta en omista kristallipalloa. Toki en ole maakuntia jaksanut kiertää.

^
Eikö ne ihan kohtuullista satoa ennusta. Oma puinti kokeilu ihan paskalta näyttävältä kasvustosta vahvistaa jotenkin tämän (oli positiivinen yllätys) . Tosin ainakin mulla on ihan paskoja kasvustoja ja ihan normilta näyttäviä. Noista normilta näyttävistä voi tänä vuonna ihan pirusti tavaraa.

Yarakin lopettaa tuotannon jos ei tulosta tule. Täällä ruetaan hokemaan jostain 10000 tuhannen tonnin varastoista. Kun ne pöntöt ihan normi pöntöt on sitten täynä, ja ei ole saatu hyvää hintaa. Niin tuotanto laitetaan ainakinmeidän tilalla todella minimiin. Kyllä se 1000 tonnia jos siitä saa satkun enemmän, niin se sitten tulosta! Jos taas esim suostuu tuottamaan itselle epäedullisilla ehdoilla = on markkina häirikkö. ja  pilaa oikkeittein pelimiesten bisnekset. Vähäosasilla on suuri taipumus tähän, ei ne tietysti muuten olisikaan vähävaraisia.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.08.23 - klo:16:45

Vai onko ne kuitenkin ne "rikkaat" jotka sotkee nää systeemit. Heidänhän ei tarvii miettiä et viljoista pitäisi saada mahdollisimman hyvä hinta..

Mutta et kyllä millään pysty selittämään ajattelukulkua: Olen varakas, siis minun aina pitää myydä alimmalla hinnalla ? Se, että pystyisi myymään halvalla, ei tarkoita, että haluaisi aina myydä halvalla. Rikkaalla on varaa rakennuttaa vaikka 2000 tonnin siilosto itselleen varastoksi, tai vuokrata Viljavalta vaikka 10000 tonnin siilot, viljanhintaspekulointia varten. Jos vaihtoehtona on matkustaa Genevenjärven rannalle kasinolle tuhlaamaan rahansa, siilojen keräily ja täyttäminen voisi olla hauskempaakin.

-SS-

Sempä vuoksi se rikas oli lainausmerkeissä...

Aika paljon on viljelijöitä jotka tekevät aina samalla tavalla. Se hinta voi olla alin tai ylin, mut pääpointti tuossa on se et kun viljelystä ei ole leipä kiinni niin ei tarvii yrittää katsoa sitä parasta myyntikohtaa...

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.08.23 - klo:19:11

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.08.23 - klo:16:45

Vai onko ne kuitenkin ne "rikkaat" jotka sotkee nää systeemit. Heidänhän ei tarvii miettiä et viljoista pitäisi saada mahdollisimman hyvä hinta..

Mutta et kyllä millään pysty selittämään ajattelukulkua: Olen varakas, siis minun aina pitää myydä alimmalla hinnalla ? Se, että pystyisi myymään halvalla, ei tarkoita, että haluaisi aina myydä halvalla. Rikkaalla on varaa rakennuttaa vaikka 2000 tonnin siilosto itselleen varastoksi, tai vuokrata Viljavalta vaikka 10000 tonnin siilot, viljanhintaspekulointia varten. Jos vaihtoehtona on matkustaa Genevenjärven rannalle kasinolle tuhlaamaan rahansa, siilojen keräily ja täyttäminen voisi olla hauskempaakin.

-SS-

Sempä vuoksi se rikas oli lainausmerkeissä...

Aika paljon on viljelijöitä jotka tekevät aina samalla tavalla. Se hinta voi olla alin tai ylin, mut pääpointti tuossa on se et kun viljelystä ei ole leipä kiinni niin ei tarvii yrittää katsoa sitä parasta myyntikohtaa...

Toisaalta jos viljelystä ei ole leipä kiinni voi helpommin yrittää sitä parasta ajankohtaa kun ei ole välttämättä mikään pakko myydä että saisi elämiseen tarvittavaa rahaa.

Joku pyysi veikkaamaan kuinka hinnan käy niin mä veikkaan et laskee niinkuin jo olen aiemminkin veikannut. Laskua on tainnut loiventaa alkukesän kuivuus suurilla tuotantoalueilla mut eiköhän se siitä taitu kun tavaraa alkaa kunnolla virtaamaan markkinaan.
Tukimaksatukset kun ovat myöhemmässä tänä vuonna niin ja viime talven apulantalasku kun on odottamassa niin eiköhän tarjonta ole kohtuu reipasta.
Ens vuodellekin on apulantaa myyty nyt 300/400 ja 400/500 tasoilla (typpi/npk) niin eiköhän ole paikallaan et ens syksyn hinnat ovat sitten sen satasen päälle eikä kahdensadan päälle. Apulantakauppiaat tuossa ainakin voittavat kun aiemmin tuolle reilun satasen viljalle myytiin 200/250 tasoilla paskaa.

Maailmalla voi toki aina tapahtua mitä vain joka saa hinnan raketoimaan mut se on aika pieni mahdollisuus. Ensi kasvukauden sää on arvoitus jolloin huono vuosi saattaa kenties pystyä jo nostamaan paikallista hintatasoa. Toisaalta liiemmät tukieurot hömpiltä on jo imuroitu tänä vuonna niin ens vuoden alhaisemmat tukitasot eivät ehkä enää kelpaa vaan nekin menee taas viljalle..

Itse ajattelin toimia niin et osan myyn nyt, ne joista kuvittelin vielä saavani hyvän hinnan ja osan jätän odottamaan.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 18.08.23 - klo:07:21

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.08.23 - klo:19:11

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.08.23 - klo:16:45

Vai onko ne kuitenkin ne "rikkaat" jotka sotkee nää systeemit. Heidänhän ei tarvii miettiä et viljoista pitäisi saada mahdollisimman hyvä hinta..

Mutta et kyllä millään pysty selittämään ajattelukulkua: Olen varakas, siis minun aina pitää myydä alimmalla hinnalla ? Se, että pystyisi myymään halvalla, ei tarkoita, että haluaisi aina myydä halvalla. Rikkaalla on varaa rakennuttaa vaikka 2000 tonnin siilosto itselleen varastoksi, tai vuokrata Viljavalta vaikka 10000 tonnin siilot, viljanhintaspekulointia varten. Jos vaihtoehtona on matkustaa Genevenjärven rannalle kasinolle tuhlaamaan rahansa, siilojen keräily ja täyttäminen voisi olla hauskempaakin.

-SS-

Sempä vuoksi se rikas oli lainausmerkeissä...

Aika paljon on viljelijöitä jotka tekevät aina samalla tavalla. Se hinta voi olla alin tai ylin, mut pääpointti tuossa on se et kun viljelystä ei ole leipä kiinni niin ei tarvii yrittää katsoa sitä parasta myyntikohtaa...

Toisaalta jos viljelystä ei ole leipä kiinni voi helpommin yrittää sitä parasta ajankohtaa kun ei ole välttämättä mikään pakko myydä että saisi elämiseen tarvittavaa rahaa.

Tämäkin totta.
Ehkä ajattelisin itse asian niin et monesti viljelijät tuntuu toimivan aina samalla tavalla tyyliin "olen aina myynyt viljat suoraan puinneilta"..

Mut juu eipä tuohon oikeaa vastausta ole. Tuotantoa on vain liikaa jotta hinnalla olisi nousupainetta..

Yleisesti veikkaisin että hinnat laskisi mutta en omista kristallipalloa. Toki en ole maakuntia jaksanut kiertää.

Ulkomaan vehnäpörssissä näkyisi tasainen kehitys, reaalihintojen varovainen
lasku, nimellishinnoissa noin 10 €/vuosi nousua.

Yli 20 € hintamuutokset suuntaan tai toiseen on paikallisesti synnytetty.
Eli mikä on todennäköisyys, että ensi vuonna vehnä on hinnassa Matif - 80€? voi olla
korkeakin.

100% sopimusviljely on nousemassa kuminan, pellavan, hampun ja sokerijuurikkaan
osalta ehkä myös elintarvikekauralle. Silloin hinnatkin sidotaan todennäköisesti
etukäteen. Villi viljelijä voi yrittää varautua varastoimalla ylivuotisen sadon, josta
sitten tekee sopimuksen seuraavalle satokaudelle. Mutta sopimusviljelyttäjillä
on hyvä keino rajoittaa tuollaista yritystä: lajikkeen määrääminen ja siemenen pakko-ostot.

-SS-

Toista se oli hinta 80-90-   luvulla 1.7 markkaa kilo= muuntimella 0,27=1 mk   == 0,459 euroo kilo .  eli tonnista 460 e.  Siihen toki ne sen ajan korot pankille. Polokupyöränki uuen sai 50 eurolla.  Nyt kun sota on, niin mikkää normaali ei tunnu ennää pitävän kutia kaikki toimii jotenkin oudosti.Veikkaan vilja voi olla järkyttävän kallista tai sitten vähän ohra kaura pikkasen päälle 300

Toista se oli hinta 80-90-   luvulla 1.7 markkaa kilo= muuntimella 0,27=1 mk   == 0,459 euroo kilo .  eli tonnista 460 e.  Siihen toki ne sen ajan korot pankille. Polokupyöränki uuen sai 50 eurolla.  Nyt kun sota on, niin mikkää normaali ei tunnu ennää pitävän kutia kaikki toimii jotenkin oudosti.Veikkaan vilja voi olla järkyttävän kallista tai sitten vähän ohra kaura pikkasen päälle 300

Siis myös kansainvälisillä dollarimarkkinoilla on ollut nähtävissä viljojen reaalihinnan lasku, kun seuraa kymmeniä vuosia taakse päin. Se johtuu suurien viljamaiden tuotannon tehostumisesta ja vihreän vallankumouksen etujen virittämisestä viimeiseen senttiin. Suomessa myös tuotannon tehostuminen on tapahtunut. Usko nimittäin on kova, että kun ostetaan telatraktori, sen katolle ämpäri, ja chaservaunu rumpupuimurin viereen, niin kohta täällä pystyttäisiin tuottamaan vehnää paremmalla voitolla kuin Argentiinassa, Australiassa tai Kanadassa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: pyh - 18.08.23 - klo:12:13

Toista se oli hinta 80-90-   luvulla 1.7 markkaa kilo= muuntimella 0,27=1 mk   == 0,459 euroo kilo .  eli tonnista 460 e.  Siihen toki ne sen ajan korot pankille. Polokupyöränki uuen sai 50 eurolla.  Nyt kun sota on, niin mikkää normaali ei tunnu ennää pitävän kutia kaikki toimii jotenkin oudosti.Veikkaan vilja voi olla järkyttävän kallista tai sitten vähän ohra kaura pikkasen päälle 300

Siis myös kansainvälisillä dollarimarkkinoilla on ollut nähtävissä viljojen reaalihinnan lasku, kun seuraa kymmeniä vuosia taakse päin. Se johtuu suurien viljamaiden tuotannon tehostumisesta ja vihreän vallankumouksen etujen virittämisestä viimeiseen senttiin. Suomessa myös tuotannon tehostuminen on tapahtunut. Usko nimittäin on kova, että kun ostetaan telatraktori, sen katolle ämpäri, ja chaservaunu rumpupuimurin viereen, niin kohta täällä pystyttäisiin tuottamaan vehnää paremmalla voitolla kuin Argentiinassa, Australiassa tai Kanadassa.

-SS-

Kumpi tapahtui aiemmin et viljan hinta tippui vai tuli telatraktori?
Meinaan vaan sitä et eiköhän tuo tehostaminen ole ollut pakon sanelemaa jos aikoo tässä leikissä pysyä mukana. Se et vaatiiko se sit tuollaisen telatraktorin yms. On eri asia. Et jos oltaisiin edelleen vanhassa hyvässä ajassa niin sil 5000 Fordilla vois tehdä peltotyöt sillä 10ha palstalla.

Et eiköhän se kehityskulku ole ollut niin et viljanhinnat tippui jolloin oli pakko yrittää viljellä enemmän kiloja ja suuremmalla pinta-alalla. Tässä on sit valmiina kierre tai oravanpyörä josta ei pääse pois. Siinä olet oikeassa et Suomessa ei viljely onnistu suuren maailman tyyliin jo ihan tän meidän tilusrakenteen vuoksi. Sen korjaamiseen vaaditaan varmaan monia sukupolvia.

Toista se oli hinta 80-90-   luvulla 1.7 markkaa kilo= muuntimella 0,27=1 mk   == 0,459 euroo kilo .  eli tonnista 460 e.  Siihen toki ne sen ajan korot pankille. Polokupyöränki uuen sai 50 eurolla.  Nyt kun sota on, niin mikkää normaali ei tunnu ennää pitävän kutia kaikki toimii jotenkin oudosti.Veikkaan vilja voi olla järkyttävän kallista tai sitten vähän ohra kaura pikkasen päälle 300

-80-lukua voi toki aina muistella enkä väitäkään etteikö se varmasti olisi ollut hyvää aikaa viljelijälle mutta kokonaisuudessaan täysin kestämätön systeemi jos kansallisella päätöksellä maksettiin parhaimillaan jopa nelinkertaisia hintoja maailmanmarkkinoihin nähden.
Isossa maailmassa muuten koettiin 1980-luvulla pahin kriisi maataloudessa sitten 1930-luvun laman, esim. Usassa monet tilat kamppaili taloudellissa vaikeuksissa ja ajautuivat konkurssiin, myös viljelijäväestön itsemurhat nousi huippulukemiin.

Usko nimittäin on kova, että kun ostetaan telatraktori, sen katolle ämpäri, ja chaservaunu rumpupuimurin viereen, niin kohta täällä pystyttäisiin tuottamaan vehnää paremmalla voitolla kuin Argentiinassa, Australiassa tai Kanadassa.

On siinä ainakin kovasti tekemistä suomen kulurakenteella kun Puola ja Romaniakin ovat alkaneet jo harjoittamaan protektionismia vaikka työvoimakin saattaa olla jonkin verran edullisempaa.

Siinä olet oikeassa et Suomessa ei viljely onnistu suuren maailman tyyliin jo ihan tän meidän tilusrakenteen vuoksi. Sen korjaamiseen vaaditaan varmaan monia sukupolvia.

Ei taida onnistua edes monissa sukupolvissa kun maa itsessään on jo ihan erilainen, metsää täynnä jota ei saisi hävittää ja helposti käyttöönotettavat tilkut raivattu jo kauan sitten, eiköhän jo pelkästään maan muodot ja muut ominaisuudet rajoita tehokkaasti kunnollisten monisatahehtaaristen peltolohkojen syntymistä suuressa osassa maata.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 18.08.23 - klo:13:08

Usko nimittäin on kova, että kun ostetaan telatraktori, sen katolle ämpäri, ja chaservaunu rumpupuimurin viereen, niin kohta täällä pystyttäisiin tuottamaan vehnää paremmalla voitolla kuin Argentiinassa, Australiassa tai Kanadassa.

On siinä ainakin kovasti tekemistä suomen kulurakenteella kun Puola ja Romaniakin ovat alkaneet jo harjoittamaan protektionismia vaikka työvoimakin saattaa olla jonkin verran edullisempaa.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 18.08.23 - klo:13:37

Siinä olet oikeassa et Suomessa ei viljely onnistu suuren maailman tyyliin jo ihan tän meidän tilusrakenteen vuoksi. Sen korjaamiseen vaaditaan varmaan monia sukupolvia.

Ei taida onnistua edes monissa sukupolvissa kun maa itsessään on jo ihan erilainen, metsää täynnä jota ei saisi hävittää ja helposti käyttöönotettavat tilkut raivattu jo kauan sitten, eiköhän jo pelkästään maan muodot ja muut ominaisuudet rajoita tehokkaasti kunnollisten monisatahehtaaristen peltolohkojen syntymistä suuressa osassa maata.

Ei sitä mettää nyt niin paljon avonaisimmilla alueilla ole. Jotakuinkin lähtien kymijoesta länteen ja pysytellen Salpausselän eteläpuolella. Varsinaisuomen kautta pohjanmaalle. Kyl tolta alueelta löytyy alueita mihin saisi kolmenumeroisia lohkokokoja jos halua olisi. Mut voi Juu olla ettei niin montaa sukupolvea löydykkään et löytyis "yhteinen sävel" tuollaisen toteuttamiseen..

Et jos oltaisiin edelleen vanhassa hyvässä ajassa niin sil 5000 Fordilla vois tehdä peltotyöt sillä 10ha palstalla.

Oikein jos nuukaillen toimisi niin F5000 kokoisella koneella kyllä hoitelisi aika suurenkin alan. Sillä kulkee 3 m suorakylvökone ja ruisku, tarvittaessa myös kapea kultivaattori,äes ja tietysti sarka-aurat.  Ajomukavuutta kaipaisi kovasti lisää, ei niinkään hevosvoimia. Jos sen verran antaisi myöden että olisi neliveto... auttaisi paljon.
Eli nykyaikaisella ohjaamolla oleva alle 100 hv 4wd peli riittää vieläkin aika pitkälle jos tiukkaa linjaa vedetään...

Nämä päästöjutut vaan vievät pohjan edulliselta perustekniikalta.

Pitääkö sitä ihan uteliaisuuttaan käydä tuollainen koeajamassa... kuitenkin ihan CR-kone.

https://solis.fi/tuote/solis-90-4wd-traktori-ilmastoidulla-ohjaamolla/