1/4 pelloista hömpälle ,ei kun hiilensidontaan ja keskittyä tukieurojen kotiuttamiseen, eikä
läpivientiin tilalla, näin vanhempi viljeliä on ajatellut tulevan kesän viljelyn, vai onko joku on-
nistunut tukieurot kotiuttamaan ja vielä myyntituloistakin osan?

kyllä vajaassa kahdessa kuukaudessa tuohon vaikuttaa mailmanmarkkinoilla jo jokin muukin kun luken näkemykset asiasta.

Niinhän se on, kun maailmanmarkkinanoteeraukset ovat nousussa, kartelli jarruttaa hinnan nousua kotimaassa lisäämällä "itämerivähennystä" .

Niin niin. Selityksiä kyllä riittää, miksi tuo 50 euron ero on ihan OK.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 04.01.20 - klo:09:56

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 04.01.20 - klo:09:30

Jos elokuulle viljojen ostotarjoukset on paljon paremmat kuin nyt. Mikä estää kiinnittää hintaa ja laittaa jyviä menemään kauppaan?
Se että nouseeko vai laskeeko se hinta talven aikana ei tiedä vielä kukaan varmasti.

Ainoa este hinnan kiinnityksellä on se ettei olla tänä vuonna puitu jyvääkään. Itse en ole koskaan kiinnittänyt hintaa ,  reilu peli on se että lähettää näytteen siiloissa olevasta viljasta ja sitten alkaa tekemään vilja kauppaa. Ostaja tietää mitä ostaa ja myyjä tietää mitä myy

Nyt ei ymmärrä sua???
Jos sato 2019 on siilossa vielä myymättä.
Elokuulle tarjotaan parempaa hintaa kun nyt. Niin mikä on ongelma???

Viime vuonna puitu ohrat, ruokit ja rypsit myyty. Vehnät on vie siilossa.  Myyn kaikki viljat/rypsit ennen seuraavaa satokautta. Siilotilaongelma.  Ja se juuri ongelma onkin. Jos nyt tarjotaan kiinnityksellä syyskuuhun vaikka 170 euroa tonni ja sitten tulee samanlainen vuosi kun 2018 että hinta on 200 euroa tonni. Teen kolmenkympin tappion tonnihinnassa.

Mikähän se "joku muu" siellä maailmalla vaikuttaa siihen, että hintaeroa revitään aina vaan isommaksi ?


Leipävehnän markkinahinta Suomi/EU

-SS-

Mikähän se "joku muu" siellä maailmalla vaikuttaa siihen, että hintaeroa revitään aina vaan isommaksi ?


Leipävehnän markkinahinta Suomi/EU

-SS-

Voisiko se "joku muu" maailmalla olla suomalainen maanviljelijä? Ostajan ei tarvitse maksaa täällä viljasta tämän enempää. Näilläkin hinnoilla kauppa käy.

Ehkä tuossa on takana nämä hömppäheinien tuen poistamispuheet. Ja korjuuvelvoitten virallinen väläytys hallituspuheissa. Ohran ja rukiin ymmärrän, mutta leipä- ja rehuvehnän viennin ryhtymättömyys  on mielenkiintoista: Edes tämä viljelijöiden oma viljaosuuskunta ei näytä aktivoituneen vientiin. Saati sitten Viljatori, jossa ei paljon liikettä ole näkynyt. Viljatorihan oli tämä tasapuolisesti viljan myyjiä ja ostajia edustava yhteisö: A-rehu, Altia, HKScan, Valio, Raisio. Onko ajateltu, että MTK olisi tässä ainoana niin kuin viljan myyjän puolella ? Sopinee epäillä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 05.01.20 - klo:09:25

Mikähän se "joku muu" siellä maailmalla vaikuttaa siihen, että hintaeroa revitään aina vaan isommaksi ?


Leipävehnän markkinahinta Suomi/EU

-SS-

Voisiko se "joku muu" maailmalla olla suomalainen maanviljelijä? Ostajan ei tarvitse maksaa täällä viljasta tämän enempää. Näilläkin hinnoilla kauppa käy.

Korkea tukitaso, mahdollisuus laittaa osa pelloista hyvin tuetuille hömppäheinille ja sivutoimisuus, siinä pääsyyt, ettei viljan hinnalla ole juurikaan viljelijöille merkitystä, näiden syiden takia  viljan ostajat saa halvalla viljaa Suomesta, olipa ostaja suomalainen tai ulkomaalainen.
Lisäksi korkea moraali, että pitää tuottaa vaikka väkisin, koska se on tärkeää olla hyödyllinen ihminen, vaikuttaa myös.

Korottaisiko se hintaa, jos markkinaviljoja tulisi lisää noin puoli miljardia kiloa nykyisellään hömppäkasvien viljelyssä olevilta pelloilta  ?
Korottaisiko se hintaa, jos keskisatoja saataisiin nostetuksi vaikka vain puoli tonnia hehtaarillta. Siitä saataisiin toinen puoli miljardia kiloa lisää markkinoitavaa.

-SS-

Voisiko se "joku muu" maailmalla olla suomalainen maanviljelijä? Ostajan ei tarvitse maksaa täällä viljasta tämän enempää. Näilläkin hinnoilla kauppa käy.
[/quote]

Juuri näin, miksi kukaan maksaisi vapaaehtoisesti enempää millä saa tavaraa riittävästi.. Saattaa joillain olla pakkorako myydä hinnalla millä hyvänsä, varastotilojen puute tai vaikkap taloustilanne..

Korottaisiko se hintaa, jos markkinaviljoja tulisi lisää noin puoli miljardia kiloa nykyisellään hömppäkasvien viljelyssä olevilta pelloilta  ?
Korottaisiko se hintaa, jos keskisatoja saataisiin nostetuksi vaikka vain puoli tonnia hehtaarillta. Siitä saataisiin toinen puoli miljardia kiloa lisää markkinoitavaa.

-SS-

Joskus kirjoitit et maitotuotteiden vieminen käy kalliiksi veronmaksajille , mikä ei pidä paikkaansa . Väitteesi et vilja on helpompi myydä ulkomaille kuin maitotuotteet ei tunnukkaan pitävänsä paikkaansa .

  Kyllä meidän viljelijöitten tulisi ottaa oikeat termit käyttöön, kuten hömpän tilalle hiilensidonta ja
metsäpuolella tehometsätalouden tilalle, nopeutettu luonnonkierto ja jatkuvakasvatus olisi
sitten luonnonvastainen hakkuu, saatas vähän enempi arvostusta kanssaihmisiltä.

  Kyllä meidän viljelijöitten tulisi ottaa oikeat termit käyttöön, kuten hömpän tilalle hiilensidonta ja
metsäpuolella tehometsätalouden tilalle, nopeutettu luonnonkierto ja jatkuvakasvatus olisi
sitten luonnonvastainen hakkuu, saatas vähän enempi arvostusta kanssaihmisiltä.

Just oli Maastullissa juttua, että huonosti onnistuu luontainen uudistaminen kuusella, kun hyviä siemenvuosia on niin harvoin. Jatkuva kasvatus on huuhaata, se ei onnistu yleismenetelmänä, voi joissakin paikoissa toimia, mutta jaksollinen kasvatus on varmempi menetelmä.
Ei meidän pidä viherpipertäjiä alkaa mielistelemään.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 05.01.20 - klo:10:58

Korottaisiko se hintaa, jos markkinaviljoja tulisi lisää noin puoli miljardia kiloa nykyisellään hömppäkasvien viljelyssä olevilta pelloilta  ?
Korottaisiko se hintaa, jos keskisatoja saataisiin nostetuksi vaikka vain puoli tonnia hehtaarillta. Siitä saataisiin toinen puoli miljardia kiloa lisää markkinoitavaa.

-SS-

Joskus kirjoitit et maitotuotteiden vieminen käy kalliiksi veronmaksajille , mikä ei pidä paikkaansa . Väitteesi et vilja on helpompi myydä ulkomaille kuin maitotuotteet ei tunnukkaan pitävänsä paikkaansa .

Viljalle kun ei saa pohjoiseen tapaan kansallista tuotantotukea eikä etelän puimakonelehmälle kappalekohtaista tukea, jonka voisi pääomittaa alennettuihin maitojauheen, voin  ja juustojen hintoihin.

Eikä viljan vienti ole ongelma, koska tuote nyt on Naantalissa laivaan lastattuna huomattavasti halvempaa
kuin muualla maailmassa. Ongelma lienee sitä laivaa täyttävien toimijoiden kartellinomainen toiminta, pelkäävät,
että yhteistyökumppani ei saa haluamaansa rehua sopivasti, jos tilaavat laivan satamaan täytettäväksi ?

20 euron itämerivähennyksellä laiva täyttyy supernopeasti.

Eli tässä lienee klassinen asiamiesongelma kyseessä: kumpaa kotimaista asiakasta palvellaan etusijalla: eläinteollisuutta vai
markkinaviljan tuottajia.

-SS-

Korottaisiko se hintaa, jos markkinaviljoja tulisi lisää noin puoli miljardia kiloa nykyisellään hömppäkasvien viljelyssä olevilta pelloilta  ?
Korottaisiko se hintaa, jos keskisatoja saataisiin nostetuksi vaikka vain puoli tonnia hehtaarillta. Siitä saataisiin toinen puoli miljardia kiloa lisää markkinoitavaa.

-SS-

2017 oli suomessa katovuosi märkyyden takia, mutta kun muualla maailmassa saatiin hyvä sato, ei Suomessakaan hinnat nousseet. 2018 oli taas katovuosi kuivuuden takia ja kun muuallakin maailmassa kuivuuden takia sadot pieneni,ja hinnat nousi, niin Suomessakin viljojen hinnat nousi.
Eli maailmanmarkkinahinnoilla on isompi vaikutus meidän hintatasoon, kuin suomen viljamäärillä. Jos täällä tulee huono sato, voidaan tuonnilla korvata, eikä hinnat nouse, jos muualta saa halvemmalla. Parasta olisi huonoimpien peltojen jättäminen kokonaan viljelystä ja tukijärjestelmästä, eli hyvä metsityspalkkio, ja pieni tai olematon hömppäheinätuki. Emme tarvitse mitään hömppäheinäetuisuusrälssiä, se tulee veronmaksajille liian kalliiksi.
Viljantuotannon lisäämisen aiheuttama viljanhinnan lasku puolestaa ajaa juuri tähän peltojen jättämiseen kokonaan viljelyn ulkopuolelle, jos hömppätuet on pienet tai olemattomat, mikä olisi pelkästään hyvä asia. Emme tarvitse tähän maahan paksusti voivaa veronmaksajien elättämää sivutoimisten viljanviljelijöiden etuisuusrälssiä.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 05.01.20 - klo:11:23

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 05.01.20 - klo:10:58

Korottaisiko se hintaa, jos markkinaviljoja tulisi lisää noin puoli miljardia kiloa nykyisellään hömppäkasvien viljelyssä olevilta pelloilta  ?
Korottaisiko se hintaa, jos keskisatoja saataisiin nostetuksi vaikka vain puoli tonnia hehtaarillta. Siitä saataisiin toinen puoli miljardia kiloa lisää markkinoitavaa.

-SS-

Joskus kirjoitit et maitotuotteiden vieminen käy kalliiksi veronmaksajille , mikä ei pidä paikkaansa . Väitteesi et vilja on helpompi myydä ulkomaille kuin maitotuotteet ei tunnukkaan pitävänsä paikkaansa .

Viljalle kun ei saa pohjoiseen tapaan kansallista tuotantotukea eikä etelän puimakonelehmälle kappalekohtaista tukea, jonka voisi pääomittaa alennettuihin maitojauheen, voin  ja juustojen hintoihin.

Eikä viljan vienti ole ongelma, koska tuote nyt on Naantalissa laivaan lastattuna huomattavasti halvempaa
kuin muualla maailmassa. Ongelma lienee sitä laivaa täyttävien toimijoiden kartellinomainen toiminta, pelkäävät,
että yhteistyökumppani ei saa haluamaansa rehua sopivasti, jos tilaavat laivan satamaan täytettäväksi ?

20 euron itämerivähennyksellä laiva täyttyy supernopeasti.

Eli tässä lienee klassinen asiamiesongelma kyseessä: kumpaa kotimaista asiakasta palvellaan etusijalla: eläinteollisuutta vai
markkinaviljan tuottajia.

-SS-

Viljanviljelijä ehtii sivuansioon , karjanhoito on sitovaa . Eikös viljatiloille tule ha/tuet eli ei kokonaan tukematonta . Oletko ajatellut perustaa navettaa ?