Pölyttäjäkasviksi käy myös rypsi ja rapsi, ihan satokasvitarkoituksessa.

-SS-

Agrotuonti oy 7 euroa kilo. Mutta 25 kg säkki.  On niin paljon vanhaakin siementä  itsellä.että ne hinnat on jotakin muuta.

Hankkijasta muistaakseni sain sen noin 80  euron hinnan 10 kg säkille.

Ymppiä varmaan saa erikseen naturcommilta.

-SS-

Niin ovatko nuo Hankkijankin siemenet jo valmiiksi ympättyjä?

Pölyttäjäkasviksi käy myös rypsi ja rapsi, ihan satokasvitarkoituksessa.

-SS-

Tuota asiaa saako korjata sadon vai ei olen itsekin ihmetellyt. Kyseessä olisi lohkot joihin tulee Ekojärjestelmätuen monimuotoisuuskasvi-kohdan Pölyttäjähyönteis- ja maisemakasveja.
Ruokaviraston ohjeessa sanotaan, että saa lannoittaa mutta ei käyttää kasvinsuojeluaineita. Silti varmaan jonkinlaisen rypsi- tai rapsisadon saisi näinkin, ja sen 300 eur eko tuen päälle.
Ohjeissa ei sanota että sadon saa korjata, mutta ei kielletäkään. Kasvusto säilytettävä 30.9 asti. Tulisiko myös öljykasvien 120 eur/ha erikoiskasvipalkkio tähän päälle?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 31.03.23 - klo:17:09

Pölyttäjäkasviksi käy myös rypsi ja rapsi, ihan satokasvitarkoituksessa.

-SS-

Tuota asiaa saako korjata sadon vai ei olen itsekin ihmetellyt. Kyseessä olisi lohkot joihin tulee Ekojärjestelmätuen monimuotoisuuskasvi-kohdan Pölyttäjähyönteis- ja maisemakasveja.
Ruokaviraston ohjeessa sanotaan, että saa lannoittaa mutta ei käyttää kasvinsuojeluaineita. Silti varmaan jonkinlaisen rypsi- tai rapsisadon saisi näinkin, ja sen 300 eur eko tuen päälle.
Ohjeissa ei sanota että sadon saa korjata, mutta ei kielletäkään. Kasvusto säilytettävä 30.9 asti. Tulisiko myös öljykasvien 120 eur/ha erikoiskasvipalkkio tähän päälle?

Ei varmaan tuotantopalkkiota saa. Ja aikaiset lajikkeet kyllä varisevat ennen kuin lokakuu alkaa. Lisäksi, tuota "muuta kaksisirkkaista kasvia" saa olla vain 30 % siemenseoksesta. Että auringonkukka, yksivuotinen valkoapila ja rapsi voisi olla sopiva, rapsi saattaisi olla puitavissa sieltä seasta.  Laittaisi auringonkukkaa raitoina, että rivien väliin mahtuisi puintipöytä ?. Mikään ei estäne korjaamasta tuota sekulia lokakuulla.

Tarkoitin tuolla mainitsemallani pölyttäjähyönteisehdolla ympäristökorvauksen "pölyttäjien ravintokasvit" - valinnaista toimenpidettä nro 5. Kun vaan viljelee öljykasvia, hernettä, kuminaa, ym. niin saa jo sen toisen valinnaisen sillä hoidetuksi. Ja toisen saa kasvitauti- ja viljantuhoojasovellusta käyttämällä (toimenpide nro 7.) . Olisiko esimerkiksi Luke KasKas sopiva.

-SS-

Yksivuotista apilaa varmaan pitää ostaa jos pölyttäjäkasviehdon aikoo täyttää. Vai kukkiiko monivuotiset jo kylvövuonna?
Ymppäys ei liene välttämätön, vaikka hiukan kasvua lisääkin.

Huia valkoapila, persianapila, kukkivat jo kylvövuonna, persianapila ainakin kukkii jo heinäkuulla jos aluskasviksi kylvää. Kyllä puna-apilakin joskus on kukkaa tehnyt elonkorjuuseen mennessä. Ainakin keväällä kylvettyssä viherlannoitusnurmessa näkyi puna-apilan kukkia.

-SS-

No, innostuinpa sitten kysymään Naturcomilta tarjousta. Sekä alsikeapila että puna-apila valmiiksi ympättynä luokassa 7€/kg.

Ymppiä käsittääkseni tarvitaan jos ei ole muutamaan vuoteen ollut apilaa. Maassa on aina niitä bakteereita mutta ne vähenevät jos ei ole niille sopivaa lois-isäntää olemassa.

Ymppi tuo niitä juurien lähelle ja typpinystyrät pääsevät kasvamaan. Mutta jos maassa on ennestään runsaasti typpeä, sekin ehkäisee typpinystyröiden kehittymistä.

Ymppi ei muutenkaan taida kestää aktiivisena ylivuotiseksi asti, vaikka siemen kestänee itävänä useamman vuoden.

-SS-

Ite joskus selvitin asiaa niin myyjä/maahantuoja muistaakseni sanoi että määrää pitäisi lisätä mikäli ymppi on ylivuotista ja säilötty ohjeen mukaan. Silloin tosin oli puhetta kuivan ympin talvehtimesesta ja en tiedä mitä tapahtuu säilymiselle jos siemen vaikka on jo kuorrutettu ympillä. Muistaakseni suositus on että juuri ennen kylvöä pitäisi tehdä ymppäys ei monen kuukauden päästä.

Rehukaurasta sain vielä eilen 219 e/tn siis päivän hinnaksi.

Ymppiä käsittääkseni tarvitaan jos ei ole muutamaan vuoteen ollut apilaa. Maassa on aina niitä bakteereita mutta ne vähenevät jos ei ole niille sopivaa lois-isäntää olemassa.

Ymppi tuo niitä juurien lähelle ja typpinystyrät pääsevät kasvamaan. Mutta jos maassa on ennestään runsaasti typpeä, sekin ehkäisee typpinystyröiden kehittymistä.

Ymppi ei muutenkaan taida kestää aktiivisena ylivuotiseksi asti, vaikka siemen kestänee itävänä useamman vuoden.

-SS-

En tiedä, voisiko tätä edes tunnustaa, mutta suurimmalla osalla lohkoista ei ole ollut mitään typensitojakasvia moneen kymmeneen vuoteen. Siksi ymppäys olisi oikeastaan välttämätön, jos päättäisi typensitojia kylvää. Typpeä ei pitäisi ongelmaksi asti olla.

Ymppäyksen vaikutus säilyy enintään parisen viikkoa, eli jos nyt ostaa ympättyä siementä niin kylvöaikaan teho on jo häipynyt.
Ainakin alan firmat netissä tällä tavoin kertovat. Ymppijauhe pitää ostaa erikseen ja sekoittaa jossain astiassa apilan siemeniin käsittääkseni.
Vai onko se valmiiksi ympätty sienmen jotenkin erilaista ja vaikutus säilyypidempään?

Luomuun kun aloin niin ekana vuotena maksoin ympätyistä siemenistä sen jälkeen en ole maksanut. Mielestäni on kasvanut ihan samalla tavalla. Mielestäni kasvu on enemmän kiinni muista olosuhteista kuin ympistä. Asian voi ajatella vähän samalla tavalla, että paljonko vaikka viljojen hivenpeittaus auttaa satoon. Toki hivenpeittauksen tarpeellisuus voidaan todeta hivenpuutuksesta. Mut niinkuin yleisellä tasolla niin ei se ymppäys ole Mielestäni pakollinen. Toki ei se muistaakseni ole kallis toimenpide..

Ymppäyksen vaikutus säilyy enintään parisen viikkoa, eli jos nyt ostaa ympättyä siementä niin kylvöaikaan teho on jo häipynyt.
Ainakin alan firmat netissä tällä tavoin kertovat. Ymppijauhe pitää ostaa erikseen ja sekoittaa jossain astiassa apilan siemeniin käsittääkseni.
Vai onko se valmiiksi ympätty sienmen jotenkin erilaista ja vaikutus säilyypidempään?

Naturcomin valmis ymppäys on suojattu ns. suojapilleröinti-tekniikalla. Näin ymppibakteerien pitäisi säilyä toimintakykyisinä pitempään.

Luomuun kun aloin niin ekana vuotena maksoin ympätyistä siemenistä sen jälkeen en ole maksanut. Mielestäni on kasvanut ihan samalla tavalla. Mielestäni kasvu on enemmän kiinni muista olosuhteista kuin ympistä. Asian voi ajatella vähän samalla tavalla, että paljonko vaikka viljojen hivenpeittaus auttaa satoon. Toki hivenpeittauksen tarpeellisuus voidaan todeta hivenpuutuksesta. Mut niinkuin yleisellä tasolla niin ei se ymppäys ole Mielestäni pakollinen. Toki ei se muistaakseni ole kallis toimenpide..

Niin, ehkäpä se vertailu ympätyn ja ymppäämättömän siemenen välillä olisikin pitänyt tehdä juuri silloin ensimmäisenä vuotena. Silloin kun apilan viljelytaukoa oli kuitenkin enemmän takana?

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 01.04.23 - klo:13:47

Luomuun kun aloin niin ekana vuotena maksoin ympätyistä siemenistä sen jälkeen en ole maksanut. Mielestäni on kasvanut ihan samalla tavalla. Mielestäni kasvu on enemmän kiinni muista olosuhteista kuin ympistä. Asian voi ajatella vähän samalla tavalla, että paljonko vaikka viljojen hivenpeittaus auttaa satoon. Toki hivenpeittauksen tarpeellisuus voidaan todeta hivenpuutuksesta. Mut niinkuin yleisellä tasolla niin ei se ymppäys ole Mielestäni pakollinen. Toki ei se muistaakseni ole kallis toimenpide..

Niin, ehkäpä se vertailu ympätyn ja ymppäämättömän siemenen välillä olisikin pitänyt tehdä juuri silloin ensimmäisenä vuotena. Silloin kun apilan viljelytaukoa oli kuitenkin enemmän takana?

Niin jäi kirjoittamatta et ekoilla lohkoilla käytin ympättyä siemeniä sen jälkeen seuraavat lohkot olleet ilman..

Happamuus lienee avaintekijä. Jos pH on yli 6,5 ja maa vähänkin multavaa, voi ymppäys olla tarpeetonta.

Mutta ymppäyksestä ei ole mitään haittaakaan, ja harvinaisemmat typensitojakasvilajit varmasti tarvitsevat ympin, kun tilalla otetaan kyseinen kasvi ensi kertaa käyttöön.

-SS-