Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 24.02.23 - klo:23:39

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 24.02.23 - klo:22:52

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 24.02.23 - klo:22:46

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 24.02.23 - klo:22:21

Käteiskauppa on loppunut muutamassa vuodessa kokonaan, joten kun vuotta aikaisemmin tapahtuvaan pystykauppaan siirtyy, on varastoa oltava kahden sadon verran, koska sopimukseton vilja näyttää olevan totaalista ongelmajätettä.

-SS-

Käteiskauppa voi hyvin ja termiinikaupalla myydään korkeintaan 20%. Muutama Trossoo-Valee jos kehuu onnistumisillaan, ei se isoa kuvaa mihinkään muuta. Sitten ovat taas visusti hiljaa, kun arvaavat väärin. Ja sopimuksen tekeminen ei edellytä kultapossukerhon jäsenyyttä.

Mistä lukema peräisin? En siis kyseenalaista, mutta mielenkiinnosta tiedustelen .

Minkä verran itse kiinnität hintoja etukäteen? Entä naapurit, kollegat, kuinka yleistä se on? Ei ole valtaväylää, vaan suurin osa odottaa aina sitä huippuhintaa. 80/20 sääntö toimii tässäkin.

Todella vähän kiinnitetään näillä kulmilla, ainakin tähän asti on kiinnitetty, tosin täytyy muistaa, että 10 pientä tilaa vastaa yhtä isoa... Toiset myyvät suoraan karjatilalle, toiset tyhjentävät suoraan puinneilta ja taas juuri ennen seuraavia puinteja varastoja, jotkut tipoittain vähitellen pitkin kautta jne. Eturiviläiset varmasti kiinnittävät.

Itse näkisin että korkean hinnan aikaa kannattaa kiinnittää, varmistaa jonkinlaisen hintatason.
Matalampien hintojen aikaa kiinnitysten hyöty jää pieneksi ja aina joskus se hinta nousee niin tulee vaan tappiota.

En vientiä sen isompana tekijänä tässä näe. Ennakkokauppaa hinnoiteltuna tai ei tehdään, jotta saadaan varmistettua tietty määrä satoa. Ylimääräisellä ostajat eivät tee mitään. Yhtä kova kannustin on äkkiä saada ennakkonäytteet sopimuksilta. Niiden perusteella pystytään vetämään "laatuviiva" johonkin kohtaan jo lokakuussa kun tuleva laatu on tiedossa. Toki jos kiinnityskauppaan tehdään vientiin niin ostajat suojaavat itsensä futuureilla samalla.

Itse pidän kylvämistä täysin avohintaisesti paljon isompana riskinottona kuin osan kiinnittämistä. Kuka muu yrittäjä ylipäätään ostaa panokset ja alkaa valmistaa jotain tuotetta tai palvelua tietämättä yhtään mitä siitä saa kun se on valmis. Ajattelutapa on edelleen erikoinen. Siinä on se mahdollisuus "hävitä". Sitä ei meinaa moni kestää.

Maataloudessa kun ollaan säävaihtelujen armoilla niin sen viimeisen jyvän kiinnittäminen on kohtuu riskaapeliä hommaa. Jos oma satotaso pysyy vuodesta toiseen tasaisena niin silloin voidaan käyttää kiinnitystä enemmän.. 

Maataloudessa kun ollaan säävaihtelujen armoilla niin sen viimeisen jyvän kiinnittäminen on kohtuu riskaapeliä hommaa. Jos oma satotaso pysyy vuodesta toiseen tasaisena niin silloin voidaan käyttää kiinnitystä enemmän.. 

Joillakin tiloilla viljanviljelyn kiinnitettävä tuotos on lähinnä paikallisen teollisuuslaitoksen sivutuotteen hävityksestä syntyvää materiaalia, jolla aina kuitenkin tarvittaessa on käyttö lähellä, jos kaukomailla eivät satu tekemään hyvin kiinnityksiä. Hintojen rauhoittuessa palaavat erikoiskasveihin, kuten öljykasveihin, sokerijuurikkaaseen, tuoreherneeseen, ja vastaaviin. Näin markkinoille myytävässä sadossa ei tarvitse esiintyä satovaihteluriskiä ollenkaan. Oletkin nähtävästi tajunnut, että se sikala oli silti hyvä paketti tuhoamaan kaikenlaiset heikkojen vuosien katavanneulaset, ja toi lannoiteriskinkin alemmas. Ja hyvät vuodet saattoi harrastella ihan viljakauppaakin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 26.02.23 - klo:13:58

Maataloudessa kun ollaan säävaihtelujen armoilla niin sen viimeisen jyvän kiinnittäminen on kohtuu riskaapeliä hommaa. Jos oma satotaso pysyy vuodesta toiseen tasaisena niin silloin voidaan käyttää kiinnitystä enemmän.. 

Joillakin tiloilla viljanviljelyn kiinnitettävä tuotos on lähinnä paikallisen teollisuuslaitoksen sivutuotteen hävityksestä syntyvää materiaalia, jolla aina kuitenkin tarvittaessa on käyttö lähellä, jos kaukomailla eivät satu tekemään hyvin kiinnityksiä. Hintojen rauhoittuessa palaavat erikoiskasveihin, kuten öljykasveihin, sokerijuurikkaaseen, tuoreherneeseen, ja vastaaviin. Näin markkinoille myytävässä sadossa ei tarvitse esiintyä satovaihteluriskiä ollenkaan. Oletkin nähtävästi tajunnut, että se sikala oli silti hyvä paketti tuhoamaan kaikenlaiset heikkojen vuosien katavanneulaset, ja toi lannoiteriskinkin alemmas. Ja hyvät vuodet saattoi harrastella ihan viljakauppaakin.

-SS-

En ole pysynyt kirjoituksistasi enää perässä pitkään aikaan niin hieman vaikea vastata 

Mut koitetaan nyt kuitenkin. Ennen viljat sioille syöttämällä sai viljan hintaa nostettua eli elukka jalosti sen viljan kalliimmaksi. Viime vuosina homma tiukkaantunut kokoajan ja Kate pienentynyt. Lisäksi kun ohra sikojen pääravinto ja omat maat soveltuu ohranviljelyyn huonosti niin tuli tilanne et ohraa joutu ostamaan ja muita myymään. Monesti mitään järkeä tuossa ei ollut kun rahdit täytyi maksaa joka välissä.

Sitten tuli ajatus luomusta kun näytti et luomun hinta oli korkeampi ja paska auttoi lannoituksessa. Myös tavanomaisen tuotannon riski alkoi olemaan korkea meikäläisen alhaisilla satotasoilla. Nyt on sitten elukkahomma tauolla kun ei kiinnostanut tappiolla tehdä ja luomun kysyntä laskenut reilusti ja sitä myötä hinta. Meinasin jo et vois siirtyä vaikka takas mut taviksessa taas poikkeuksellisen korkea kulutaso niin ei kyl mitään järkeä. Pakkoa jatkaa nyt kai pari vuotta ainakin luomussa ja katsoa sitten tilannetta uudestaan.

On totta et elukoiden kautta hukkui kaikki kauppakelpaamattomat erät. Valitettavasti vaan huonolla viljalla ei elukatkaan kasva ja nykypäivänä ei olisi varaa tehdä huonoja kasvuja. Mut pienessä määrässä homma kyl onnistu. Se oli tietysti selvä et kun elukat söi ne viljat niin ei tarvinnut miettiä viljojen markkinointia.

Kokonaisuutena päin persettä tämä maatalous menee. Mikään ei kannata. Jos olis hyvä työ ulkopuolella niin en katsoiskaan maatalouden suuntaan. Sen takia ihmetyttää kovasti hinkua viljelijäksi..

Näyttää hankkija taas tiputtaneen viljojen hintoja, osaa ihan reippaastikin.

Näyttää hankkija taas tiputtaneen viljojen hintoja, osaa ihan reippaastikin.

Rehuohra tuntuu olevan tällä kertaa poikkeuksellisen suurta ongelmajätettä...

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 27.02.23 - klo:08:58

Näyttää hankkija taas tiputtaneen viljojen hintoja, osaa ihan reippaastikin.

Rehuohra tuntuu olevan tällä kertaa poikkeuksellisen suurta ongelmajätettä...

Niin näyttää. Ehkä viljelijät osaavat tuosta nyt vetää johtopäätökset ja jättävät ohrat kylvämättä.

Epäilin et syksyllä oltaisiin 150e tasolla mut sekin taitaa olla liika. Satanen kenties?

Alkaa vaikuttaa siltä, että tonnin apulantaa ostaneilla menee rehuohran viljelyssä helposti pari ekaa viljatonnia apulantakustannuksen kattamiseen.

Syysvehnän pohjustukseen aikainen kevätvehnä saattaa olla parempi vaihtoehto tosiaan.
Vaikka vehnä ei ole paras syysvehnän esikasvi, mutta kaurakin on laskenut voimakkaasti Kanadassa, eli
eipä aikaisesta kaurastakaan ole apua, hinnat ovat syksyllä niin alhaiset, että
paljon parempi vaihtoehto syysvehnän alkuunsaattamiseen taitaa olla kesanto.

Onneksi ohrat sain antaa ilmaiseksi pois jo kesällä, eivät sentään ole varastotilaa viemässä.

Kumma kun öljykasvien mahtumisessa on myös vaikeuksia:  olen luullut, että Suomessa
öljykasveille olisi aina kysyntää.

-SS-

Niin näyttää. Ehkä viljelijät osaavat tuosta nyt vetää johtopäätökset ja jättävät ohrat kylvämättä.
Epäilin et syksyllä oltaisiin 150e tasolla mut sekin taitaa olla liika. Satanen kenties?

Nyt sikala possuja täyteen, koska siitä ongelmajäte-ohrasta voi jalostaa edullista lannoitetta erikoiskasvien
viljelyyn. Vielä paremmalla syyllä, luomukasvien tuottamiseen.

-SS-

Alkaa vaikuttaa siltä, että tonnin apulantaa ostaneilla menee rehuohran viljelyssä helposti pari ekaa viljatonnia apulantakustannuksen kattamiseen.

Mielenkiintoinen laskentapa. Näillä savikoilla pitää se puol tonnia sitä apulantaa (typpeä n. 130kg) et siellä on eväät siihen yli 4t satoon. Tonnin apulannan hinnalla 500e/ha menee lannoitteeseen ja tän päivän ohran hinnalla vähennettynä rahdilla jos surkeimmalle ostajalle (hankkija) myisin niin tonnihinta 175e voisi jäädä käteen. Lähes kolme tonnia tarvitsee jyviä et saa apupaskat maksuun.

Juu paskat maat on kun pitää puoltonnia lantaa antaa et saa 4t sadon. Tulevana kautena jos joutuisin apulantaa käyttämään niin varmaan kylvimestä vain joku 60kg typpeä ja lisää sit pintaan jos olosuhteet näyttäisi siltä. Ohran kehitys toki niin nopeaa että huonoiten hyödyntää pintalevityksen viljoista.

Mut onko hinta sit edes tuon 175e syksyllä vai 75e. Tällä menolla taidetaan olla lähempänä tuota jälkimmäistä. 

Hankkija tiputti jo kolmannen päivän peräkkäin hintaa.. Nyt vain enää kauraa mut kuitenkin..

Oletus, että vilja lähtisi liikkeelle hintaa tiputtamalla voi olla oikea, mutta hiukan ihmettelen, että ei muka kukaan olisi oppinut talven 2018-2019 ilmiöstä.

Huiput ovat ennenkin  olleet lyhytaikaiset, alhaisen hinnan sysimustat laaksot vastaavasti pitkiä ja kitkeriä.

Siksi uskallan vahvasti epäillä, että hintahuiput samalla kertoisivat viljan todellisesta menekistä. Sitä menekkiä ei vaan ollut, ja jos oli, niin  erikoisia laatu- , määrä- ja lajikevaatimuksia esiintyi. Nyt esimerkiksi tiedän, että Niklas-kaura, viljelysuosiostaan huolimatta, on ahtailla kauramarkkinoilla takariviin joutuva lajike.

-SS-

Oletus, että vilja lähtisi liikkeelle hintaa tiputtamalla voi olla oikea, mutta hiukan ihmettelen, että ei muka kukaan olisi oppinut talven 2018-2019 ilmiöstä.

Huiput ovat ennenkin  olleet lyhytaikaiset, alhaisen hinnan sysimustat laaksot vastaavasti pitkiä ja kitkeriä.

Siksi uskallan vahvasti epäillä, että hintahuiput samalla kertoisivat viljan todellisesta menekistä. Sitä menekkiä ei vaan ollut, ja jos oli, niin  erikoisia laatu- , määrä- ja lajikevaatimuksia esiintyi. Nyt esimerkiksi tiedän, että Niklas-kaura, viljelysuosiostaan huolimatta, on ahtailla kauramarkkinoilla takariviin joutuva lajike.

-SS-

Mä voin ainakin myöntää etten uskonut hinnan lähtevän näin rajuun laskuun näin nopeasti. Kun vielä lannoite oli loppuvuonna historiallisen kallista. Siitä olen samaa mieltä et huiput olleet lyhytaikaisia ja nykyinen huippu oli sitten kuitenkin yllättävän pitkä. 200€ taisi mennä rikki jo v.21 puolella ja nyt ollaan vasta ohran osalta alle.

En oikein ymmärrä tuota kommenttiasi viljan menekistä. Kyllä viime vuonna kevättalvella tai koko talvena olisi rehuohralle ollut menekkiä paljonkin. Ei vain kukaan halunnut myydä, ennenkuin kesällä kun eka romahdus oli jo tapahtunut tuontiviljan tulessa markkinaan. Tuontiviljan ostajilta puuttui vain sinänsä pelisilmä tai sitten asia tehtiin tahallaan, kun ei muistettu, että joka vuosi kesällä siilot tyhjätään syksyn sadonkorjuuta varten.

Kaurasta on hyvää vauhtia tulossa samanlainen ongelmajäte kuin rukiista. Molemmat kun soveltuvat vielä huonosti rehukäyttöön niin polttoarvo taitaa olla se todellinen. Ihmettelen edelleen kauran korkeaa hintaa. Luomussa vähän eri juttu mut itse varon kyllä ens keväänä kylvämästä kauraa. Vehnä sentään häviää joko omien elukoiden suuhun tai tavisrehuteollisuuteen. Luomussa pakko alkaa kokeilemaan erikoisempia (ja vaikeampia) kasveja jotta kannattavuuden saisi pidettyä korkeammalla. Tilanne muuttuu jos luomusta häipyisi porukkaa riittävän paljon ja nousukausi alkaisi..

Tavisviljelijälle olisi kannattava toimenpide (jos ei saa 6t keskisatoja) niinkuin aiemmin kirjoitit perustaa 25% monimuotoisuuspeltoja, 20% maanparannuskasvia ja lopuilla 55% voi sitten viljellä vaikka viljaa tulevien vuosien siemeniksi.. tietysti 30% kerääjää mukaan myös. Tai sitten jos perse kestää niin tuottaa viljaa mutta on valmis varstoimaan sen vuodelle 24 asti. Silloin se oikea kriisi taitaa vasta tulla.

Itse ainakin panostan ihan täysillä viljanviljelyyn tulevana kesänä, hömpät ei liiemmälti kiinnosta, muutama metsänkainalo on hömpällä. Oikein kädet syyhyää jo päästä pellolle,  tulispa aikainen kevät. Kaikki panoksetkin on jo hankittu.

Pa. Hömpät on homoilua.