Minulla on vieläkin tallessa isoisän aikaisia viljan pakko-ostokuitteja, kyllä silloin alkaa vilja liikkumaan kun ylhäältä määrätään, siihen aikaan riitti kunhan suomalaisille saatiin viljaa, nythän saatetaan joutua ruokkimaan koko EU:ta..

Ai että EU tulee ja pakkolunastaa viljat suoraan siilosta.

Ei se ole mitenkään poissuljettua jos tarpeeksi tiukka paikka tulee, silloinkin oli lapussa maininta minkä verran oli hehtaareita ja minkä verran piti ollavarastossa, montako henkeä ruokakunnassa joille piti jättää ryynitarpeita ja kuinka paljon pitää luvuttaa kansanhuoltoon..

Ai että EU tulee ja pakkolunastaa viljat suoraan siilosta.

Näin se menee kun on tarpeeksi tiukka paikka.

Ei taida sellainen tilanne olla likelläkään. Kyllä maailmalta jyviä löytyy ja eihän nyt mikään sotatila vallitse.

Ei taida sellainen tilanne olla likelläkään. Kyllä maailmalta jyviä löytyy ja eihän nyt mikään sotatila vallitse.

nythän meillä on vasta "taivas putoaa niskaan"-vaihe kriisistä, yksi ihminen tehohoidossa ja <400 köhivää potilasta. Suomessa kuolee vuosittain 55 000 ihmistä, jos epidemia kestäisi 4 kk, niin normaaleina vuosina siihen ajanjaksoon liityisi melkein 20 000 normaalia kuolemaa. Nyt korona "etuilee jonossa" ja päättää aika monen synkän taistelun elämästä vähän ennen aikojaan. Jokainen toki pelkää omaa kohtaloaan, kun väistämättä sattuma päättää myös muita, kuin noita joilla hiekka tiimalasissa loppuu muutenkin.

Vihollista meillä ei ole, eikä mikään oikeastaan uhkaa maataloustuotantoa. Loputonta yksinpuurtamista se on monella, ettei mitään eristystoimiakaan tarvita, jos haluaa pitää riskit poissa. Tuotteet menee kaupaksi, mistään tuotantopanoksista ei pitäisi olla pulaa, hyvä satovuosi kun olisi tulossa, niin maatalous voi olla tämän kriisin hyötyjiä?

Olen käyttänyt tuota runsaan 50000 vuosikuoleman argumenttia epäillessäni tätä paniikkitilannetta, ja saanut varsin paljon vihaisia uhkailuja siitä hyvästä. On kuulemma enemmästä kyse, mitään vierasta ei saa päästää maahan, rajat on oltava kiinni, tullit pitää nostaa äärimmilleen, markka takaisin, maatalouden hinnat on palautettava täysimääräisinä hintatukena ja devalvointi tehtävä kerran vuodessa. Myös ulkomaankauppa on rajoitettava ainoaan turvalliseen ystävyysvaltioomme, Venäjään. Ja hallitus on vihervassarisika.

Eipä tuohon mitään voi sanoa vastaan enää, vaikka en edes koko koronavirusasiaa noista havainnut.

-SS-

Luuleeko joku että maatalous saisi " porskuttaa " muusta yhteiskunnasta riippumatta ja kerätä mahdolliset hyödyt jos jostain tulisi pulaa? Aika äkkiä ollaan tilanteessa että leikataan tukia " yhteiseen hyvään" kun lama iskee ja rahat on jo valmiiksi valtiolta loppu. Kyllä karehtijoita riittää jo nytkin.

Luuleeko joku että maatalous saisi " porskuttaa " muusta yhteiskunnasta riippumatta ja kerätä mahdolliset hyödyt jos jostain tulisi pulaa? Aika äkkiä ollaan tilanteessa että leikataan tukia " yhteiseen hyvään" kun lama iskee ja rahat on jo valmiiksi valtiolta loppu. Kyllä karehtijoita riittää jo nytkin.

maataloudelle toisenlainen kriisi voisi olla katastrofi, kuten nyt esim matkailualalle ja yleensäkin palvelusektorille. Joku luonnonmullistus, katovuosien yhdistelmä tai eläintauti aiheuttaisi vuosiksi eteenpäin elintarvikkeiden kulutuksen laskua ja pienempää tiliä myös maatiloille. Muistetaan vielä hullunlehmäntautia. Silti muu yhteiskunta voisi porskuttaa talouskasvussa ja elintaso nousisi muilla tasaisesti.

Nettomääräisesti varmaan matkustamisen loppuminen merkitsee jopa lisääntyvää ruuankulutusta? Enemmän meiltä ollaan matkoilla, kuin tänne tulee turisteja. Kausityöntekijöiden tulo esim mansikka- ja hernepoimijoiksi taitaa olla merkittävin haitta, vai tuleeko muita mieleen? Ajallisesti vaikutus osuu vielä satokausien väliin eli kasvitiloilla viimevuoden sato on jo myyty ja uusi sato myydään toivottavasti silloin, kun epidemiahuippu on ohitettu? Miten vaikuttaa uuden maataloustukikauden asioihin, siinä varmaan joku aikalisä tulee?

Eilen juuri sijoitusmielessä käytiin läpi toimialoja, joissa näkymät heikentyvät, lento- ja matkailuala, pankit, vakuutusala, mutta kauppa- ja elintarvikealalla näkymä aika neutraali, kasvua tulee esim tietoliikenteeseen, lääkefirmoihin ja verkkokauppaan.

Rakennuspuolikin on hyytymässä kun keikka-äijien majoitus loppuu.

Ei taida sellainen tilanne olla likelläkään. Kyllä maailmalta jyviä löytyy ja eihän nyt mikään sotatila vallitse.

  Johan Ruottikin on kyselly Suomesta ruoka-apuja..

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 17.03.20 - klo:20:10

Ei taida sellainen tilanne olla likelläkään. Kyllä maailmalta jyviä löytyy ja eihän nyt mikään sotatila vallitse.

  Johan Ruottikin on kyselly Suomesta ruoka-apuja..

Ilmatteeks ei saa antaa .

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 17.03.20 - klo:20:10

Ei taida sellainen tilanne olla likelläkään. Kyllä maailmalta jyviä löytyy ja eihän nyt mikään sotatila vallitse.

  Johan Ruottikin on kyselly Suomesta ruoka-apuja..

Puhe taisi olla viljasta, mutta mitä Ruotsiin tulee niin:

Ruotsissa on erittäin alhainen ruoan omavaraisuus. Periaatteessa joka toinen suupala tuodaan.
Ruotsissa sanotaan, että ainoa asia, jota voidaan valmistaa kriisissä, on porkkanakakku, koska Ruotsi on omavarainen vain jauhojen, porkkanoiden ja sokerin suhteen.

Kansalliset varmuusvarastot lopetettiin 1990-luvulla, ja kaupoilla ei enää ole paikallisia varastoja.
Ruotsin puolustuskomitean suunnitelman mukaan ruokavarat riittävät vain kolmen kuukauden ajaksi.
Totuus on kuitenkin, että se on paljon lyhyempi aika.

Puhe taisi olla viljasta, mutta mitä Ruotsiin tulee niin:

Ruotsissa on erittäin alhainen ruoan omavaraisuus. Periaatteessa joka toinen suupala tuodaan.
Ruotsissa sanotaan, että ainoa asia, jota voidaan valmistaa kriisissä, on porkkanakakku, koska Ruotsi on omavarainen vain jauhojen, porkkanoiden ja sokerin suhteen.

Kansalliset varmuusvarastot lopetettiin 1990-luvulla, ja kaupoilla ei enää ole paikallisia varastoja.
Ruotsin puolustuskomitean suunnitelman mukaan ruokavarat riittävät vain kolmen kuukauden ajaksi.
Totuus on kuitenkin, että se on paljon lyhyempi aika.

Huoltovarmuuden osalta pitäisi omavaraisuuden aleneminen korvata varastoinnilla tai sitovilla tuotantosopimuksilla. Käytännössä varastoinnin lisääminen onnistuu vain säilyvien ja helposti varastoitavien tuotteiden osalta.

Suomessakin voitaisiin koko oma tuotanto ajaa alas, jos kasvatettaisiin merkittävästi varastointia, näitä Naantalin kokoisia viljavarastoja, vaan pitäisi rakentaa ympäri maata lisää. Peltipurkeissa, pakastettuina ja kuivattuna säilyy muutakin, joka pitää ihmisen hengissä. Huoltovarmuuden takaama ruokavalio olisi vegaanillekin yksipuolinen, mutta täyttäisi tehtävänsä.

Viljelyvalmius ja sitova sopimustuotanto. Osa pelloista voitasiin pitää aktiivituotannon ulkopuolellakin valmiina otettavaksi viljelyyn, vois pitää "hömpällä"  . Jos tehdään hankintasopimuksia, niin silloin voidaan maksaa yrityksille normaalioloissa siitä, että valmistautuvat kaikissa olosuhteissa varaamaan osan tuotannostaan toimitettavasti meille. Isoille elintarvikejäteille tämä ei muodostuisi ongelmaksi.

Ruotsalaisilla on homma varmasti hanskassa, mutta yrittävät ehkä säästää vähän ja koittavat täältä ostaa normaalikaupalla sen mitä saa.

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 18.03.20 - klo:20:38

Puhe taisi olla viljasta, mutta mitä Ruotsiin tulee niin:

Ruotsissa on erittäin alhainen ruoan omavaraisuus. Periaatteessa joka toinen suupala tuodaan.
Ruotsissa sanotaan, että ainoa asia, jota voidaan valmistaa kriisissä, on porkkanakakku, koska Ruotsi on omavarainen vain jauhojen, porkkanoiden ja sokerin suhteen.

Kansalliset varmuusvarastot lopetettiin 1990-luvulla, ja kaupoilla ei enää ole paikallisia varastoja.
Ruotsin puolustuskomitean suunnitelman mukaan ruokavarat riittävät vain kolmen kuukauden ajaksi.
Totuus on kuitenkin, että se on paljon lyhyempi aika.

Huoltovarmuuden osalta pitäisi omavaraisuuden aleneminen korvata varastoinnilla tai sitovilla tuotantosopimuksilla. Käytännössä varastoinnin lisääminen onnistuu vain säilyvien ja helposti varastoitavien tuotteiden osalta.

Suomessakin voitaisiin koko oma tuotanto ajaa alas, jos kasvatettaisiin merkittävästi varastointia, näitä Naantalin kokoisia viljavarastoja, vaan pitäisi rakentaa ympäri maata lisää. Peltipurkeissa, pakastettuina ja kuivattuna säilyy muutakin, joka pitää ihmisen hengissä. Huoltovarmuuden takaama ruokavalio olisi vegaanillekin yksipuolinen, mutta täyttäisi tehtävänsä.

Viljelyvalmius ja sitova sopimustuotanto. Osa pelloista voitasiin pitää aktiivituotannon ulkopuolellakin valmiina otettavaksi viljelyyn, vois pitää "hömpällä"  . Jos tehdään hankintasopimuksia, niin silloin voidaan maksaa yrityksille normaalioloissa siitä, että valmistautuvat kaikissa olosuhteissa varaamaan osan tuotannostaan toimitettavasti meille. Isoille elintarvikejäteille tämä ei muodostuisi ongelmaksi.

Ruotsalaisilla on homma varmasti hanskassa, mutta yrittävät ehkä säästää vähän ja koittavat täältä ostaa normaalikaupalla sen mitä saa.

Kuka tai mikä taho on se, joka pitää osaa pelloista tuotantovalmiudessa, mahdollosesti kymmenien vuosien ajan?  Siis siinä tapauksessa, että viljelijöiden määrä  nykyisestä merkittävästi vähenisi. Entä mistä saadaan kriisitilanteessa viljelijät ja koneet viljelemään näitä varastossa olevia hömppäheinäpeltoja. Ja kuka ne hömppäheinäpellot pitää tuotantokunnossa, eli aika ajoin niittelee, ettei ne pääse pusikoitumaan ja ajan myötä metsittymään?

Kuka tai mikä taho on se, joka pitää osaa pelloista tuotantovalmiudessa, mahdollosesti kymmenien vuosien ajan?  Siis siinä tapauksessa, että viljelijöiden määrä  nykyisestä merkittävästi vähenisi. Entä mistä saadaan kriisitilanteessa viljelijät ja koneet viljelemään näitä varastossa olevia hömppäheinäpeltoja. Ja kuka ne hömppäheinäpellot pitää tuotantokunnossa, eli aika ajoin niittelee, ettei ne pääse pusikoitumaan ja ajan myötä metsittymään?

Miten on jäänyt käsitys, että näitä peltoja kasvukunnossa pitäviä eläkeläisiä ja "näennäisviljelijöitä" on meillä ihan liikaa nykyisinkin? Soita Kalajoelle Ilkka Myllylälle ja varmista, onko näitä edelleenkin liikaa, 2016 näitä oli ongelmaksi asti 
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/todella-j%C3%A4rjet%C3%B6nt%C3%A4-hommaa-tuottaja-lytt%C3%A4%C3%A4-luomunurmen-tuet-1.160227

Pellolle on monta käyttöä muutenkin mm energiakasvien tuotanto, josta voitaisiin peltoalaa siirtää tarvittaessa elintarviketuotantoon, jos se huoltovarmuuden kannalta on järkevää. Huoltovarmuuden toteuttaminen on kansallinen, poliittinen ja kansantaloudellinen päätös. En itsekään kannata kotimaisen viljelyn lopettamista tai luopumista nykyisestä maataloustuotannon volyymista. Tarkoitus on vaan kertoa, ettei sitä väärillä argumenteilla kannata puolustella. Huoltovarmuuden kannalta hajautettu tuotanto on jopa varmempaa kuin keskitetty, kysykää vaikka Pohjois-Koreasta