"Vanhan liiton" suunnittelijoilla ei ollu saatavilla mitään erikoisrautoja mutta kun kokemuksesta tiesivät miten kannattaa tehdä että saa kestävän niin yleensä hyvä tuli. Ei tosin aina ja ei kaikilta...
Sama tuossa Nokan tapauksessa, onhan Nokka tehnyt nostureita jo pitkään, tuohan voi olla tosi hyvä, pari vuotta kesti suunnitella:
http://maatilanpirkka.fi/fi/node/732

Meneehän noita nostureita rikki silloin tällöin mutta olisiko se tavallisin rikki mennyt maatilapilkki se hiukan vanhempi malli... eli tarkemmin muisteltuna se 20 tai 30 vuotta vanha jolla on nostettu jo kuutio jos toinenkin ja ehkä siten "hiukan" väsynyt sieltä täältä?

Tuossa kaverin kanssa hiukan aikaa sitten vertailtiin noita omia "pilkkejä" puhelimen välityksellä. En tiedä minkä merkkinen kaverin hiioppi on, mutta luokkaa 7-8 m on ulottuvuus. Suunnilleen samat käytännön nostovoimat tuntuivat olevan kuin meikäläisen Lokomon Fiskars/Logliftissä, jossa ulottuvuus lienee 10 m paikkeilla. Painoa on tietysti vanhassa ulottuvassa nosturissa enempi kuin pienemmässä, joten sekin syö käytännön voimia jonkun verran. Mutta luulen, että "viritysaste" on hiukan matalampi tuossa Fiskarsissa eli on tehty isommalla varmuuskertoimella ja ammattikäyttöön. Pienemmät voimat suhteessa raudan paksuuteen. Jos tuollaisella maatila- tai puoliammattilaispilkillä kauhottaisiin samoja määriä kuin ammattivehkeillä, niin ei montaa talvea tartteis ajella, kun kone olis aivan loppu.Nyt ihmetyttää miksi sen pitäisi kestää kun on eri hommiin tehty ja hiukan eri hintainen ?

Toki ne uudet teräkset on hyviä, mutta "nuukuus ja ahneus" samalla hetkellä pakottaa suunnittelijan niistämään vielä ihan pikkuisen hinnan pitämiseksi kurissa, jolloin se heikko paikka jää. Lisäksi nuo suunnitteluohjelmat ovat kyllä hyviä, mutta käytännön tilanteissa voi tulla vielä yllättäviä kuormituksia, joita ohjelma ei välttämättä osaa mallintaa. Sen takia pitäisi pitää kiinni siitä varmuuskertoimesta, mutta onko loppuasiakas valmis maksamaan siitä.

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 28.03.16 - klo:18:43

Tuossa kaverin kanssa hiukan aikaa sitten vertailtiin noita omia "pilkkejä" puhelimen välityksellä. En tiedä minkä merkkinen kaverin hiioppi on, mutta luokkaa 7-8 m on ulottuvuus. Suunnilleen samat käytännön nostovoimat tuntuivat olevan kuin meikäläisen Lokomon Fiskars/Logliftissä, jossa ulottuvuus lienee 10 m paikkeilla. Painoa on tietysti vanhassa ulottuvassa nosturissa enempi kuin pienemmässä, joten sekin syö käytännön voimia jonkun verran. Mutta luulen, että "viritysaste" on hiukan matalampi tuossa Fiskarsissa eli on tehty isommalla varmuuskertoimella ja ammattikäyttöön. Pienemmät voimat suhteessa raudan paksuuteen. Jos tuollaisella maatila- tai puoliammattilaispilkillä kauhottaisiin samoja määriä kuin ammattivehkeillä, niin ei montaa talvea tartteis ajella, kun kone olis aivan loppu.Nyt ihmetyttää miksi sen pitäisi kestää kun on eri hommiin tehty ja hiukan eri hintainen ?

Toki ne uudet teräkset on hyviä, mutta "nuukuus ja ahneus" samalla hetkellä pakottaa suunnittelijan niistämään vielä ihan pikkuisen hinnan pitämiseksi kurissa, jolloin se heikko paikka jää. Lisäksi nuo suunnitteluohjelmat ovat kyllä hyviä, mutta käytännön tilanteissa voi tulla vielä yllättäviä kuormituksia, joita ohjelma ei välttämättä osaa mallintaa. Sen takia pitäisi pitää kiinni siitä varmuuskertoimesta, mutta onko loppuasiakas valmis maksamaan siitä.

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 28.03.16 - klo:18:43

Tuossa kaverin kanssa hiukan aikaa sitten vertailtiin noita omia "pilkkejä" puhelimen välityksellä. En tiedä minkä merkkinen kaverin hiioppi on, mutta luokkaa 7-8 m on ulottuvuus. Suunnilleen samat käytännön nostovoimat tuntuivat olevan kuin meikäläisen Lokomon Fiskars/Logliftissä, jossa ulottuvuus lienee 10 m paikkeilla. Painoa on tietysti vanhassa ulottuvassa nosturissa enempi kuin pienemmässä, joten sekin syö käytännön voimia jonkun verran. Mutta luulen, että "viritysaste" on hiukan matalampi tuossa Fiskarsissa eli on tehty isommalla varmuuskertoimella ja ammattikäyttöön. Pienemmät voimat suhteessa raudan paksuuteen. Jos tuollaisella maatila- tai puoliammattilaispilkillä kauhottaisiin samoja määriä kuin ammattivehkeillä, niin ei montaa talvea tartteis ajella, kun kone olis aivan loppu.Nyt ihmetyttää miksi sen pitäisi kestää kun on eri hommiin tehty ja hiukan eri hintainen ?

Toki ne uudet teräkset on hyviä, mutta "nuukuus ja ahneus" samalla hetkellä pakottaa suunnittelijan niistämään vielä ihan pikkuisen hinnan pitämiseksi kurissa, jolloin se heikko paikka jää. Lisäksi nuo suunnitteluohjelmat ovat kyllä hyviä, mutta käytännön tilanteissa voi tulla vielä yllättäviä kuormituksia, joita ohjelma ei välttämättä osaa mallintaa. Sen takia pitäisi pitää kiinni siitä varmuuskertoimesta, mutta onko loppuasiakas valmis maksamaan siitä.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 28.03.16 - klo:19:42

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 28.03.16 - klo:18:43

Tuossa kaverin kanssa hiukan aikaa sitten vertailtiin noita omia "pilkkejä" puhelimen välityksellä. En tiedä minkä merkkinen kaverin hiioppi on, mutta luokkaa 7-8 m on ulottuvuus. Suunnilleen samat käytännön nostovoimat tuntuivat olevan kuin meikäläisen Lokomon Fiskars/Logliftissä, jossa ulottuvuus lienee 10 m paikkeilla. Painoa on tietysti vanhassa ulottuvassa nosturissa enempi kuin pienemmässä, joten sekin syö käytännön voimia jonkun verran. Mutta luulen, että "viritysaste" on hiukan matalampi tuossa Fiskarsissa eli on tehty isommalla varmuuskertoimella ja ammattikäyttöön. Pienemmät voimat suhteessa raudan paksuuteen. Jos tuollaisella maatila- tai puoliammattilaispilkillä kauhottaisiin samoja määriä kuin ammattivehkeillä, niin ei montaa talvea tartteis ajella, kun kone olis aivan loppu.Nyt ihmetyttää miksi sen pitäisi kestää kun on eri hommiin tehty ja hiukan eri hintainen ?

Toki ne uudet teräkset on hyviä, mutta "nuukuus ja ahneus" samalla hetkellä pakottaa suunnittelijan niistämään vielä ihan pikkuisen hinnan pitämiseksi kurissa, jolloin se heikko paikka jää. Lisäksi nuo suunnitteluohjelmat ovat kyllä hyviä, mutta käytännön tilanteissa voi tulla vielä yllättäviä kuormituksia, joita ohjelma ei välttämättä osaa mallintaa. Sen takia pitäisi pitää kiinni siitä varmuuskertoimesta, mutta onko loppuasiakas valmis maksamaan siitä.

Sähän taisit tuolla toisessa keskustelussa mainitakin, ettei mun juttuja oikein tajuta.  Mekano tuossa edellä selventikin tuota mun ajatuksen juoksua.

Ja mitä tuohon hintaan tulee, ostin koneen aikanaan käytettynä 24 000 h mittarissa. Sillä rahalla ei olisi saanut kummoistakaan uutta kärry-nosturi -yhdistelmää puhumattakaan, että olisi pitänyt vetokonekin hankkia. Kolmisen tuhatta tuntia olen koneeseen ajellut, mutta nosturia ei ole tarvinnut korjailla muuten kuin letkujen osalta ja jalustan pultit on pitänyt vaihtaa siksi, että olivat väärän lujuisia. Nosturin osalta tunteja on vaikea arvioida, kun normaalin metsäajon lisäksi tampataan rehuaumaa, laitetaan salaojasoraa, kauhotaan kuivalantaa, kasataan paaleja, ruopataan ojaa jne. Eli aika paljon kuormaustyötä. Monesti just miettinyt sitä, kun noissa hiukan isommissa maatilapilkeissä on samat tai jopa isommat voimat kuin tuossa vanhassa ajokoneen kuormaimessa, että mikähän tässä on jujuna. Mutta kyllä se taitaa olla just se matalaviritteisyydestä johtuva kestävyys. En tiedä, kun ei ole kokemusta, että millaisissa ajomäärissä nuo maatilakuormaimet alkavat vaatia korjaavia toimenpiteitä muutoin kuin letkujen osalta. Joku muu osaa ehkä valaista siltä osin.

Nykyajan koneiden heikkous ja vahvuus on tuo tietokoneella suunnittelu .
Tietokone ei osaa laskea kaikkea jos sinne ei ole ohjelmaan sitä laitettu.
Esimerkkinä voidaan pitää ulkolaisen niittomurskaimen runkoa joka alkoi antamaan periksi saranan kohdalta,kokenut kyläseppä harrastelija sanoi että aivan selvä suunnittelu virhe,mutta asiallisesti vahvistaen tuli todella hyvä. Miksi ei tehtaalla tehty jo sitä kohtaa kunnolla eipä tietenkään kun tietokone laski että kestää eikä insinöörit (nuoria juippeja) kokemuksen puutteen takia osanneet vaatia muuta.

Nykyajan koneiden heikkous ja vahvuus on tuo tietokoneella suunnittelu .
Tietokone ei osaa laskea kaikkea jos sinne ei ole ohjelmaan sitä laitettu.
Esimerkkinä voidaan pitää ulkolaisen niittomurskaimen runkoa joka alkoi antamaan periksi saranan kohdalta,kokenut kyläseppä harrastelija sanoi että aivan selvä suunnittelu virhe,mutta asiallisesti vahvistaen tuli todella hyvä. Miksi ei tehtaalla tehty jo sitä kohtaa kunnolla eipä tietenkään kun tietokone laski että kestää eikä insinöörit (nuoria juippeja) kokemuksen puutteen takia osanneet vaatia muuta.

miks piti ostaa ulkomailt?