Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Rahat vähissä  (Luettu 74836 kertaa)

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Rahat vähissä
Täs on nyt sitäkin, että ruokinnasta ja hoidosta tingitään liikaa. Matalilla tuotoksilla tai korkeilla kustannuksilla tuotettaessa rahaa vaan ei enää jää siihen että tuotanto nousisi tai pysyisi kaikilla edes tässä.

Se paras kolmannes menee tietysti menojaan.. tuotokset ja lehmäärät nousevat ja tuo nousu tietty täyttää maitoautoja  8)

Mut huonoin puolikas joutuu jo siis rajoittamaan tuotantoaan, vaikka se onkin tie siihen lopulliseen tuhoon. Ei ole varaa eikä aikaa tarjota sitä mitä korkeajalosteiset eläimet vaativat. Toukokuun maitotiliä syötetään..

Mut hyvä rehuvuosi pelastaisi nyt paljon asioita. Ei menis rahaa nappularehuihin ihan tajuttomasti.

No mä ajattelin siirtyä kalliimpaa täykkäriin. Panostin jo rehunteko kalustoon. Säästän muovissa. Yritän saada ens kesänä parempaa karkearehua varastoon jotta on vara ostaa vielä kalliimpaa täysrehua. Lypsy-krossi III oli muuten 300€/tonni pihassa verolla.

No sää ootkin tuota etenevää porukkaa jolla on varaa sijoitaa toimintaan tonni ja odottaa kuukausi jotta saa 3 tonnia takaisin.
Jos lehmien tuotokseen sijoittaa 1000€ 1päivä kuukaudesta niin se 3000€ tulee aikaisintaan 22päivä seuraavaa kuuta,eli lähes kahdenkuukauden kuluttua.Siis tilille....
Maksaa sen visalla eikös siinä oo lähes yhtäpitlkä maksuaika?
Näin sen bäkkäri varmaanki ajatteli..
Mä ajattelin niin, että jonnekin se 3 tonnia kuukaudessa kertyy. Voihan sen rehun ostaa meijeriltä 3 kk luotolla, joten 3 kuukaudessa on tienannut jo 9 tonnia eikä ole maksanut vielä mitään  ;D
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

+200

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4637
  • Paalauksen iloa
Vs: Rahat vähissä
Täs on nyt sitäkin, että ruokinnasta ja hoidosta tingitään liikaa. Matalilla tuotoksilla tai korkeilla kustannuksilla tuotettaessa rahaa vaan ei enää jää siihen että tuotanto nousisi tai pysyisi kaikilla edes tässä.

Se paras kolmannes menee tietysti menojaan.. tuotokset ja lehmäärät nousevat ja tuo nousu tietty täyttää maitoautoja  8)

Mut huonoin puolikas joutuu jo siis rajoittamaan tuotantoaan, vaikka se onkin tie siihen lopulliseen tuhoon. Ei ole varaa eikä aikaa tarjota sitä mitä korkeajalosteiset eläimet vaativat. Toukokuun maitotiliä syötetään..

Mut hyvä rehuvuosi pelastaisi nyt paljon asioita. Ei menis rahaa nappularehuihin ihan tajuttomasti.

No mä ajattelin siirtyä kalliimpaa täykkäriin. Panostin jo rehunteko kalustoon. Säästän muovissa. Yritän saada ens kesänä parempaa karkearehua varastoon jotta on vara ostaa vielä kalliimpaa täysrehua. Lypsy-krossi III oli muuten 300€/tonni pihassa verolla.

No sää ootkin tuota etenevää porukkaa jolla on varaa sijoitaa toimintaan tonni ja odottaa kuukausi jotta saa 3 tonnia takaisin.
Jos lehmien tuotokseen sijoittaa 1000€ 1päivä kuukaudesta niin se 3000€ tulee aikaisintaan 22päivä seuraavaa kuuta,eli lähes kahdenkuukauden kuluttua.Siis tilille....
Maksaa sen visalla eikös siinä oo lähes yhtäpitlkä maksuaika?
Näin sen bäkkäri varmaanki ajatteli..
Mä ajattelin niin, että jonnekin se 3 tonnia kuukaudessa kertyy. Voihan sen rehun ostaa meijeriltä 3 kk luotolla, joten 3 kuukaudessa on tienannut jo 9 tonnia eikä ole maksanut vielä mitään  ;D
Aivan...Ilmankos me tarvitaan viksumpia neuvojia,kun ei itte osata...

+200

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4637
  • Paalauksen iloa
Vs: Rahat vähissä
En tiedä, miten paljon maidolla on tuotantoon sidottua tukea, mutta tunnetusti sellainen tuki tai suojatut minimihinnat aiheuttavat pahimmat ylilyönnit markkinahäiriöiden saralla.

Kyllä niitä markkinahäiriöitä, viljan markkinoimismaksuja, voivuoren pakkopurkuja voita pakkomyymällä viljelijöille, vientimaksuja, pakkokesannoimisia, lannoiteveroja, mitäpä vielä, kaikkea kiusaa oli vanhaan hyvään aikaan, kun hinnat olivat niin hyvät, että kannatti tuottaa keinolla millä hyvällä vielä muutama kilo/litra enemmän. Esimerkiksi 1982 Kemiran oppaassa ei lannoituksen kannattavuuskäyrä milloinkaan tullut vaakasuoraksi, ainoa lähin este oli lako tai polttovioitus, mutta kovillakin tasoilla sai markalla kolme takaisin. Nyt on aika nopeasti tilanne, jossa eurolla ei saa kuin euron takaisin, silti moni paikoin jatketaan niin pitkälle kuin uskalletaan, koska onhan se kiva kun on isompi kuin naapurilla.

-SS-

Suurimmillaan maidolla tuki on suurempi kuin maidon tuottajahinta? Ja suurin osa maidosta tuotetaan tukitasolla 15-20% jos hintataso 35-40 c/l.
Ja viljat tuotetaan tukitasolla 50-60%

Kohta-Sippoolan Kaappoo

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 623
Vs: Rahat vähissä
En tiedä, miten paljon maidolla on tuotantoon sidottua tukea, mutta tunnetusti sellainen tuki tai suojatut minimihinnat aiheuttavat pahimmat ylilyönnit markkinahäiriöiden saralla.

Kyllä niitä markkinahäiriöitä, viljan markkinoimismaksuja, voivuoren pakkopurkuja voita pakkomyymällä viljelijöille, vientimaksuja, pakkokesannoimisia, lannoiteveroja, mitäpä vielä, kaikkea kiusaa oli vanhaan hyvään aikaan, kun hinnat olivat niin hyvät, että kannatti tuottaa keinolla millä hyvällä vielä muutama kilo/litra enemmän. Esimerkiksi 1982 Kemiran oppaassa ei lannoituksen kannattavuuskäyrä milloinkaan tullut vaakasuoraksi, ainoa lähin este oli lako tai polttovioitus, mutta kovillakin tasoilla sai markalla kolme takaisin. Nyt on aika nopeasti tilanne, jossa eurolla ei saa kuin euron takaisin, silti moni paikoin jatketaan niin pitkälle kuin uskalletaan, koska onhan se kiva kun on isompi kuin naapurilla.

-SS-

Suurimmillaan maidolla tuki on suurempi kuin maidon tuottajahinta? Ja suurin osa maidosta tuotetaan tukitasolla 15-20% jos hintataso 35-40 c/l.
Ja viljat tuotetaan tukitasolla 50-60%

Ja sian- & broilerinliha tukitasolla 2-6%.
"Tämä sääntö pätee aina: kaikissa mielipideasioissa vastustajamme ovat järjettömiä." -Mark Twain-

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2216
Vs: Rahat vähissä
Miksi se verovaroista palkkaa saava on parempi yhteiskunnan kannalta kuin maataloustukea saava viljelijä. Varsinkaan jos se ei tuota lisäarvoa yhteiskunnalle vähintään yhtä paljon kuin sen palkkauksen kulut ovat. Ei varmasti kaikki verovaroin rahoitetut palkansaajatkaan ole niitä tehokkuusihmeitä. Samalla tavalla viljelijä on kuluttaja, jos palkkaa yritystoiminnasta jää ja tällöin sitä rahaa voi laittaa kulutusyhteiskunnan rattaisiin kuin tavan palkansaajakin. Siitä voidaan varmasti olla samaa mieltä, että itsessään tukisysteemi on järjetön koko EU:ssa. Kriittistä tarkastelua tarvitaan aina ja systeemeitä pitäisi kehittää, mutta eihän tuota maataloustukisysteemiäkään voi ihan tosta noin vaan romuttaa.

Kuten tuolla aiemmin jo mainitsin, niin tilamme saamista maatalous- ja investointituista on hyötynyt aika moni PAIKALLINEN yrittäjä. Sitä en osaa sanoa, montako henkilötyövuotta meikäläisen tukipoteilla saadaan aikaan, mutta varmaan jotakin kuitenkin. Navetan teon kustannuksista hyvin iso osa jäi maakuntaan ja melko suuri osuus melkein naapureille. Valuporukassa oli kaksi virolaista, mutta firma oli kotimainen. Tarvikkeet oli pääosin kotimaisia, paitsi lukkoaidat tuli hollannista. Ja yksityisenä kuluttajana mä hyödytän yhteiskuntaa saman verran kuin saman tulotason palkansaaja. Eli ei kaise aivan hukkaan mene tuo tukirahakaan, vaikka se maajussin kautta kiertääkin. Voitasiinhan se kierrättää vaikka yksityisen kuluttajan kautta. Tulisi lisää "tuottavaa" työtä, kun tuen saajina olisikin koko populaatio ja sen mukana tarkastettavaa vastaava määrä.

Yrittäjiä, maatalousyrittäjiä ja palkansaajia ei tietysti voi rinnastaa, mutta onko tuo hirveä vastakkainasettelukaan ihan järkevää. Jokaisessa hommassa on omat hyvät ja huonot puolensa myös yhteiskunnan kannalta. Itse olen ollut palkkatöissä sekä yksityisellä sektorilla että opettajana, yrittäjänä ja nyt viimeksi maatalousyrittäjänä, myös työntantajan ominaisuudessa.  Monesti harmittelin sitä, että meidänkin työntekijä oli ukrainalainen ja maksetut palkkarahat hyödyttivät vain pieneltä osin Suomea. Mutta ei löytynyt halukkaita kotimaisia tekijöitä sillä palkalla (ihan laillinen palkka), jolla ukrainan mies töitä teki. Paremmin kannatti olla kotona yhteiskunnan tukemana, kuin pienellä palkalla maatöissä.

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2855
Vs: Rahat vähissä
Miksi se verovaroista palkkaa saava on parempi yhteiskunnan kannalta kuin maataloustukea saava viljelijä.

Kun lähihoitaja saa 2000 euroa verorahoja, se hoitaa 160 tuntia vanhuksia. Tai ainakin 100 tuntia, loput ehkä menee saikulla, somessa ja kahvitauolla. Anyway. Kun emotuottaja saa 2000 euroa verorahoja (sisältäen luomupeltojen tuet yms.), se toimittaa vastikkeeksi markkinoille yhden vasikan jonka arvo olisi joitakin kymppejä, ellei sen vasikan edelleen kasvattamista tuettaisi. Lopulta lisää tukia maksettuaan kuluttaja saa pihvilihaa joka maksaa vain vähän enemmän kuin se brasilialainen jota ei ole ollenkaan tuettu suomalaisin verovaroin. Toisaalta näin varmistetaan että myös sota-aikaan tarjolla on tuoretta priimaa kotimaista pihvilihaa (siis sitä jota ei vielä 80-luvulla tuotettu juuri lainkaan) , huoltovarmuus on tärkeää.

Ja toisaalta olen kanssa sitä mieltä että kaikki kynnelle kykenevät pitäisi saada töihin. Pienempi julkinen sektori jne.

Viimeksi muokattu: 09.03.16 - klo:19:11 kirjoittanut antti-x

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Rahat vähissä
Miksi se verovaroista palkkaa saava on parempi yhteiskunnan kannalta kuin maataloustukea saava viljelijä.

Kun lähihoitaja saa 2000 euroa verorahoja, se hoitaa 160 tuntia vanhuksia. Tai ainakin 100 tuntia, loput ehkä menee saikulla, somessa ja kahvitauolla. Anyway. Kun emotuottaja saa 2000 euroa verorahoja (sisältäen luomupeltojen tuet yms.), se toimittaa vastikkeeksi markkinoille yhden vasikan jonka arvo olisi joitakin kymppejä, ellei sen vasikan edelleen kasvattamista tuettaisi. Lopulta lisää tukia maksettuaan kuluttaja saa pihvilihaa joka maksaa vain vähän enemmän kuin se brasilialainen jota ei ole ollenkaan tuettu suomalaisin verovaroin. Toisaalta näin varmistetaan että myös sota-aikaan tarjolla on tuoretta priimaa kotimaista pihvilihaa (siis sitä jota ei vielä 80-luvulla tuotettu juuri lainkaan) , huoltovarmuus on tärkeää.

Ja toisaalta olen kanssa sitä mieltä että kaikki kynnelle kykenevät pitäisi saada töihin. Pienempi julkinen sektori jne.

Toisaalta ne sairaat ynm. Voitas lähettää sinne mistä saadaan asianmukainen hoito halvimmalla.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8339
Vs: Rahat vähissä
Monia kansalaiselle tärkeitä asioita subventoidaan, eli käyttäjä ei maksa tuotteesta tai hyödykkeestä täyttä hintaa. Esimerkkein voidaan antaa vaikka: Koulutus, päivähoito, terveydenhoito, ravinto jne.
Mystinen kesälaatumies

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rahat vähissä
Monia kansalaiselle tärkeitä asioita subventoidaan, eli käyttäjä ei maksa tuotteesta tai hyödykkeestä täyttä hintaa. Esimerkkein voidaan antaa vaikka: Koulutus, päivähoito, terveydenhoito, ravinto jne.

jne.. jotkin eläkkeet.

-SS-

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2855
Vs: Rahat vähissä
Monia kansalaiselle tärkeitä asioita subventoidaan, eli käyttäjä ei maksa tuotteesta tai hyödykkeestä täyttä hintaa. Esimerkkein voidaan antaa vaikka: Koulutus, päivähoito, terveydenhoito, ravinto jne.

Tuo on totta ja hyväksyttävää ja tulevasuudessakin näin tapahtuu. Ja nyt ja tulevaisuudessa keskustellaan siitä, minkä verran mitäkin tuotantoa subventoidaan ja minkä tähden. Ja minkä verran. :)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rahat vähissä
Monia kansalaiselle tärkeitä asioita subventoidaan, eli käyttäjä ei maksa tuotteesta tai hyödykkeestä täyttä hintaa. Esimerkkein voidaan antaa vaikka: Koulutus, päivähoito, terveydenhoito, ravinto jne.

Tuo on totta ja hyväksyttävää ja tulevasuudessakin näin tapahtuu. Ja nyt ja tulevaisuudessa keskustellaan siitä, minkä verran mitäkin tuotantoa subventoidaan ja minkä tähden. Ja minkä verran. :)

Osa subventioista on kansalaisille samansuuruinen, säädystä riippumatta, minusta niitä ei voi suoraan käyttää perusteena jonkun elinkeinon subventoimiselle.
- lapsilisä
- peruskoulun tuki
- toisen asteen opiskelun tuki ( maatalousala on itse asiassa melko suuresti kompensoitua, pääomavaltaisuutensa ja sisäoppilaitostyylinsä perusteella )
- sairaudenhoidon tuki
- tiettyjen sairauksien lääkkeiden hintatuki
- asumisen tuki, joko asuntolainan korkovähennyksen tai asumistuen muodossa.

Näitä ei voi pitää erityisesti yhteiskunnalliseen asemaan liittyvinä tukina.

Tärkein tekijä maatalouden tuissa lienee huoltovarmuus. Vaikka se prentti pysähtyy kriisin tullessa melko varmasti, tokkopa vaikka kylmäpuristettua rypsiöljyä nielee samaan tapaan kuin joku 702 valmetti. Ja toisaalta jotain luomuviherlannosnurmia ei kyllä nälkäinen ihminen pysty syömään kovin paljon ennen kuin vatta menee sekaisin.

-SS-

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Rahat vähissä
Monia kansalaiselle tärkeitä asioita subventoidaan, eli käyttäjä ei maksa tuotteesta tai hyödykkeestä täyttä hintaa. Esimerkkein voidaan antaa vaikka: Koulutus, päivähoito, terveydenhoito, ravinto jne.

Tuo on totta ja hyväksyttävää ja tulevasuudessakin näin tapahtuu. Ja nyt ja tulevaisuudessa keskustellaan siitä, minkä verran mitäkin tuotantoa subventoidaan ja minkä tähden. Ja minkä verran. :)

Osa subventioista on kansalaisille samansuuruinen, säädystä riippumatta, minusta niitä ei voi suoraan käyttää perusteena jonkun elinkeinon subventoimiselle.
- lapsilisä
- peruskoulun tuki
- toisen asteen opiskelun tuki ( maatalousala on itse asiassa melko suuresti kompensoitua, pääomavaltaisuutensa ja sisäoppilaitostyylinsä perusteella )
- sairaudenhoidon tuki
- tiettyjen sairauksien lääkkeiden hintatuki
- asumisen tuki, joko asuntolainan korkovähennyksen tai asumistuen muodossa.

Näitä ei voi pitää erityisesti yhteiskunnalliseen asemaan liittyvinä tukina.

Tärkein tekijä maatalouden tuissa lienee huoltovarmuus. Vaikka se prentti pysähtyy kriisin tullessa melko varmasti, tokkopa vaikka kylmäpuristettua rypsiöljyä nielee samaan tapaan kuin joku 702 valmetti. Ja toisaalta jotain luomuviherlannosnurmia ei kyllä nälkäinen ihminen pysty syömään kovin paljon ennen kuin vatta menee sekaisin.

-SS-

Ensimmäisenä pysähtyy yksityis autot. Suomessa on 3kk kulutuksen verran poltoaineita varastossa ja kyllä maatalouskalustolle löytyy löpöä. Tiloillakin on jonkun verran varastoja. Mulla käytännössä vuoden löpöt löytyy.

Täytyy muistaa että siinä vaiheessa kun ruuasta tulee uuvelo, niin valtio myös varmistaa sen ettei elintarvikkeet siirry mustaan pörssiin vaan tulevat viralliseen myyntiin.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2216
Vs: Rahat vähissä
Miksi se verovaroista palkkaa saava on parempi yhteiskunnan kannalta kuin maataloustukea saava viljelijä.

Kun lähihoitaja saa 2000 euroa verorahoja, se hoitaa 160 tuntia vanhuksia. Tai ainakin 100 tuntia, loput ehkä menee saikulla, somessa ja kahvitauolla. Anyway. Kun emotuottaja saa 2000 euroa verorahoja (sisältäen luomupeltojen tuet yms.), se toimittaa vastikkeeksi markkinoille yhden vasikan jonka arvo olisi joitakin kymppejä, ellei sen vasikan edelleen kasvattamista tuettaisi. Lopulta lisää tukia maksettuaan kuluttaja saa pihvilihaa joka maksaa vain vähän enemmän kuin se brasilialainen jota ei ole ollenkaan tuettu suomalaisin verovaroin. Toisaalta näin varmistetaan että myös sota-aikaan tarjolla on tuoretta priimaa kotimaista pihvilihaa (siis sitä jota ei vielä 80-luvulla tuotettu juuri lainkaan) , huoltovarmuus on tärkeää.

Ja toisaalta olen kanssa sitä mieltä että kaikki kynnelle kykenevät pitäisi saada töihin. Pienempi julkinen sektori jne.
Mä en nyt oikein ymmärrä. Mä koitin jo parissakin kohdassa selittää, että ei ne ainakaan minun taskuun ne tukirahat jää, vaan palaavat jotakin kautta kansantaloutta pyörittämään. Mulle jos jää tuo pari tonnia kuussa "palkkaa", niin loput tukirahoista ovat palautuneet kiertoon. Ja osa mun palkasta tulee tietysti markkinoilta. Eli jos tonni tulee tuesta ja tonni markkinoilta, niin kuinka se on huonompi kuin sairaanhoitajan 2000 "tuesta" plus ne sivukulut, jotka mä maksan omalta kohdalta itse.

Vai palattiinko tässä ketjussa taas siihen tehokkuusajatteluun.

Voi olla, että pitää mennä optikolle vaihdattamaan nää uudet linssit parempiin, kun näillä ei taida nähdä tätä asian ydintä. Mutta nyt pitää lähteä kuitenkin kurkkaamaan navetalle josko omaisuus olisi poikinut. Vaikkei noiden parin kympin vasikoiden takia kyllä ehkä kannattaisi. 

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2855
Vs: Rahat vähissä
Miksi se verovaroista palkkaa saava on parempi yhteiskunnan kannalta kuin maataloustukea saava viljelijä.

Kun lähihoitaja saa 2000 euroa verorahoja, se hoitaa 160 tuntia vanhuksia. Tai ainakin 100 tuntia, loput ehkä menee saikulla, somessa ja kahvitauolla. Anyway. Kun emotuottaja saa 2000 euroa verorahoja (sisältäen luomupeltojen tuet yms.), se toimittaa vastikkeeksi markkinoille yhden vasikan jonka arvo olisi joitakin kymppejä, ellei sen vasikan edelleen kasvattamista tuettaisi. Lopulta lisää tukia maksettuaan kuluttaja saa pihvilihaa joka maksaa vain vähän enemmän kuin se brasilialainen jota ei ole ollenkaan tuettu suomalaisin verovaroin. Toisaalta näin varmistetaan että myös sota-aikaan tarjolla on tuoretta priimaa kotimaista pihvilihaa (siis sitä jota ei vielä 80-luvulla tuotettu juuri lainkaan) , huoltovarmuus on tärkeää.

Ja toisaalta olen kanssa sitä mieltä että kaikki kynnelle kykenevät pitäisi saada töihin. Pienempi julkinen sektori jne.
Mä en nyt oikein ymmärrä. Mä koitin jo parissakin kohdassa selittää, että ei ne ainakaan minun taskuun ne tukirahat jää, vaan palaavat jotakin kautta kansantaloutta pyörittämään. Mulle jos jää tuo pari tonnia kuussa "palkkaa", niin loput tukirahoista ovat palautuneet kiertoon. Ja osa mun palkasta tulee tietysti markkinoilta. Eli jos tonni tulee tuesta ja tonni markkinoilta, niin kuinka se on huonompi kuin sairaanhoitajan 2000 "tuesta" plus ne sivukulut, jotka mä maksan omalta kohdalta itse.

Vai palattiinko tässä ketjussa taas siihen tehokkuusajatteluun.

Voi olla, että pitää mennä optikolle vaihdattamaan nää uudet linssit parempiin, kun näillä ei taida nähdä tätä asian ydintä. Mutta nyt pitää lähteä kuitenkin kurkkaamaan navetalle josko omaisuus olisi poikinut. Vaikkei noiden parin kympin vasikoiden takia kyllä ehkä kannattaisi.

Jos se yhtään lohduttaa, niin itse nykäisin 5 minuuttia sitten ilmoille vasikan jonka arvo olisi selvästi negatiivinen ilman kasvatuksen tukia. Eli lypsyrotuisen sonnin.

Ja ihmisillä on yhteisten rahojen jakamisesta eri näkemyksiä siitä, mikä on kannattavaa. Yhdet eivät pidä Himasen raporttia välttämättömänä, toiset Guggenheimia, kolmanne ehkä pihvikarjan tuotannon tukia. Neljännet ehkä lapsilisää tai työttymyysturvaa. Kaikilla on oikeus mielipiteeseen.

Mutta nyt pitää mennä lypsämään yksi lehmä (kalsiumboluksen ja energiajuomaa jo sai) ja juottamaan yksi negatiivisen arvon vasikka. :)  (Luultavasti vasikka joisi yön mittaan itse, mutta pysyvä terveempinä kun pistää ternit koneeseen ekaan 1-2 tuntiin jos mahdollista)

Viimeksi muokattu: 09.03.16 - klo:23:13 kirjoittanut antti-x

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Rahat vähissä
Miksi se verovaroista palkkaa saava on parempi yhteiskunnan kannalta kuin maataloustukea saava viljelijä.

Kun lähihoitaja saa 2000 euroa verorahoja, se hoitaa 160 tuntia vanhuksia. Tai ainakin 100 tuntia, loput ehkä menee saikulla, somessa ja kahvitauolla. Anyway. Kun emotuottaja saa 2000 euroa verorahoja (sisältäen luomupeltojen tuet yms.), se toimittaa vastikkeeksi markkinoille yhden vasikan jonka arvo olisi joitakin kymppejä, ellei sen vasikan edelleen kasvattamista tuettaisi. Lopulta lisää tukia maksettuaan kuluttaja saa pihvilihaa joka maksaa vain vähän enemmän kuin se brasilialainen jota ei ole ollenkaan tuettu suomalaisin verovaroin. Toisaalta näin varmistetaan että myös sota-aikaan tarjolla on tuoretta priimaa kotimaista pihvilihaa (siis sitä jota ei vielä 80-luvulla tuotettu juuri lainkaan) , huoltovarmuus on tärkeää.

Ja toisaalta olen kanssa sitä mieltä että kaikki kynnelle kykenevät pitäisi saada töihin. Pienempi julkinen sektori jne.

Tolleen se kyl menee jos on optimoinut itselleen paljon luomupeltoa  ;D

Mut saahan tuollainen laajaperäimen maitotilakin ihan hyvin tukea/lehmä. Jos sille lasketaan vaikka 2 hehtaarin peltotuki, maidon tuki 9000 litrallle ja sitten vielä se tuki jolla on subventoitu ostoväkirehun hintaa  ;D Taitaa mennä jo 3 tonnia rikki, ilman investointi-ja aloitustukia yms.  ;D
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.